1. Mihin salakavalaan ansaan epätäydelliset ihmiset helposti lankeavat?

 ”EI KOSKAAN valtaa ilman ansan väijytystä.” Nämä 1800-luvulla eläneen runoilijan sanat kohdistavat huomion salakavalaan vaaraan: vallan ja voiman väärinkäyttöön. Epätäydelliset ihmiset ikävä kyllä lankeavat tähän ansaan aivan liian helposti. Kautta historian ”ihminen on hallinnut toista ihmistä tämän onnettomuudeksi” (Saarnaaja 8:9). Rakkaudeton vallankäyttö on aiheuttanut ihmisille sanoin kuvaamattomia kärsimyksiä.

2, 3. a) Mikä on huomionarvoista Jehovan voimankäytössä? b) Millaista voimaa meillä on, ja miten meidän tulee aina käyttää sitä?

² Jehova Jumala on aivan erilainen. Vaikka hänellä on rajattomasti valtaa ja voimaa, hän ei koskaan käytä sitä väärin. Edeltävissä luvuissa olemme todenneet, että hän käyttää voimaansa aina hyvään tarkoitukseen, oli kyse sitten luomisesta, tuhoamisesta, suojelemisesta tai ennalleen palauttamisesta. Tämän mietiskeleminen lähentää meitä häneen ja kannustaa meitä jäljittelemään häntä siinä, miten itse käytämme voimaa ja valtaa (Efesolaisille 5:1). Mutta mitä voimaa meillä vähäisillä ihmisillä on?

³ Ihminen on luotu ”Jumalan kuvaksi” ja kaltaiseksi (1. Mooseksen kirja 1:26, 27). Siksi meilläkin on voimaa, ainakin jossain määrin. Meillä on esimerkiksi fyysistä voimaa ja kyky työskennellä jonkin tavoitteen hyväksi. Meillä voi olla myös aineellista varallisuutta, jonka ansiosta voimme tehdä yhtä ja toista. Lisäksi meillä voi olla valtaa toisiin ihmisiin ja kyky jossain määrin vaikuttaa heihin, etenkin läheisiimme. Psalminkirjoittaja sanoi Jehovasta:  ”Sinä olet elämän lähde.” (Psalmit 36:9.) Jumala on näin ollen suoraan tai epäsuorasti kaiken meillä olevan voiman lähde, ja siksi haluamme käyttää sitä häntä miellyttävillä tavoilla. Miten voimme tehdä niin?

4, 5. a) Mikä on avain voiman oikeaan käyttöön, ja miten Jumalan oma esimerkki osoittaa sen? b) Miten rakkaus auttaa meitä käyttämään voimaamme oikein?

⁴ Avain voiman oikeaan käyttöön on rakkaus. Jumalan oma esimerkki osoittaa tämän pitävän paikkansa. Ensimmäisessä luvussa käsittelimme Jumalan neljää pääominaisuutta: voimaa, oikeudenmukaisuutta, viisautta ja rakkautta. Mikä niistä on tärkein? Rakkaus. ”Jumala on rakkaus”, sanotaan 1. Johanneksen kirjeen 4:8:ssa. Jehovan olemuksen ydin on rakkaus; se vaikuttaa kaikkeen, mitä hän tekee. Aina kun hän ilmaisee voimaansa, hänen vaikuttimenaan on rakkaus ja lopputulos on häntä rakastavien parhaaksi.

⁵ Rakkaus auttaa myös meitä käyttämään voimaamme oikein. Raamatun mukaanhan rakkaus on ”huomaavainen” eikä ”tavoittele omaa etuaan” (1. Korinttilaisille 13:4, 5). Rakkaus ei siis anna meidän toimia tylysti tai julmasti niitä kohtaan, joihin meillä on valtaa. Kohtelemme toisia sen sijaan kunnioittavasti ja asetamme heidän tarpeensa ja tunteensa omiemme edelle. (Filippiläisille 2:3, 4.)

6, 7. a) Mitä on jumalanpelko, ja miksi voimme sen avulla välttää käyttämästä voimaa väärin? b) Valaise, miten pelko olla miellyttämättä Jumalaa ja rakkaus Jumalaan liittyvät toisiinsa.

⁶ Rakkaus liittyy toiseen ominaisuuteen, jonka avulla voimme välttää käyttämästä voimaa väärin: jumalanpelkoon. Miten se auttaa meitä? ”Jehovan pelko saa kääntymään pois pahasta”, sanotaan Sananlaskujen 16:6:ssa. Voiman väärinkäyttö kuuluu varmasti niihin pahoihin  asioihin, joista meidän tulee kääntyä pois. Jumalanpelko estää meitä kohtelemasta kaltoin niitä, joihin meillä on valtaa. Miksi? Ensinnäkin tiedämme, että olemme tilivelvollisia Jumalalle siitä, miten kohtelemme heitä. (Nehemia 5:1–7, 15.) Jumalanpelkoon sisältyy kuitenkin enemmän. ”Pelkoa” vastaavat alkukieliset sanat viittaavat usein syvään kunnioitukseen Jumalaa kohtaan. Raamattu liittää yhteen sen ja Jumalaa kohtaan tunnettavan rakkauden (5. Mooseksen kirja 10:12, 13). Jos kunnioitamme syvästi Jumalaa, emme halua tehdä mitään, mikä pahoittaisi hänen mielensä – emme vain siksi, että pelkäämme seurauksia, vaan siksi, että todella rakastamme häntä.

⁷ Ajattelehan pientä poikaa, joka tietää, että isä rakastaa häntä ja välittää hänestä. Hän on kuitenkin selvillä myös siitä, mitä isä odottaa häneltä, ja tietää, että isä ojentaa häntä, jos hän käyttäytyy huonosti. Poika ei pelkää isäänsä sairaalloisesti vaan päinvastoin rakastaa häntä paljon. Hän haluaa tehdä isän iloiseksi omalla käytöksellään. Samanlaista on jumalanpelko. Koska rakastamme Jehovaa, taivaallista Isäämme, pelkäämme suuresti tekevämme jotain sellaista, minkä vuoksi hän olisi ”sydämessään surullinen” (1. Mooseksen kirja 6:6). Sen sijaan haluamme hartaasti tehdä hänen sydämensä iloiseksi (Sananlaskut 27:11). Siksi haluamme käyttää voimaamme ja valtaamme oikein. Luodaanpa lähempi silmäys eri tapoihin tehdä niin.

8. a) Mikä valta aviomiehillä on perheessä, ja miten sitä on tarkoitus käyttää? b) Miten aviomies voi osoittaa kunnioittavansa vaimoaan?

⁸ Mietitään ensin perhepiiriä. ”Mies on vaimonsa pää”, sanotaan Efesolaiskirjeen 5:23:ssa. Miten aviomiehen on tarkoitus käyttää Jumalalta saamaansa valtaa? Raamattu käskee miehiä elämään vaimonsa kanssa tavalla, joka  osoittaa heidän ”ymmärtävän häntä”, ja kohtelemaan ”häntä kunnioittavasti niin kuin heikompaa astiaa” (1. Pietarin kirje 3:7). Tässä vastineella ”kunnioittavasti” käännetty kreikkalainen substantiivi merkitsee ’hintaa’, ’arvoa’, ’arvostusta’. Jotkin sen muodot on käännetty vastineilla ”lahjat” ja ”kallisarvoinen” (Apostolien teot 28:10; 1. Pietarin kirje 2:7). Miehen tulee tunnustaa vaimonsa arvo ja kohdella häntä kunnioittavasti. Hän ei missään tilanteessa pahoinpitelisi, nöyryyttäisi tai haukkuisi vaimoa, niin että tämä tuntisi itsensä arvottomaksi. Hän osoittaa sanoin ja teoin, yksityisesti ja julkisesti, että vaimo on hänelle tärkeä (Sananlaskut 31:28). Tällainen mies saa osakseen paitsi vaimonsa rakkauden ja kunnioituksen myös Jumalan hyväksynnän.

9. a) Mitä valtaa vaimoilla on perheessä? b) Mikä voi auttaa vaimoa käyttämään kykyjään miehensä tukemiseen, ja mitä hyötyä siitä on?

⁹ Vaimoillakin on jonkin verran valtaa perheessä. Raamatussa kerrotaan Jumalaa palvelevista naisista, jotka auttoivat miestään toimimaan oikein tai välttämään huonoja ratkaisuja kunnioittaen samalla hänen asemaansa perheenpäänä (1. Mooseksen kirja 21:9–12; 27:46–28:2). Vaimo saattaa olla miestään terävä-älyisempi, tai hänellä on ehkä muita kykyjä, joita miehellä ei ole. Hänen tulee kuitenkin ”kunnioittaa syvästi miestään” ja ”olla alamainen miehelleen niin kuin Herralle” (Efesolaisille 5:22, 33). Kun vaimo haluaa miellyttää Jumalaa, se voi auttaa häntä käyttämään kykyjään miehensä tukemiseen, sen sijaan että hän vähättelisi tai yrittäisi määräillä tätä. ”Todella viisas nainen” on läheisessä yhteistoiminnassa miehensä kanssa rakentaakseen perhettään. Silloin hän säilyttää rauhan Jumalan kanssa. (Sananlaskut 14:1.)

10. a) Mitä valtaa Jumala on antanut vanhemmille? b) Miten lapsia tulisi valmentaa?

¹⁰ Jumala on antanut valtaa myös vanhemmille. Raamattu  neuvoo: ”Isät, älkää ärsyttäkö lapsianne vaan kasvattakaa heitä antamalla heille Jehovalta tulevaa valmennusta ja ohjausta.” (Efesolaisille 6:4.) Lapset tarvitsevat valmennusta ja ohjausta; he kukoistavat, kun heille annetaan selvät suuntaviivat ja rajat. Raamattu yhdistää tällaisen ohjauksen rakkauteen (Sananlaskut 13:24). Lapsia ei siksi koskaan tule kohdella huonosti, ei henkisesti eikä fyysisesti (Sananlaskut 22:15; 29:15). Ankara tai tyly kasvatus ilman rakkautta on vallan väärinkäyttöä, ja se voi saada lapsen masentumaan (Kolossalaisille 3:21). Toisaalta tasapainoinen, oikein annettu valmennus kertoo lapsille, että vanhemmat rakastavat heitä ja ovat kiinnostuneita siitä, millaisia heistä on kasvamassa.

11. Miten lapset voivat käyttää voimaansa oikein?

¹¹ Entä lapset? Miten he voivat käyttää voimaansa oikein? ”Voima on nuorten kunnia”, sanotaan Sananlaskujen 20:29:ssä. Nuorilla ei varmasti ole parempaa tapaa käyttää voimaansa ja energiaansa kuin palvella ”suurta Luojaansa” (Saarnaaja 12:1). Heidän on myös hyvä muistaa, että heidän toimintansa voi vaikuttaa heidän vanhempiensa tunteisiin (Sananlaskut 23:24, 25). Kun lapset tottelevat vanhempiaan ja toimivat oikein, he tuovat näille iloa (Efesolaisille 6:1). Sellainen käytös ”miellyttää Herraa” (Kolossalaisille 3:20).

12, 13. a) Miten vanhinten tulee suhtautua valtaansa seurakunnassa? b) Valaise sitä, miksi vanhinten tulee kohdella seurakuntaa hellävaraisesti.

¹² Jehova on antanut kristilliseen seurakuntaan vanhimpia, jotka ottavat johdon (Heprealaisille 13:17). Näiden pätevien miesten tulee käyttää Jumalalta saamaansa valtaa tarvittavan avun antamiseen ja seurakunnan hyvinvoinnin edistämiseen. Antaako vanhinten asema  heille oikeuden määräillä toisia kristittyjä? Ei missään nimessä. Vanhimmilla täytyy olla tasapainoinen, nöyrä näkemys roolistaan seurakunnassa. (1. Pietarin kirje 5:2, 3.) Raamattu kehottaa heitä ”paimentamaan Jumalan seurakuntaa, jonka hän osti oman Poikansa verellä” (Apostolien teot 20:28). Tässä on voimakas syy kohdella jokaista seurakuntalaista hellävaraisesti.

¹³ Kuvittele, että hyvä ystävä pyytää sinua huolehtimaan hänelle rakkaasta esineestä. Tiedät hänen maksaneen siitä korkean hinnan. Etkö käsittelisi sitä hyvin varovaisesti ja huolellisesti? Vastaavasti Jumala on uskonut vanhimmille vastuun huolehtia todella arvokkaasta omaisuudesta: seurakunnasta, johon kuuluvia verrataan lampaisiin (Johannes 21:16, 17). Jehovan lampaat ovat hänelle rakkaita – niin rakkaita, että hän osti heidät ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kalliilla verellä. Hän ei olisi voinut maksaa heistä korkeampaa hintaa. Nöyrät vanhimmat pitävät tämän mielessä ja kohtelevat seurakuntaa sen mukaisesti.

14. Mikä valta on kielellä?

¹⁴ ”Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa”, sanoo Raamattu (Sananlaskut 18:21). Kieli voi tehdä paljon vahinkoa. Kukapa meistä ei olisi joskus tuntenut ajattelemattoman tai loukkaavan huomautuksen aiheuttamaa pistoa? Kielellä on silti myös valta korjata asioita. ”Viisaiden puhe parantaa”, sanotaan Sananlaskujen 12:18:ssa. Myönteiset, ystävälliset sanat voivat olla kuin balsamia haavoille. Tarkastellaanpa muutamaa esimerkkiä.

15, 16. Millä tavoin voimme rohkaista toisia sanoillamme?

¹⁵ ”Puhukaa lohduttavasti masentuneille”, kehotetaan 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:14:ssä. Jehovan uskolliset  palvelijatkin voivat joskus kamppailla masennuksen kanssa. Miten heitä voisi auttaa? Anna yksityiskohtaista, vilpitöntä tunnustusta, jotta he näkisivät oman arvonsa Jehovan silmissä. Lue heille Raamatun lohduttavia sanoja siitä, miten Jehova todella pitää huolen niistä, ”joiden sydän on särkynyt” ja ”jotka ovat musertuneita”, ja rakastaa heitä (Psalmit 34:18). Kun käytämme ”kielemme valtaa” toisten lohduttamiseen, osoitamme jäljittelevämme myötätuntoista Jumalaamme, ”joka lohduttaa masentuneita” (2. Korinttilaisille 7:6).

¹⁶ Toisten rohkaisemiseen on paljon tarvetta. Onko joltain ystävältä kuollut joku läheinen? Myötätuntoiset sanat, joista heijastuu välittäminen ja lämmin kiinnostus, voivat lohduttaa surevaa sydäntä. Tunteeko iäkäs veli tai sisar itsensä tarpeettomaksi? Huolellisesti valitut sanat voivat saada hänet vakuuttumaan siitä, että häntä arvostetaan. Onko joku kroonisesti sairas? Ystävälliset sanat puhelimessa tai sairaan luona voivat kohentaa paljon hänen mielialaansa. Miten hyvillään Luojamme täytyykään olla,  kun puheemme on ”hyvää ja rakentavaa”! (Efesolaisille 4:29.)

17. Millä tärkeällä tavalla voimme käyttää kieltämme toisten hyödyksi, ja miksi meidän tulee tehdä niin?

¹⁷ Tärkein tapa käyttää ”kielen valtaa” on kertoa toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. ”Älä jätä tekemättä hyvää niille, joille tulisi tehdä hyvää, jos pystyt auttamaan”, sanotaan Sananlaskujen 3:27:ssä. Olemme toisille velkaa sen, että kerromme heille elämää pelastavaa sanomaa, jonka Jehova on antanut meille (1. Korinttilaisille 9:16, 22). Missä määrin Jehova odottaa meidän osallistuvan tähän työhön?

18. Mitä Jehova odottaa meiltä?

¹⁸ Jehovaa kohtaan tuntemamme rakkaus saa meidät osallistumaan täysin määrin kenttätyöhön. Mitä Jehova odottaa meiltä? Sellaista, mitä jokainen meistä voi antaa, olivatpa olosuhteemme millaiset tahansa: ”Mitä tahansa teettekin, työskennelkää siinä koko sielustanne niin kuin Jehovalle eikä ihmisille.” (Kolossalaisille 3:23.) Kertoessaan, mikä on suurin käsky, Jeesus sanoi: ”Rakasta Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi, koko mielelläsi ja koko voimallasi.” (Markus 12:30.) Jehova siis odottaa, että me jokainen rakastamme ja palvelemme häntä koko sielustamme.

19, 20. a) Miksi sydän, mieli ja voima mainitaan Markuksen 12:30:ssä erikseen, vaikka ne sisältyvät sieluun? b) Mitä Jehovan palveleminen koko sielustaan merkitsee?

¹⁹ Mitä Jumalan palveleminen koko sielustaan merkitsee? Sielu viittaa koko ihmiseen kaikkine fyysisine ja henkisine kykyineen. Miksi sydän, mieli ja voima mainitaan Markuksen 12:30:ssä erikseen, vaikka ne sisältyvät sieluun? Mietihän seuraavaa vertausta. Raamatun aikoina ihminen saattoi myydä itsensä (sielunsa) orjaksi. Orja ei silti ehkä palvellut isäntäänsä koko sydämestään, eikä hän välttämättä edistänyt isäntänsä etuja koko voimallaan tai kaikilla henkisillä kyvyillään (Kolossalaisille 3:22). Jeesus ilmeisesti mainitsi nuo muut piirteet korostaakseen, ettemme saa pidätellä itseämme missään suhteessa palvellessamme Jumalaa. Jumalan palveleminen koko sielustaan merkitsee sitä, että käytämme voimaamme ja energiaamme mahdollisimman täysimittaisesti hänen palveluksessaan.

²⁰ Tarkoittaako tämä sitä, että meidän kaikkien täytyy käyttää yhtä paljon aikaa ja energiaa kenttätyöhön? Se ei olisi mahdollista, sillä olosuhteet ja kyvyt vaihtelevat eri ihmisillä. Esimerkiksi nuori, jolla on hyvä terveys  ja kunto, voi ehkä saarnata enemmän kuin se, jonka voimia verottaa ikä. Naimaton veli tai sisar, jolla ei ole perhevelvollisuuksia, voi ehkä tehdä enemmän kuin se, jolla on lapset huolehdittavanaan. Jos meillä on voimaa ja sopivat olosuhteet, niin että voimme tehdä paljon palveluksessa, meidän tulisi olla siitä kiitollisia. Meidän ei pidä olla kriittisiä ja ajatella, että muut eivät tee parastaan, jos he eivät pysty samaan kuin me (Roomalaisille 14:10–12). Haluamme käyttää voimaamme pikemminkin toisten rohkaisemiseen.

21. Mikä on paras ja tärkein tapa käyttää voimaamme?

²¹ Jehova on antanut täydellisen esimerkin siitä, miten käyttää voimaa oikein, ja haluamme jäljitellä häntä niin hyvin kuin epätäydellisinä ihmisinä pystymme. Meidän tulee kohdella kunnioittavasti niitä, joihin meillä on valtaa. Lisäksi haluamme olla koko sielustamme mukana elämää pelastavassa saarnaamistyössä, jonka Jehova on antanut meille tehtäväksi (Roomalaisille 10:13, 14). Muista, että Jehova on hyvillään, kun annat parhaasi. Etkö haluakin tehdä kaikkesi näin ymmärtäväisen ja rakastavan Jumalan palveluksessa? Ei ole mitään parempaa eikä tärkeämpää tapaa käyttää voimaansa.