Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 21 YATICHÄWI

Jesusajj Diosan yatiñap uñachtʼayäna

Jesusajj Diosan yatiñap uñachtʼayäna

1-3. ¿Kunjamsa Jesusan yatichäwinakaparojj markapankir jaqenakajj uñjapjjäna, ukat kunsa jan amuyapkäna?

MÄ WAYNAW sinagogan yatichaskäna, jaqenakajj arunakap istʼasajj wal muspharapjjäna. Uka waynajj Jesús satänwa. Cheqansa, uka jaqenakajj jupar sum uñtʼapjjäna. Uka markanwa jilsüna ukat ukanrakwa carpinterjamas trabajäna. Inas yaqhepajja, Jesusajj lurañ yanapkäna uka utanakan jakasipkchïna. Jan ukajj inas yapunakapsa jupan lurat armanakampi yukunakampi yapuchasipkchïna. * Ukampis ¿yatichäwinakapar istʼapjjpachänti?

2 Tantachasirinakatjja, wali muspharataw waljanejj akham sas jisktʼasipjjäna: “¿Kawkinsa aka jaqejj ukham yatiñ kankañjja yateqani? [...] Jupajj carpinteron yoqapächejjaya, Mariarakiw taykapasa” sasa (Mateo 13:54-58; Marcos 6:1-3). Ukampis Jesusarojj jupanakjam mä jaqekïkaspas ukhamwa uñjapjjäna. Wali yatiñampis parlkchïnjja, janiw yäqapkänti. Cheqansa, Jesusajj janiw jupa pachpat parlkänti, ukjja janiw uka jaqenakajj amuyapkänti.

3 Ukampis ¿kunjamatsa wali yatiñanïnjja? Jupa kikpaw akham säna: “Yatichäwejjajj janiw nayankkiti, jan ukasti khitankitu ukankiwa” sasa (Juan 7:16). Pablojj akham sasaw Jesusjjat sarakïna: ‘Jupajj jiwasatakejj Diosat jutir yatiñkankañawa’ sasa (1 Corintios 1:30, NM). Cheqas Jehová Diosan yatiñkankañapaw Jesús toqejj wali qhan uñachtʼayasïna. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Awkimpi nayampejja  mayakïpjjtwa” sasa (Juan 10:30). Kunjamsa Jesusajj ‘Diosat jutir yatiñanïtapjja’ uñachtʼayäna uk kimsa toqet yatjjatañäni.

Yatichäwinakapa

4. 1) ¿Kuna toqetsa Jesusajj yatiyäna, ukat kunatsa wali wakiskirïna? 2) ¿Kunatsa Jesusan ewjjanakapajj jaqenakatakejj wali askïnjja?

4 Kuna toqetsa yatichäna uk nayraqat yatjjatañäni. Jesusajj “Diosan reinopat” yatiyäna. Uka apnaqäwi toqewa taqe kunjjar Munañani Jehová Diosarojj jachʼañchasini, ukat uka gobierno toqerakiw jaqenakajj walja bendicionanak katoqapjjani, ukatwa uka reinot yatiyañajj wali wakiskirïnjja (Lucas 4:43). Ukatjja, Jesusajj sapür sum jakasiñatakis wali sum ewjjtʼarakïna. Kunjamtï profecianakajj siskänjja, jupajj “Muspharkañ” Ewjjtʼirïnwa (Isaías 9:6). ¿Kunjamatsa wali muspharkañ ewjjtʼirïpachäna? Jupajj wali sumwa Diosan munañapsa arunakapsa uñtʼäna, ukhamarakiw jaqenakarus sum uñtʼäna, ukat munasirakïna. Ukatwa ewjjtʼanakapajj istʼirinakapatakejj wali askïnjja. Cheqansa, Jesusan ‘wiñay jakañ churir arunakap’ istʼirinakajj qhespiyasipjjasapänwa (Juan 6:68).

5. ¿Kuna toqenakatsa Jesusajj Wali Uñtʼat Arstʼäwipan qhanañchäna?

5 Jesusajj kunja yatiñanisa ukajj Wali Uñtʼat Arstʼäwipanwa uñjasïna. Uka arstʼäwipajj Mateo 5:3–7:27 uka qellqatanakan jikjjatasi, niya 20 minutonakwa arstʼpachäna. Walja maranakas pasawaykchejja, arunakapajj jichhakamas askikïskiwa. Jesusajj kunayman toqet yatichäna, sañäni, ¿kunjamatsa maynejj jaqe masipampejj sum apasispa? (5:23-26, 38-42; 7:1-5, 12), ¿kunjamatsa qʼom sarnaqaspa? (5:27-32), ¿kunjamatsa kusisit jakasispa? (6:19-24; 7:24-27.) Uka toqenakatjja janiw aleq arunakampikejj parlkänti, jan ukasti uñachtʼäwinakampiw qhanañchäna ukat amuytʼayäna.

6-8. 1) Janiw sinti llakisiñasäkiti sasajja, ¿kunatsa Jesusajj säna? 2) Jesusarojj Diosaw yatiñkankañ churäna, ¿kunjamsa ewjjanakapajj uk uñachtʼayistu?

 6 Amuytʼañataki, kunatsa yänak toqet jan sinti llakisiñasäki uka toqetjja wali yatiñampiw Jesusajj parläna. Uka ewjjanakapajj Mateo 6 jaljan jikjjatasi. Akham sasaw säna: “Jan llakisipjjamti, kuntejj manqʼapkäta, umapkarakïta, isisipkäta ukanakatjja” sasa (25 jiskʼa tʼaqa). Cheqansa, manqʼas isis wali wakiskiriwa, ukhamasti taqeniw uka toqet llakistanjja. Ukampis ¿kunatsa ukanakat “jan llakisipjjamti” sasajj sispachäna? *

7 Jesusajj kamsänsa uk yatjjataskakiñäni. Niyakejjay Jehová Diosajj jakäwi ukat cuerpo churchistojja, ¿janit jakaskakiñatakejj manqʼa churkistaspa?, ¿janit cuerposatak isjja churkarakistaspa? (25 jiskʼa tʼaqa.) Jupaw jamachʼinakarus manqʼa churi, juparakiw panqaranakarus munkañ isintayi, ukhamajj ¿yupaychirinakapat armasispati? (26, 28-30 jiskʼa tʼaqanaka.) Cheqansa, sinti llakisiñajj inamayawa. ¿Khitis ukham llakisisajj jakañapar mä jukʼamp yaptʼasispa? (27 jiskʼa tʼaqa.) * Ukhamajj ¿kunjamatsa jan sint llakisksna? Diosar yupaychañaw nayrankañapajj sasaw Jesusajj säna. Cheqas ukhamarjam luririnakajj janiw pächasipjjañapäkiti, alajjpachankir Awkejj jupanakarojj kunatï wakiski ukjja sapüruw churaskani (33 jiskʼa tʼaqa). Jesusajj yaqha suma ewjjtʼa arsurakïna: “Jan llakisipjjamti kunatï qharürojj paskani ukatjja” sasa (34 jiskʼa tʼaqa). Cheqas kunas qharürojj pasani ukjja janiw khitis yatksnati, ukhamajj inamayaw llakisisksna. Uka ewjjarjam sarnaqasajja, kunayman jan walinakar saykatañwa aka ñanqha pachan yanaptʼistani.

 8 Nayra tiemponjja, Jesusan ewjjanakapajj jaqenakar wal yanaptʼäna, ukat ukhamarakiw pä waranq maranak paskipansa, ewjjanakapajj jichhürun wal yanaptʼistu. Cheqansa, Diosaw Jesusarojj yatiñkankañ churäna, ¿janit arunakapajj uk uñachtʼaykistu? Jaqenakan ewjjanakapajj janiw ukhamäkiti, tiempompejj janiw askëjjeti, ukatwa may may uñstayapjje. Ukampis Jesusan yatichäwinakapajj walja tiempos paskchejja, askikïskiwa, ¿kunatsa? Kunattejj Muspharkañ Ewjjtʼir Jesusajj “Diosan arunakapwa” parläna (Juan 3:34).

Kunjamsa yatichäna

9. ¿Soldadonakajj Jesusan yatichäwipat kamsapjjänsa, ukat kunatsa ukajj cheqäskapunïnjja?

9 Wali sum yatichasarakiw Diosan yatiñanïtapjja Jesusajj uñachtʼayäna. Mä kutejj walja soldadonakaw Jesusar katuntir sarapjjäna, ukampis ukhamakiw kuttʼanjjapjjäna, akham sasa: “¡Janiw kunapachas khitis uka jaqjamajj parlkiti!” sasa (Juan 7:45, 46). ¿Janipunit khitis jupjamäkäna? Jïsa, jupajj ‘alajjpachatwa’ jutäna, ukatwa taqe jaqenakat sipansa wali amuytʼani ukat wali yatiñanirakïnjja (Juan 8:23). Cheqas janiw khiti jaqes jupjam yatichkaspati. Kunjamsa yatichirïna ukjja pä toqet amuytʼañäni.

“Taqe jaqenakaw uka suma yatichäwinak istʼasajj muspharapjjäna”

10, 11. 1) Jesusajj kunjamsa yatichäna uk yatisajja, ¿kunatsa wal musphartanjja? 2) Jesusajj sarnaqäwinakat parlasaw sum yaticharakïna, ¿kuna sarnaqäwis uk uñachtʼayistu?

10 Uñtasïwinakampiw yatichirïna. Bibliajj akham siwa: “Jesusasti [...] jaqenakarojj uñtasïwi toqenakampi[w] amuytʼayäna; jan uñtasïwi toqempisti janiw kuns parlkänti” sasa (Mateo 13:34). Cheqas Jesusajj wali chʼama yatichäwinakjja amuytʼkañwa qhanañchirïna ukajj wali muspharkañapuniwa. Kuntï istʼirinakajj yatipkäna uñtʼapkäna ukarjamaw amuytʼayäna. Sañäni, yapuchirinakata, tʼantʼa luririnakata, qhatun anataskir wawanakata, chawlla katurinakata, chhaqat uwij thaqherinakata ukat yaqhanakampit parläna. Ukhamasti, Jesusajj kuna wakiskir yatichäwinakat parlkasasa,  kuntï istʼirinakajj uñtʼapkäna yatipkäna uka toqenakat parlasaw chuymar purtʼäna ukat sum amuyapjjañapatakis yanaptʼarakïna (Mateo 11:16-19; 13:3-8, 33, 47-50; 18:12-14).

11 Sum sarnaqapjjañapatakisa Diosamp suma apasipjjañapatakisa, Jesusajj janiw arunakampikejj ewjjtʼkänti, jan ukasti parabolanakata, mä arunjja, mä qhawqha arunakampiw sarnaqäwinakat parlirïna. Ukhamatwa jaqenakajj Criston yatichäwinakapjja sum amuyapjjäna ukat amtapjjarakïna. Alajjpachankir Awkipajj kunjam chuymanis uksa uka sarnaqäwinak toqerakiw walja kuti qhanañchäna. Amuytʼañatakejj herencia tukuntir waynat amtañäni. ¿Kunsa Jesusajj ukampejj yatichañ munäna? Jehová Diosajj wali khuyaptʼayasiriwa, taqe chuyma arrepentisirinakarojj wasitampiw katoqjje ukwa yatichañ munäna. Cheqas taqeniw uk amttanjja (Lucas 15:11-32).

12. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj jisktʼanakampi yatichirïna? 2) ¿Kunjamsa Jesusajj jupa contra parlirinakarojj amuktʼayäna?

12 Sum amuytʼasaw jisktʼirïna. Jesusajj jisktʼanakampiw amuyapjjañapatakisa, kuna amtar puripjjañapatakisa ukat amuytʼasipjjañapatakisa yanaptʼirïna (Mateo 12:24-30; 17:24-27; 22:41-46). Kunapachatï judionakan yupaychäwip pʼeqtʼirinakajja, “¿khitirak ukanak lurañamatak chʼam churtamsti?” sas Jesusar sapjjäna ukhajja, jupajj akham sänwa: “¿Khitis Bautisiri Juanarojj bautisañapataki khitani? ¿Diosati jan ukajj jaqenakacha?” sasa. Ukham jisktʼatajj janiw kamsañsa yatipkänti, ukat jupanakkamajj akham amuytʼapjjäna: “‘Diosaw khitani’ sissna ukajja: ‘¿Kunats juparojj jan iyawsapjjta?’ sistaniwa. ‘Jaqenakakiw’ sapjjsna ukajja, jaqenakaruw ajjsartan, jaqenakasti: ‘Juanajj Diosat parli’ sapjjewa” sasa. Ukatwa Jesusarojj akham sapjjäna: “Janiw yatipkti” sasa (Marcos 11:27-33; Mateo 21:23-27). Mä jisktʼampikiw Jesusajj uka jaqenakar amuktʼayäna, ukhamatwa kunja kʼari chuymanïpjjänsa uksa qhanstayarakïna.

13-15. ¿Kunjamsa Jesusajj Samariankir mä jaqet parlasajj wali yatiñanïtap uñachtʼayäna?

13 Jesusajj uñtasïwinakat parlkasajj jisktʼanakampiw amuytʼayirïna.  Amtañäni, leyinakat yatjjattʼat mä jaqejja, ¿kunjamatsa wiñay jakañ katoqerista? sas jisktʼäna ukhajja, Leyinakan siski ukarjamaw Diosarusa ukat jaqe masimarusa munasiñama sasaw Jesusajj säna. Ukampis uka jaqejj “askit uñtʼayasiñ munasinjja akham sänwa: ‘¿Khitirak jaqe masejjasti?’ sasa.” Jesusajj mä sarnaqäwit parlasaw qhanañchäna, akham sasa: Mä jaqeruw lunthatanakajj jaljjatapjjäna ukat niya jiwatjam jaytjawayapjjäna. Ukhamaruw pä marka masinakapajj saraqanirakïna, nayraqatjja mä sacerdote, ukjjarusti, mä levitaraki, ukampis panpachaniw mays muytʼawayapjjäna. Ukat Samariankir mä jaqew jutarakïna, jupasti wal khuyaptʼayasïna. Usuchjatanakapsti qolläna ukat chʼoqtʼarakïna. Ukatsti mä qorpachasiñ utaruw waliptañapatakejj aparakïna. “Ukhamasti aka kimsanitjja ¿kawkïris juman amuyatamatjja lunthatanakas jaljjatkatayna ukan jaqe masipajja?” sasaw Jesusajj jisktʼäna. Ley yatichiristi sänwa: “Khititejj jupat khuyaptʼayaski ukawa” sasa (Lucas 10:25-37).

14 ¿Kunjamatsa Jesusan wali yatiñanïtap aka sarnaqäwejj uñachtʼayistu? Uka tiemponjja, judionakajj janiw Samariankirinakarojj jaqe masiparjam uñjapkänti, jan ukasti khitinakatï costumbrenakaparjam sarnaqapki ukanakarukiw “jaqe masi” sapjjerïna (Juan 4:9). Jesusatï mä judío jaqew Samariankirir yanaptʼäna saspäna ukhajja, ¿jaqenakar yaqhachañajj jan walïtap uñachtʼayasapänti? Janiwa. Ukhamasti wali yatiñampiw kunjamsa mä samaritanojj wali munasiñamp mä judior uñjäna ukjja amuytʼayäna. Maysa toqetjja, kamsasas jisktʼäna uka toqet amuytʼarakiñäni. Ley yatichirejja akham jisktʼäna, “¿Khitirak jaqe masejjasti?” sasa, ukampis Jesusajj akham jisktʼarakïna: “¿Kawkïris juman amuyatamatjja lunthatanakas jaljjatkatayna ukan jaqe masipajja?” sasa. Khitis yanaptʼa katoqäna uk qhanstayañat sipansa khitis yanaptʼäna ukwa qhanstayäna. Ukhamasti khititï jan yaqhachasa munasiñ uñachtʼayki ukat mayninakar yanaptʼki uka jaqew cheqpach jaqe masïtap uñachtʼayi. Jesusajj wali amuytʼat jisktʼampiw uka toqet yatichäna.

 15 Ukatwa kunjamsa Jesusajj yatichäna ukanak istʼasajj jaqenakajj wal muspharapjjpachäna ukat jakʼapankañsa munapjjarakpachäna (Mateo 7:28, 29). Yamas mä kutejja, jupar istʼañ laykojj “walja jaqenakaw” manqʼa pistʼayasiñkam kimsüru qheparapjjäna siw Biblianjja (Marcos 8:1, 2).

Kunjamsa jakäna

16. ¿Kunjamsa Jesusajj yatiñanïtap uñachtʼayarakïna?

16 Jehová Diosat yatiñ katoqatapjja sarnaqatapampiw Jesusajj uñachtʼayarakïna. Yatiñanïñajj taqe kunatakiw yanaptʼistu ukat luratanakasansa qhanaw uñjasiraki. Jesusan Santiago arkiripajj akham sänwa: “Jumanak taypintejj maynejj wali yatiñan utjchejja amuytʼasiriraki, uñachtʼaypan uka yatiñapjja suma sarnaqatapampi” sasa (Santiago 3:13). Ukhamajj Jesusajj sarnaqatapampiw Diosat yatiñ katoqatap ‘uñachtʼayäna’. Kunjamsa wali amuyumpi sarnaqäna ukat kunjamsa mayninakamp apasirakïna ukanak uñjañäni.

17. ¿Kunjamatsa Jesusan wali amuyump sarnaqatapat yattanjja?

17 Amuyapjjerïpachätanwa, awisajj yaqhepajj jan amuytʼasisaw kuna jan walinakarus purtʼasipjje. Cheqansa taqe kun sum lurañatakejj yatiñanïñaw wakisi. Jesusajj Diosat yatiñ katoqasajja, wali amuyumpiw jakäna. Amtañäni, Jesusatakejj Jehová Diosar jachʼañchañaw wali wakiskirïnjja, ukatwa Diosan arunakapjja jan tiemponi yatiyäna. “Ukatakirakiw jutta” sasaw sarakïna (Marcos 1:38). Ukhamajj janiw akapachan utjki uka yänakarojj chuym uchkänti, amuyatajj janirakiw walja utjirinïkänsa (Mateo 8:20). Ukhamajj ¿janit kusistʼir jaqëkpachäna? Awkipjam wali kusisitaw sarnaqerïna ukat mayninakarus wal chuym qhanartʼayirïna (Salmo 16:11). Amuytʼañataki, mä casarasïwinjja musicasa, canttʼañasa, kusistʼañasa utjapuniwa. Ukhamajj kunapachatï Jesusajj ukham casarasïwir saräna ukhajja, janiw mä kʼuchun sayirik sarkänti, jan ukasti jupanakampi chikaw kusisïna. Ukat vino pistʼipanjja, mä milagro luräna, umwa ‘chuymar kusisiyir suma vinor’ tukuyäna (Salmo 104:15; Juan 2:1-11). Ukatjja,  manqʼer jawsatajj sararakirïnwa, ukat ukanakanwa yaticharakirïna (Lucas 10:38-42; 14:1-6).

18. ¿Kunjamatsa Jesusajj wali amuytʼasirïtap uñachtʼayarakïna?

18 Jesusajj jaqe masipar sum uñjasarakiw wali amuytʼasirïtap uñachtʼayäna. Niyakejjay kunjamas mä jaqejj uk sum yatchïnjja, cheqaparjamaw arkirinakapar uñjäna. Diosajj jupar jawskatäna ukanakajj jucharar jaqenakäpkchïnsa, kunjam chuymanïpjjänsa, kunanaksa lurañ yatipjjäna ukat kunanaksa jutïrin lurapjjaspa uk sum Jesusajj amuyäna (Juan 6:44). Ukhamajj janiw jupanakat pächaskänti. Ukatwa suma yatiyäwinak yatiyapjjañapatakejj jupanakar jaytawayäna (Mateo 28:19, 20). Ukat kunjamsa aruparjam sum phoqapjjäna ukasti Hechos libron qellqatäskarakiwa (Hechos 2:41, 42; 4:33; 5:27-32). Ukhamasti yatiñampiw Jesusajj jupanakar uka luräwi jaytawayäna.

19. ¿Kunjamsa Jesusajj ‘llampʼu chuymanïtapsa altʼat chuymanïtapsa’ uñachtʼayäna?

19 Kunjamtï 20 yatichäwin uñjktanjja, Bibliajj altʼat llampʼu chuymanïñat parlkasajj yatiñanïñatwa parlaraki. Cheqansa, Jehová Diosaw ukham altʼat chuymanïtapjja sum uñachtʼayistu, ukampis ¿Jesusajj ukhamarakïpachänti? Jïsa, wali altʼat chuymampiw arkirinakaparojj uñjäna. Cheqas jan juchani jaqëtap laykojj jucharar jaqenakat sipansa jilankänwa, ukampis janiw arkirinakaparojj jiskʼachkänti, janirakiw janis  kunäpkaspa ukham uñjkänti, janirakiw janis sum lurañ yatipkaspa ukhamsa uñjkarakïnti. Jan ukasti, pacienciampiw pantjasitanakap uñjäna ukat kunsa jan lurirjamäpkäna uksa amuyarakïnwa (Marcos 14:34-38; Juan 16:12). Ukat wawanakas jupar jakʼachasipjjarakïnwa. Kunattejj ‘llampʼu chuymanïtap ukat altʼat chuymanïtap’ amuyapjjpachäna (Mateo 11:29; Marcos 10:13-16).

20. ¿Kunjamsa Jesusajj yaqha markankir warmir istʼasajj amuytʼirïtap uñachtʼayäna?

20 Kunapachatï khuyaptʼayañ wakisïna ukhajja, Jesusajj amuytʼirïnwa, mä arunjja, iyaw sirïnwa, ukhamatwa altʼat chuymanïtapat uñachtʼayäna. Amtañäni, mä kutejj yaqha markankiri mä warmiw Jesusan ukar saräna, ukat akham sasaw rogtʼasïna: “Phuchajjaw supayampi sinti tʼaqhesiyat uñjasi” qolltʼanirapita sasa. Qalltanjja, Jesusajj janiw kamskänsa, qhepatjja “Diosajj khitanituwa Israel markan chhaqatäkis uka ovejanakar thaqeri” sasaw sarakïna. Tukuyarojja, mä uñachtʼäwimpiw qhanañcharakïna. Ukampis uka warmejj rogtʼasiskakïnwa, ukat jupar atinisitapwa uñachtʼayarakïna. Jesusajj ukham uñjasajj ¿kamachänsa? Qalltan janiw siskchïnsa, qheparojj iyaw sasaw uka warmin phuchapar qolläna (Mateo 15:21-28). Cheqansa, wali altʼat chuymanipunïnwa. Jïsa, khititejj altʼat chuymanïki ukajj wali yatiñanïtapwa uñachtʼayi.

21. ¿Kunatsa sum parlañatakisa, sum sarnaqañatakisa ukat suma chuymanïñatakisa Jesusat yateqasiñasajja?

21 Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakanwa Jesucriston luratanakapatsa parlatanakapatsa qhanañchistu. Walpun Diosar uka libronakat yuspärtanjja, uka qellqatanak toqew Jesusar sum uñtʼsna, janipuniw khiti jaqes jupjam wali yatiñanejj utjawaykiti. Cheqansa, Jehová Diosajj kunjamäkitejj ukwa uñachtʼayawayistu. Ukhamasti luratanakasansa, parlatanakasansa jupat yateqasitaswa uñachtʼayañasajja ukat jupjam chuymanïñatakiw chʼamachasiñasarakejja, ukhamatwa Diosan yatiñap katoqañänejja. Jutïr yatichäwinjja, kunjamsa yatiñanïtas uñachtʼaysna uka toqetwa yatjjataskañäni.

^ tʼaqa 1 Nayra tiemponjja, carpinteronakajj utanak utachapjjerïna, mueblenak lurapjjerïna ukat yapu lurañ yänaksa lurapjjarakirïnwa. Niya patak maranak qhepatjja, Justino Mártir sat mä jaqejj akham sasaw Jesusjjat qellqatayna: “Jupajj jaqenak taypinwa carpinterjam irnaqäna, [yaputakejj] armanaka yukunaka luräna” sasa.

^ tʼaqa 6 Griego arunjja, “jan llakisipjjamti” sas jaqokipatäki uka arunakajj “jan llakimp apayasipjjamti” sañ muni. Yaqhepajj llakimpikiw aynachtʼjjapjje, amuysa chʼamaktʼayasipjje, sintiw ajjsarayasipjjaraki ukat janiw kusisit jakasjjapjjeti uka toqetwa Mateo 6:25 qellqatan parlaski.

^ tʼaqa 7 Sinti llakisirinakajj chuymatwa usuntapjje ukat yaqha usunakampiw usuntapjjaraki, ukatwa waynpach tawaqpach jiwapjje sasaw ciencia toqet yatjjatirinakajj sapjje.