MINÄPÄ tiedän jotain valtavan hienoa. Haluaisitko kuulla siitä? – Katsohan kättäsi. Taivuta sormiasi. Poimi sitten jotain käteesi. Kätesi voi tehdä monenlaista hyvin taitavasti. Tiedätkö, kuka on tehnyt kädet? –

Sama, joka on tehnyt suun, nenän ja silmät, nimittäin Jumala, Suuren Opettajan Isä. Emmekö olekin iloisia siitä, että Jumala on antanut meille silmät? – Niillä näkee monenlaisia asioita. Voimme katsella kukkia. Voimme katsella vihreää ruohoa ja sinistä taivasta. Voimme nähdä myös samanlaisia nälkäisiä pieniä lintuja kuin tuossa kuvassa. Eikö tosiaan ole ihanaa, että näemme kaikkea tällaista? –

Mutta kuka ne kaikki on tehnyt? Joku ihminenkö? Ei. Ihmiset voivat tehdä talon. Mutta yksikään ihminen ei osaa tehdä ruohoa, joka kasvaisi. Ihmiset eivät osaa tehdä linnunpoikasta, kukkaa tai mitään muutakaan elävää. Tiesitkö sen? –

Kaikki ne on tehnyt Jumala. Hän on tehnyt taivaat ja maan. Hän on tehnyt ihmisetkin. Hän loi ensimmäisen miehen ja ensimmäisen naisen. Näin opetti Suuri Opettaja Jeesus. (Matteus 19:4–6.)

Mistä Jeesus tiesi, että Jumala teki miehen ja naisen? Näkikö  hän, kun Jumala teki heidät? – Kyllä näki. Jeesus oli Jumalan luona, kun Jumala teki miehen ja naisen. Jeesus oli ensimmäinen persoona, jonka Jumala teki. Hän oli enkeli, ja hän eli taivaassa Isänsä kanssa.

Raamatun mukaan Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen.” (1. Mooseksen kirja 1:26.) Tiedätkö, kenelle Jumala puhui? – Pojalleen. Hän puhui hänelle, joka myöhemmin tuli maan päälle ja josta tuli Jeesus.

Eikö olekin jännittävää? Ajattelehan! Kun kuuntelemme Jeesusta, saamme opetusta häneltä, joka oli Jumalan luona silloin kun Jumala teki maan ja kaiken muun. Jeesus oppi paljon työskennellessään Isänsä kanssa taivaassa. Ei ihme, että Jeesus on Suuri Opettaja!

Luuletko, että Jumala oli onneton yksinään ennen kuin hän  teki Poikansa? – Ei ollut. Jollei hän kerran ollut onneton, niin miksi hän teki kaiken muun elävän? – Siksi että hän on rakkauden Jumala. Hän halusi, että muutkin saisivat nauttia elämästä. Meidän tulisi kiittää Jumalaa siitä, että hän on antanut meille elämän.

Kaikki Jumalan kätten työt kertovat hänen rakkaudestaan. Jumala on tehnyt auringon. Aurinko antaa valoa ja pitää meidät lämpiminä. Maapallo olisi kylmä ja eloton, ellei aurinkoa olisi. Etkö olekin iloinen siitä, että Jumala on tehnyt auringon? –

Jumala saa aikaan myös sateen. Sinä et ehkä aina pidä sateesta, koska silloin ei pääse ulos leikkimään. Mutta ilman sadetta kukat eivät kasvaisi. Ketä me siis kiitämme, kun näemme kauniita kukkia? – Jumalaa. Entä ketä meidän tulisi kiittää, kun syömme hyvänmakuisia hedelmiä ja vihanneksia? – Jumalaa, koska ne kasvavat hänen aurinkonsa ja sateensa ansiosta.

Kuvitellaanpa, että joku kysyisi sinulta: ”Onko Jumala tehnyt myös ihmiset ja eläimet?” Mitä sanoisit? – On oikein sanoa: ”Kyllä. Jumala on tehnyt ihmiset ja eläimet.” Mutta entä jos joku ei usko, että Jumala on tehnyt ihmiset? Entä jos hän sanoo, että ihminen on tullut eläimistä? Raamattu ei opeta niin. Siinä sanotaan, että Jumala on luonut kaiken elävän (1. Mooseksen kirja 1:26–31).

Joku voi kuitenkin sanoa sinulle, ettei hän usko Jumalaan. Mitä sanoisit siihen? – Voisit osoittaa jotain taloa ja kysyä häneltä: ”Kuka tuon talon on tehnyt?” Kaikki tietävät, että jonkun on täytynyt tehdä se, eihän talo nyt itsestään synny. (Heprealaisille 3:4.)

Sitten voisit viedä tuon ihmisen puutarhaan ja näyttää hänelle kukan. Kysy häneltä: ”Kuka tämän on  tehnyt?” Ei kukaan ihminen. Ja niin kuin ei talo ole syntynyt itsestään, ei kukkakaan ole tullut olemassaoloon itsestään. Joku on tehnyt sen. Tuo joku on Jumala.

Pyydä tuota ihmistä pysähtymään ja kuuntelemaan linnunlaulua. Kysy sitten: ”Kuka on tehnyt linnut ja opettanut ne laulamaan?” Jumala. Taivaiden ja maan ja kaiken elävän Tekijä on Jumala! Juuri hän antaa elämän.

Joku voi silti sanoa uskovansa vain siihen, minkä hän voi nähdä. Hän saattaa sanoa, ettei hän usko, ellei näe. Jotkut sanovat, etteivät he usko Jumalaan, koska he eivät voi nähdä häntä.

Emme tosiaan voi nähdä Jumalaa. Raamattu sanoo: ’Kukaan ihminen ei voi nähdä Jumalaa.’ Yksikään maan päällä elävä mies, nainen tai lapsi ei voi nähdä Jumalaa. Siksi kenenkään ei pitäisi yrittää tehdä Jumalasta kuvaa. Jumala jopa kieltää tekemästä kuvaa itsestään. Sen vuoksi hän ei pitäisi siitä, että meillä olisi sellaisia kuvia kotona. (2. Mooseksen kirja 20:4, 5; 33:20; Johannes 1:18.)

Mistä sitten tiedetään, että Jumala on olemassa, jollei häntä kerran voi nähdä? Mietihän asiaa. Voimmeko nähdä tuulen? – Emme. Kukaan ei voi nähdä tuulta. Voimme kuitenkin nähdä, mitä tuuli saa aikaan. Voimme nähdä, miten puiden lehdet liikkuvat, kun tuuli puhaltaa oksien välistä. Siksi uskomme, että tuuli on olemassa.

Voimme nähdä myös, mitä Jumala on saanut aikaan. Kun näemme elävän kukan tai linnun, näemme sellaista, minkä Jumala on tehnyt. Siksi voimme uskoa, että Jumala on todella olemassa.

Joku voisi kysyä sinulta, kuka on tehnyt auringon ja maapallon. Raamattu sanoo: ”Jumala loi taivaat ja maan.” (1. Mooseksen  kirja 1:1.) Jumala on tosiaan tehnyt kaiken tämän ihmeellisen! Miltä se tuntuu sinusta? –

Eikö ole ihanaa olla elossa? Voimme kuulla kaunista linnunlaulua. Voimme nähdä kukat ja kaiken muun, minkä Jumala on tehnyt. Voimme myös syödä ruokaa, jonka Jumala on antanut meille.

Meidän tulisi kiittää Jumalaa kaikesta tästä. Kaikkein eniten meidän tulisi kiittää häntä elämästä. Jos olemme kiitollisia Jumalalle, me teemme jotain. Mitähän se olisi? – Me kuuntelemme Jumalaa ja teemme niin kuin hän sanoo Raamatussa. Tällä tavalla voimme osoittaa, että rakastamme kaiken Tekijää.