Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 1

¿Tlake nelia techmachtia Biblia tlen toTeotsij?

¿Tlake nelia techmachtia Biblia tlen toTeotsij?
  • ¿Nelnelia kitekipachoua toTeotsij tlen mitspano?

  • ¿Kenijkatsa toTeotsij? ¿Kipia itoka?

  • ¿Uelis timonechkauisej ika toTeotsij?

1, 2. ¿Kenke moneki nochipa ma titlajtlanikaj tlen amo tijmatij?

¿TIKITSTOK kenijkatsa konemej kinekij kimatisej miak tlamantli? Miakej tlajtlanij kema peuaj kamanaltij. Kej nesi ipan ni tlaixkopinkayotl, techtlajtlaniaj: “¿Kanke tlami iluikaktli?” “¿Kenke petlanij sitlalimej?” o “¿Ajkia kinmachtik totomej ma uikakaj?”. Maske tijchiuaj kampeka kuali tikinnankilisej kemantika amo tijmatij tlake tikiniljuisej. Uan maske kuali tikinnankiliaj sampa techtlajtlaniaj: “¿Kenke?”.

2 Amo san konemej kinekij kimatisej miak tlamantli. Kema timoskaltijtiauij tojuantij nojkia kej nopa tijchiuaj. Uelis kema tijnekij tijmatisej kenijkatsa tiasitij kampa tiauij, pampa amo tijnekij ma topanti tlen amo kuali o san pampa tijnekij tijmatisej se tlenijki. Miakej amo kinekij kimatisej tlen tlauel ipati, yeka ayokmo tlajtlanij.

3. ¿Kenke miakej ayokmo kitemoliaj ma kinnankilikaj tlen tlauel ipati?

3 Xikilnamiki nopa tlajtlanili katli uala ipan ni amochtli ipantsajka uan ipan iamayo eyi uan chikuasej. Ya ni se keski tlamantli tlen tlauel moneki se motlajtlanis, uan miakej ayokmo motlajtlaniaj ni. ¿Kenke? ¿Monankilia ipan Biblia? Miakej moiljuiaj amo uelis se kikuamachilis tlen kiijtoua Biblia. Sekij amo tlajtlanij pampa moiljuiaj kinpinaualtisej. Sekinok kiijtouaj san ma kimatikaj katli tlayakanaj ipan religiones. ¿Uan ta tlake timoiljuia?

4, 5. ¿Tlake tlauel moneki ma timotlajtlanikaj, uan kenke moneki ma tijmatikaj kenijkatsa monankilia?

4 Uelis ta tijneki tijmatis kenijkatsa monankilia tlen tlauel ipati. Uelis timotlajtlanijtok: “¿Kenke tiitstokej ipan Tlaltipaktli? ¿San titlakatij, tiueuejtiaj uan timikij? ¿Kenijkatsa toTeotsij?”. Kuali tlaj timotlajtlania ni, uan tlauel moneki tijtemos kenijkatsa temachtli monankilia ni tlajtlanili. Jesucristo, katli kiixmatkej kej se kuali tlamachtijketl, kiijtok: “Xijtlajtlanikaj toTeko tlen inmechpoloua uan yajaya inmechmakas. Xijtemokaj para inkiixmatisej toTeko uan inkipantisej. Xijnotsakaj toTeko uan yajaya inmechkaltlapos” (Mateo 7:7).

5 Tlaj ‘tijtemojtinemis’ kenijkatsa monankilia tlajtlanili tlen tlauel ipati, tikitas kenijkatsa nelia mitspaleuis (Proverbios 2:1-5). Maske miakej mitsiljuijtokej tlen moiljuiaj, ta uelis tijmatis kenijkatsa monankilia ipan Biblia, uan amo ouij tijkuamachilis. Ni tlauel kuali pampa kichiua ma timotemachikaj uan nojkia ma tiyolpakikaj ipan ni tonali. Ma tikitakaj se tlajtlanili tlen miakej kintekipachoua.

¿KITEKIPACHOUA TOTEOTSIJ TLEN TECHPANO?

6. ¿Kenke miakej moiljuiaj toTeotsij amo kitekipachoua tlen techpano?

6 Miakej kiijtouaj amo. Moiljuiaj tlaj kitekipachoskia tlen techpano, nama amo onkaskia uejueyi tlauilankayotl, amo mokualankaitaskiaj, amo tijpiaskiaj kokolistli, amo titlaijiyouiskiaj uan amo mikiskiaj katli tikinikneliaj. Yeka sekij kiijtouaj: “Tlaj toTeotsij kitekipachoua tlen techpano, ¿kenke amo techkixtilia ni kuesoli?”.

7. 1) ¿Kenijkatsa kichiuaj miakej tlayakananij ipan religiones ma moiljuikaj toTeotsij amo kitekipachoua tlen techpano? 2) ¿Tlamachtia Biblia tlaj toTeotsij kichiua ma titlaijiyouikaj?

7 Nojkia, miakej katli tlayakanaj ipan religiones kichiuaj maseualmej ma moiljuikaj toTeotsij amo kitekipachoua tlen techpano. Kema pano se amo kuali tlamantli, kiijtouaj toTeotsij kinejki ma pano. Ika nopa kejuak kiijtouaj toTeotsij kichiua. ¿Nelia tlen kiijtouaj? ¿Tlake nelnelia tlamachtia Biblia? ToTeotsij iTlajtol kiijtoua: “Tijmatij melauak para toTeko axkema kichiua tlen axkuali. Nochipa toTeko tlen kipia nochi Chikaualistli tetlajtolsenkauas keja kinamiki” (xijpoua Job 34:10-12). Uajka toTeotsij amo kema kichiua ma pano tlen amo kuali ipan Tlaltipaktli. Maske kikaua ma pano, amo kiijtosneki yaya kichiua.

8, 9. 1) Xikixtoma kenke amo sanse kiijtosneki se kikauas ma pano tlen amo kuali uan se kichiuas ma pano. 2) ¿Kenke amo kinamiki tikijtosej amo kuali kichiua toTeotsij pampa kinkaua maseualmej ma kichiuakaj tlen amo kuali?

8 Ximoiljui ipan se tetata katli tlalnamiki uan teiknelia. Ya kipia se itelpoka katli nojua itstok ichaj. Teipa ni telpokatl peua tlaijixnamiki uan kineki kisteuas ichaj, uajka itata amo kitsakuilia. Kema itstok iselti kichiua tlen amo kuali uan motemolia kuesoli. ¿Tikijtoskia itata kichiua ma kipia nopa kuesoli? Amo (Lucas 15:11-13). Uajka kema toTeotsij kinkaua maseualmej ma kichiuakaj tlen amo kuali, amo kiijtosneki yaya kichiua ma kipiakaj tlaijiyouilistli tlen inijuantij motemolijtokej. Yeka amo kinamiki ma tikijtokaj toTeotsij kichiua ma titlaijiyouikaj.

9 ToTeotsij kimati kenke kinkajtok maseualmej ma kichiuakaj tlen amo kuali. Uan maske amo moneki techiljuis kenke, ya techixtomilia pampa techiknelia. Ipan tlamachtili 11 tikitasej kenke toTeotsij kinkaua ma kichiuakaj tlen amo kuali. Ta uelis tijmajtos toTeotsij amo kichiua ma tijpiakaj kuesoli, pampa ya techiljuia ma timotemachikaj asis tonali kema tlamis tlen amo kuali (Isaías 33:2).

10. ¿Kenke uelis timotemachisej toTeotsij kitlamiltis tlaijiyouilistli katli kichijtokej tlen amo kualmej?

10 ToTeotsij amo tlajtlakole uan amo kema kichiua tlen amo kuali (Isaías 6:3). Yeka nochipa uelis timotemachisej ipan toTeotsij uan amo ipan maseualmej, pampa kemantika kichiuaj tlen amo xitlauak. Nama maske itstoskia se kuali tlanauatijketl amo ueliskia kisenkauaskia kuesoli katli kichijtokej tlen amo kualmej. ToTeotsij kena uelis kitlamiltis nochi tlaijiyouilistli pampa ya kipia nochi tetikayotl, uan kema kitlamiltis ayokmo kema onkas (xijpoua Salmo 37:9-11).

¿KENIJKATSA KIYOLMATI TOTEOTSIJ KEMA TECHCHIUILIAJ TLEN AMO KUALI?

11. 1) ¿Kenijkatsa kiita toTeotsij tlen amo xitlauak? 2) ¿Kenijkatsa kiyolmati toTeotsij kema kiita titlaijiyouiaj?

11 ¿Kenijkatsa kiyolmati toTeotsij kema kiita tlen panotok ipan Tlaltipaktli uan ipan tonemilis? Biblia kiijtoua toTeotsij ‘kipaktia tlen xitlauak’ (Salmo 37:28). Ya nochipa kiita tlaj se tlenijki kuali o amo kuali, uan kikualankaita nochi tlen amo xitlauak. Biblia kiijtoua toTeotsij “nelia kiyolkokok” kema uejkajkia tlauel kichiuayayaj tlen amo kuali (Génesis 6:5, 6). Uan amo kipatlatok itlalnamikilis (Malaquías 3:6). Nojua kikualankaita tlen amo kuali uan kiyolkokoua kema kiita titlaijiyouiaj. Yeka Biblia temachtli kiijtoua: “Yajaya inmechmokuitlauia” (xijpoua 1 Pedro 5:7).

Biblia techmachtia Jehová kichijki nochi tlamantli katli onka

12, 13. 1) ¿Kenke titeikneliaj, uan kenijkatsa tijyolmatij kema tikinitaj tlaijiyouiaj sekinok? 2) ¿Kenke tijmatij toTeotsij temachtli kitlamiltis kuesoli?

12 ¿Kenke temachtli tijmatij toTeotsij kiyolkokoua kema titlaijiyouiaj? Biblia nojkia techmachtia toTeotsij kinchijki maseualmej kej ya itlachialis (Génesis 1:26). Yeka tojuantij tijnextiaj kuali tlamantli ipan tonemilis pampa toTeotsij nojkia kinextia. Ximoiljui, ¿mitsyolkokoua kema tikinita tlaijiyouiaj katli kuali ininyolo? Tlaj ta mitsyolkokoua, ximotemachi toTeotsij nojkia tlauel kiyolkokoua.

13 Nochi amo ouij tijmatij titeiknelisej. Tojuantij tijchiuaj sanse kej toTeotsij pampa Biblia techmachtia “yajaya teiknelijkayotl” (1 Juan 4:8). Titeikneliaj pampa toTeotsij teiknelia. Ximoiljui, tlaj ta tiueliskia tijtlamiltis tlaijiyouilistli uan tlen amo xitlauak, ¿tijtlamiltiskia? Temachtli tijchiuaskia pampa titeiknelia. Yeka uelis timotemachis toTeotsij kitlamiltis kuesoli katli onka ipan Tlaltipaktli. Tlen tijpojki ipan ni amochtli kampa iamayo naui uan makuili temachtli moaxitis pampa toTeotsij kiijtojtok. Uajka, tlaj tijnekij tijneltokasej nochi nopa tlajtoli moneki kuali tikixmatisej toTeotsij.

TOTEOTSIJ KINEKI XIKIXMATI

Kema tijneki ma mitsixmati se akajya, ¿tikiljuia motoka? ToTeotsij technextilia itoka ipan Biblia

14. ¿Tlake itoka toTeotsij, uan kenke moneki tijtekiuisej itoka?

14 ¿Tlake achtoui tijchiua kema tijneki ma mitsixmati se akajya? Uelis tikiljuia motoka. ¿Timoiljuia toTeotsij kipia itoka? Maske ipan miak religiones tlamachtiaj ya itoka “Dios” o “toTeko”, amo nelia. Kema se akajya kiiljuiaj “tlanauatijketl” amo kiijtosneki ya nopa itoka. Yeka maske ipan Biblia toTeotsij kiiljuiaj “Dios”, “toTeko”, o seyok tlamantli, nojkia techmachtia ya itoka Jehová. Ipan Traducción del Nuevo Mundo Salmo 83:18 kiijtoua: “Ma kimatikaj maseualmej ta motoka Jehová, san ta tlauel tiUeyi ipan nochi Tlaltipaktli”. Tlaj ipan moBiblia amo nesi itoka, xikita “¿Tlake itoka toTeotsij uan kenke tijtekiuiaj?”, tlen uala ipan sekinok tlamachtili. Kema kiijkuilojkej Biblia toTeotsij itoka nesiyaya miakpa, yeka Jehová kineki xikixmati itoka uan xijtekiui. Uajka toTeotsij kitekiuia Biblia pampa kineki xikixmati.

15. ¿Tlake kiijtosneki nopa tokajyotl Jehová?

15 ToTeotsij yaya motokaxtik Jehová, ni tokajyotl kiijtosneki miak tlamantli. Kiijtosneki ya ueli kiaxitia nochi tlen kiijtoua uan tlen mosentlalia kichiuas. * Amo aka motokaxtia kej ni, pampa san ya kinamiki kej nopa motokaxtis. Onka miak tlamantli tlen kinextia san Jehová kinamiki kipias ni tokajyotl. Ma tikitakaj se keski.

16, 17. ¿Tlake techmachtia tlen Jehová nopa tlajtoli: 1) ‘Kipia nochi Chikaualistli’? 2) “ToTeko tlen itstok para nochipa”? 3) Katli ‘kichijki nochi tlen onka’?

16 Ipan Biblia tikitakej kiijtoua “san” Jehová ‘tlauel Ueyi’ (Salmo 83:18, TNM). Uan san ya ‘kipia nochi Chikaualistli’. Ipan Apocalipsis (o Revelación) 15:3 kiijtoua: “Tlauel ueyi uan kuajkualtsi nochi tlen ta tijchiua, toTeko Dios. Ta tlen tijpia nochi Chikaualistli. Xitlauak uan temachtli nochi moojui”. Nopa tlajtoli ‘kipia nochi Chikaualistli’ kiijtosneki amo aka seyok kipia chikaualistli kej Jehová. San ya tlauel tetik. Ipan Romanos 16:26 kiijtoua: “ToTeko tlen itstok para nochipa”. Ni techilnamikilia san ya nochipa itstok. Uan ipan Salmo 90:2 kiijtoua: “Pampa ta, tiToteko Dios, axkema tijpixki mopejya, uan axkema tijpias motlamia”. ¡Nelia tlauel kuali tijyolmatij kema tikilnamikij ni!

17 Nojkia amo aka kej Jehová pampa san ya tlachijchijtok. Ipan Apocalipsis 4:11 kiijtoua: “Ta titoTeko Dios tlen onpano tiueyi. Nochi Chikaualistli tijpia. Kinamiki ma timitsnextilikaj nochi tlatlepanitakayotl. Kinamiki para san ta ma timitsueyichiuakaj. Ta tijchijchijki nochi tlen onka. Kena, nochi tlen onka eltok pampa eltoya mopakilis para ma onka, uan yeka tijchijchijki.” Jehová kichijki nochi katli onka, kinchijki iluikaeuanij, sitlalimej tlen petlanij iluikak, kuauitl inintlajka, michimej katli itstokej atitla, uan sekinok tlamantli.

¿UELIS TIMONECHKAUIS IKA JEHOVÁ?

18. ¿Kenke sekij moiljuiaj amo kema uelis kinechkauisej toTeotsij, uan tlake techmachtia Biblia?

18 Sekij majmauij se kentsi pampa Jehová kinextia tlauel kuajkuali tlamantli ipan inemilis. Moiljuiaj amo kema uelis kinechkauisej uan amo kitekipachoua tlen techpano. ¿Nelnelia tlen moiljuiaj? Amo. Biblia amo tlamachtia nopa pampa kiijtoua Jehová “itstok nechka sejse tojuantij” (Hechos 17:27). Uan nojkia techiljuia ma tijchiuakaj ni: “Ximonechkauikaj kampa toTeko uan yajaya inmechnechkauis” (Santiago 4:8).

19. 1) ¿Kenijkatsa uelis tijnechkauisej toTeotsij, uan tlake tlateochiuali uelis tijselisej? 2) ¿Tlake tlauel mitsyoltilana tlen toTeotsij kinextia ipan inemilis?

19 ¿Kenijkatsa uelis tijnechkauis toTeotsij? Nojua ximomachti nochi katli tiuelis tlen toTeotsij. Pampa Jesús kiijtok: “Inijuantij kipiaj yolistli yankuik para nochipa tlaj mitsixmatij ta tlen melauak tiDios uan axaka seyok, uan nojkia nechixmatij na niJesucristo tlen tinechtitlantok” (Juan 17:3). Tlen tlamachtia Biblia melauak, yeka tlaj tikixmatis Jehová uan Jesús tijpias “yolistli yankuik para nochipa”. Pampa kej tikitakej “toTeko yajaya teiknelijkayotl” (1 Juan 4:16). Jehová nojkia kinextia sekinok yejyektsitsij tlamantli ipan inemilis tlen techyoltilana. Ipan Biblia kiijtoua Jehová ‘tetlasojtla, kipia ueyi iyolo ika tlakamej, ouij kualani pampa tlauel teiknelia uan senkistok temachtli’ (Éxodo 34:6). ToTeotsij ‘nelia kuali uan mokualtlalijtok tetlapojpoljuis’ (Salmo 86:5). Kipia iyolo (2 Pedro 3:9). Uan nojkia temachtli (Salmo 18:25). Kej tijpojtias Biblia, tikitas kenijkatsa Jehová kinextijtok ni uan sekinok yejyektsitsij tlamantli ipan inemilis.

20-22. 1) ¿Uelis timouampojchiuasej iuaya toTeotsij maske amo tikitaj? Xikixtoma. 2) ¿Tlake uelis mitsiljuisej sekij ayokmo xijchiua uan ta tlake monekis tijchiuas?

20 ToTeotsij amo tiuelij tikitaj pampa ya se Tonaltsi (Juan 1:18; 4:24; 1 Timoteo 1:17). Maske amo tikitaj, Biblia techiljuia kenijkatsa Ya, yeka Salmo kiijtoua ta uelis tikitas “nochi iueyitilis uan itlatlanex” (Salmo 27:4; Romanos 1:20). Tlaj nojua tikixmajtias toTeotsij, tikitas nelnelia itstok uan nojkia tijmatis kenke moneki tikiknelis uan timonechkauis iuaya.

ToTata katli itstok iluikak tlauel techiknelia kej se kuali tetata kiiknelia ikone

21 Ika yolik tijkuamachilijtias kenke Biblia techiljuia ma tikitakaj toTeotsij kej toTata (Mateo 6:9). Ya amo san techchijki. Ya kineki kuali ma tiitstokaj kej se tetata kineki kuali ma itstokaj ikoneuaj (Salmo 36:9). Biblia nojkia techmachtia kenijkatsa uelis timouampojchiuasej iuaya Jehová (Santiago 2:23). San ximoiljui, ¡ta uelis timouampojchiuas iuaya toTeotsij!

22 Kema nojua tikixmajtias tlen tlamachtia Biblia, uelis sekij mitsiljuisej ayokmo ximomachti. Uelis pampa amo kinekisej xijpatla tlen tijneltoka. Amo aka xijkaua ma mitstsakuili tijchiuas kampeka kuali timouikas iuaya toTeotsij, pampa san iuaya kena tlauel kuali timouampojchiuas.

23, 24. 1) ¿Kenke moneki amo tipinauas titlajtlanis ma mitsixtomilikaj tlen amo tijkuamachilia? 2) ¿Tlake timomachtisej ipan nopa seyok tlamachtili?

23 Uelis achtoui amo nochi tijkuamachilis, yeka amo xipinaua titlajtlanis ma mitsixtomilikaj. Jesús kiijtok moneki ma tielikaj kej konemej, pampa inijuantij amo moueyimatij (Mateo 18:2-4). Yeka konemej nochipa tlajtlanij tlen kinekij kimatisej. ToTeotsij kineki xijmati tlen amo tijmati. Biblia kiijtoua katli uejkajkia itstoyaj tlauel kinekiyayaj kiixmatisej toTeotsij. Yeka kuali momachtijkej toTeotsij iTlajtol uan kiampa kiitakej tlaj nelia tlen kinmachtiyayaj (xijpoua Hechos 17:11).

24 Tlaj tijnekij tikixmatisej Jehová, moneki timomachtisej Biblia. Ipan nopa seyok tlamachtili tikitasej kenke ni amochtli amo sanse kej sekinok.

^ párr. 15 Ipan sekinok tlamachtili “¿Tlake itoka toTeotsij uan kenke tijtekiuiaj?”, nojua tikitas tlake kiijtosneki toTeotsij itoka uan kenijkatsa moneki tijtenkixtis.