1, 2. Miksi monet ihmiset eivät pidä lakeja suuressa arvossa, mutta miltä Jumalan lait voivat alkaa tuntua meistä?

 ”LAKI on pohjaton kuilu, joka – – nielee kaiken.” Nämä sanat olivat eräässä vuonna 1712 julkaistussa kirjassa. Niiden esittäjä arvosteli kovin sanoin oikeusjärjestelmää, jonka piirissä oikeusjuttujen käsittely vei toisinaan vuosikausia, niin että oikeutta haluavat joutuivat vararikkoon. Lait ja oikeusjärjestelmät ovat monissa maissa niin monimutkaisia, niin epäoikeudenmukaisuuden, ennakkoluulojen ja epäjohdonmukaisuuden kyllästämiä, että lain halveksunta on levinnyt laajalle.

² Ajattelehan toisaalta seuraavia noin 2 700 vuotta sitten kirjoitettuja sanoja: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!” (Psalmit 119:97.) Miksi psalminkirjoittaja tunsi näin vahvasti? Koska hän rakasti lakia, jota ei ollut laatinut kukaan ihminen vaan Jehova Jumala. Tutkiessasi Jehovan lakeja sinusta voi alkaa tuntua yhä enemmän samalta kuin psalminkirjoittajasta. Tutkiminen auttaa sinua ymmärtämään kaikkeuden suurimman oikeudenkäyttäjän ajattelutapaa.

3, 4. Millaisia lakeja Jehova on säätänyt?

³ ”On vain yksi lainsäätäjä ja tuomari”, kertoo Raamattu (Jaakobin kirje 4:12). Tämä lainsäätäjä on Jehova. Jopa taivaankappaleiden liikkeitä säätelevät hänen laatimansa ”taivaan lait” (Job 38:33, vuoden 1938 kirkkoraamattu). Hänen lakinsa hallitsevat myös lukemattomia pyhiä enkeleitä, sillä heillä kaikilla on oma paikkansa ja asemansa ja he palvelevat Jehovan alaisuudessa (Psalmit 104:4; Heprealaisille 1:7, 14).

⁴ Jehova on antanut lakeja myös ihmiskunnalle. Meillä jokaisella on omatunto, joka heijastaa Jehovan oikeuskäsitystä.  Se on eräänlainen sisäinen laki, joka voi auttaa meitä erottamaan oikean väärästä. (Roomalaisille 2:14.) Ensimmäisiä vanhempiamme siunattiin täydellisellä omallatunnolla, joten he eivät tarvinneet kuin muutaman lain (1. Mooseksen kirja 2:15–17). Toisaalta epätäydellinen ihminen tarvitsee useampia lakeja ohjaamaan itseään Jumalan tahdon tekemisessä. Nooa, Abraham, Jaakob ja muut patriarkat saivat lakeja Jehova Jumalalta ja välittivät ne edelleen perheelleen (1. Mooseksen kirja 6:22; 9:3–6; 18:19; 26:4, 5). Jehovasta tuli lainsäätäjä aivan uudella tavalla, kun hän Mooseksen välityksellä antoi Israelin kansalle lakikokoelman. Tämä kokoelma opettaa meille paljon Jehovan oikeustajusta.

5. Miksi voidaan sanoa, että Mooseksen laki ei ollut kankea eikä monimutkainen?

⁵ Monet pitävät Mooseksen lakia kankeana ja monimutkaisena. Tällainen käsitys on kaukana totuudesta. Tuohon kokoelmaan kuuluu kaikkiaan runsaat 600 lakia. Se voi kuulostaa paljolta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltion lait täyttivät 1900-luvun lopussa yli 150 000 lakikirjasivua ja joka toinen vuosi siellä laaditaan noin 600 lakia lisää! Ihmisten valtaviin lakikokoelmiin verrattuna Mooseksen laki oli suhteellisen suppea. Silti Jumalan laki hallitsi israelilaisia sellaisilla elämänalueilla, joita nykyajan lait eivät edes sivua. Luodaanpa siihen yleissilmäys.

6, 7. a) Miten Mooseksen laki eroaa kaikista muista lakikokoelmista, ja mikä on lain suurin käsky? b) Miten israelilaiset saattoivat osoittaa tukevansa Jehovan valtaa?

⁶ Laki korosti Jehovan asemaa ylimpänä hallitsijana. Tästä syystä Mooseksen lakia ei voi edes verrata mihinkään muuhun lakikokoelmaan. Sen tärkein laki kuului: ”Kuuntele, Israel: Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova. Rakasta Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja  koko voimallasi.” Miten Jumalan kansan oli määrä ilmaista rakkautta häntä kohtaan? Heidän piti palvella ja totella häntä. (5. Mooseksen kirja 6:4, 5; 11:13.)

⁷ Kukin israelilainen osoitti tukevansa Jehovaa hallitsijana alistumalla niiden alaisuuteen, joille oli annettu valtaa häneen. Vanhemmat, päämiehet, tuomarit, papit ja myöhemmin kuningas edustivat kaikki Jumalan valtaa. Kapinallisuus heitä kohtaan oli Jehovan silmissä kapinallisuutta häntä itseään kohtaan. Toisaalta Jehova vihastui heihin, jos he käyttivät valtaa väärin ja kohtelivat hänen kansaansa epäoikeudenmukaisesti tai ylimielisesti. (2. Mooseksen kirja 20:12; 22:28; 5. Mooseksen kirja 1:16, 17; 17:8–20; 19:16, 17.) Kaikkien israelilaisten piti siis kunnioittaa Jumalaa hallitsijana.

8. Miten laki korosti pyhyyden ja puhtauden tärkeyttä?

⁸ Laki korosti israelilaisille pyhyyden ja puhtauden tärkeyttä. Sanat ”pyhä” ja ”pyhyys” esiintyvät Mooseksen laissa yli 280 kertaa. Laki auttoi Jumalan kansaa erottamaan puhtaan epäpuhtaasta, kun siinä mainittiin noin 70 asiaa, jotka voisivat tehdä israelilaisesta epäpuhtaan ja estää häntä osallistumasta toisten kanssa Jehovan palvontaan. Tällaiset lait koskivat henkilökohtaista hygieniaa, ruokavaliota ja jopa jätteiden ja ulosteiden hävittämistä, ja ne edistivät merkittävästi terveyttä. a Niillä oli lisäksi korkeampikin tarkoitus: ne pitivät kansan Jehovan suosiossa, erillään naapurikansojen inhottavista tavoista. Otetaan tästä esimerkki.

9, 10. Mitä säädöksiä sukupuolisuhteista ja synnytyksestä lakiliitto sisälsi, ja mitä hyötyä niistä oli?

⁹ Lakiliiton säädösten mukaan sukupuolisuhteet – naimisissa  olevienkin välillä – ja synnytys tekivät ihmisen epäpuhtaaksi joksikin aikaa (3. Mooseksen kirja 12:2–4; 15:16–18). Nämä säädökset eivät vähentäneet noiden Jumalan lahjojen puhtautta (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:18–25). Ne pikemminkin auttoivat hänen kansaansa pysymään erossa väärästä palvonnasta. Israelin naapurikansat sekoittivat yleensä palvontamenoihin sukupuolisuhteita ja hedelmällisyysriittejä. Kanaanilaiseen uskontoon kuului mies- ja naisprostituoituja. Tämä johti inhottavien tapojen leviämiseen. Sitä vastoin Mooseksen laki piti Jehovan palvonnan täysin erossa sukupuoliasioista. b Siitä oli muutakin hyötyä.

¹⁰ Nuo lait opettivat c erittäin tärkeän totuuden: Aadamin synnin tahra siirtyy sukupolvesta toiseen sukupuolisuhteiden ja syntymän välityksellä (Roomalaisille 5:12). Jumalan laki siis muistutti hänen kansaansa siitä, että syntisyys oli joka hetki todellisuutta. Me kaikki olemme syntyneet syntisinä (Psalmit 51:5). Tarvitsemme anteeksiantoa ja lunastusta voidaksemme päästä lähelle pyhää Jumalaamme.

11, 12. a) Mitä erittäin tärkeää oikeusperiaatetta laki puolsi? b) Miten laki suojeli oikeuden vääristämiseltä?

¹¹ Laki vahvisti Jehovan täydelliset oikeusnormit. Mooseksen laki puolsi samanarvoisuuden eli tasapainon periaatetta oikeusasioissa. Siinä sanottiin: ”Elämä elämästä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.” (5. Mooseksen kirja 19:21.) Rikostapauksissa rangaistuksen piti vastata rikosta. Tämä Jehovan oikeudenmukaisuuteen liittyvä piirre sävytti koko lakia, ja se auttaa meitä myös  ymmärtämään Kristuksen Jeesuksen lunastusuhria, kuten 14. luvussa osoitetaan (1. Timoteukselle 2:5, 6).

¹² Laki myös suojeli oikeuden vääristämiseltä. Esimerkiksi syytteen vahvistamiseksi vaadittiin vähintään kaksi todistajaa. Väärästä valasta rangaistiin ankarasti. (5. Mooseksen kirja 19:15, 18, 19.) Myös korruptio ja lahjonta kiellettiin ehdottomasti (2. Mooseksen kirja 23:8; 5. Mooseksen kirja 27:25). Jumalan kansan täytyi noudattaa Jehovan yleviä oikeusnormeja jopa liikeasioissa (3. Mooseksen kirja 19:35, 36; 5. Mooseksen kirja 23:19, 20). Tuo oikeudenmukainen lakikokoelma oli Israelille suuri siunaus.

13, 14. Miten laki edisti varkaan ja hänen uhrinsa tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua?

¹³ Oliko Mooseksen laki joustamaton, armoton säännöstö? Kaukana siitä! Kuningas Daavid kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Jehovan laki on täydellinen.” (Psalmit 19:7.) Hän tiesi hyvin, että laki edisti armollisuutta ja tasapuolista kohtelua. Millä tavalla?

¹⁴ Joissakin maissa laki tuntuu nykyään suosivan enemmän rikollisia kuin rikoksen uhreja. Esimerkiksi varkaat voivat joutua joksikin aikaa vankilaan, mutta varkauden uhrit eivät saa takaisin omaisuuttaan ja heidän täytyy maksaa veroja, joilla rikollisten asuminen ja ruoka kustannetaan. Muinaisessa Israelissa ei ollut nykyisen kaltaisia vankiloita. Rangaistusten ankaruutta säädeltiin tarkasti (5. Mooseksen kirja 25:1–3). Varkaan oli korvattava varastamansa omaisuus uhrille ja maksettava tälle vielä ylimääräistäkin. Korvauksen suuruus vaihteli, ja ilmeisesti tuomareilla oli jossain määrin vapautta punnita eri asianhaaroja, muun muassa väärintekijän katumusta. Se selittäisi, miksi varkaalta vaadittu korvaus on 3. Mooseksen kirjan 6:1–7:n  esittämässä tapauksessa paljon pienempi kuin 2. Mooseksen kirjan 22:7:n mainitsemassa tapauksessa.

15. Miten laki takasi sekä armon että oikeuden siinä tapauksessa, että joku tappoi toisen vahingossa?

¹⁵ Laki tunnusti armollisesti, että kaikki väärinteot eivät ole tahallisia. Esimerkiksi kun mies tappoi jonkun vahingossa, hänen ei tarvinnut maksaa elämää elämästä, jos hän ryhtyi oikeanlaisiin toimiin ja pakeni johonkin eri puolilla Israelia sijainneista turvakaupungeista. Kun pätevät tuomarit olivat tutkineet hänen tapauksensa, hänen täytyi pysyä turvakaupungissa ylimmäisen papin kuolemaan asti. Sen jälkeen hän oli vapaa asumaan missä halusi. Näin hän hyötyi Jumalan armosta, mutta samalla tämä laki korosti ihmiselämän suurta arvoa. (4. Mooseksen kirja 15:30, 31; 35:12–25.)

16. Miten laki opetti kunnioittamaan toisten oikeuksia?

¹⁶ Laki opetti kunnioittamaan toisten oikeuksia. Ajatellaanpa, miten se suojeli velallisia. Se kielsi menemästä velallisen kotiin takavarikoimaan omaisuutta lainan pantiksi. Velkojan oli jäätävä talon ulkopuolelle ja annettava velallisen hakea pantti. Kotirauhaa ei siis saanut häiritä. Mikäli velkoja otti pantiksi velallisen päällysvaatteen, hänen tuli palauttaa se illalla, sillä velallinen tarvitsi sitä luultavasti yöllä pysyäkseen lämpimänä. (5. Mooseksen kirja 24:10–14.)

17, 18. Miten israelilaiset erosivat muista kansoista sodankäynnissä ja miksi?

¹⁷ Laki sääteli jopa sodankäyntiä. Jumalan kansa ei saanut ryhtyä sotaan siksi, että he halusivat lisää valtaa tai alueita, vaan siksi, että he kävivät ”Jehovan sotia” (4. Mooseksen kirja 21:14). Monesti israelilaisten piti tarjota vastapuolelle ensin mahdollisuutta antautua. Jos kaupunki torjui tarjouksen, Israel sai piirittää sen – mutta Jumalan sääntöjen mukaisesti. Israelin armeijan miehet, toisin kuin monet sotilaat kautta historian, eivät saaneet raiskata naisia eivätkä aiheuttaa silmitöntä verilöylyä. Heidän piti kunnioittaa  jopa ympäristöä, sillä vihollisen hedelmäpuiden kaataminen oli kielletty. d Muilla armeijoilla ei ollut tällaisia rajoituksia. (5. Mooseksen kirja 20:10–15, 19, 20; 21:10–13.)

¹⁸ Onko sinusta järkyttävää kuulla, että joissakin maissa sotilaiksi koulutetaan lapsia? Muinaisessa Israelissa armeijaan ei kutsuttu alle 20-vuotiaita miehiä (4. Mooseksen kirja 1:2, 3). Aikuinenkin mies sai vapautuksen, jos hän pelkäsi kohtuuttoman paljon. Naimisiin mennyt mies vapautettiin kokonaiseksi vuodeksi, jotta hän ehtisi nähdä perillisen syntyvän ennen näin vaaralliseen palvelukseen lähtöä. Laki selitti, että tällä tavalla nuori aviomies voisi olla ”kotonaan ilahduttamassa vaimoaan”. (5. Mooseksen kirja 20:5, 6, 8; 24:5.)

19. Miten laki suojeli naisia, lapsia, perheitä, leskiä ja orpoja?

¹⁹ Laki suojeli myös naisia, lapsia ja perheitä ja turvasi heidän hyvinvointinsa. Se käski vanhempia viettämään paljon aikaa lastensa kanssa ja opettamaan heille hengellisiä asioita (5. Mooseksen kirja 6:6, 7). Se kielsi kaikenlaisen insestin kuolemanrangaistuksen uhalla (3. Mooseksen kirja, 18. luku). Kielletty oli myös aviorikos, joka kovin usein hajottaa perheitä, vie niiltä turvallisuudentunteen ja aiheuttaa paljon tuskaa. Laki kiinnitti huomiota leskiin ja orpoihin ja kielsi ankarasti kohtelemasta heitä kaltoin. (2. Mooseksen kirja 20:14; 22:22–24.)

20, 21. a) Miksi Mooseksen laki salli moniavioisuuden israelilaisten keskuudessa? b) Miksi laki oli avioeroasiassa erilainen kuin normi, jonka Jeesus myöhemmin saattoi uudelleen voimaan?

²⁰ Tässä yhteydessä voi herätä kysymys, miksi Mooseksen laki salli moniavioisuuden (5. Mooseksen kirja 21:15–17).  Siihen liittyviä lakeja täytyy tarkastella oman aikakautensa näkökulmasta. Ne jotka arvioivat Mooseksen lakia nykyajan ja -kulttuurien lähtökohdista käsin, ymmärtävät sen helposti väärin (Sananlaskut 18:13). Jehovan normin mukaan, jonka hän asetti jo Eedenissä, avioliitto oli pysyvä liitto yhden miehen ja yhden vaimon välillä (1. Mooseksen kirja 2:18, 20–24). Siinä vaiheessa kun Jehova antoi Israelille lain, moniavioisuus oli kuitenkin ollut yleinen käytäntö jo satojen vuosien ajan. Jehova tiesi hyvin, että hänen ”itsepäinen kansansa” rikkoisi usein aivan peruskäskyjäkin, kuten epäjumalanpalveluksen kieltäviä käskyjä (2. Mooseksen kirja 32:9). Siksi hän päätti, että tuolloin ei ollut oikea aika korjata kaikkia avioliittoon liittyviä vääriä tapoja, joita heillä oli. On kuitenkin hyvä muistaa, että moniavioisuus ei ollut lähtöisin Jehovasta. Mooseksen lain välityksellä hän silti säänteli moniavioisuutta kansansa keskuudessa ja ehkäisi väärinkäytöksiä.

²¹ Mooseksen laki myös salli miehen erota vaimostaan melko monista vakavista syistä (5. Mooseksen kirja 24:1–4). Jeesus antoi ymmärtää, että kyseessä oli Jumalan puolelta myönnytys juutalaisten ”kovasydämisyyden vuoksi”. Tällaiset myönnytykset olivat kuitenkin väliaikaisia. Omia seuraajiaan varten Jeesus saattoi uudelleen voimaan avioliittoa koskevan Jehovan alkuperäisen normin. (Matteus 19:8.)

22. Millä tavoin Mooseksen laki kannusti rakkauteen ja keitä kohtaan?

²² Tuleeko mieleesi yhtään nykypäivän oikeusjärjestelmää, joka kannustaisi rakkauteen? Mooseksen laki edisti ennen kaikkea rakkautta. Yksistään 5. Mooseksen kirjassa sana ”rakastaa” esiintyy eri muodoissa yli 20 kertaa. ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” oli koko lain toiseksi suurin käsky (3. Mooseksen kirja 19:18; Matteus 22:37–40). Jumalan kansaan kuuluvien piti osoittaa rakkautta paitsi toinen  toistaan kohtaan myös keskuudessaan olevia ulkomaalaisia kohtaan ja muistaa, että he itsekin olivat aikoinaan olleet ulkomaalaisia. Heidän piti osoittaa rakkautta köyhiä ja ahdistettuja kohtaan auttamalla näitä aineellisesti, eivätkä he saaneet käyttää hyväkseen heidän ahdinkoaan. Heitä käskettiin kohtelemaan huomaavaisesti jopa kuormajuhtia. (2. Mooseksen kirja 23:6; 3. Mooseksen kirja 19:14, 33, 34; 5. Mooseksen kirja 22:4, 10; 24:17, 18.)

23. Mitä psalmin 119 kirjoittaja halusi tehdä, ja mitä sinäkin voit tehdä?

²³ Millään muulla kansalla ei ole ollut yhtä hyviä lakeja kuin ne, jotka Jehova antoi muinaisille israelilaisille. Ei ihme, että psalminkirjoittaja huudahti: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!” Hänen rakkautensa ei kuitenkaan jäänyt pelkäksi tunteeksi. Se sai hänet toimimaan, sillä hän pyrki noudattamaan tuota lakia ja elämään sen mukaan. Hän jatkoi: ”Mietiskelen sitä kaiken päivää.” (Psalmit 119:11, 97.) Hän käytti säännöllisesti aikaa Jehovan lakien tutkimiseen, ja se kasvatti hänen rakkauttaan niitä kohtaan. Samaan aikaan kasvoi myös hänen rakkautensa noiden lakien säätäjään, Jehova Jumalaan. Kun jatkat Jehovan lakien tutkimista, hänestä tulee yhä läheisempi sinullekin.