Ir al contenido

Ir al índice

4 YACHAQANA

Diosqa sutiyoj

Diosqa sutiyoj

PILLATAPIS rejsishaspa, ¿imataraj ñaupajta tapuriyta yachanki?... Sutintaraj, ¿icharí? Tukuypis sutiyoj kanchej. Diosqa ñaupaj runata Adán nispa suticharqa, warmintataj Eva nispa.

Mana runasllachu sutiyoj kanchej. Waj imaspis sutiyojllataj kanku. Alqoykiman, misiykimanpis sutita churanki, ¿icharí?... Arí, tukuy imapis sutiyojpuni.

Tutaqa cielopi may chhika estrellasta rikunchej. ¿Chay estrellas sutiyojchu kankuman?... Arí, sutiyoj kanku. Diosqa sapa ujman sutita churarqa. Biblia nin: ‘Payqa estrellasta yupan, sapa ujtataj sutinmanta wajyan’, nispa (Salmo 147:4).

¿Yacharqankichu tukuy estrellas sutiyoj kasqankuta?

¿Pitaj tukuymanta aswan jatunpaj qhawasqa?... Arí, Dios. ¿Pay sutiyojchu?... Jesús nerqa Diosqa sutiyoj kasqanta. Uj kuti, Diosman mañakuypi nerqa: “Paykunaman sutiykita rejsicherqani”, nispa (Juan 17:26). ¿Yachankichu Diospa sutinta?... Diosllataj sutinta willawanchej: “Ñoka Jehová cani, chayka sutiymin”, nispa. Arí, Diospa sutenqa JEHOVÁ (Isaías 42:8, Quechua de Cuzce).

¿Wajkuna sutiykita yuyarikojtinku kusikunkichu?... Jehovapis munallantaj runas sutinta yachanankuta. Chayrayku runasman Paymanta yachachishaspaqa, sutinta willarinapuni. Sumaj Yachachej Jesusqa, runasman yachachishaspa Diospa sutinta oqharejpuni. Uj kuti nerqa: “Jehová Diosniykitaqa munakunki tukuy sonqoykiwan”, nispa (Marcos 12:30, NM).

Diosqa tukuy runas sutinta rejsinankuta munan. Jesustaj chayta yacharqa, jinallataj Jehová sutita may jatunpaj qhawana kasqantapis. Chayrayku Jesús yachachisqasninman chay sutita oqharinankuta yachacherqa. Mañakuyninkupipis Diospa sutinta oqharinankuta nerqa.

Unay tiempopi Diosqa, sutinta jatunpaj qhawana kasqanta Moisesman rikucherqa. Israelitasqa Egipto llajtapi tiyakorqanku. Chaypitaj egipciospa esclavosnin karqanku, maytataj ñakʼarisharqanku. Moisesqa ñapis jatunña kaspa, uj israelitata yanaparqa. Egiptomanta rey Faraontaj chayta yachaspa mayta phiñakorqa, wañuchiytataj munarqa. Chayrayku Moisesqa Egiptomanta ayqekorqa.

Moisesqa Madián llajtaman riporqa. Chaypitaj casarakorqa, wawasniyoj karqa, ovejasta michispataj trabajaj. Uj kuti lomapi ovejasta michishaspa, laurashaj sachʼata rikorqa, chay sachʼataj mana qʼolaykusharqachu. Jinapi, Moisesqa sumajta qhawarinanpaj qayllaykorqa.

¿Yachankichu chaymanta imachus kasqanta?... Moisesqa chay laurashaj sachʼa ukhumanta “Moisés, Moisés”, nimojta uyarerqa. ¿Pitaj parlamorqarí?... Dios parlamorqa. Moisesmantaj kamacherqa: ‘Kachasqayki kamachej Faraonman, israelita wawasniyta Egiptomanta orqhomunaykipaj’, nispa. Chay kamachisqanta juntʼananpajtaj yanapananta nerqa.

Moisés laurashaj sachʼaman qayllaykojtin, ¿imatataj Jehová kamacherqa?

Moisestaj kuticherqa: ‘Sichus noqa Egiptoman rispa israelitasman nisaj: “Dios kachamuwan”, nispa chayqa, paykuna tapuwanqanku: “¿Imataj sutin kasqari?”, nispa. Chantá, ¿ima nisajtaj?’, nispa. Diostaj Moisesman kuticherqa: ‘Ajinata israelitasman ninki: “Jehová qankunaman kachamuwan, kay sutiytaj wiñaypaj”, nispa’ (Éxodo 3:1-15). Chayta nispaqa Jehovallapuni sutin kananta nisharqa, nitaj chay sutinta cambiananta. Diosqa chay sutiwan wiñaypaj rejsinankuta munarqa.

¿Imaynatá Puka Qochapi sutinta Dios rejsicherqa?

Moisés Egiptoman kutejtin, egipciosqa yuyarqanku, israelitaspa Diosninku Jehovaqa mana imapis kasqanta. Manataj yuyarqankuchu Jallpʼantinmanta Dios kasqanta. Chayrayku Jehovaqa egipciospa reyninkuman nerqa: ‘Sutiyta Jallpʼantinpi rejsichisaj’, nispa (Éxodo 9:16). Rejsicherqapunitaj. ¿Yachankichu imaynatachus?...

Jehovaqa israelitasta Moiseswan Egiptomanta orqhochimorqa. Israelitas Puka Qochaman chayajtinkutaj, Jehovaqa chay qochata iskayman tʼaqarparispa, chʼaki ñanta rikhuricherqa. Israelitastaj chayninta chimparqanku. Faraonwan soldadosninwan israelitaspa qhepankuta yaykojtinkutaj, jatun qocha yakoqa ujllata maychus kananman kutiykaporqa, egipciostataj wañuracherqa.

Pisi tiemponman, Jallpʼantinpi runas imatachus Jehová Puka Qochapi ruwasqanta yacharqanku. ¿Imaynatá chayta yachanchej?... Israelitasqa 40 watasninman jina Canaán jallpʼaman chayarqanku. Chay jallpʼataqa Jehová paykunaman qonanta nerqa. Chaypitaj uj sipas, Rahab sutiyoj iskay israelitasman nerqa: ‘Noqayku uyariyku, Egiptomanta llojsimushajtiykichej, Jehová Diosqa Puka Qocha nisqata iskayman qhallaspa, chay cheqata chʼakichisqanta’, nispa (Josué 2:10).

Kay tiempopipis, runasqa chay egipcios jinallataj kanku. Mana creenkuchu Jehová Jallpʼantinpi kajkunaj Diosninku kasqanta. Chayrayku Jehovaqa munan, kamachisnin paypa sutinta runasman rejsichinankuta. Jesustaj chayta ruwarqa. Wañupunan qayllata uj mañakuypi Jehovaman nerqa: “Paykunaman sutiykita rejsicherqani”, nispa (Juan 17:26).

Jesusqa Diospa sutinta wajkunaman willarqa. ¿Qanpis Diospa sutinta willawajchu?

¿Jesús jina kayta munawajchu? Jina kajtenqa, waj runasman Diospa sutin Jehová kasqanta niy. Ashkha runasqa Diospa sutinta mana yachankuchu. Imaraykuchus ashkha Bibliaspi, “Jehová” suti rikhurinanmantaqa “Tata Dios” nispalla nin. Quechua de Cuzce Bibliapitaj, Salmo 83:18 nin: “Yachachuncu kan, Jehová sutiyoj, Kanlla Altísimo caskayquita tucuy caypacha patapi”, nispa.

¿Imatá kaymanta yachakunchej?... Ni ima sutipis, Jehová suti jina kasqanta. Imaraykuchus chay suteqa tukuy atiyniyoj Diospa sutin. Paymín Jesuspa Tatan, tukuy imata Ruwajtaj. Chantapis yuyarikuy, Jesusqa Jehová Diosta tukuy sonqowan munakunanchejta nerqa. Qanrí, ¿Diosta munakunkichu?...

¿Imaynatá Jehovata munakusqanchejta rikuchisunman?... Paymanta yachakuspa, amigonmantaj tukuspa. Chantapis sutinta wajkunaman Bibliawan yachachispa, tʼukuna imasta ruwasqanmantapis parlarispa. Jehovaqa chayta ruwajtinchej mayta kusikonqa. Imaraykuchus Payqa munan tukuy runas rejsinankuta. ¿Chayta ruwayta atisunmanchu?...

Jehovamanta parlajtinchejqa, mana tukuychu uyariwasun. Sumaj Yachachej Jesustapis, ashkha runas mana uyarillarqankupischu. Jinapis Jesusqa Jehovamanta yachachillarqapuni.

Chayrayku Jesús jina kana. Jehovamanta parlanallapuni. Chayta ruwajtinchejtaj Jehová Dios mayta kusikonqa. Imajtinchus sutinta munakusqanchejta rikuchisun.

Diospa sutinta imaraykuchus jatunpaj qhawana kasqanta yachanapaj, leerina: Isaías 12:4, 5; Mateo 6:9; Juan 17:6; Romanos 10:13.