Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 12 YATICHÄWI

“¿Diosajj janit cheqäki?”

“¿Diosajj janit cheqäki?”

1. ¿Jan walinak uñjasajj kamssnasa?

CHUYMANKIPSTAT mä viuda warmiruw qollqep qʼal apaqapjje. Jan juchani mä jaqeruw carcelar llawintapjje. Ukat jan sinttʼasiri mä taykaw asu wawapar jaytanukuraki. Taqe ukanak uñjasajja, ¿kamsasmasa? ¿Janit chuym wal usuyaskasma? Cheqas taqeniw kunatï walïki ukat jan walïki uk amuytanjja. Ukatwa jan juchaninakajj cheqaparjam uñjatäpjjaspa ukat juchaninakajj castigatäpjjaspa uk muntanjja. Ukampis jan ukham luraski ukhajja, inas akham jisktʼassna: “¿Janit Diosajj taqe uka jan walinak uñjki? ¿Kunatsa jan kuns lurki?” sasa.

2. ¿Jan walinak uñjasajj kamsänsa Habacuc profetajja, ukat kunatsa Jehová Diosajj jan coleraskäna?

2 Jehová Diosan taqe chuyma nayra servirinakapas ukham jisktʼasipjjarakirïna. Habacuc profetajj akham sasaw Diosar säna: “¿Kunatsa ukataq llakisiñanaka, tʼaqhesiñanaka uñjayista? Nayajj tʼaqhesiyañanakampi, tukjañanakampi muyuntatätwa; ukhamarak quejasiñanakasa, chʼajjwañanakasa, taqe cheqanwa utjejja” sasa (Habacuc 1:3). Ukham jisktʼatajja, janiw Taqe Chʼamani Diosajj coleraskänti, kunattejj jupaw jaqenakarojj cheqaparjam amuyapjjañapatakejj lurawayi. Cheqansa, janis Diosjam taqe kuns cheqaparjam sum uñjkstanjja, ukham amuyojj chuymasan mä jukʼas utjapuniwa.

Jan walinakjja Jehová Diosajj uñisiwa

3. Kunanakas pasaski uk Jehová Diosajj jiwasat sipansa sum yati, ¿kunatsa ukham sistanjja?

3 Kuna jan walinakatï lurasiski ukanakjja, Jehová Diosajj sum yati. Noé chachan urunakapat parlkasajj Bibliajj akham siwa: ‘Tatitojj jaqenakan sinti jan walinaka lurapjjatap uñjänwa,  ukhamaraki ñanqha lurañakpuni amtanakapsa yatirakïnwa’ sasa (Génesis 6:5). Uka qellqatat sumpach amuytʼañäni. Kunatejj pasaski ukanakjja jiwasajj janiw taqpach yatktanti, jan walinak lurapkistu, jan ukajj yaqhanakaru ukham tʼaqhesir uñjtan ukak yattanjja. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukak yatkiti, jan ukasti, taqe kunatï aka Oraqpachan pasaski ukanak sum uñjaski, ukat kunatsa jaqenakajj uka jan walinak lurapjje uksa yatirakiwa, kunattejj Jupakiw jaqen chuymapjja sum uñtʼi (Jeremías 17:10).

4, 5. 1) Tʼaqhesipjje ukanakarojj Diosajj yanaptʼiwa, ¿kunjamsa Bibliajj uk qhanañchi? 2) Jan walinak uñjasajja, ¿kunjamsa Diosajj jikjjatasi?

4 Ukatjja, Jehová Diosajj jan walinakan tʼaqhesisipki ukanakarojj yanaptʼarakiwa, janiw ukhamak uñchʼukkiti. Uñisiñat yaqha markanakajj israelitanakar jan walinak lurapkäna ukhajja, tʼaqhesisa sarnaqapjjatanakap uñjasasa, ukhamarak arnaqasipjjatanakap istʼasasa, Diosajj “jupanakatjja khuyaptʼayasïnwa” (Jueces 2:18). Yaqhep jaqenakajj kunayman jan walinak lurir uñjasajj tiempompejj janiw ukanakarojj yäqjjapjjeti, chuyms qalarayasipjjewa. Ukampis Diosajj janiw ukhamäkiti, sojjta waranq maranakas kunayman jan walinak lurir uñjawaykchejja, uka jan walinakjja uñisiskakiwa. Jïsa, “kʼari parlañanakaru, jan juchani jaqe jiwayañanakaru” ukat “kʼari irkatirit sarnaqañanakaro[jja]” Diosajj uñisiwa sasaw Bibliajj qhanañchi (Proverbios 6:16-19).

5 Kunjamsa Diosajj Israel marka jan wali apnaqerinakarojj cheqañchäna, uk uñjañäni. Jupan amuytʼayatajj akham sasaw Miqueas profetajj uka apnaqerinakarojj säna: “Jumanakajjaya kuntejj cheqäki, askïkaraki ukjja yatipjjañamächejja” sasa. Ukjjarojja, kunjamsa uka apnaqerinakajj jaqenakar wal tʼaqhesiyapjjäna uka toqet parlkasajja, akham sasaw säna: “Mä uruw jumanakajj Tatiturojj arnaqasipjjätajja, ukampis jupajj janiw jumanakarojj istʼapkätamti. Khaya urunakansti jumanakatjja imantasjjaniwa, ñanqhanaka  lurapjjatanakam layku” sasa (Miqueas 3:1-4). Jïsa, ¡Jehová Diosajj uka kasta jan walinakarojj walpun uñisi! Juparus waranq waranqa maranakaw Supayajj ina chʼusat kʼarintatayna (Proverbios 27:11). Janiw ukakïkiti, jan juchani Wawaparus mä lunthatarjamaw jiwayapjjatayna, uk uñjasajj wal chuym usuyasïna (Isaías 53:9; 1 Pedro 2:22). Cheqansa, Jehová Diosajj jan walinakjja uñjaskiwa ukat tʼaqhesisipki ukanakarus yanaptʼaskarakiwa.

6. Jan walinak uñjasajja, ¿kunjamsa jikjjatastanjja, ukat kunatsa?

6 Niyakejjay Jehová Diosajj jupar uñtasit lurawaychistojja, kunapachatï jan walinak lurapjjestu, jan ukajj yaqhanakarus ina chʼusat tʼaqhesiyapjje ukhajj wal chuym usuyastanjja (Génesis 1:27). Diosatakejj yaqhanakaru tʼaqhesiyañajj janipuniw akchʼas walïkiti. Ukhamasti, ¿kunatsa uka jan walinak jan chhaqtayki?

¿Janit Diosajj suma apnaqerïkpacha?

7. ¿Kamsasas Supayajj Diosat jan walinak parläna?

7 Uka jisktʼar qhanañchañatakejja, kunjamsa Diosar jiskʼachapjjäna uk nayraqat yatjjatañasawa. Kunjamtï yateqaniwayktanjja, taqe kunas Diosan luratawa, ukhamajj Jupakiw Oraqerusa ukat ukan jakirinakarus apnaqaspajja (Salmo 24:1; Apocalipsis 4:11). Ukampis Diosajj janiw suma apnaqerïkiti sasaw Supayajj qalltatpach parlatayna. Paraíso oraqen walja qoqanakas utjkchïnjja, mä qoqatjja janiw manqʼapjjätati sasaw Diosajj Adanar säna. Ukampis “manqʼäta ukapachasti cheqpachan jiwäta” sasaw qhan sawayäna (Génesis 2:17). Uka kamachejj Adanatakisa ukat warmipatakisa walikïskänwa. Ukampis Diosajj wali jarkʼasirïkaspas jan ukajj munañaparukis apnaqañ munkaspa ukhamwa Supayajj Evar amuyayäna. Uka qoqan achupat manqʼantasajj “janiw jiwapkätati. Diosajj yatiwa, kunapachatejj jumanakajj uka qoqan achunakapata manqʼapjjasma ukkhajj yatipjjasmawa kunatejj askïki, ukhamarak ñanqhäki ukanakjja,  ukatsti Diosjamäpjjasmawa” sasaw Supayajj Evar kʼarinak satayna (Génesis 3:1-5).

8. 1) ¿Kunsa Supayajj Evar amuyayäna? 2) ¿Diosajj janiw taqe kunjjar Munañanïkiti sasat Supayajj säna?

8 Supayajj uka arunakampejja, Diosajj kʼarisiwa, janiw kuntï yatipjjañamäki ukjja taqpach yatiyapktamti sasaw wali amuyumpi Evarojj saskäna. Ukampis ¿Diosajj janiw taqe kunjjar Munañanïkiti sasat säna? Janiwa, jan ukasti, janiw cheqaparjam apnaqkiti ukat janiw taqenin askip thaqkiti, cheqas janiw apnaqañapäkiti sasaw saskäna.

9. 1) Diosar jan istʼasajja, ¿kuna jan walinsa Adanampi Evampejj uñjasipjjäna, ukat kuna jisktʼanakas utjawayi? 2) ¿Kunatsa Diosajj uka kutkatasirinakarojj jan tukjkäna?

9 Qhepatjja, Diosar jan istʼasaw Adanampi Evampejj uka qoqan achup manqʼantapjjäna. Ukhamajj kunjamtï Diosajj siskänjja, jiwapjjañapänwa. Ukampis Supayan arunakapajj aka jisktʼanakwa utjayawayi: “¿Diosakipunit jaqenakar sum apnaqaspa, jan ukajj jaqenakajj jupanakpach sum apnaqasisipkaspacha? Ukat ¿cheqaparjamat Diosajj apnaqpacha?” Niyakejjay Diosajj taqe chʼamanïchejja, ukspachaw uka kutkatasirinakarojj tukjaspäna. Ukampis janiw chʼamap contra parlapkänti, jan ukasti jan wali apnaqeriw sasaw sapjjäna. Ukhamajj Diosatï Supayaru, Adanaru ukat Evaru tukjasapäna ukhajja, janiw cheqaparjam apnaqerïtap uñachtʼaykasapänti, jan ukasti jukʼampiw Jupat pächasiñajj utjasapäna. Ukhamasti, jaqenakajj jupanakpach sum apnaqasipjjaspati janicha uk yatiñatakejj tiempow munasïna.

10. ¿Kunjamsa jaqenakajj apnaqasiwayapjje?

10 ¿Kunas tiempompejj uñjasiwayi? Walja maranakaw jaqenakajj kunaymanit (autocracia, democracia, socialismo ukat comunismo toqenakat) apnaqasiñ yantʼawayapjje. Ukampis kunjamtï Bibliajj siskejja, uka apnaqerinakajj ‘chʼamanïsajj masinakaparuw jan walinak lurawayapjje’ (Eclesiastés 8:9). Ukatwa Jeremías profetajj akham sispachäna: “[Jehová Dios] Tata, nayajj yattwa jaqejj janiw alaskiti pachpa jakañapjja,  janirakiw tukuyäwipsa munañapar apnaqkaspati” sasa (Jeremías 10:23).

11. ¿Kunatsa Diosajj tʼaqhesiñanak jan chhaqtayki?

11 Jaqenakajj jupanakpach apnaqasisajj jan walinakanwa uñjasipjjañapäna, ukjja qalltatpachwa Jehová Diosajj yatjjäna. Ukat yatkasin ukhamak jaytasajja, ¿Diosajj jan wal luräna sañäspati? Janiwa, Jupajj taqe kuns cheqaparuw luri. Uk sumpach amuytʼañatakejja, mä awkimpit usut wawapampit parltʼañäni. Uka wawan jan jiwañapatakejj operayañaw wakisispa. Wawapajj kunjamsa tʼaqhesini uk yatisajj awkejj sinttʼaskchisa, operayasisakiw waliptaspa, ukatwa operayi. Niya ukhamarakiw Diosajj jaqenakan tʼaqhesiñapjja yatjjäna, ukatwa profecianak arsuwayäna (Génesis 3:16-19). Ukat kunjamsa jaqenakan tʼaqhesiñapajj jan mayampitaki tukusiñapäna uksa yatjjarakïnwa. Ukampis jupanakpach apnaqasisajj kuna jan walinakansa uñjasipjjäna, ukjja jaqenakajj amuyasipjjañapänwa. Ukhamatwa Diosan suma apnaqerïtapajj wiñayataki qhanañchasiñapäna.

¿Taqe chuymat jaqejj Diosar yupaychi?

12. ¿Kuna kʼarinaksa Supayajj jaqenakat säna?

12 Supayajj janiw Dios contrak parlkänti, jan ukasti jaqenakajj janiw Diosar taqe chuym servkiti sasaw kʼarisirakïna. Uk sum amuytʼañatakejj cheqaparjam sarnaqeri Job chachat parltʼañäni. Supayajj uka chachatjja akham sänwa: “Jumajj janiw khitina juparu llamktʼañapsa munktati, janirakiw familiaparusa, kuna yänakapatejj utjki ukanakarusa. Jumasti taqe luratanakaparojj bendeciraktawa, ukatwa jupajj oraqenjja walja uywanakani qamir jaqejja. Jichhasti kunanakapatejj utjki ukanakjja apaqjjam ukapachaw uñjäta kunjämtejj juman ajanumaru ñanqha arunakampi maldecïtam ukjja” sasa (Job 1:10, 11).

13. Job chachat kʼarinak parlasajja, ¿kunsa Supayajj amuyayañ munäna, ukat ukampejj kunsa taqe jaqenakat parläna?

 13 Yupaychayasiñ laykukiw Diosajj Job chachar jan walinakat jarkʼaqe sasaw Supayajj säna. Ukampejj Job chachajj janiw Diosar taqe chuyma yupaychkiti, jan ukasti askinak katoqañ laykukiw yupaychi sañwa munäna. Ukatjja, Jehová Diosatï taqe bendicionanakap apaqjjaspa ukhajja, Job chachas maldecispaw sasaw sarakïna. Job chachajj ‘cheqa, aski, ukham jaqënwa, janipuniw khitirus ñanqhanak lurirïkänti’, Supayajj uk sum yatïna. * Ukhamajj uka aski jaqerutï Diosat jitheqtayasapäna ukhajja, ¿janit yaqha jaqenakarojj ukat jukʼampi lurkasapäna? Cheqansa, Supayajj janiw Job chachatak parlkänti, jan ukasti, Diosan taqe servirinakapat parlaskäna. Ukatwa akham säna: “Mä jaqejja jakañapa qhespiyasiña laykojja kunsa lurakispawa” sasa (Job 1:8; 2:4).

14. ¿Kunjamsa tiempompejj Supayan kʼarïtapajj qhanstawayi?

14 Jaqenakajj jan waltʼäwinakan uñjasisajj Diosat jitheqtapjjaniw sasaw Supayajj jachʼa jachʼa tukus säna. Ukampis ¿kunas tiempompejj uñjasiwayi? Walja jaqenakaw Diosarojj Job chachjam taqe chuyma yupaychawayapjje. Ukham lurasaw Diosan chuymap wal kusisiyapjje, ukat Supayan kʼarïtapsa uñachtʼayapjjaraki (Hebreos 11:4-38). Jïsa, cheqa chuyman jaqenakajj janipuniw Dios contra saytʼasipkiti. Antisas llakinakan uñjasisajj Diosaw chʼam churistani sasaw wal atinisipjje (2 Corintios 4:7-10).

15. Diosan nayra luratanakapatsa, jutïrin lurkani ukanakatsa, ¿kuna jisktʼanakas utjaspa?

15 Ukhamajja, Jehová sapakiw taqe kunjjar Munañani Diosajja, ukat jaqenakajj janiw bendición laykuki yupaychapkiti, ukwa Diosajj qhanstayawayi, ukhamatwa cheqapätap  uñachtʼayi. Ukampis janiw ukakïkiti, kunjamsa jaqenakarus markanakarus jan wali luratanakapat juchañchäna uka toqenakatsa Biblian parlarakiwa ukat jutïrin kunanakamps lurani uksa qhanañcharakistuwa. Ukampis ¿nayrajj cheqaparjamati taqe kunsa lurpachäna? ukat ¿jutïrinsa cheqaparjamat taqe kuns uñjpachäni?

Diosakiw taqe kuns cheqaparjam uñjaspa

Jehová Diosajj janipuniw “jan juchanirojja juchaninakampi chika jiwaray[kaspati]”

16, 17. Jaqjamajj janiw cheqaparjamapun uñjktanti, ¿kunatsa ukham sistanjja? Uñachtʼäwinakampi uk qhanañchtʼma.

16 Jehová Diosan taqe ‘luratanakapajj cheqapawa’ (Deuteronomio 32:4). Janiw khiti jaqetsa ukham sisksnati. Jaqjamajj janiw cheqaparjamapun amuyktanti. Uka toqet sum amuytʼañatakejja, Abraham chachat parltʼañäni. Kunapachatï Diosajj jan wali jaqenakan phoqantata Sodoma marka tukjañ amtäna ukhajja, akham sasaw Diosar jisktʼäna: “¿Jan juchani jaqenakarojj juchaninakampi chikti tʼunjarakïta?” sasa (Génesis 18:23-33). Jehová Diosajj janiw taqenir tʼunjañ amtkänti. Cheqaparjam sarnaqeri Lot chachampi ukat phuchanakapampi Zoar sat markaru purjjapjjäna ukhaw Diosajj “ninampi asufrem[pi] Sodoma” markarojj tukjaskäna (Génesis 19:22-24). Maysa toqetsti, kunapachatï Diosajj Nínive markankirinakat khuyaptʼayasisin juchanakap perdonäna ukhajja, Jonasajj “walipuniw mayjtʼasïna”, tukjatäpjjätaw sasaw uka jaqenakarojj yatiyäna, ukhamajj arunakap phoqasiñapjja wal suyaskäna. Inaw arrepentisipjjaspäna, janiw Jonasajj jupanakat khuyaptʼayaskasapänti (Jonás 3:10–4:1).

17 Diosajj jan wali jaqenakar tukjirïkchisa, cheqa chuyman jaqenakarojj qhespiyarakiwa, ukwa Abrahamarojj uñachtʼayäna. Maysa toqetsti, Diosajj wali khuyapayasirïtapa Jonasar uñachtʼayarakïna. Mä jaqetï jan wali luräwinakap apanuku ukhajja, Diosajj juchanakapat ‘pampachiwa’ (Salmo 86:5). Yaqhepajj chʼamanïtap uñachtʼayañ laykukiw yaqhanakar  juchañchañ yatipjje. Ukat yaqhepasti, jan jiskʼachayasiñ laykukiw jaqe masipat jan khuyaptʼayasipkiti. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti. Maynirutï perdonañjamächi ukhajja, perdoniwa (Isaías 55:7; Ezequiel 18:23).

18. Jehová Diosajj wali sinttʼasirïkchisa janiw juchanak ukhamak uñchʼukkiti, ¿kunjamsa Bibliajj uk uñachtʼayi?

18 Jehová Diosajj wali sinttʼasirïkchisa janiw juchanak ukhamak uñchʼukkiti. Kunapachatï israelitanakajj yaqha diosanakar yupaychapjjäna ukhajja, akham sasaw säna: “Jumjjarusti colerasiñajjwa wartanëjja; sarnaqäwinakamatsti waytʼarakïmawa, ajjtaskaña luräwinakamatsti mutuyarakïmawa [jan ukajj castigarakïmawa]. Janiw khuyapayasiñampi jumarojj uñjkämati, sarnaqäwimatsti mutuyarakïmawa, jan wali luratanakamatsa tʼaqhesirakïtawa” sasa (Ezequiel 7:3, 4). Ukhamajj jan arrepentisiri jaqenakarojj juchaparjamaw Diosajj uñji. Ukampis janiw jan sum yatjjatasakejj maynir juchañchkiti. Amtañäni, kunapachatï Sodoma ukat Gomorra markanakat jan walinak istʼäna ukhajja, akham sänwa: “Jichhajj nayajj uñjiriw sarä cheqpachapuniti jucha luratanakapajj sintïpacha janicha uk yatiñataki” sasa (Génesis 18:20, 21). Jichhürunakanjja, jaqenakajj jan sum yatjjatasakiw yaqhanakar juchañchañ yatipjje. Diosajj janiw ukhamäkiti, uk yatiñajj wali askipuniwa. Kunjamtï Bibliajj siskejja, Jupajj “cheqapa Diosawa, janiw jupanjja kunatejj jan cheqapäki ukajj utjkiti” (Deuteronomio 32:4).

Cheqapa Diosar atinisipjjañäni

19. Cheqapa Diosan luräwinakapat jan sum amuykañäni ukhajja, ¿kun lurañas wakisispa?

19 Kunatsa Diosajj jaqenakar nayrajj juchañchäna, ukjja janiw Bibliajj taqpach qhanañchkiti. Ukat jutïrinjj kunjamsa jaqenakan juchanakap uñjani uksa janirakiw taqpach qhanañchkiti. Ukampis Biblia liytʼasin mä cheqat jan ukajj mä profeciat jan sum amuykañäni ukhajja, Miqueas profetat yateqasiñasawa, jupajj janiw Diosat jitheqtkänti, jan ukasti  akham sänwa: “Nayajj Tatiturukiw suytʼä, qhespiyiri Diosajjarukiw taqe confiansajja uskusirakï” sasa (Miqueas 7:7).

20, 21. ¿Kunatsa Jehová Diosajj cheqaparjamapuniw taqe kuns lurani sasajj sissna?

20 Jehová Diosajj cheqaparjamapuniw taqe kuns uñjani, janiw uka toqet pächasiñasäkiti. Jaqenakajj jan walinak ukhamaks uñchʼukipkchejja, Diosajj akham sistuwa: “Nayankiw ukhamat ukhama lurañajja; nayaw phoqhaskä” sasa (Romanos 12:19MT). Ukat apóstol Pablojj Jehová Diosar wal atinisïna, ukatwa akham säna: “¿Diosajj janit cheqäki? Janiw kunäkipansa [ukhamäkiti]” sasa (Romanos 9:14). Jiwasatï cheqapa Diosaru atinisiñäni ukhajja, ukham amuyarakiñäni.

21 ‘Jan wali tiemponakan’ jakastanjja (2 Timoteo 3:1). Awisajj ina chʼusat tʼaqhestanjja, ukat kunayman jan walinakan uñjasiyapjjarakistu (Eclesiastés 4:1). Ukampis Jehová Diosajj tʼaqhesirinakatjja wal sinttʼasi. Ukat kunatï jan walïki ukjja uñisiskakiwa. Taqe uka jan waltʼäwinakjja, Jesucristo toqe apnaqjjestani ukhaw qʼal chhaqtayjjani, ukampis uka uru puriniñapkamajja, janipuniw Jupat jitheqtañasäkiti, ukat taqe kunjjar Munañani Diosarjamaw uñjañasaraki. Cheqansa, Jupaw aguantañ yanaptʼistani (1 Pedro 5:6, 7).

^ tʼaqa 13 Jehová Diosajj Job chachatjja akham sänwa: “Janiw khitisa oraqenjja [jupjamajj] utjkiti” sasa (Job 1:8). Ukhamajj José chachajj jiwjjäna ukha qhepatwa Job chachajj jakpachäna, ukatjja janïraw Moisesajj Israel markan pʼeqtʼiripjam uttʼayatäkpachänti. Ukatwa Job chachjam cheqa jaqejj janiw utjkiti sasajj Diosajj sispachäna.