Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 14 YATICHÄWI

Diosajj “jaqenakar qhespiyañataki[w]” Yoqapar khitani

Diosajj “jaqenakar qhespiyañataki[w]” Yoqapar khitani

1, 2. Diosan arunakaparjamajja, ¿kunjamansa jaqenakajj jikjjatasipjje, ukat kunjamsa Diosajj khuyaptʼayistu?

JAQENAKAJJ kunayman jan walinakanwa uñjastanjja. Ukatwa apóstol Pablojj akham säna: “Diosan lurat [aka] oraqejj wal tʼaqhesiski, kunjämtejj mä wawachasir warmejj warariski ukhama” sasa (Romanos 8:22). Inas akham amuysna: “Janiw tʼaqhesiñatsa, juchatsa, jiwañatsa jiwaspachajj kunjamatsa qhespksnati” sasa. Ukampis Jehová Diosajj janiw jiwasjamäkiti (Números 23:19). Taqe kun cheqapar lurir Diosätap laykojja, mä qhespiyäwi wakichawayi.

2 Uka qhespiyäwejj Diosan mä jachʼa bendicionapawa, ukhamatwa juchatsa jiwañatsa qhespsna (Efesios 1:7). Ukhamatarakwa alajjpachar sarañasa, aka Oraqen mä paraison wiñay jakasiñas utjani (Juan 3:16; 1 Pedro 1:4). ¿Kunjamatsa Diosajj qhespiyistu, ukat kunjamsa ukajj cheqapa Diosätap yatichistu?

¿Kunatsa qhespiyäwejj wakisïna?

3. 1) ¿Kunatsa qhespiyäwejj wakisïna? 2) Diosajj Adanan wawanakapar ukhamak perdonaspäna ukhajja, ¿kunas pasaspäna?

3 Adanan juchar puritap laykuwa qhespiyäwejj munasïna. Diosar jan istʼasajja, usuntañaru, jachañaru, llakinakaru ukat jiwañaruwa wawanakaparojj aptʼawayi (Génesis 2:17; Romanos 8:20NM). Ukat Jehová Diosajj wali sinttʼasirïkchisa, janiw uka juch ukhamak uñchʼukkänti. Ukhamak pasayaspäna ukhajja, Jupan pachpa leyipwa pʼakintaspäna, Arupanjja akham siwa: “Juchan [pagopasti] jiwañawa” sasa (Romanos 6:23). Jupatï jan cheqapar uñjkaspäna  ukhajja, akapachansa alajjpachansa janiw khitis Diosar istʼañ munjjaspänti, munañanakaparukiw sarnaqjjapjjasapäna.

4, 5. 1) ¿Kunjamsa Supayajj Diosar kʼarintäna, ukat kunatsa Jehová Diosajj uk qhanstayañapäna? 2) ¿Kamsasas Supayajj Diosan servirinakapat parläna?

4 Kunjamtï 12 yatichäwin uñjaniwayktanjja, Edén jardinanjja Jehová Dios contraw saytʼapjjäna. Kʼariwa ukat munañaparukiw wawanakaparus apnaqe sasaw Supayajj parläna (Génesis 3:1-5). Ukatjja, Diosajj janiw amtanakap phoqerïkiti, inamayakiw aski jaqenakamp Oraqer phoqantayä sasajj parli, sañwa Supayajj munäna (Génesis 1:28; Isaías 55:10, 11). Jehová Diosatejj ukhamak uñchʼukisapäna ukhajja, janis suma apnaqerïkaspas ukhamwa angelanakas jaqenakas amuyapjjaspäna.

5 Ukatjja, Supayajj Diosan servirinakapatwa kʼarinak parlarakitayna, akham sasa: “[Jaqejj] janiw inaki jumaru sirvktamti”, ukat jan walinakan jikjjatasisajj Jumat jitheqjjapjjakispaw sasa (Job 1:9-11). Cheqasa, Supayan uka kʼarinakap qhanstayañaw jaqen llakinakapat sipansa, jukʼamp wakiskirïnjja. Ukampis ¿kunjamatsa Diosajj uk lurasapäna, ukat jaqenakarus qhespiyarakisapäna?

¿Kunjamsa kutsuyistu?

6. Qhespiyäwi toqet qhanañchañatakejja, ¿kuna yaqha arunakas Biblian utji?

6 Jehová Diosajj uka jan waltʼäwinak sum askichawayi, ukat wal khuyaptʼayarakistu. Janiw khiti jaqes ukham lurkaspänti, ukampis Diosatakejj uk askichañajj janiw chʼamäkänti. Uka qhespiyäwirojj aka arunakampiw Biblian qhanañchasi: pampachäwi, jila alamp alaña, sumankthapiyaña, juchanak apaqaña sasa (Daniel 9:24; 1 Corintios 6:20; Colosenses 1:20; Hebreos 2:17). Ukat Jesusajj yaqha arumpirakiw sumpach uka toqet qhanañchäna, akham sasa: “Jaqen Yoqapajj janiw serviyasiñatak jutkiti jan ukasti  serviriw juti, ukhamarak jakañap churiri walja jaqenakar qhespiyañataki [griego, lý·tron]” sasa (Mateo 20:28).

7, 8. 1) ¿Bibliarjamajj “qhespiyasiña” arojj kamsañs muni? 2) ¿Kunatsa qhespiyañatakejj “ukhat ukha” churasiñapa?

7 “Qhespiyaña” siski uka arojja, ¿kamsañs muni? Griego arurjamajja, “antutaña” siski uka arutwa juti. Kunapachatï qollqe churasin mä katuntat soldador kutsuyjjapjjerïna jan ukajj antutayjjapjjerïna ukhaw uka aru apnaqapjjerïna. Ukhamasti, qhespiyañajj kutsuyañamp sasiwa. Hebreo Arut Qollan Qellqatanakarjamajja, “qhespiyaña” (kó·fer) arojja, “imjjataña jan ukajj tapjjataña” uka arutwa jutaraki. Ukhamajj qhespiyañ arojja juchanak imjjataña sañ munaraki.

8 Kó·fer sat arojj ‘ukhat ukha sañpun muni’ sasaw mä qellqatanjja saraki (Theological Dictionary of the New Testament). Tabernáculo sat utankkäna uka arustʼäwir mantat arcat parltʼañäni. Uka arcan tapapajj (kó·fer) janiw sinti jachʼäkänsa, ni sinti jiskʼäkänsa, yäpar lurtʼatänwa, phoqatpach tapjjatañapataki. Ukhamarakiw jiwasanakar qhespiyañatakejj ukhat ukha churasiñapäna, ukhamata kuna jan walinakantï uñjasiwayktan ukanakajj phoqatpach tapjjatasiñapataki. Ukatwa Israel markajj katoqkäna uka Leyinakanjja akham säna: “Pagañapawa jakañatjja jakañaraki, nayratjja nayraraki, lakatjja lakaraki, amparatjja amparampiraki, kayutjja kayumpiraki” sasa (Éxodo 21:23, 24).

9. ¿Kunatsa Diosan nayra servirinakapajj animalanak loqtapjjerïna, ukat kunjamsa Diosajj uka sacrificionak uñjäna?

9 Abel sat chachasa, ukat jupjam Diosar yupaychir jaqenakasa, juchan jaqëpjjatap laykojja, animalanakwa Diosarojj sacrificiot loqtapjjerïna, ukhamat juchanakapat perdonayasiñataki. Ukham lurasajja, “mä wawa” toqew  qhespiyapjjäma sas Diosajj siskäna uka profeciar atinisipjjatap uñachtʼayapjjäna (Génesis 3:15; 4:1-4; Levítico 17:11; Hebreos 11:4). Jehová Diosajj uka sacrificionakarusa, ukat loqtirinakaparusa wali askitwa uñjäna. Ukampis ¿mä animalajj jaqer qhespiyaspati? Janiwa, animalajj janiw jaqjam valoranïkiti, ukhamajj uka sacrificionakajj janiw jaqenakan juchanakap imjjatkasapänti (Salmo 8:4-8). Ukatwa Bibliajj akham sispacha: “Toronakan, cabritonakan wilapasti janiw kunapachas juchanakjja apaqkaspati” sasa (Hebreos 10:1-4). Cheqpachansa, kunjamsa jaqenakar qhespiyasiñapäna ukwa sacrificionakajj uñachtʼayäna.

Mä jan juchan jaqempirakiw kutsuyistu

10. 1) ¿Khitikis qhespiyistaspa, ukat kunatsa? 2) ¿Kunatsa mä jaqekejj jiwañapäna?

10 “Adán chachankatas laykojj taqe jaqenaka[w] jiwarapjjejja” sasaw apóstol Pablojj säna (1 Corintios 15:22). Qalltanjja, Adanajj janiw juchanïkänti. Ukhamasti jaqer kutsuyañatakejja, jan juchan mä jaqerakiw jiwañapäna (Romanos 5:14). Ukampis janiw jiwasjam jaqejj kutsuykaspänti. Cheqansa, kutsuyirejja, jan juchanïñapänwa, janirakiw jucharar Adanat jutiriñapäkänsa. Ukhamatakwa ukhat ukhampejj kutsuyasiñapäna (1 Timoteo 2:6). Janiw Adanan wawanakap laykojj millón millón jaqenakan jiwarañapajj wakiskänti. Pablojj akham sänwa: ‘Mä sapa jaqe [Adán] toqekiw juchajj aka oraqer mantani, ukat jiwajj uka jucha laykurakiw utji’ sasa (Romanos 5:12). “Kunjämatejj jiwañajj aka oraqenjja mä sapa jaqetaki qalltejja”, ukhamarakiw Diosajj “mä sapa” jaqe toqejj qhespiyistu (1 Corintios 15:21). ¿Kunjamatsa?

Jesucristojj ukhat ukha churasiñapatakiw jiwawayi

11. 1) ¿Kunatsa qhespiyirejj jiwañapäna? 2) ¿Kunatsa Adanasa Evasa jan qhespiyatäpkäna? (Qhanañchäwi uñjjattʼäta.)

11 Jaqenak layku taqe chuyma sacrificion loqtasiñapatakiw Jehová Diosajj mä jan juchan jaqer wakichatayna. Romanos  6:23 qellqatajj akham siwa: “Juchan [pagopasti] jiwañawa” sasa. Ukhamajj qhespiyirejj ‘taqe jaqenak layku jiwañapänwa’, mä arunjja, Adanan juchapat pagasin jaqenakar kutsuyañapänwa (Hebreos 2:9; 2 Corintios 5:21; 1 Pedro 2:24). Ukham cheqaparjam phoqasitapatjja jachʼa bendicionanakaw utjäna. Adanan wawanakapajj taqeniw juchanïpjjatap laykojj jiwarapjjañapäna, ukampis Diosajj mä sapa jaqe toqekiw istʼasirinakan juchanakap qʼal perdonawayi, ukhamat jan jiwapjjañapataki (Romanos 5:16). *

12. ¿Kunjamatsa mä jaqekejj manu pagasajj walja jaqenakar yanaptʼaspa? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼma.

12 Amuytʼañatakejj ak sañäni: mä markanjja niya taqpach markachirinakapaw mä empresan irnaqapjjäna. Suma pago katoqasajj sumaw jakasipjjäna. Ukampis akatjamatwa uka empresajj jistʼantasiwayjje. ¿Kunatsa? Uka empresa pʼeqtʼiriwa qollqe qʼal chhaqtayjjatayna, ukatwa jistʼantasjjäna. Ukhamajj irnaqerinakajj jan trabajoniw uñjasipjjäna, ukat manunakapsa janiw phoqañ puedjjapjjänti. Ukhamasti, irnaqerinakan warminakapasa, wawanakapasa, mä jaqen juchapatakwa jan walinakan uñjasipjjäna. ¿Khitis yanaptʼpachäna? Mä qamir jaqew utjäna. Jupajja, qhawqha chʼamampis uka empresajj uñstäna uk sum yatïna, ukat irnaqerinakatsa familianakapatsa wal sinttʼasirakïna. Ukat uka empresan manup pagasaw wasitampi saytʼayjjäna. Ukham luratapajj irnaqerinakarusa familianakaparusa wal yanaptʼawayi. Adanajja, ukhamarakiw juchachasisajj manur mantawayi, ukampis mä sapa jaqen jiwatapakiw uka manu phoqawayi, millón millón jaqenakar yanaptʼasa.

 ¿Khitis qhespiyäwi utjayi?

13, 14. 1) ¿Kunjamatsa Jehová Diosajj jaqenakar qhespiyawayi? 2) ¿Khitirus sacrificiojj loqtasïna, ukat ukajj kunatsa wakisïna?

13 “Akapachan juchap qʼoma[chañatakejja]” Jehová Diosaw ‘Corderop’ khitani (Juan 1:29). Ukampis janiw kawkïr angelaksa khitankänti, jan ukasti wali munat jilïr sapa Yoqapwa khitanïna. Ukhamata, Diosan servirinakap contra Supayajj parlki uk qhanstayañapataki (Isaías 42:1). Ukat Yoqapasti iyaw sasaw alajjpachatjja aka Oraqer jutarakïna (Filipenses 2:7). Ukat Diosajj mä milagro toqew uka jilïr Yoqapan jakäwipjja María sat mä tawaqon purakaparu usküna (Lucas 1:27, 35). Ukat nasjjäna ukhajja, Jesús sasaw sutiyapjjäna. Ukampis jupajj payïr Adán satarakïspawa, kunattejj nayrïr Adanjam jan juchan jaqënwa (1 Corintios 15:45, 47). Ukhamajj jupakiw taqe jucharar jaqenak laykojj jiwasapäna.

14 ¿Khitirus uka sacrificiojj loqtasiñapäna? Salmo 49:7 qellqatarjamajj Diosaruw loqtasiñapäna. Ukampis ¿uka sacrificiojj janit jupan wakichatäki? Jïsa, jupaw wakichawayi. Ukampis janiw mä bolsillot mä bolsillor qollqe irakipasiñäkaspas ukham amuyañasäkiti, jan ukasti taqe kunsa cheqapar lurañatakiw Diosajj ukham lurawayi. Yoqapat walsay sintiskchïnjja, ukham lurasajj cheqapar lurir Diosätap uñachtʼayawayi (Génesis 22:7, 8, 11-13; Hebreos 11:17; Santiago 1:17).

15. ¿Kunatsa Jesusan tʼaqhesiñapas jiwañapas wakispachäna?

15 Khä 33 maranwa Jesucristojj jaqenakar qhespiyañatakejj kunayman jan walinakan uñjasïna. Ina chʼusatwa kʼarintapjjäna, juchañchapjjäna ukat mä lawarus chʼakkatapjjäna. Ukampis ¿ukham tʼaqhesiñapajj wakisipunïnti? Jïsa. Amtañäni, jan waltʼäwinakanjja jaqenakajj Diosat jitheqtapjjakispawa sasaw Supayajj säna. Ukhamasti, Jesusajj ukham aguantasajja Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayaskäna. Ukat amtarakiñäni, kunapachatï Jesusajj wawäskäna ukhajja, Herodes sat chachajj jiwayañ munäna, ukampis Jehová Diosajj  jarkʼaqänwa (Mateo 2:13-18). Jesusajj jilirëjjäna ukhajja, kunatsa jiwañapäna uk sum yatisaw Supayan yantʼanakapar saykatäna. * Ukham jan walinak tʼaqheskasasa, janipuniw Jehová Diosat jitheqtkänti, ukatwa Biblianjja jupa toqet akham sistu: “Jupajj qollanawa, jan juchanirakiwa, juchaninakats jitheqtata[wa]” sasa. Ukhamasti, Jehová Diosan taqe chuym yupaychirinakapajj kuna jan waltʼäwinakankkasas janiw Jupat jitheqtapkaspati, ukwa Jesusajj qhan uñachtʼayawayi (Hebreos 7:26). Ukatwa Jesusajj janïr jiwkasajj akham sispachäna: “Taqe kunaw phoqhasjje” sasa (Juan 19:30).

Qhespiyañjja tukuyañapänwa

16, 17. 1) ¿Kunsa Jesusajj jaktjjasajj lurañapänjja? 2) ¿Kunatsa “Diosan nayraqatapan” jiwasanak layku uñstañapajj wakisïna?

16 Jesusajj janiw jiwatapampejj jaqenakar qhespiyañ tukuykänti. Ukat Jehová Diosajj kimsa urutwa jaktayäna (Hechos 3:15; 10:40). Ukampis janiw taqe chuyma servitap laykukejj jaktaykänti, jan ukasti jaqenakar Jilïr Sacerdotjam qhespiyañapatakiw jaktayäna (Romanos 1:4; 1 Corintios 15:3-8). Pablojj akham sasaw säna: “Jichhajj [Cristow] jilïri sacerdotejja [...]. Cristojj Sinti Qollan Cheqaruw manti, janirakiw cabritonakan ni vaca qallunakan wilap loqtirisa, jan ukasti jupan pachpa wilapa loqtasiriw manti. Ukhamaw mä kutiki taqenitaki mantawayi, ukatsti wiñay qhespiyasiñwa jiwasatak jikjjataraki. Jaqen lurat santuariojj mä uñachtʼäwikïnwa cheqpach santuariotjja. Cristosti janiw uka jaqenakan lurat  santuariorojj mantkiti, jan ukasti alajjpach kikparuw manti, jichhasti ukan Diosan nayraqatapan jiwasat arjjataskistu” sasa (Hebreos 9:11, 12, 24).

17 Jesucristojj janiw cheqa wilapampejj alajjpachar mantkänti (1 Corintios 15:50). Jan ukasti, jucharar jaqenakar qhespiyañatakejja, jan juchan jakäwip mä sacrificiot loqtkäna, ukwa Diosan nayraqatapar apäna. Ukampis ¿Diosajj katoqpachänti? Jïsa, ukajj 33 maran Pentecostés urunwa qhan uñjasïna. Kunapachatï Jesusan 120 arkirinakapajj Jerusalén markan tantachasitäpkäna ukhaw qollan ajayu katoqapjjäna (Hechos 2:1-4). Ukajj wali muspharkañänwa, ukampis Jesusan jiwatapatjja jukʼamp bendicionanakaw utjaskañapäna.

Kuna bendicionanakas utji

18, 19. 1) ¿Kuna pä tamanakasa Jesusan loqtasitapatjja bendicionanak katoqapjje? 2) “Walja jaqenaka” sas uñtʼatäpki ukanakajja, ¿kuna bendicionanaksa jichhürunakan katoqapjje, ukat kunanakampsa jutïrin katoqapjjani?

18 Kunjamsa Diosajj Jesucriston wilapjjarojj taqe kunsa sumankthapiyi uka toqetwa Colosenses qellqatan apóstol Pablojj qhanañchäna. Ukatjja, ‘alajjpachankirinakampi’ ‘oraqenkirinakampisa’ sumankthapiniw sasaw sarakïna, pä tamatwa parläna (Colosenses 1:19, 20; Efesios 1:10). Alajjpachankirinakajj 144.000 cristianonakäpjjewa. Jupanakasti aka Oraqjjaru sacerdotenakjama ukat reyinakjam apnaqeriw alajjpachar sarapjje (Apocalipsis 5:9, 10; 7:4; 14:1-3). Jupanak toqew jaysasir jaqenakajja, Jesusan loqtasitapatjja walja bendicionanak waranq maranakan katoqapjjani (1 Corintios 15:24-26; Apocalipsis 20:6; 21:3, 4).

19 ‘Oraqenkirinaka’ satäkis uka jaqenakasti paraíso oraqenwa sum jakasipjjani. Apocalipsis 7:9-17 qellqatanakarjamajja, jupanakajj ‘jachʼa tʼaqhesïwitwa mistupjje’, ukat ‘walja jaqenakäpjjarakiwa’. Ukhamajj ¿jutïrinti Jesusan jiwatapatjja bendición katoqasipkani? Criston jiwatapar wali askit uñjapjjatap laykojja, jichjatwa walja bendicionanak katoqjjapjje,  “isinakapsti Corderon wilapampi tʼajjsusarakiw” janqʼoptayapjjaraki. Ukat Diosajj aski jaqetwa jupanakar uñjaraki, jupan amigonakapäkaspas ukhama (Santiago 2:23). Jesusan sacrificio loqtasitap laykojja, jupanakajj munasir Diosarojj jan ajjsartʼasaw jakʼachasipjje (Hebreos 4:14-16). Ukat pantjasipjje ukhasa, perdonatäpjjarakiwa (Efesios 1:7). Juchan jaqenakäpkchisa, qʼoma conciencianiw sarnaqapjje (Hebreos 9:9; 10:22; 1 Pedro 3:21). Cheqansa, jupanakajj jichhürunakanjja, Jehová Diosamp sumankjjapjjewa (2 Corintios 5:19, 20). Ukatjja, waranqa maranakanwa, jupanakajj “esclavöñata” librëjjapjjani, ukat ‘Diosan wawanakapjamaw qhespiyat jakasjjapjjani’ (Romanos 8:21).

20. Qhespiyäwi toqet lupʼisajja, ¿kunjamas jikjjatasta?

20 Qhespiyir Diosarojj walpun Jesucristo toqejj yuspärtanjja (Romanos 7:25). Qhespiyäwit parlañajj janiw chʼamjamäkiti, ukampis wali muspharkañawa (Romanos 11:33). Uka toqet lupʼtan ukhajja, chuymarupuniw uka yatichäwejj purtʼistu ukat cheqapa Diosar jakʼachasiñsa wal yanaptʼistu. “Tatitojj askimpir cheqapampiruw munasi” sasaw salmonak qellqerejj säna, ukhamarakiw jiwasajj Jehová Diosar jachʼañchtanjja (Salmo 33:5).

^ tʼaqa 11 Adanasa Evasa janiw qhespiyatäpkänti. Moisesajj katoqkäna uka Leyinakanjja, khitinakatï juchätap yatkasin jaqe masipar jiwayapkäna uka jaqenakatjja akham sänwa: “Janirakiw kuna qollqes pagaskaspati mä juchañchat jaqe jiwayirin jakañapa qhespiyañatakejja” sasa (Números 35:31). Adanampi Evampejja, sum yatkasaw Diosar jan istʼawayapkiti, ukatwa jiwapjjañapajj wakisïna. Ukhamatwa wiñay jakañ jan munapjjatapsa uñachtʼayapjjarakïna.

^ tʼaqa 15 Jesusajj wawpach jiwaspäna ukhajja, janiw Adanan juchapatjja jaqenakar qhespiykaspänti. Amtañäni, Adanajj wali amuyun jaqëkasaw juch luräna, kunas pasani uk yatkasaw Diosar jan istʼkänti. Ukhamasti, kunatsa Jehová Diosat jan jitheqtañapäki ukjja Jesusajj sum amuyasiñaparakïnwa. Ukhamatwa ‘qhepa Adanjam’ saytʼasajj Adanan juchapsa imjjatarakispäna (1 Corintios 15:45, 47). Cheqasa, Jesús sapakiw luratanakapampisa jiwatapampisa ‘qhespiyawayistu’ (Romanos 5:18, 19).