Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 3

¿Tlen kineki kichiuas toTajtsin Dios ipan Tlaltikpak?

¿Tlen kineki kichiuas toTajtsin Dios ipan Tlaltikpak?
  • ¿Ken kineki toTajtsin Dios ma yetokan tlaltikpaktlakamej?

  • ¿Tlen ika okixnamikej toTajtsin Dios?

  • ¿Ken yetoskej satepan tlaltikpaktlakamej itech Tlaltikpak?

1. ¿Tlen kineki kichiuas toTajtsin Dios ipan Tlaltikpak?

TOTAJTSIN Dios kineki kichiuas itlaj kualtsin itech Tlaltikpak: ma yolpakikan tlaltikpaktlakamej uan amo ma mokokokan. Biblia kijtoa “toTajtsin Jehová okitlali se xochitlali itech Edén” uan “okichi ma moskalti [...] nochi kuauitl kualtsin tlen kitemaka kuali itlakilo tlen uelis se kikuas”. Satepan, toTajtsin Dios okichijchi achto tlakatl uan achto siuatl, Adán uan Eva, okintlali itech non kuajkualtsin xochitlali uan okinmilui: “Ximomiaktilikan uan ximochiuakan nanmiakej, xiktemitikan Tlaltikpak uan xikmaluikan” (Génesis 1:28; 2:8, 9, 15). Ken tikitaj, ye okinekiaya ma kinpiakan inkoneuan, ma kinmaluikan yolkamej uan nochi Tlaltikpak ma yeto se xochitlali.

2. 1) ¿Tleka uelis tikneltokaskej melauak mochiuas tlen toTajtsin Dios kineki itech Tlaltikpak? 2) Ijkon ken kijtoa Biblia, ¿akinmej chantiskej nochipa?

2 Jehová kineki tlaltikpaktlakamej ma chantikan itech se xochitlali, ¿tikneltoka se tonal melauak ijkon mochiuas? Ye yokitemakak itlajtol: “Yonikijto; uan noijki nikchiuas” (Isaías 46:9-11; 55:11). Kema, akin oKichijchi nochi kichiuas tlen kineki. Ye okijto “amo san okichijchi” Tlaltikpak, “okichijchi pampa ipan [ti]chantiskiaj” (Isaías 45:18). ¿Akinmej okinekiaya toTajtsin Dios ma chantikan nikan Tlaltikpak, uan keski xiuitl? Biblia techiluia: “Yolmelajkej yetoskej itech Tlaltikpak, uan ompa chantiskej nochipa” (Salmo 37:29; Apocalipsis 21:3, 4).

3. ¿Tlen tlamantli amo kuali tikitaj panotok itech Tlaltikpak, uan ik non, tlen timotlajtlaniaj?

3 Nonmej tlajtolmej ayamo mochiuaj. Tlaltikpaktlakamej mokokoaj uan mikij, mokualaniaj uan momiktiaj. Ken tikitaj amo mochijtok tlen okinekiaya toTajtsin Dios. Jehová amo okinekiaya tlaltikpaktlakamej ma tlajyouikan, ken axkan tikitaj. ¿Tlen opanok? ¿Tleka ayamo mochiua itlanekilis toTajtsin Dios? Intlanankilis ninmej tlajtlanilmej amo tikinmajsiskej itech amochmej tlen okinmijkuilojkej tlaltikpaktlakamej, pampa ouijkayotl opejki iluikak.

OPEJKI AKIN TEKOKOLIA

4, 5. 1) ¿Akin omotlapoui iuan Eva ika se koatl? 2) ¿Ken uelis mochiuas ichteki se tlakatl yolkuali?

4 Itech Génesis kijtoa itech xochitlali Edén opejki akin kixnamiki toTajtsin Dios. Maski kitokayotia “koatl” amo san kijtosneki se yolkatl. Apocalipsis kijtoa ye “itoka diablo iwa satanás, ye akin kinkajkayawa nochteh n tlaltikpaktlakah”. Noijki kitokayotia “koatl non yowejka kajki” (Génesis 3:1; Apocalipsis 12:9). Se ángel tlen kipia chikaualistli, se espíritu tlen amo moita okitekitilti se koatl pampa omotlapoui iuan Eva. Nin ángel yokatka ijkuak toTajtsin Dios okichijchi Tlaltikpak pampa itech ma yetokan tlaltikpaktlakamej (Job 38:4, 7).

5 Tejuan kuali tikmatij nochi tlen Jehová kichiua amo kipia tlajtlakoli. Tla ijkon, ¿akin okichijchi “Diablo” noso “Satanás”? Uelis tikijtoskej se iángel toTajtsin Dios tlen kipia chikaualistli, omochi Diablo pampa ijkon okinek. ¿Ken opanok non? Ijkon ken se tlakatl tlen yolkuali uan satepan mochiua ichteki. ¿Ken mochiua non? Tlakatl kikaua tlen amo kuali ma mokaua itech iyolo. Tla ok mokuayejyekojtok itech non, okachi kinekis kichiuas. Uan satepan, tla uelis, kichiua tlen omokuayejyekojtoka (xiktlajtolti Santiago 1:13-15).

6. ¿Ken omochi Diablo uan Satanás, se iángel toTajtsin Dios tlen kipia chikaualistli?

6 Ijkon opanok ika Satanás. Uelis okikak ijkuak Jehová okinmilui Adán uan Eva ma kinpiakan inkoneuan tlen yetoskiaj itech nochi Tlaltikpak (Génesis 1:27, 28). Uelis omokuayejyeko: “¡Nochtin ninmej tlaltikpaktlakamej uelis nechueyichiuaskej ne uan amo Dios!”. Non tlen amo kuali omokuayejyeko omoka itech iyolo, uan satepan, okikajkaya Eva ijkuak okilui tlen amo melauak itech toTajtsin Dios (xiktlajtolti Génesis 3:1-5). Ijkon, nin ángel omochi “Diablo” tlen kijtosneki “akin kijtoa tlen amo melauak itech okse”. Uan noijki omochi “Satanás” tlen kijtosneki “akin tekokolia noso teixnamiki”.

7. 1) ¿Tleka omikej Adán uan Eva? 2) ¿Tleka kokoxkatij noso ueuejtij uan mikij nochtin ikoneuan Adán?

7 Satanás okinkajkaya Adán uan Eva, kuali omokuayejyeko ken kichiuaskia pampa yejuan amo ma kitlakamatikan toTajtsin Dios (Génesis 2:17; 3:6). Uan yejuan omikej, ijkon ken toTajtsin Dios okinmilui (Génesis 3:17-19). Pampa Adán amo otetlakamatki opejki tlajtlakoli, ik non, nochtin ikoneuan noijki tlajtlakolejkej (xiktlajtolti Romanos 5:12). Ijkon ken ijkuak ijtlakaui molde tlen ika kinchijchiuaj tabiques. ¿Ken kisaskej tabiques? Ayakmo kuali kisaskej. Noijki ijkon, pampa Adán otechkauili tlajtlakoli, axkan tinochtin amo kuali tikatej. Ik non, tikokoxkatij noso tiueuejtij uan timikij (Romanos 3:23).

8, 9. 1) Ika tlen opanok, ¿tlen tlaixnamikilistli okijto Satanás? 2) ¿Tleka toTajtsin Dios amo san niman okinmixpolo akinmej amo okitlakamatkej?

8 Ijkuak Satanás okichi Adán uan Eva ma tlajtlakolchiuakan ixpan toTajtsin Dios, ye opejki kinyekana sekimej pampa amo ma kitlakamatikan toTajtsin Dios. Okijto Jehová amo kuali tlanauatia. Ma tikijtokan okijto: “Ye se ueyi tekiua amo yolkuali tlen kinkajkayaua akinmej kinnauatia uan amo kinkauilia ma kipiakan tlen kuali. Amo moneki ye ma kinnauati tlaltikpaktlakamej, yejuan ma kijtokan tlen kuali kajki uan tlen amo. Tla nechtlakamatiskej, kuali yetoskej”. ¿Tlen kichiuaskia toTajtsin Dios pampa okixnamikej? Sekimej kijtoaj omonekiaya ma kinmixpolokan akinmej amo okitlakamatkej. Uan tla kinmixpoloskia, ¿moteititiskia Satanás otlakajkayajtoka? ¿Kiteitiskia kuali tlanauatia?

9 Jehová nochi kichiua ika melajkayotl. Ik non, amo kuali yetoskia tla san niman kinmixpoloskia. Jehová okika ma pano kauitl pampa kuali kinankilis Satanás uan kiteititis ye tlakajkayaua. Ik non, okitekauili itech seki kauitl tlaltikpaktlakamej inselti ma monauatikan uan ma kinyekana Satanás. Itech tlamachtil 11 kiyekijtoa tleka ijkon okichi uan tleka kitekauilia ma pano miak kauitl pampa kiyektlalis nin ouijkayotl. Axkan ximotlajtlani: ¿omonekiaya Adán uan Eva ma kineltokilikan Satanás tla amo keman okinpaleui? ¿Kuali okichijkej ijkuak omokuayejyekojkej Jehová okinkajkaya, akin okinmakak nochi tlen okipiayaj? ¿Tlen tikchiuaskia tejuatsin?

10. ¿Ken uelis tiktlakamatis Jehová uan ijkon tiknankilis tlaixnamikilistli tlen Satanás okijto?

10 Moneki ma timokuayejyekokan itech ninmej tlajtlanilmej, pampa axkan tinochtin tikixnamikij ninmej tlamantli. Kema, tejuatsin uelis tiktlakamatis Jehová uan ijkon tiknankilis tlaixnamikilistli tlen Satanás okijto. Uelis tikselis toTajtsin Dios ken moTekiua uan ijkon tikteititis Diablo tlakajkayaua (Salmo 73:28; xiktlajtolti Proverbios 27:11). Maski itech nochi Tlaltikpak sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej katej, san sekimej kiseliaj. Nin kichiua ma timotlajtlanikan itlaj tlen miak ipati: ¿melauak tlamachtia Biblia Satanás tlanauatijtok ipan Tlaltikpak?

¿AKIN TLANAUATIA IPAN TLALTIKPAK?

¿Ken uelis Satanás kiluiskia Jesucristo kimakaskia nochi uejueyij altepemej tla amo yetoskiaj iaxkauan?

11, 12. 1) Ijkuak Satanás okilui Jesús kimakaskia nochi uejueyij altepemej, ¿ken kiteititia Satanás tlanauatijtok ipan Tlaltikpak? 2) ¿Tlen okseki tlamantli kiteititia Satanás tlanauatijtok ipan Tlaltikpak?

11 Jesús okimatiaya Satanás tlanauatijtok ipan Tlaltikpak. Se tonal, ika se milagro Diablo okititi “nochteh n tlalmeh kan tlanawatiah n tlaltikpaktlakah ika nochi inweyilis”, uan okilui: “Nochi ni nimitsmakas, tla techweyijkachiwas iwa timotlankuaketsas nonawak” (Mateo 4:8, 9; Lucas 4:5, 6). Ximokuayejyeko. Tla amo iaxka Satanás nochtin ninmej uejueyij altepemej, ¿ika kiyejyekoskia Jesús? Uan Jesús amo okijto amo iaxkauan Diablo. Kuali tikmatij tla amo yetoskiaj iaxkauan, Jesús kiluiskia Satanás.

12 Kema, toTajtsin Jehová ye akin kipia sapanoa miak chikaualistli, akin oKichijchi nochi tlen onka (Apocalipsis 4:11). Maski ijkon, amo kanaj itech Biblia kijtoa ye tlanauatia itech Tlaltikpak nion Jesucristo. Kema, Jesús okijto ye Diablo “akin kinawatia nin tlaltíkpaktli” (Juan 12:31; 14:30; 16:11). Uan Biblia kijtoa akin tekokolia noso teixnamiki, ye “non kinawatijtok nin tlaltíkpaktli” (2 Corintios 4:3, 4). Tlatitlanil Juan ijkon okijto ijkuak okijkuilo: “Nochteh n tlaltikpaktlakah non amo kineltokah Dios kinnawatijtok n satanás” (1 Juan 5:19).

SATANÁS AYAKMO TLANAUATIS IPAN TLALTIKPAK

13. ¿Tleka moneki ma yetokan itech Tlaltikpak san akinmej yolkualmej?

13 Sejse xiuitl tlen panoa onka okachi ouijkayotl. San kanin onka guerras, sekimej tekiuajkej tlachtekij noso tlakajkayauaj, tlayekankej teopixkamej kipiaj ome inmixko uan noijki katej temiktijkej. Ika nochi tlen panotok, moita amo keman itlaj moyektlalis. Biblia kijtoa amo miak kauitl poliui uan toTajtsin Dios kinmixpolos akinmej amo yolkualmej itech guerra tlen itoka Armagedón, uan san mokauaskej tlaltikpaktlakamej tlen yolkualmej (Apocalipsis 16:14-16).

14. ¿Akin okipejpenki toTajtsin Dios ken ueyi Tekiua itech iTekiuajkayo, uan ken omoijto akin yetoskia?

14 Jehová okipejpenki Jesucristo pampa ma yeto ueyi Tekiua itech itekiuajkayo tlen kajki iluikak, iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Yiuejkika, Biblia okijto: “Se konetl oneski, se konetl otechmakakej, uan itech iajkoluan kipias tekiuajkayotl; uan itoka yetos [...] Tekiua tlen kitemaka Yolseuilistli. Moskaltis itekiuajkayo uan yolseuilistli amo keman tlamis” (Isaías 9:6, 7). Jesús okinmilui imachtijkauan ma kitlajtlanikan non tekiuajkayotl ijkuak okijto: “Ma uiki moTekiuajkayo. Ma mochiua motlanekilis, ken itech iluikak, noijki itech Tlaltikpak” (Mateo 6:10, TNM). Ken timomachtiskej satepan, iTekiuajkayo toTajtsin Dios kintlajtlamis tekiuajkayomej tlen axkan katej uan kinpatlas (xiktlajtolti Daniel 2:44). Ijkuakon, kichiuas nochi Tlaltikpak ma yeto se xochitlali.

¡YIUITS SE YANKUIK TLALTIKPAK!

15. ¿Tlen kijtosneki “yankuik tlali”?

15 Biblia kijtoa tejuan “tikchiah tlan Dios yokijto techmakas, se yankuik ilwikak iwa se yankuik tlali, iwa ompa yetos milajkachiwálistli” (2 Pedro 3:13; Isaías 65:17). Ijkuak Biblia kijtoa “tlali”, noijki kijtosneki tlaltikpaktlakamej (Génesis 11:1). Ik non, “yankuik tlali” kijtosneki tlaltikpaktlakamej tlen toTajtsin Dios kinselia.

16. ¿Tlen ueyi tetliokolil kinmakas toTajtsin Dios akinmej ye kinselia, uan tlen moneki tikchiuaskej pampa tikseliskej?

16 Jesús okijto ijkuak yetos yankuik tlali noso Tlaltikpak, toTajtsin Dios kinmakas se ueyi tetliokolil akinmej ye kinselia: yolilistli tlen amo keman tlamis (Marcos 10:30). Xiktemo itech moBiblia Juan 3:16 uan 17:3, uan xikita tlen okijto Jesús, ompa kijtoa tlen moneki tikchiuaskej pampa tikseliskej yolilistli tlen amo keman tlamis. Axkan ma tikitakan itech Biblia tlen tlateochiualismej kipiaskej itech Xochitlali akinmej kiseliskej non ueyi tetliokolil tlen kinmakas toTajtsin Dios.

17, 18. ¿Tleka uelis tikneltokaskej yetos yolseuilistli uan nochtin kuali yetoskej itech nochi Tlaltikpak?

17 Ayakmo yetos tlen amo kuali, guerras, ayakmo ikaj temiktis nion ayakmo yetos ouijkayotl. “Akinmej amo yolkualmej ayakmo yetoskej [...]. Uan akinmej yolkualmej yetoskej itech Tlaltikpak.” (Salmo 37:10, 11.) Yetos yolseuilistli, pampa toTajtsin Dios “kitlajtlamis guerras itech nochi Tlaltikpak” (Salmo 46:9; Isaías 2:4). Ijkuak mochiuas non, “yetos akin yolmelauak” uan yetos yolseuilistli nochipa (Salmo 72:7).

18 Kuali yetoskej itekipanojkauan Jehová. Yiuejkika, ijkuak israelitas okitlakamatiayaj toTajtsin Dios, kuali okatkaj (Levítico 25:18, 19). ¡Melauak yetos kualtsin pampa nochtin kuali yetoskej itech Xochitlali! (xiktlajtolti Isaías 32:18; Miqueas 4:4.)

19. ¿Ken tikmatij toTajtsin Dios kichiuas ma yeto miak tlakuali itech yankuik Tlaltikpak?

19 Ayakmo yetos apistli. Salmista okijto: “Yetos miak tlakuali itech Tlaltikpak; ipan tepemej melauak tlamochiuas” (Salmo 72:16). Jehová kinteochiuas akinmej kitlakamatij, uan “tlali kitemakas itlakilo” (Salmo 67:6).

20. ¿Ken tikmatij nochi Tlaltikpak melauak mochiuas se xochitlali?

20 Nochi Tlaltikpak yetos se xochitlali. Itech tlali tlen tlaltikpaktlakamej yokijtlakojkej yetoskej kalmej kuajkualtsitsintin uan se xochitlali (xiktlajtolti Isaías 65:21-24; Apocalipsis 11:18). Panos seki kauitl uan Tlaltikpak yolik moyektlalijtias uan satepan nochi mochiuas se xochitlali kuajkualtsin kanin tlamochiuas, ijkon ken okatka xochitlali Edén. Nochipa, toTajtsin Dios “kitlapos ima uan kinmakas nochtin tlen kinekij kipiaskej” (Salmo 145:16).

21. ¿Ken tikmatij tlaltikpaktlakamej uan yolkamej kuali mouikaskej?

21 Kuali mouikaskej tlaltikpaktlakamej uan yolkamej. Nochtin yolkamej tlakuaskej san sekan. Nion yolkamej amo kimomojtiskej se konetl (xiktlajtolti Isaías 11:6-9; 65:25).

22. ¿Tlen panos ika kokolistli?

22 Ayakmo yetos kokolistli. Ijkuak Jesús okatka nikan Tlaltikpak okinpajti miakej, maski ijkon, ken ueyi Tekiua itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios nochtin kinpajtis (Mateo 9:35; Marcos 1:40-42; Juan 5:5-9). “Nion se tlaltikpaktlakatl kijtos: ‘Nimokokoa’.” (Isaías 33:24; 35:5, 6.)

23. ¿Tleka tiyolpakiskej ijkuak kinyolitiskej akinmej yomikej?

23 Kinyolitiskej toyolikniuan tlen yomikej uan uelis kipiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis. ToTajtsin Dios kinyolitis nochtin akinmej yomikej uan tlen kinmilnamiki. Kema, “nochteh non yomikkeh moyolitiskeh, akimeh otlájtlakolchijkeh iwa akimeh amó” (Hechos 24:15; xiktlajtolti Juan 5:28, 29).

24. ¿Ken timomachilia pampa yotikmatki uelis tiyetos itech se Xochitlali nikan Tlaltikpak?

24 Uelis kipiaskej miakej tlateochiualismej akinmej kinekij okachi kixmatiskej akin oKichijchi nochi, Jehová, uan kitekichiuiliskej. Jesús otlajto itech nin Xochitlali tlen yetos nikan Tlaltikpak ijkuak okilui tlakatl tlen omikik inakastlan: “Tiyetos nouan itech Xochitlali” (Lucas 23:43, TNM). Moneki okachi ma tikixmatikan Jesucristo, pampa nochtin ninmej tlateochiualismej tikseliskej ika ye.