Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 29 YATICHÄWI

‘Criston munasiñap uñtʼapjjañäni’

‘Criston munasiñap uñtʼapjjañäni’

1-3. 1) ¿Kunatsa Jesusajj Awkipjamäñ wal munäna? 2) ¿Kuna toqenakatsa jichhajj yatjjatañäni?

WAWANAKAJJ awkipjamäñwa wal munapjje. Ukatwa awkipjam awisajj sartapjjesa, parlapjjesa jan ukajj kuns lurapjje. Ukat tiempompejja, awkipat yateqasisaw jakapjje ukat Diosarus yupaychapjjaraki. Ukampis ¿kunatsa wawanakajj ukham yateqasipjjpacha? Kunattejj awkipar wal munasipjje ukatwa jupjamäñ wal munapjje.

2 ¿Kunjamsa Jesusajj alajjpachankir Awkipampejj apaspacha? Jupa pachpaw mä kutejj akham säna: ‘Nayajj Awkijar munastwa’ sasa (Juan 14:31). Cheqansa, janïr taqe kunas utjkäna ukhatpachwa Jesusajj Awkipampejj alajjpachan jakäna, ukatwa Jupar wal munasïna, janiw khitis Diosar ukham munaskaspati. Ukat Awkipar wal munasitap laykurakiw Jupjamäñ wal munäna (Juan 14:9).

3 Kunjamtï aka libron mä qhawqha yatichäwinakapan uñjaniwayktanjja, Jesusajj Diosat yateqasisaw chʼamapsa, cheqakankañapsa ukat yatiñapsa jakäwipampejj uñachtʼayäna. Ukampis ¿kunjamsa Diosan munasiñap uñachtʼaypachäna? Nayraqatjja, jupan askip thaqhañat sipansa jaqenakan askip thaqhäna, khuyapayasiri ukat perdonasir chuymanirakïnwa, uka kimsa toqenakat jichhajj yatjjatañäni.

“Janiw jukʼampi jachʼa munasiñanejj utjkaspati”

4. ¿Kunjamsa Jesusajj taqe jaqenakat sipansa wali munasirïtap uñachtʼayäna?

4 Taqe jaqenakat sipansa wali munasirïtapwa Jesusajj uñachtʼayawayi. Jupan askip thaqhañat sipansa, jaqenakan askipwa thaqhäna. ¿Kunjamsa uk uñachtʼayäna? Jupapachpaw akham säna: “Janiw jukʼampi jachʼa munasiñanejj utjkaspati kawkïritejj amigonakap layku jakañap aptʼaskis ukat sipanjja”  sasa (Juan 15:13). Jïsa, Jesusajj jiwas laykuw jan juchani jakäwipjja aptʼasiwayi, ukhamatwa taqe jaqenakat sipansa wali munasirïtap uñachtʼayawayistu. Ukampis yaqha toqenakatwa munasiñap uñachtʼayarakïna, uk jichhajj uñjañäni.

5. ¿Kunatsa Jesusajj wali munasirïtap laykuw aka Oraqer jutawayi sasin sissna?

5 Janïr aka oraqer jutkasajja, Jesusajj Awkip jakʼänwa alajjpachan irnaqäna, ukhamajj wali sum jupampejj apasïna, ukat walja angelanakamp chikaw irnaqarakïna. Ukampis kunjamtï Biblian siskejja, “mä uywataruw tuku, jaqer tukusaw naciwayi” (Filipenses 2:7). Ukat akapachajj ‘Supayan munañapankchisa’, Jesusajj jucharar jaqenak taypin jakañatakiw aka Oraqer jutawayi (1 Juan 5:19). ¿Janit ukajj wali munasirïtap qhan uñachtʼaykistu?

6, 7. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj yaqhanakan askip thaqherïtap uñachtʼayäna? 2) ¿Kunsa Jesusan munasiñapat Juan 19:25-27 qellqatat yateqsna?

6 Jesusajj aka Oraqenkkäna ukhajja, kunaymanitwa munasiñap uñachtʼayäna. Jupat llakisiñat sipansa, yaqhanakatwa llakisïna. Ukatwa suma yatiyäwinak taqe cheqan yatiyasiñapatakejj wal chʼamachasïna. Ukat jupajj janiw jaqenakjam walja yänakanïkänti, akham sänwa: “Qamaqenakas putunakaniwa, jamachʼinakasti tapanakanirakiwa, ukampis Jaqen Yoqapajj janiw kawkharu pʼeqepa samartʼañatakis mä cheqajj utjkiti” sasa (Mateo 8:20). Cheqansa, Jesusajj wali suma carpinterönwa, ukhamajj mä suma utwa utachasisapäna, jan ukajj wali suma mueblenaka, mä arunjja, mesanak sillanak lurasaw wal qollqechasisapäna. Ukampisa, janiw yänak jikjjatañar uchaskänti.

7 Juan 19:25-27 qellqatanwa Jesusan munasiñapat jukʼamp yateqsna. Jiwkäna uka jaypʼojj walja llakinakaw chuymapan utjpachäna. Lawar chʼakkatatpachas janiw arkirinakapat armaskänti ukat kunjamsa Diosan arunakapat yatiyasini uka toqetsa llakisirakïnwa. Ukat kunjamsa Diosat jan jitheqtatapjja tukuykam uñachtʼayani ukat jiwatapatjja kunjamsa  Diosar uñjapjjani uka toqenakat wal lupʼirakïna. Cheqansa, jupatï pantjasispäna ukhajja, janiw jaqenakas qhespipkaspänti. Uka toqenakat wali llakitäkchïnsa, janiw taykapat armaskänti, uka urunakatakejj Mariajj viudäjjpachänwa. Ukatwa janïr jiwkasajj Juan apostolapar akham säna: “Ukajjay taykamajja” sasa. Qhepatsti uka apostolajj utaparuw Mariar irpjjäna. Cheqansa, kunjamsa taykapajj jakasini ukat kunjamsa Diosar yupaychaskakini uka toqenakat Jesusajj janiw armaskänti. Ukhamatwa yaqhanakan askip thaqherïtap uñachtʼayäna.

“Khuyaptʼayasïnwa”

8. “Khuyaptʼayasiña” sasin jaqokipasiwayki uka griego arojja, ¿kamsañs munpacha?

8 Jesusajj Awkipjamaw yaqhanakat wal sinttʼasirakïna. Tʼaqhesit jaqenakarojj sinttʼasiñat wal yanaptʼäna sasaw Bibliajj qhanañchistu. Kunapachatï Jesusan sinttʼasiñapat Bibliajj parlki ukhajja, griego arut mä aru apnaqe, ukajj “khuyapayasiña” sasin jaqokipasispa. Yatjjatat mä jaqejj uka arojj kamsañs muni uka toqet akham siwa: “Uka griego arojja, chuyma manqhat sinttʼasiña sañ muni. Uka griego arukiw kunas khuyaptʼayasiñajj uk sum amuytʼayistaspa” sasa. Kunjamsa Jesusajj khuyaptʼayasirïtap uñachtʼayäna uk jichhajj uñjañäni.

9, 10. 1) ¿Kunatsa Jesusasa ukat apostolanakapasa mä chʼusawjan samartʼañ munapjjäna? 2) Samartʼañ munapkäna uka cheqan walja jaqenakar uñjasajja, ¿kunsa Jesusajj luräna, ukat kunatsa?

9 Khuyaptʼayasiñatwa Jesusajj Diosan arunakapat yatiyäna. Kunatsa Jesusajj jaqenakat khuyaptʼayasïna ukajj qhanapuniw Marcos 6:30-34 qellqatan uñachtʼayasi. Uka toqet jichhajj jukʼamp yatjjatañäni. Jesusan apostolanakapajj walja markanakaruw Diosan arunakap yatiñatakejj sarapjjatayna, ukat kuttʼanisajj wali kusisitaw Jesusar kunsa uñjapjjatayna istʼapjjatayna uk yatiyapjjäna. Ukäñkamasti, walja jaqenakaw Jesusar istʼañatakejj tantachasipjjäna, ukhamajj janiw  Jesusas ni apostolanakapas manqʼañatakejj tiemponïpkänti. Ukat apostolanakapajj wali qaritapjjarakïnwa, uk amuyasaw Jesusajj akham säna: “Jutapjjam, mä wasar cheqar samartʼir sarapjjañäni” sasa. Ukhamasti, mä boter makatasaw Galilea qotnam alay toqeru mä chʼusa cheqan samartʼañatakejj sarapjjäna. Ukampis jaqenakajj sarjjer uñjasajj jankʼakiw qota laknam arktapjjäna, ukat jupanakat sipansa nayraw puripjjäna.

10 Kawkintï samartʼañ munapkäna uka cheqan walja jaqenak uñjasajja, ¿kunjamakis Jesusajj jikjjataspachäna? ¿Mayjtʼaspachänti? Janiwa, jan ukasti waranq waranqa jaqenak jupar suyaskir uñjasajj chuymatpachwa jupanakat sinttʼasïna. Uka toqet parlasajj Marcos qellqatajj akham siwa: “Walja jaqenakaruw uñjäna. Jupanakatsti khuyaptʼayasïnwa jan awatirin ovejanakjamäpjjatap layku. Ukatsti walja yatichäwinak yatichañ qalltäna” sasa. Jïsa, uka jaqenakajj Diosat yatiñ munasaw arkapjjäna. Ukampis saranukut uwijanakar uñtasitäpjjänwa, jan awatirini ni arjjatirini. Yupaychäwi pʼeqtʼirinakaw jupanakarojj wali munasiñampi uñjapjjañapäna, ukampis uka jan sinttʼasir pʼeqtʼirinakajj janiw jupanakar yanaptʼapkänti, ni yatichapkänsa (Juan 7:47-49). Uk yatisaw Jesusajj jupanakat khuyaptʼayasïna, ukat “Diosan reinopat” yatichañ qalltarakïna (Lucas 9:11). Ukampis ak amuytʼañasarakiwa: jaqenakajj arunakap istʼasajj kamsapjjanisa uk jan yatkasaw Jesusajj jupanakat khuyaptʼayasïna. Mä arunjja, janiw yatichatap layku jaqenakat khuyaptʼayaskänti, jan ukasti khuyaptʼayasiñatwa jaqenakarojj yatichäna.

“Khuyaptʼayasisinjja amparapampiw loqjjattʼi”

11, 12. 1) ¿Kunjamsa nayrajj lepra usuninakar uñjasïna, ukat kunjamsa Jesusajj uka usuni mä jaqer uñjäna? 2) Jesusan loqjjatatajja, ¿kunjamakis lepra usuni mä jaqejj jikjjataspachäna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼma.

11 Khuyaptʼayasiñatwa Jesusajj tʼaqhesisipki ukanakarojj yanaptʼäna. Jesusajj kunja khuyapayasirisa uk amuyasaw tʼaqhesitanakajj jupar wal jakʼachasiñ munapjjäna. Mä kutejj walja jaqenakaw Jesusamp chik sarasipkäna, ukatjja lepra  usuni mä jaqew jupar jakʼachasitayna, ukhaw Jesusajj kunja khuyapayasirïnsa uk uñachtʼayarakïna (Lucas 5:12). Nayra Israel tiemponakanjja, yaqhanakar jan usuntayañatakejj lepra usuninakajj jayankapjjañapänwa (Números 5:1-4). Ukampis rabinonakajj jan sinttʼasiñampiw lepra usuninakarojj yaqhachapjjerïna ukat yaqhanakas ukham uñjapjjañapatakiw wiytapjjarakïna. Ukat jan phoqañjam leyinakwa uka toqet apsupjjarakïna. * Ukampis ¿Jesusajj kamachpachänsa? Bibliajj akham siwa: “Mä lepra usun jaqew Jesusar jakʼachasisinjja achiktʼasïna. [Qonqortʼasisinsti] sänwa: ‘Munsta ukajj, aka usojjat kʼumaraptayitasmawa’ sasa. Jesusasti jupat khuyaptʼayasisinjja amparapampiw loqjjattʼi, ukatsti sarakiwa: ‘Muntwa, kʼumaräjjaraktawa’ sasa. Uk arskipan lepra usojj jaqetjja chhaqtawayjjäna” (Marcos 1:40-42). Leyinakarjamajja, uka usut jaqejj janiw jaqenak taypinkañapäkänti, uk Jesusajj sum yatiskäna, ukampis alisnukuñat sipansa, jupat wal khuyaptʼayasisaw amparapampis loqjjatäna.

12 Ukham wali khuyapayasiñampi uñjatäsajja, ¿kunjamakis uka usutajj jikjjataspachäna? Uka toqet sum amuytʼañatakejja, lepra usuninakar qolliri Paul Brand sat mä doctorat parltʼañäni. Mä kutejja, India markanwa lepra usuni mä waynar qollaskäna. Ukat uka waynan arup jan yatisajja, uka aru parliri mä warmi toqew kunjamsa qollasini ukjja qhanañchäna. Ukampis qhanañchkasajj amparampiw doctorajj uka waynar kallachit loqjjatatayna. Ukat akatjamatwa uka waynajj jachaqtʼasïna, uk uñjasajj doctorajj “nayach jan wal parltjja” sasaw warmir jisktʼatayna. Uka waynar jisktʼasajj  akham sasaw uka warmejj doctorar säna: “Usutätap laykojj janiw khitis jupar walja maranak llamktʼjjänti, ukatwa amparampi loqjjattʼatajj jachi” sasa. Jesusajj loqjjatʼkäna uka usutajj jukʼamp kusisitaw jikjjataspachäna. Jesusajj janiw aleqakejj amparampi loqjjatkänti, jan ukasti lepra usut mäkiw kʼumaraptayäna.

13, 14. 1) Naín markar purisajja, ¿kunsa Jesusajj uñjäna, ukat kunatsa ukajj wali llakkañänjja? 2) ¿Kunjamsa Jesusajj khuyapayasiñapat viuda warmir yanaptʼäna?

13 Khuyaptʼayasiñatwa Jesusajj llakitanakar yanaptʼäna. Jesusajj jaqenakar llakit uñjasajj wal sinttʼasïna. Uk sum amuytʼañatakejj Lucas 7:11-15 qellqatat parltʼañäni. Jesusajj mä mara chikataniw Diosatak irnaqjjäna, ukhaw Naín sat markaru saräna. Niya markar mantañampëjjäna ukhajja, walja jaqenakaw mä jiwat kallasipkäna. Mä viuda warmin sapa yoqapaw jiwatayna. Ukat niyakejjay viudäjjchïnjja, ukhamarakiw esposopar imantir sarpachäna. Ukhamajj janiw khiti yanapiris uka warmitakejj utj-jjpachänti. Uka urojj waljanirakiw uka warmimp chik sarapjjpachäna, jachirinakasa music tukirinakasa sarapjjarakpachänwa (Jeremías 9:17, 18; Mateo 9:23). Viuda warmejj jiwat wawapar kallasipkäna ukanakamp chikaw wali llakit saraskpachäna.

14 Ukat warmir ukham wali llakit uñjasajj Jesusajj “khuyaptʼayasïnwa”. Ukat akham sasaw chuymachtʼäna: “Jan jachamti” sasa. Ukat jakʼachasisaw jiwatar llamktʼäna, uk uñjasasti, warmimp chik saririnakasa ukat jiwatar kallasipkäna ukanakasa saytʼapjjänwa. Ukat akham sasaw Jesusajj jiwatar säna: “Wayna, nayaw sisma, ¡sartam!” sasa. Ukhamatwa ‘jiwatajj qonthapïna, ukat parlañ qalltarakïna’. Jïsa, Jesusajj ikitsa sartaykaspa ukhamwa uka jiwatar sartayäna. Ukat qellqatajj akham saskakiwa: “Jesusajj taykaparuw katuyjjäna” sasa. Ukajj Jesusan wali khuyapayasirïtapwa uñachtʼayistu.

15. 1) ¿Jesusajj aleqakit khuyaptʼayasirïna? 2) ¿Kunjamsa khuyapayasirïñ Jesusat yateqsna?

15 ¿Kunsa Jesusan luratanakapajj yatichistu? Jesusajj jaqenakar  tʼaqhesiskir uñjasajja, khuyaptʼayasïnwa, ukampis janiw aleqakejj khuyaptʼayaskänti, jan ukasti yanaptʼarakïnwa. ¿Kunsa jupat yateqassna? Cristianonakjamajja, suma yatiyäwinakwa jaqenakar yatiyañasajja ukat Criston arkirip tukupjjañapatakiw yanaptʼañasarakejja. Cheqansa, Diosar munasitas laykuw uka kamachi phoqtanjja, ukampis jaqe masisat khuyaptʼayasisaw yatiyir sararaktanjja. Jesusjam khuyaptʼayasiñäni ukhajja, taqe chuymaw yatiyañatakejj chʼamachasiñäni (Mateo 22:37-39). Ukampis tʼaqhesisipki jan ukajj mä familiaran jiwatapat llakitäpki uka jilat kullakanakarojja, ¿kunjamsa yanaptʼsna? Cheqpachansa, janiw milagronak lurasajj usutanakar qollksnati, ni jiwatanakarus jaktayksnati, ukampis jupanakat llakisitas uñachtʼayasaw khuyaptʼaysna ukat ukarjamaw yanaptʼaraksna (Efesios 4:32).

‘Awkija, jupanakar perdonam’

16. Lawan chʼakkatatpachasa, ¿kunjamsa Jesusajj perdonasirïtap uñachtʼayäna?

16 Jesusajj yaqha toqetwa Jehová Diosjam munasirïtap uñachtʼayarakïna: wali perdonasirïnwa (Salmo 86:5). Mä lawar chʼakkatatasa, perdonasirïtap uñachtʼayaskakïnwa. Wali jiskʼachata, ukat amparatsa kayutsa clavonakampi chʼakkatat tʼaqhesiskäna ukhajja, ¿kunsa Awkipar maypachäna? ¿Aka jaqenakar castigam sasint maypachäna? Janiwa, niya jiwañampëjjäna ukhajja, akham sasaw Diosar säna: “Awkejja, perdonam, jupanakajj janiw kuna luratanakaps yatipkiti” sasa (Lucas 23:34). *

17-19. ¿Kunjamsa Jesusajj Pedror perdonatap uñachtʼayäna?

 17 Jesusajj kunja perdonasirïnsa ukjja, Pedror perdonasaw qhan uñachtʼayäna. Nisán phajjsit 14 urunak saraqatarojj kunas pasäna uk amtañäni. Jesusar janïr katuntapkäna uka arumajja, Pedrojj wali munasiñat jupar akham säna: “Tata, jankʼakïtwa jumampi sarañatakejja carcelarusa ukhamarak jumamp chik jiwañatakisa” sasa. Ukampis mä qhawqha horanakatjja, kimsa kutiw Jesusar jan uñtʼir tuküna. Ukat ¿kunas pasäna? “[Jesucristo] Tatitusti kutikipstasin Pedror [uñtäna]” sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukhaw juchar purtʼasitap amuyasïna ukat “mistuwayjjasinjja wal jachäna”. Ukat kunapachatï Jesusajj jiwjjäna ukhajj inas akham jisktʼaschïna: “¿Jesusajj perdonpachïtuti?” sasa (Lucas 22:33, 61, 62).

18 Pedrojj uk yatiñatakejj janiw walja tiempo suykänti. Nisán phajjsit 16 urunak saraqataruw Jesusajj jiwatanak taypit jaktanjjäna, ukat uka urpachaw Pedror uñjir sarpachäna (Lucas 24:34; 1 Corintios 15:4-8). Pedrojj jan uñtʼiris tukkchïnjja, ¿kunatsa Jesusajj jupampejj sumakïskpachäna? Pantjaskipansa, Jesusajj jupar munasiskakïnwa, uk yatiñapwa munäna. Ukampis yaqha toqenakatwa chʼamañcharakïna.

19 Mä qhawqha tiempotjja, Galilea qota jakʼanwa Jesusajj arkirinakapar uñstäna, ukat kimsa kutiw Pedrorojj ‘munistati’ sasin jisktʼäna (kimsa kutirakiw Pedrojj jan uñtʼir tuküna). Kimsa kuti jisktʼatajj Pedrojj akham sasaw Jesusar säna: “Tata, jumaw taqe kuns yatta. Jumaw yatta nayajj jumaru munatajj-jja” sasa. Cheqansa, kunas chuymapan utjäna uk Jesusajj sum yatïna, ukampis qhawqsa jupar munasïna uk jupapach sañapatakiw ukham jisktʼäna. Ukat ‘uwijitanakajar uñjarapita’ ukat ‘awatirapita’ sasaw sarakïna (Juan 21:15-17). Uka nayrajja, suma yatiyäwinak yatiyañapatakiw Pedrorojj khitäna (Lucas 5:10). Ukampis jichhajja, Cristojj yaqha luräw churarakïna, uwijitanakapar uñjañapänwa, ukhamatwa Jesusajj jupar atinisitap uñachtʼayäna. Ukat cristiano masinakapar yanaptʼañatakejj jukʼamp jachʼa luräwinakwa  jaytawayarakïna (Hechos 2:1-41). Ukham perdonatasa atinisitasa Pedrojj wali kusisitaw jikjjataspachäna.

¿‘Criston munasiñap uñtʼtanti’?

20, 21. ¿Kunjamatsa ‘Criston munasiñap sum uñtʼsna’?

20 Jesusajj kunja munasirïnsa uk Bibliajj sum qhanañchi. Ukampis uk yatisajja, ¿kunsa lurañasäspa? Bibliajj siwa: “Criston uka munasiñap uñtʼa[ñasawa] uka munasiñapajj taqe kuntejj uñtʼktan ukat sipansa sinti jachʼawa” sasa (Efesios 3:19). Kunjamtï uñjktanjja, Jesusan sarnaqäwipat parlir pusi libronakajja, munasiñapat sum qhanañchistu. Ukampis janiw ‘Criston munasiñap’ aleqakejj uñtʼañasäkiti.

21 “Uñtʼaña” sasin jaqokipasiwayki uka griego arojja, “jiwaspach sum yatiña” sañ muni. Ukampis ¿kunjamatsa Jesusjam munasirïtas uñachtʼaysna? Nayraqatjja, jiwasan askisak thaqhañat sipansa, yaqhanakan askip thaqhañasawa, khuyaptʼayasisa yanaptʼañasawa ukat taqe chuym perdonañasarakiwa. Ukham lurañäni ukhajja, kunjamtï Jesusajj amuyi, ukhamarakiw amuyañäni. Ukhamatwa jiwaspachajj ‘Criston munasiñap uñtʼañäni’. Ukat amtapjjapuniñäni: Jesucristojj Awkipatwa munasiñ yateqawayi, ukhamajj jukʼamp jupat yateqasiskakiñäni ukhajja, jukʼampiw wali munasiri Jehová Dios Awkisar jakʼachasirakiñäni.

^ tʼaqa 11 Rabinonakan leyinakaparjamajja, lepra usuninakajj jaqet niya pä metro jayankapjjañapänwa, ukat wal thaytʼäna ukhajja, 45 metronak jayankapjjañapänwa. Amuytʼañataki, mä rabinojja, lepra usuninakatjja imantasirïnwa, ukat yaqha rabinosti qalampiw uka usutanakar alisnukurïna, sasaw mä librojj parli (Midrash Rabbah). Ukhamajj uka usuninakajj wali jiskʼachata, uñanukuta, jan khitins munata ukhamaw wal tʼaqhesipjjäna.

^ tʼaqa 16 Lucas 23:34 qellqatat mä cheqajj yaqhep nayra qellqatanakatjja chhaqtayasiwayiwa. Ukampis wali uñtʼat yaqha qellqatanakanjja, janiw chhaqtayasiwaykiti, ukatwa Traducción del Nuevo Mundo sat Bibliansa ukat yaqha Biblianakansa uka jiskʼa tʼaqajj phoqatpach qellqasiwayi. ¿Khitinakatsa Jesusajj uka cheqan parlaskpachäna? Lawar chʼakkatapkäna uka soldadonakat parlpachäna, khitïnsa Jesusajj uk janiw jupanakajj yatipkänti. Ukampis yupaychäwi pʼeqtʼirinakajja, Jesusat sum yatkasaw jiwayapjjäna. Ukatwa niya taqe uka pʼeqtʼirinakatakejj perdonajj janejj utj-jjänti (Juan 11:45-53).