1–3. a) Miten Salomo ilmaisi poikkeuksellista viisautta käsitellessään kahden äidin välistä riitaa? b) Mitä Jehova lupaa antaa meille, ja mitä kysymyksiä herää?

 TÄMÄ oli vaikea tapaus – kaksi naista riiteli vastasyntyneestä lapsesta. Naiset asuivat samassa talossa, ja kumpikin oli synnyttänyt pojan vain parin päivän välein. Toinen lapsista oli kuollut, ja nyt kumpikin naisista väitti olevansa elossa olevan lapsen äiti. a Tapahtumalla ei ollut muita silminnäkijöitä. Asia oli luultavasti käsitelty alemmassa oikeudessa, mutta ratkaisua ei ollut saatu aikaan. Lopulta riita vietiin Israelin kuninkaalle Salomolle. Pystyisikö hän saamaan totuuden selville?

² Kuunneltuaan naisten kiistelyä jonkin aikaa Salomo käski tuomaan miekan. Sitten hän määräsi, että lapsi halkaistaan kahtia ja kummallekin naiselle annetaan siitä puolikas. Silloin oikea äiti pyysi hartaasti kuningasta antamaan vastasyntyneen lapsensa toiselle naiselle. Tämä taas oli ehdottomasti sitä mieltä, että lapsi halkaistaan. Nyt Salomo tiesi totuuden. Hän tiesi, miten paljon äiti rakastaa omaa lastaan, ja käytti tätä tietoa riidan ratkaisemisessa. Kuvittele, miten helpottunut oikea äiti olikaan, kun Salomo määräsi lapsen hänelle sanoen: ”Hän on sen äiti.” (1. Kuninkaiden kirja 3:16–27.)

 ³ Miten viisas päätös! Kun ihmiset kuulivat, miten Salomo oli ratkaissut tapauksen, he tunsivat syvää kunnioitusta, ”sillä he näkivät, että Jumala oli antanut hänelle viisautta”. Salomon viisaus oli tosiaan lahja Jumalalta. Jehova oli antanut hänelle ”viisaan ja ymmärtäväisen sydämen”. (1. Kuninkaiden kirja 3:12, 28.) Voimmeko mekin saada tällaista viisautta? Kyllä voimme, sillä Salomo kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Jehova itse antaa viisautta.” (Sananlaskut 2:6.) Jehova lupaa antaa viisautta – kyvyn käyttää tietoa, ymmärrystä ja tarkkanäköisyyttä – niille, jotka haluavat vilpittömästi saada sitä. Miten voimme hankkia tällaista viisautta? Miten voimme antaa sen vaikuttaa elämäämme?

4–7. Mainitse neljä viisauden saamisen edellytystä.

⁴ Antaako Jehova viisautta vain hyvin älykkäille tai koulutetuille ihmisille? Ei. Hän on halukas antamaan meille viisautta taustastamme ja koulutuksestamme riippumatta (1. Korinttilaisille 1:26–29). Meidän on kuitenkin ensin itse tehtävä jotain, sillä Raamattu kehottaa: ”Hanki viisautta.” (Sananlaskut 4:7.) Miten sitä voi hankkia?

⁵ Meidän täytyy ensinnäkin pelätä Jumalaa. ”Jehovan pelko on viisauden alku [”ensimmäinen askel kohti viisautta”, The New English Bible]”, sanotaan Sananlaskujen 9:10:ssä. Jumalanpelko on tosi viisauden perusta. Miksi näin voidaan sanoa? Viisaus on sitä, että osaa toimia oikein saamansa tiedon ja ymmärryksen perusteella. Jumalan pelkääminen ei merkitse sitä, että tunnemme kauhua häntä kohtaan, vaan sitä, että kunnioitamme häntä syvästi ja luotamme häneen ja haluamme siksi totella häntä. Sellainen pelko on tervettä ja motivoi toimimaan. Se saa meidät elämään Jumalan tahdon mukaan. Viisaampaa elämäntapaa  ei ole, sillä Jehovan normit ovat aina niiden parhaaksi, jotka noudattavat niitä.

⁶ Toiseksi meidän on oltava nöyriä ja vaatimattomia. Todellista viisautta ei voi olla ilman näitä ominaisuuksia. (Sananlaskut 11:2.) Tämä johtuu siitä, että jos olemme nöyriä ja vaatimattomia, olemme valmiita myöntämään, ettei meillä ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ettemme aina ole oikeassa ja että meidän täytyy tuntea Jehovan näkemys eri asioista. Jehova ”vastustaa ylpeitä” mutta antaa mielellään viisautta niille, jotka ovat sydämeltään nöyriä (Jaakobin kirje 4:6).

⁷ Kolmas välttämätön seikka on Jumalan kirjoitetun sanan tutkiminen. Jehovan viisaus paljastetaan hänen Sanassaan. Saadaksemme tuota viisautta meidän on nähtävä vaivaa sen esiin kaivamiseksi (Sananlaskut 2:1–5). Neljäs edellytys on rukous. Jos vilpittömästi pyydämme Jumalalta viisautta, hän antaa sitä anteliaasti (Jaakobin kirje 1:5). Kun rukoilemme hänen henkensä apua, emme jää vaille vastausta. Lisäksi hänen henkensä voi auttaa meitä löytämään hänen Sanastaan aarteita, joiden avulla voimme selvittää ongelmia, välttää vaaroja ja tehdä viisaita ratkaisuja (Luukas 11:13).

8. Miten Jehovalta tuleva viisaus näkyy elämässämme, jos olemme hankkineet sitä?

⁸ Jehovan viisaus on käytännöllistä, kuten havaitsimme 17. luvusta. Jos siis olemme todella hankkineet sitä, se näkyy käytöksestämme. Opetuslapsi Jaakob kuvaili tällaista viisautta seuraavasti: ”Ylhäältä tuleva viisaus on ennen kaikkea puhdas, lisäksi rauhaa rakentava, järkevä, valmis tottelemaan, täynnä armoa ja hyviä hedelmiä sekä puolueeton, eikä se ole tekopyhä.” (Jaakobin kirje 3:17.) Kun nyt tarkastelemme kutakin näistä viisauden piirteistä, voisimme kysyä itseltämme: vaikuttaako ylhäältä tuleva viisaus minun elämääni?

9. Mitä puhtaus merkitsee, ja miksi on sopivaa, että se mainitaan ensimmäisenä viisauden piirteistä?

⁹ ”Ennen kaikkea puhdas.” Puhtaus merkitsee sitä, että on saastumaton paitsi ulkoisesti myös sisäisesti. Raamatun mukaan Jehova antaa viisautta ihmisen sydämeen, mutta hän ei voi antaa sitä sellaiseen sydämeen, joka on pahojen ajatusten, halujen ja vaikuttimien saastuttama (Sananlaskut 2:10; Matteus 15:19, 20). Jos taas sydämemme on puhdas – siinä määrin kuin se on mahdollista epätäydellisille ihmisille – me ”käännymme pois pahasta ja teemme hyvää” (Psalmit 37:27; Sananlaskut 3:7). On sopivaa, että puhtaus mainitaan ensimmäisenä viisauden piirteistä. Jos nimittäin emme ole moraalisesti ja hengellisesti puhtaita, miten voimme heijastaa muitakaan ylhäältä tulevan viisauden piirteitä?

10, 11. a) Miksi meidän on tärkeää olla rauhantekijöitä? b) Miten voit olla rauhantekijä, jos sinusta tuntuu, että olet loukannut veljeä tai sisarta? (Ks. myös alaviite.)

¹⁰ ”Lisäksi rauhaa rakentava.” Ylhäältä tuleva viisaus saa meidät rakentamaan rauhaa, joka on yksi Jumalan hengen hedelmän piirre (Galatalaisille 5:22). Varomme rikkomasta ”rauhaa – –, joka sitoo yhteen” Jehovan kansan (Efesolaisille 4:3). Yritämme myös parhaamme mukaan palauttaa rauhan, kun se on järkkynyt. Miksi tämä on tärkeää? Raamattu sanoo: ”Säilyttäkää rauha keskuudessanne, niin rakkauden ja rauhan Jumala on teidän kanssanne.” (2. Korinttilaisille 13:11.) Rauhan Jumala on siis kanssamme niin kauan kuin säilytämme rauhan keskuudessamme. Se miten kohtelemme toisia Jehovan palvelijoita, vaikuttaa suoraan suhteeseemme Jehovaan. Miten voimme osoittaa, että olemme rauhantekijöitä? Katsotaanpa erästä esimerkkiä.

¹¹ Mitä sinun tulisi tehdä, jos sinusta tuntuu, että olet loukannut jotain veljeä tai sisarta? Jeesus sanoi: ”Jos siis tuot  lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan, jätä lahjasi alttarin eteen ja mene pois. Tee ensin sovinto veljesi kanssa ja tule sitten takaisin uhraamaan lahjasi.” (Matteus 5:23, 24.) Tämän neuvon noudattaminen merkitsee sitä, että teet aloitteen ja menet veljesi luo. Tavoitteenasi on ”tehdä sovinto” b hänen kanssaan. Sitä varten sinun täytyy kertoa hänelle, että ymmärrät loukanneesi häntä. Jos lähestyt häntä rauhan palauttaminen tavoitteenasi, voitte todennäköisesti selvittää väärinymmärrykset sekä pyytää ja antaa anteeksi. Kun yrität parhaasi mukaan tehdä sovinnon, osoitat, että sinua ohjaa ylhäältä tuleva viisaus.

12, 13. a) Mitä Jaakobin kirjeen 3:17:ssä ”järkeväksi” käännetty sana merkitsee? b) Miten voimme osoittaa, että olemme järkeviä?

¹² ”Järkevä.” Mitä on järkevyys? Tutkijoiden mukaan Jaakobin kirjeen 3:17:ssä ”järkeväksi” käännetty alkukielinen kreikan sana on vaikea kääntää. Sana välittää ajatuksen joustavuudesta. Kääntäjät ovat käyttäneet vastineina muun muassa sanoja ”lempeä”, ”kärsivällinen” ja ”huomaavainen”. Miten voimme osoittaa, että tämä ylhäältä tulevan viisauden piirre vaikuttaa meihin?

¹³ ”Teidän järkevyytenne tulee olla ilmeistä kaikille ihmisille”, sanotaan Filippiläiskirjeen 4:5:ssä. Eräs toinen käännös kuuluu: ”Olkoon teillä järkevän [ihmisen] maine.” (J. B. Phillips, The New Testament in Modern English.) Huomaa, ettei kyse ole niinkään siitä, miten me näemme itsemme, vaan siitä, miten muut näkevät meidät eli millaisina meidät tunnetaan. Järkevä ihminen ei ole aina pitämässä tiukasti kiinni lain kirjaimesta eikä vaadi, että asiat hoidetaan hänen tavallaan. Sen sijaan hän on halukas kuuntelemaan toisia ja antamaan myöten heidän toiveilleen, jos se vain on mahdollista. Hän myös kohtelee toisia lempeästi, ei karkeasti tai tylysti. Tämä on olennaisen tärkeää kaikille kristityille mutta erityisesti niille, jotka palvelevat vanhimpina. Lempeys on vetoava ominaisuus, joka tekee vanhimmista helposti lähestyttäviä (1. Tessalonikalaisille 2:7, 8). Meidän jokaisen on hyvä kysyä itseltämme: onko minulla huomaavaisen, joustavan ja lempeän ihmisen maine?

14. Miten voimme osoittaa, että olemme ”valmiita tottelemaan”?

¹⁴ ”Valmis tottelemaan.” Näillä sanoilla käännettyä kreikan sanaa ei ole missään muualla Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa. Erään tutkijan mukaan sitä ”käytetään usein sotilaskurista”. Se välittää ajatuksen mukautuvuudesta. Se jota ohjaa ylhäältä tuleva viisaus, alistuu halukkaasti siihen, mitä Raamattu sanoo. Häntä ei tunneta ihmisenä, joka jotain päätettyään ei suostu muuttamaan mieltään, vaikka  tosiasiat puhuisivat häntä vastaan. Hän ennemminkin korjaa näkemystään nopeasti, kun hänelle esitetään selviä raamatullisia todisteita siitä, että hän on väärässä. Tunnetaanko sinut tällaisena?

15. Mitä on armo, ja miksi on sopivaa, että ”armo” ja ”hyvät hedelmät” mainitaan Jaakobin kirjeen 3:17:ssä yhdessä?

¹⁵ ”Täynnä armoa ja hyviä hedelmiä.” c Sanat ”täynnä armoa” osoittavat, että armo on tärkeä osa ylhäältä tulevaa viisautta. Huomaa, että ”armo” ja ”hyvät hedelmät” mainitaan yhdessä. Se on sopivaa, sillä armo viittaa Raamatussa hyvin usein aktiiviseen kiinnostukseen toisia kohtaan, myötätuntoon, joka näkyy ystävällisinä tekoina. Eräässä lähdeteoksessa armo määritellään ”surun tunteeksi jonkun ihmisen epäsuotuisan tilanteen johdosta ja yritykseksi tehdä asialle jotain”. Jehovalta tuleva viisaus ei siis ole pelkästään viileän älyllistä vaan lämmintä ja sydämellistä. Miten voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa?

16, 17. a) Mikä motivoi meitä saarnaamaan ja miksi? b) Millä tavoilla voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa?

¹⁶ Yksi tärkeä tapa on kertoa toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. Vaikuttimenamme tässä työssä on ensisijaisesti rakkaus Jumalaan, mutta meitä motivoi myös armo eli myötätunto toisia kohtaan (Matteus 22:37–39). Monet ovat nykyään ”kiusattuja ja heitteille jätettyjä niin kuin lampaat ilman paimenta” (Matteus 9:36). Väärät uskonnolliset paimenet ovat laiminlyöneet heitä ja sokaisseet heidät hengellisesti. Siksi he eivät tunne Jumalan sanan viisaita neuvoja eivätkä tiedä niistä siunauksista, joita valtakunta tuo pian maan päälle. Kun pohdimme ympärillämme olevien ihmisten hengellisiä tarpeita, sydämestä lähtevä myötätunto saa  meidät tekemään kaikkemme, jotta voisimme kertoa heille Jehovasta ja hänen tarkoituksestaan.

¹⁷ Millä muilla tavoilla voimme osoittaa, että olemme täynnä armoa? Palautahan mieleesi Jeesuksen vertaus samarialaisesta, joka näki ryöstetyn ja pahoinpidellyn miehen tienvarressa. Säälistä liikuttuneena hän kohteli uhria myötätuntoisesti: hän sitoi hänen haavansa ja huolehti hänestä. (Luukas 10:29–37.) Eikö tämä havainnollista, että armo merkitsee myös käytännön avun tarjoamista sitä tarvitseville? Raamattu kehottaa: ”Tehkäämme hyvää kaikille mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Galatalaisille 6:10.) Tällaista apua voi antaa eri tavoin. Iäkäs todistaja saattaa tarvita kyytiä kokouksiin. Seurakuntaan kuuluva leski kaipaa ehkä korjausapua kotonaan (Jaakobin kirje 1:27). Lannistunut ystävä saattaa tarvita ”hyvää sanaa” piristyäkseen (Sananlaskut 12:25). Armon osoittaminen tällaisilla tavoilla todistaa, että ylhäältä tuleva viisaus vaikuttaa meihin.

18. Mitä meidän on pyrittävä juurimaan sydämestämme, jos meitä ohjaa ylhäältä tuleva viisaus, ja miksi?

¹⁸ ”Puolueeton.” Ylhäältä tuleva viisaus nousee rotuennakkoluulojen ja kansallisylpeyden yläpuolelle. Jos meitä ohjaa tällainen viisaus, pyrimme juurimaan sydämestämme kaikenlaiset taipumukset puolueellisuuteen (Jaakobin kirje 2:9). Emme suosi ketään koulutuksen, varallisuuden tai seurakunnan vastuutehtävien perusteella emmekä halveksi toisia kristittyjä, näyttävätpä he kuinka vähäisiltä tahansa. Jos Jehova rakastaa heitä, meidänkin tulisi varmasti pitää heitä oman rakkautemme arvoisina.

19, 20. a) Millainen tausta on ”tekopyhää” vastaavalla kreikan sanalla? b) Miten osoitamme ”vilpitöntä kiintymystä veljiin”, ja miksi tämä on tärkeää?

¹⁹ ”Eikä se ole tekopyhä.” ”Tekopyhää” vastaava kreikan sana voi viitata ”roolia esittävään näyttelijään”. Antiikin  Kreikassa ja Roomassa näyttelijät käyttivät esiintyessään suuria naamioita. Siksi ”tekopyhää” vastaava kreikan sana alkoi tarkoittaa ihmistä, joka teeskentelee tai pettää toisia. Tämän viisauden piirteen tulisi vaikuttaa paitsi siihen, miten kohtelemme toisia kristittyjä, myös siihen, mitä ajattelemme heistä.

²⁰ Apostoli Pietari kirjoitti, että koska ”tottelemme totuutta”, tunnemme ”vilpitöntä kiintymystä veljiin” (1. Pietarin kirje 1:22). Emme saa vain näytellä tuntevamme kiintymystä veljiämme kohtaan. Emme käytä naamioita emmekä esitä rooleja toisten pettämiseksi. Kiintymyksemme on oltava aitoa ja lähdettävä sydämestä. Silloin voitamme toisten luottamuksen, koska he tietävät, että olemme sitä, miltä näytämme. Tällainen vilpittömyys luo pohjan avoimille ja rehellisille suhteille kristittyjen välillä ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä seurakunnassa.

21, 22. a) Miten Salomo laiminlöi viisauden varjelemisen? b) Miten voimme varjella viisautta, ja mitä hyötyä siitä on meille?

²¹ Ylhäältä tuleva viisaus on Jehovan lahja, jota meidän tulee vaalia. Salomo sanoi: ”Varjele käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä.” (Sananlaskut 3:21.) Valitettavasti Salomo itse ei tehnyt niin. Hän pysyi viisaana niin kauan kuin hän pysyi tottelevaisena. Mutta lopulta hänen ulkomaalaiset vaimonsa käänsivät hänen sydämensä pois palvomasta Jehovaa (1. Kuninkaiden kirja 11:1–8). Salomon tapaus havainnollistaa, että tiedolla ei ole paljon arvoa, ellemme käytä sitä oikein.

²² Miten voimme varjella käytännöllistä viisautta? Lukemalla säännöllisesti Raamattua ja siihen perustuvia julkaisuja, joita ”uskollinen ja ymmärtäväinen orja” tuottaa, ja soveltamalla oppimaamme käytäntöön (Matteus 24:45). Meillä on kaikki syyt antaa ylhäältä tulevan viisauden vaikuttaa elämäämme. Se parantaa elämänlaatuamme jo nyt. Lisäksi voimme sen ansiosta saada ”lujan otteen todellisesta elämästä” – elämästä Jumalan uudessa maailmassa (1. Timoteukselle 6:19). Ja mikä tärkeintä, ylhäältä tulevan viisauden noudattaminen lähentää meitä kaiken viisauden lähteeseen, Jehova Jumalaan.