Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

ISAHLUKO 21

UJesu Uveza ‘Ukuhlakanipha Okuvela kuNkulunkulu’

UJesu Uveza ‘Ukuhlakanipha Okuvela kuNkulunkulu’

1-3. Abantu ababengomakhelwana bakaJesu benzani ngemfundiso yakhe, njalo kuyini abehluleka ukukunanzelela ngaye?

ABABELALELE babemangele kakhulu. UJesu osakhulayo wayeme phambi kwabo esinagogeni efundisa. Wayengasomuntu abangamaziyo, ngenxa yokuthi wayekhulele kulelo dolobho, njalo okweminyaka ethile wayeke wasebenza phakathi kwabo engumbazi. Mhlawumbe abanye babo babelima ngamakhuba langamajogwe ayewenzile ngezandla zakhe kumbe behlala ezindlini uJesu ayebancedise ukuzakha. * Kodwa babezakwenzani ngemfundiso yomuntu lo owake waba ngumbazi?

2 Abanengi ababelalele bamangala, babuza bathi: “Indoda le yayithatha ngaphi inhlakanipho le?” Kodwa baphinda bathi: “Kasindodana yombazi na? Ibizo likanina kasuMariya na?” (UMathewu 13:54-58; UMakho 6:1-3) Okudanisayo yikuthi abanye omakhelwana bakaJesu bacabanga besithi, ‘Umbazi lo uyindoda nje efanana lathi.’ Lanxa amazwi akhe ayelenhlakanipho, bamala. Babengakwazi ukuthi inhlakanipho uJesu ayelayo yayingaveli kuye.

3 UJesu wayithatha ngaphi inhlakanipho le? Wathi: “Imfundiso yami kayisiyami mina. Ivela kulowo ongithumileyo.” (UJohane 7:16) Umphostoli uPhawuli wachasisa ukuthi uJesu ‘usebe yikuhlakanipha okuvela kuNkulunkulu.’ (1 KwabaseKhorinte 1:30) Inhlakanipho kaJehova ikhanya eNdodaneni yakhe uJesu. Lokhu kuliqiniso okokuthi uJesu wayengathi: “Mina loBaba simunye.” (UJohane 10:30) Ake sihlole izindlela ezintathu uJesu atshengisa ngazo ‘ukuhlakanipha okuvela kuNkulunkulu.’

Lokho Ayekufundisa

4. (a) Sasiyini isihloko sentshumayelo kaJesu, njalo kungani lokho kwakuqakatheke kakhulu? (b) Kungani iseluleko sikaJesu sasihlala sinceda njalo kungani sasikhanga izilaleli zakhe?

4 Okokuqala, cabanga ngalokho uJesu akufundisayo. Isihloko sentshumayelo yakhe ‘kwakulivangeli lombuso.’ (ULukha 4:43, The Holy Bible in Ndebele) Lokho kwakuqakatheke kakhulu ngenxa yokuthi uMbuso lo uzalwela ubukhosi bukaJehova futhi ulethe izibusiso ezingapheliyo ebantwini. Emfundisweni yakhe, uJesu wanika iseluleko esincedayo ekuphileni kwansuku zonke. Watshengisa ukuthi nguye ‘uMeluleki Omangalisayo’ okwakukhulunywe ngaye. (U-Isaya 9:6) Kuliqiniso ukuthi iseluleko sakhe sasithokozisa kakhulu. Wayelolwazi olujulileyo ngeLizwi likaNkulunkulu langentando yakhe, wayezwisisa indlela abantu abadalwe ngayo, njalo wayebathanda kakhulu abantu. Ngakho iseluleko sakhe sasihlala sinceda ngaso sonke isikhathi njalo sikhanga izilaleli zakhe. UJesu wayekhuluma ‘amazwi okuphila okungapheliyo.’ Kuliqiniso ukuthi nxa iseluleko sakhe singalandelwa, senza umuntu athole insindiso.​—UJohane 6:68.

5. Yiziphi ezinye izihloko uJesu akhuluma ngazo eNtshumayelweni yaseNtabeni?

5 INtshumayelo yaseNtabeni iyisibonelo esimangalisayo senhlakanipho engeke ilinganiswe laloba yini etholakala emazwini kaJesu. Intshumayelo le, njengoba ibhalwe kuMathewu 5:3–7:27, yayingathatha imizuzu engu-20 ukuyikhuluma. Lanxa kunjalo, iseluleko sayo asiphelelwa yisikhathi. Sisasebenza lalamuhla njengoba sasisebenza ngesikhathi sikhulunywa. UJesu wakhuluma ngezihloko ezinengi ezitshiyeneyo, ezigoqela indlela yokuthuthukisa ubudlelwano labanye (5:23-26, 38-42; 7:1-512), indlela yokuhlala sihlanzekile ekuziphatheni (5:27-32), lendlela yokuthola intokozo empilweni (6:19-24; 7:24-27). Kodwa uJesu kazange acine ngokutshela izilaleli zakhe ukuthi inhlakanipho kuyini; wazitshengisa ngokuzichasisela, ngokubonisana lazo njalo wazinika ubufakazi.

6-8. (a) Yiziphi izizathu ezanikwa nguJesu ezenza singakhathazeki? (b) Kuyini okutshengisa ukuthi iseluleko sikaJesu silokuhlakanipha okuvela phezulu?

6 Ngokwesibonelo, cabanga ngeseluleko sikaJesu esimayelana lendlela yokulwisana lokukhathazeka ngezinto esizidingayo ekuphileni, njengoba sibhalwe kusahluko 6 sikaMathewu. UJesu usicebisa esithi: “Linganqinekeli ukuphila kwenu, ukuthi lizakudlani loba lizanathani; kumbe ngomzimba wakho, ukuthi uzavunulani.” (Ivesi 25) Ukudla lokokugqoka yizidingo eziqakathekileyo, njalo kungokwemvelo ukucabanga ngokuthola izinto lezi. Kodwa uJesu usitshela ukuthi ‘singanqineki’ ngezinto ezinjalo. * Kungani?

7 Lalela njengoba uJesu echasisa ngokugcweleyo indaba le. Njengoba uJehova esinike ukuphila kanye lomzimba esilawo, angeke yini wasinika ukudla ukuze siqhubeke siphila njalo kangeke yini wawugqokisa umzimba lowo? (Ivesi 25) Nxa uNkulunkulu enika izinyoni ukudla njalo egqokisa amaluba ngobuhle, uzabanakekela ngendlela emangalisayo abantu abamkhonzayo! (Amavesi, 28-30) Ukukhathazeka okungafanelanga vele akuncedi. Kakungeke kwengezelele ukuphila kwethu ngitsho lakancane. * (Ivesi 27) Kuyini esingakwenza ukuze singakhathazeki? UJesu usilaya ukuthi siqhubeke siqakathekisa ukukhonza uNkulunkulu ukwedlula konke. Labo abenza njalo bangaba leqiniso lokuthi uYise osezulwini ‘uzabapha’ zonke izidingo zabo. (Ivesi 33) Okokucina, uJesu usinike icebo elincedayo, elokuthi sigxile ezinhluphweni zalelolanga kuphela. Kakulasidingo sokuzikhathaza ngokwakusasa. (Ivesi 34) Kanti vele kungani kumele ukhathazeke ngezinto okungaziwayo ukuthi zizakwenzakala yini? Ukusebenzisa iseluleko lesi esilenhlakanipho kungenza ukuthi singakhathazeki emhlabeni lo ogcwele izinkathazo.

8 Kuyacaca ukuthi iseluleko sikaJesu asinika eminyakeni engu-2 000 eyadlulayo, silokhu sinceda njengakudala. Lokhu akusibo bufakazi yini benhlakanipho evela phezulu? Ngitsho leseluleko esihle esivela kumeluleki ongumuntu ohlakaniphileyo singaphelelwa yisikhathi futhi singakhitshwa kumbe sibhalwe kutsha. Kodwa izimfundiso zikaJesu azisoze ziphelelwe yisikhathi. Lokho akumelanga kusimangalise, ngoba uMeluleki lo Omangalisayo wakhuluma “amazwi kaNkulunkulu.”​—UJohane 3:34.

Indlela Ayefundisa Ngayo

9. Kuyini amanye amasotsha akutsho ngokufundisa kukaJesu, njalo kungani kwakungayisikho ukuthi basenga lezimithiyo?

9 Indlela yesibili uJesu atshengisa ngayo inhlakanipho kaNkulunkulu kwakuyindlela ayefundisa ngayo. Ngesinye isikhathi, amanye amasotsha ayethunywe ukuthi ayembopha aphenduka elambatha, esithi: “Kakho osewake wakhuluma njengomuntu lo.” (UJohane 7:45, 46) Kwakungayisikho ukuthi babesenga lezimithiyo. Kubo bonke abantu asebake baphila, uJesu, owayevela ‘ngaphezulu,’ wayengumthombo wolwazi njalo wayelokunengi ahlangana lakho ayengakusebenzisa. (UJohane 8:23) Kakula omunye umuntu ongafundisa njengaye. Cabanga ngezindlela ezimbili uMfundisi lo olenhlakanipho azisebenzisa lapho efundisa.

‘Amaxuku abantu amangaliswa yikufundisa kwakhe’

10, 11. (a) Kungani ukusebenzisa kukaJesu imizekeliso kusimangalisa? (b) Iyini imizekeliso, njalo yiziphi izibonelo ezitshengisa ukuthi kungani imizekeliso kaJesu ilamandla ekufundiseni?

10 Ukusebenzisa imizekeliso ngendlela ephumelelayo. IBhayibhili lisitshela ukuthi: “UJesu wakhuluma zonke lezi izinto exukwini labantu ngemizekeliso; kazange akhulume lutho kubo engasebenzisanga umzekeliso.” (UMathewu 13:34) Ikhono lakhe lokufundisa iqiniso esebenzisa izinto ezijayelekileyo liyasimangalisa futhi lihle okokuthi kalifanani lelanoma ngubani. UJesu wasebenzisa okwakubonwa yizilaleli zakhe nsuku zonke. Lokho kugoqela abalimi abahlanyelayo, abesifazana abalungiselela ukupheka isinkwa, abantwana abadlalela emakethe, abagoli benhlanzi abadonsa amambule abo kanye labelusi abadinga izimvu ezilahlekileyo. Nxa iqiniso eliqakathekileyo likhulunywa kusetshenziswa izinto ezijayelekileyo, iqiniso elinjalo liyagxila masinyane futhi liyajula engqondweni lasenhliziyweni yezilaleli.​—UMathewu 11:16-19; 13:3-8, 33, 47-50; 18:12-14.

11 UJesu wayejayele ukusebenzisa imizekeliso, izindaba ezimfitshane ezichasisa iqiniso eliphathelane lokuziphatha kanye lokukhonza. Imizekeliso yenza ukuthi imfundiso kaJesu ihlale ilamandla ngenxa yokuthi izindaba zilula ukuzwisisa lokukhumbula ukwedlula imibono ephongukhulunywa. Izikhathi ezinengi, uJesu wachasisa ukuthi uYise unjani esebenzisa imizekeliso engakhohlakali lula. Ngokwesibonelo, ngubani ongehluleka ukuzwisisa umcijo womzekeliso wendodana yolahleko, owokuthi uJehova uyamzwela futhi amtshengise umusa umuntu oke watshiya ukumkhonza kodwa waphinda waphenduka ngeqiniso?​—ULukha 15:11-32.

12. (a) UJesu wasebenzisa njani imibuzo ekufundiseni kwakhe? (b) Kuyini okwatshiwo nguJesu okwenza ukuthi labo ababethandabuza amandla akhe baswele okokutsho?

12 Ukusebenzisa imibuzo ngobunono. UJesu wasebenzisa imibuzo ukuze enze izilaleli zakhe zibe lesiphetho esihle, zenze izinqumo, kumbe zihlole izizathu zazo zokwenza okuthile. (UMathewu 12:24-30; 17:24-27; 22:41-46) Ngesikhathi abakhokheli benkolo bethandabuza ukuthi amandla kaJesu ayevela kuNkulunkulu, uJesu wabaphendula wathi: “Ukubhaphathiza kukaJohane​—kwakusuka ezulwini kumbe ebantwini?” Bemangaliswe ngumbuzo lowo, bahlanganisa amakhanda bebodwa, bathi: “Uma sisithi, ‘Kwavela ezulwini,’ uzakuthi, ‘Pho kungani lingamkholwanga na?’ Kodwa singathi, ‘Kwavela ebantwini​—⁠sesaba abantu ngokuba bonke uJohane bamthatha njengomphrofethi.’ ” Bacina bephendula besithi: “Kasikwazi.” (UMakho 11:27-33; UMathewu 21:23-27) UJesu wasebenzisa umbuzo olula owabatshiya bequmeke imilomo futhi waveza obala amacebo amabi ayesezinhliziyweni zabo.

13-15. Umzekeliso womakhelwana ongumSamariya utshengisa njani inhlakanipho kaJesu?

13 Ngezinye izikhathi, uJesu wayelandisa imizekeliso yakhe efaka lemibuzo eyayisenza umuntu acabange. Ngesikhathi isazi somthetho esasingumJuda sibuza uJesu ukuthi kuyini okwakudingakala ukuze sithole ukuphila okungapheliyo, uJesu wasikhumbuza uMthetho kaMosi, wona owawukhuluma ngokuthanda uNkulunkulu kanye lomakhelwana. Sifuna ukuzigeza, isazi lesi sabuza sathi: “Kanti ngubani ongumakhelwana wami na?” UJesu wasiphendula ngokusixoxela indaba ethile. Indoda ethile eyayingumJuda yayihamba yodwa yasihlaselwa yizigebenga, ezayitshiya isibangwa lezibi. Kwasekuthutsha amaJuda amabili, owakuqala wayengumphristi njalo owesibili engumLevi. Bobabili bamdlula. Ngemva kwalokho kwafika umSamariya othile. Isihawu samenza wabopha izilonda zomJuda lo, wasemthwala wahamba laye endlini yezihambi ukuze ayegcinwa aze asile. Esephetha indaba yakhe, uJesu wabuza isazi lesi wathi: “Ngubani pho kulaba abathathu wena obona ukuthi wayengumakhelwana wendoda leyo eyahlaselwa ngabaphangi na?” Indoda le yaphendula yathi: “Ngulowo owaba lesihawu kuyo.”​—ULukha 10:25-37.

14 Umzekeliso lo utshengisa njani inhlakanipho kaJesu? Ngesikhathi sikaJesu, amaJuda ayesithi ‘omakhelwana’ yilabo kuphela ababegcina amasiko abo, hatshi amaSamariya. (UJohane 4:9) Aluba uJesu walandisa indaba le esithi umJuda nguye owanceda umSamariya, lokhu kwakuzaluqeda yini ubandlululo? UJesu wayicabanga ngenhlakanipho indaba le ngokuthi athi umSamariya nguye owanceda umJuda. Nanzelela futhi umbuzo owabuzwa nguJesu ekucineni kwendaba le. Wantshintsha umutsho webala elithi “umakhelwana.” Singathi isazi somthetho lesi sasibuze ukuthi: ‘Ngubani ongumakhelwana wami okumele ngimthande?’ Kodwa uJesu wabuza wathi: “Ngubani pho kulaba abathathu wena obona ukuthi wayengumakhelwana?” UJesu kazange agxile kulowo owatshengiswa umusa kodwa wagxila kumSamariya onguye owatshengisa umusa. Umakhelwana weqiniso ngulowo othatha inyathelo lakuqala lokutshengisa ukuthi uyabathanda abanye kungelandaba lokuthi bangumhlobo bani. Ayikho enye indlela uJesu ayengayisebenzisa ukuze acacise umcijo wakhe.

15 Ngakho kakumangalisi ukuthi abantu bamangaliswa “yikufundisa” kukaJesu, lokuthi babekhululeka ukusondela kuye. (UMathewu 7:28, 29) Ngesinye isikhathi, ‘ixuku labantu’ lahlala eduze laye okwamalanga amathathu, lingela ngitsho lokokudla!​—UMakho 8:1, 2.

Indlela Ayephila Ngayo

16. UJesu watshengisa njani ‘ngemisebenzi’ ukuthi wayekhokhelwa yinhlakanipho kaNkulunkulu?

16 Indlela yesithathu uJesu atshengisa ngayo ukuthi ulenhlakanipho kaJehova kwakuyindlela ayephila ngayo. Inhlakanipho ikhanya ngemisebenzi. Umfundi uJakhobe wabuza wathi: ‘Ngubani ohlakaniphileyo phakathi kwenu na?’ Ngemva kwalokho waziphendula wathi: “Katshengise ukuziphatha kwakhe okuhle ngemisebenzi.” (UJakhobe 3:13, The New English Bible) Indlela uJesu ayesenza ngayo yaba ‘yimisebenzi’ eyayitshengisa ukuthi wayekhokhelwa yinhlakanipho kaNkulunkulu. Ake sixoxeni ngokuthi watshengisa njani ukuthi ulokwahlulela okuhle, kokubili endleleni ayephila ngayo layephatha ngayo abanye.

17. Kuyini okutshengisa ukuthi uJesu wayengadlulisi amalawulo ekuphileni kwakhe?

17 Wake wakunanzelela yini ukuthi abantu abangenelisi ukwahlulela kuhle bandise ukudlulisa amalawulo? Kudinga inhlakanipho ukwenza izinto singadlulisi amalawulo. UJesu watshengisa ukuthi ulenhlakanipho kaNkulunkulu ngokwenza izinto engadlulisi amalawulo. Okuqakatheke kulakho konke yikuthi uJesu waqakathekisa izinto eziphathelane lokukhonza empilweni yakhe. Wayehlala esemsebenzini wokumemezela izindaba ezinhle. Wathi: “Yikho engikulandileyo.” (UMakho 1:38) UJesu wayengayiqakathekisi impahla; kukhanya angani wayelezimpahla ezilutshwana. (UMathewu 8:20) Lanxa kunjalo uJesu wayengazincitshi ngokwedlulisileyo izinto zokuphila. UJesu wayefanana loYise, ‘onguNkulunkulu othokozayo,’ ngoba laye wayehlala ethokoza futhi wenza ukuthi labanye bathokoze. (1 KuThimothi 1:11; 6:15) Ngesikhathi esiya edilini lomtshado, owawulomculo, ukuhlabela kanye labantu ababezikholisela​—wayengalandanga ukuyaqeda injabulo yabantu emtshadweni. Kwathi iwayini seliphelile, wantshintsha amanzi aba liwayini elimnandi ‘elijabulisa inhliziyo yomuntu.’ (IHubo 104:15; UJohane 2:1-11) UJesu wayevuma ukumenywa ukuthi ayekudla labantu abathile, njalo wayejayele ukusebenzisa amathuba anjalo ukuthi afundise.​—ULukha 10:38-42; 14:1-6.

18. UJesu watshengisa njani ukwahlulela okuhle okungelasici endleleni aphatha ngayo abafundi bakhe?

18 UJesu watshengisa ukwahlulela kuhle okungelasici endleleni ayephatha ngayo abanye. Ukwazi kwakhe ukuthi abantu badalwe njani kwamenza waba lombono omuhle ngabafundi bakhe. Wayekwazi mhlophe ukuthi babelesono. Lanxa kunjalo, wabona izimpawu zabo ezinhle. Wabona ukuthi amadoda la ayedonswe nguJehova ayesenelisa ukwenza okuhle. (UJohane 6:44) Lanxa babesenza amaphutha, uJesu watshengisa ukuthi wayezimisele ukubethemba. Watshengisa ukuthi uyabethemba ngokubanika umsebenzi omkhulu kakhulu. Wabalaya ukuthi batshumayele izindaba ezinhle, njalo wayeleqiniso lokuthi babezakwenelisa ukwenza njalo. (UMathewu 28:19, 20) Ibhuku lemiSebenzi linika ubufakazi bokuthi abafundi bawenza ngokuthembeka umsebenzi lowo. (ImiSebenzi 2:41, 42; 4:33; 5:27-32) Kuyacaca-ke ukuthi uJesu wayetshengise ukuhlakanipha ngokubethemba.

19. UJesu wakutshengisa njani ukuthi ‘umnene njalo uthobekile’?

19 Njengoba sifundile eSahlukweni 20, iBhayibhili lithi ukuthobeka lobumnene kuhambisana lenhlakanipho. Kuliqiniso ukuthi uJehova ubeka isibonelo esihle endabeni le. Kodwa uJesu yena ke? Kuyaduduza ukubona ukuthobeka uJesu akutshengisa ngesikhathi elabafundi bakhe. Wayemkhulu kulabo ngenxa yokuthi wayengelasono. Kodwa kazange abakhangelele phansi abafundi bakhe. Kazange afune ukubenza bazizwe beyizehluleki kumbe bengelancedo. Kulokuthi enze njalo, wayekwazi lokho abangenelisi ukukwenza futhi wayebekezelela amaphutha abo. (UMakho 14:34-38; UJohane 16:12) Kakukumangalisi yini ukuthi ngitsho labantwana babezizwa bekhululekile nxa beloJesu? Babekhululeka nxa belaye ngenxa yokuthi babenanzelela ukuthi ‘umnene njalo uthobekile enhliziyweni.’​—UMathewu 11:29; UMakho 10:13-16.

20. UJesu watshengisa njani ukuthi uyazwisisa ngendlela aphatha ngayo owesifazana owayengasomJuda owayelendodakazi eyayiledimoni?

20 UJesu watshengisa ukuthobeka kukaNkulunkulu ngenye futhi indlela eqakathekileyo. Wayezwisisa nxa kufanele atshengise isihawu. Ngokwesibonelo, khumbula isikhathi lapho owesifazana owayengasomJuda ecela ukuthi uJesu elaphe indodakazi yakhe eyayiledimoni. UJesu wasebenzisa izindlela ezintathu ukuze amtshengise ukuthi wayengasoze amncede. Okokuqala kazange amphendule, okwesibili wamtshela ngokuqondileyo ukuthi wayelande amaJuda hatshi abantu abangasimaJuda, kanti okwesithathu wamlandisela umzekeliso owawuveza umcijo ofananayo. Kodwa owesifazana lo waqhubeka emncenga, etshengisa ukuthi ulokholo olukhulu kakhulu. Esimweni esinjalo esehlukene lezinye, uJesu wenzani? Wenza lokho kanye ayetshengise ukuthi wayengasoze akwenze. Wayisilisa indodakazi yowesifazana lo. (UMathewu 15:21-28) Lokhu yikuthobeka okukhulu kakhulu. Khumbula futhi ukuthi ukuthobeka kungumgogodla wenhlakanipho yeqiniso.

21. Kungani kumele sizimisele ukulingisela ubuntu, inkulumo, kanye lezindlela zikaJesu?

21 Siyawabonga kakhulu amaVangeli asitshengisa amazwi kanye lezenzo zendoda ehlakaniphileyo eyake yaphila! Kasikhumbuleni ukuthi uJesu wayetshengisa kuhle lokho uYise ayikho. Nxa silingisela ubuntu bukaJesu, inkulumo yakhe kanye lezindlela zakhe, siyabe silwela ukuhlala silenhlakanipho evela phezulu. Esahlukweni esilandelayo, sizabona ukuthi singenza njani ukuze inhlakanipho kaNkulunkulu isebenze ekuphileni kwethu.

^ indima 1 Ngezikhathi zeBhayibhili, ababazi babeqhatshwa ukuthi bakhe izindlu, babaze impahla yendlini, kanye lokwenza izinto zokulimisa. UJustin Martyr, owaphila ngekhulu lesibili C.E., wathi ngoJesu: “Esaphila emhlabeni wayengumbazi ngakho wayejayele ukwenza amakhuba lamajogwe.”

^ indima 6 Ibala lesiGiriki eliyisenzo elihunyutshwe ngokuthi ‘ukunqineka’ litsho “ukungahlaliseki engqondweni.” Njengoba lisetshenziswe kuMathewu 6:25, litsho ukukhathazeka okulokwesaba okwenza ingqondo ingahlaliseki futhi okwenza umuntu angathokozi.

^ indima 7 Iqiniso yikuthi ukuhlola okwenziwe ngabezesayensi kutshengise ukuthi ukukhathazeka kakhulu kungenza ukuthi sihlaselwe ngumkhuhlane wenhliziyo kanye leminye imikhuhlane engenza sife masinyane.