Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 3

¿Tlenon kineki kichiuas toTajtsin ika tlaltikpaktli?

¿Tlenon kineki kichiuas toTajtsin ika tlaltikpaktli?
  • ¿Kenon kineki toTajtsin manemikan tlaltikpakchanejkej?

  • ¿Tlenon xkuajli okiteneuilijkej toTajtsin?

  • ¿Kenon nemilos ipan tlaltikpaktli ika tlayekapan?

1. ¿Tlenon kineki toTajtsin kichiuas ika tlaltikpaktli?

TOTAJTSIN melak kualtsin tlen kineki kichiuas ika tlaltikpaktli: manemikan tlaltikpakchanejkej ika paktli niman maka makualokan. Biblia kijtoua ika “toTajtsin Jehová okitlali se xochitlalpan ipan Edén” niman ika “okichiuj manoskaltikan kojtin tlen melak tikileuis niman uelis tijkuas”. Sakin okichijchiuj kachtopa tlakatl niman siuatl, Adán niman Eva, okintlali ipan yejon xochitlalpan kampa melak tlakualtsinkan niman okimijli: “Xkinpiyakan nemokoneuan niman xmomiyekilikan, xtemiltikan tlaltikpaktli niman xmotlatkitikan” (Génesis 1:28; 2:8, 9, 15). Kuakon, ijkon ken tikitaj, toTajtsin kinekiya tlaltikpakchanejkej makinpiyakan inkoneuan, makikuepakan nochi tlaltikpaktli se xochitlalpan niman makintlajpiyakan yolkamej.

2. a) ¿Tleka uelis kuajli tikmatstoskej ika nochiuas tlen kineki toTajtsin ipan tlaltikpaktli? b) Ijkon ken kijtoua Biblia, ¿kenijki yeskej tlaltikpakchanejkej akin nemiskej nochipa?

2 ¿Tiknemilia ika yejkos tonajli ijkuak nochiuas tlen Jehová kineki, ika tlaltikpakchanejkej manemikan ipan se xochitlalpan? Yejua kijtoua: “Yonikijto; niman noijki nikchiuas” (Isaías 46:9-11; 55:11). Kema, toTajtsin kichiuas nochi tlen yejua kineki. Yejua okijto ika xokichijchiuj tlaltikpaktli “san ijkon maonia”, okichijchiuj ika “ompa machantilo” (Isaías 45:18). ¿Kenijki yeskiaj tlaltikpakchanejkej akin toTajtsin kinekiya manemikan ipan tlaltikpaktli, niman kech uejkauiskiaj ika nemiskiaj? Biblia technankilia: “Akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman nochipa ipan chantiskej” (Salmo 37:29; Apocalipsis [Revelación] 21:3, 4).

3. ¿Tlenon tikitaj xkuajli panoua ipan tlaltikpaktli, niman tlenon totlajtoltiaj?

3 Ijkon ken tikitaj, yejuin tlen onoijto ok xnochiua. Tlaltikpakchanejkej kualoj niman mikij; noijki noixnamikij niman nomiktiaj. Kuajli nesi ika xijkon nochiua ken yononemilijka. Jehová xkeman okinek ijkon manemilo ipan tlaltikpaktli ken aman tikitaj. ¿Tlenon opanok? ¿Tleka ok xnochiua tlen kineki toTajtsin? Tla tiknekij tikmatiskej yejuin, xnoneki tiktejtemoskej ipan amoxtin kampa sekimej okijkuilojkej tlen yeuejkaui opanok, pampa yejuin tlauejli opeuj ne iluikak.

UAJNESI TETLAUELIKNIUJ

4, 5. a) ¿Akinon iuan otlajto Eva ika se kouatl? b) ¿Kenon uelis se akin xtlachteki peuas tlachtekis?

4 Ipan Biblia, itech Génesis techijlia ika ipan xochitlalpan Edén onesiko itlauelikniuj toTajtsin. Maski kitokayotiaj “kouatl”, yejuin xsan se yolki. Ipan Apocalipsis kijtoua ika yejuin “yejuan okajkayau nochi tlakatl chanej ipan in tlaltikpaktli. Yejua itoka diablo noso Satanás”. Noijki kitokayotiaj “yeuejkaui kouatl” (Génesis 3:1; Apocalipsis 12:9). Kema, yejuin se iluikaktekitketl tlen kipiya kojtilistli, se espíritu tlen xueli tikitaj, okitekitilti se kouatl niman ijkon iuan otlajto Eva, ijkon ken ijkuak se kichiua manesi kentla tlajtoskia se kojkonetl. Noijki yejuin iluikaktekitketl nemiya iuan toTajtsin ijkuak okinchijchiuili tlaltikpakchanejkej yejuin tlaltikpaktli (Job 38:4, 7).

5 Tikmatstokej ika Jehová nochi kuajli kichijchiua. Kuakon, ¿akinon okichijchiuj yejuin akin tiktokayotiaj “Diablo” niman “Satanás”? Uelis tikijtoskej ika, se iiluikaktekitkauj toTajtsin tlen kipiya kojtilistli onochiuj Diablo pampa ijkon yejua okinek. ¿Tleka ijkon opanok yejuin? Ijkon ken ijkuak se kixmatij ika xtlachteki, sakin peua tlachteki. ¿Kenon panoua yejuin? Se uelis kikauilis ika ipan iyojlo mapeua makileui tlen xkuajli. Tla xkikixtia ipan itlanemilil, yejon tlen xkuajli kileuiya noskaltis. Sakin, ijkuak kitas ika uelis kichiuas tlen kinemilijtoya, peuas kichiuas (xpoua Santiago 1:13-15).

6. ¿Kenon se iiluikaktekitkauj toTajtsin akin kipiya kojtilistli, onochiuj Satanás niman Diablo?

6 Ijkon opanok itech Satanás. Kanaj okikak ijkuak Jehová okimijli Adán iuan Eva makinpiyakan inkoneuan niman makitemiltikan tlaltikpaktli (Génesis 1:27, 28). Uelis okinemili: “¡Nochi yejuin tlaltikpakchanejkej uelis nejua nechueyichiuaskej niman maka toTajtsin!”. Tlen xkuajli okileui opeuj noskaltia ipan iyojlo niman, sakin, otlajto iuan Eva niman okijli tlen xmelauak itech toTajtsin (xpoua Génesis 3:1-5). Ijkon, yejon iluikaktekitketl onochiuj “Diablo”, kijtosneki “Tetlajtolchijchiujketl”. Niman noijki onochiuj “Satanás”, kijtosneki “Teixnamijketl”.

7. a) ¿Tleka omijkej Adán iuan Eva? b) ¿Tleka tiueuentsintiaj niman timikij tinochimej akin otiualeujkej itech Adán?

7 Ika itlakajkayaualisuan, Satanás okichiuj ika Adán iuan Eva maka makitlakamatikan toTajtsin (Génesis 2:17; 3:6). Ika yejuin, omemej omijkej, ijkon ken toTajtsin yokimijlika (Génesis 3:17-19). Pampa Adán onochiuj tlajtlakole, nochimej ikoneuan okinpanoltili itlajtlakol (xpoua Romanos 5:12). Yejuin kentla ijkuak se molde tlen ika nochijchiua pan tenpatlachiui. ¿Kenon kisas pan tlen nochijchiuas ika yejon molde? Xkuakualtin, nochi tenpatlachtikej. Noijki ijkon nochimej tlaltikpakchanejkej tlakatij tlajtlakolejkej ipampa Adán. Ika yejuin tiueuentsintiaj niman timikij (Romanos 3:23).

8, 9. a) Ken yotikitakej, ¿tlenon xkuajli okijto Satanás itech toTajtsin? b) ¿Tleka toTajtsin xnimantsin okinpopolo akin okixnamijkej?

8 Ijkuak Satanás okichiuj Adán iuan Eva matlajtlakokan itech toTajtsin, otlayekan ika mateixnamikilo. Okixnamik Jehová, pampa okijtosnek ika xkuajli tlayekana. Kentla kijtoskia: “Xkuajli tekiuaj, kinkajkayaua akin kinyekana niman xkinkauilia makichiuakan tlen kinyolpaktis. Xnoneki yejua makinyekana tlaltikpakchanejkej, uelis san yejuamej kimatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli. Melak kuajli nemiskej tla nejua nechtlakamatij”. ¿Tlenon kichiuaskia toTajtsin itech yejuin tlen xkuajli okiteneuilijkej? Nemij akin kinemiliaj ika kuajli tla nimantsin kinmiktiskia akin okixnamijkej. San ika ¿uelis kiteititiskia ika Satanás tekajkayaujketl? ¿Ueliskia nomatiskia ijkon ika toTajtsin kema kuajli tlayekana?

9 Jehová nochipa kichiua tlen melajki. Ika yejon, xnimantsin okinpopolo akin okixnamijkej. Okinemili kikauilis mapanokan tonaltin niman ijkon kiteititis ika Satanás tekajkayaua. Kuakon, okinkauili tlaltikpakchanejkej san yejuamej manoyekanakan niman makichiuakan ken Satanás kineki. Ipan capítulo 11 itech yejuin amoxtli, techtomilia tleka ijkon okichiuj niman tleka okikauili mapanokan tonaltin niman ijkon manoteititi tla melauak tlen okijto Satanás itech toTajtsin. San ika, aman xmotlajtolti: ¿kinamikiya kinemiliskiaj Adán iuan Eva ika kuajli tla kineltokaskiaj Satanás, akin xkeman okinpaleui? ¿Kuajli okichiujkej ijkuak okinemilijkej ika Jehová se tlakajkayaujketl katka, akin okinmakaka nochi tlen kipiayaj? ¿Tlenon tikchiuaskia tejua?

10. ¿Kenon uelis tikpaleuis Jehová makiteititi ika xmelak tlen Satanás okijto itech?

10 Kinamiki matitlanemilikan itech yejuin tlajtoltilistin, pampa ipan yejuin tonaltin kipiya ika tiktlapejpeniskej akinon tiktlakamatiskej. Kema, tejua uelis tikpaleuis Jehová makiteititi ika xmelak tlen okijto Satanás. Uelis timokauilis mamitsyekana toTajtsin niman ijkon tikteititis ika Diablo se tekajkayaujketl (Salmo 73:28; xpoua Proverbios 27:11). San ika, maski melak miyekej nemij tlaltikpakchanejkej nochiuiyan, san achijtsitsintin kinemiliaj kitlakamatiskej. Yejuin kichiua matotlajtoltikan itlaj tlen melak noneki matikmatikan: ¿melauak temachtia Biblia ika Satanás kiyekantika yejuin tlaltikpaktli?

¿AKINON KIYEKANTIKA YEJUIN TLALTIKPAKTLI?

¿Satanás kitekiuiltiskia Jesús nochi tekiuajyomej tla xitlatki yeskia?

11, 12. a) ¿Kenon oteititi Satanás ika yejua kiyekantika tlaltikpaktli ijkuak okitlatlatak Jesús? b) ¿Tlenon okseki kichiua kuajli matikmatikan ika Satanás yejua tlayekantika ipan tlaltikpaktli?

11 Jesús kimatstoya ika Satanás yejua kiyekantika tlaltikpaktli. Se tonajli, Diablo okititi ika se milagro “nochi países yejuan onkaj ipan in tlaltikpaktli niman on ueyilistli yejuan impan onkaj”, niman okijli: “Nochi yejua in nimitsmakas tla tejua timotlakuanketsas niman tinechmauistilis” (Mateo 4:8, 9; Lucas 4:5, 6). Xnemili itech yejuin. Tla Satanás xyejua yeskia akin kinyekantika tekiuajyomej, ¿ueliskia ika yejuin kitlatlataskia Jesús? Noijki, Jesús kimatstoya ika Satanás itlatki katka tekiuajyomej, ika yejon Satanás okiyejyeko kitlatlatas ika yejuin.

12 Kuakon, kuajli tikitaj ika toTajtsin Jehová nochi ueli kichiua, yejua yokichijchiuj nochi tlen onka (Apocalipsis 4:11). San ika, ipan Biblia xkijtoua tla Jehová noso Jesucristo yejuamej tlayekankej ipan yejuin tlaltikpaktli. Jesús okijto ika Diablo yejua “itekiua in tlaltikpaktli” (Juan 12:31; 14:30; 16:11). Noijki Biblia kijtoua ika yejon teixnamijketl, noso Satanás, ‘tlaltikpaktlakamej [kipiyaj] ken intajtsin’ (2 Corintios 4:3, 4). Juan, itlatitlankauj Jesús, otlajto itech yejua ijkuak okijkuilo: “On diablo kinnauatia nochimej on oksekimej tlakamej ipan in tlaltikpaktli” (1 Juan 5:19).

POPOLIUI TLEN SATANÁS KIYEKANTIKA

13. ¿Tleka noneki maonia se yenkuik tlaltikpaktli?

13 Nochi xiuitl, melak miyekiya tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli. Nemij miyekej soldados akin noixnamikij ipan guerra, tekiuajkej xkijtouaj tlen melauak, tlayekankej ipan tlaneltokiltin kipiyaj ome inxayak niman noijki oksekimej akin techiuiliaj tlen melak xkuajli. Itech nochi yejuin, tlaltikpaktli xok kipiya kenon noyektlalis. Biblia kijtoua ika sa achijtsin poliui ijkuak toTajtsin kipopolos ika iguerra tlen itoka Armagedón, niman yejuin kichiuas maonia se yenkuik tlaltikpaktli tlen melajki (Apocalipsis 16:14-16).

14. ¿Akinon okitlapejpeni toTajtsin matlayekana ipan iTekiuajyo ne iluikak, niman kenon yeuejkaui yonoijtoka yejuin?

14 Jehová okitlapejpeni Jesucristo matlayekana ne iluikak ipan iTekiuajyo. Melak yeuejkaui, Biblia okijto: “Se konetl yotlakat, se konetl yotechmakakej niman yejua tekiuajtis. Niman kixmatiskej [...] iKoneuj Tekiuaj akin kuajkuis Yolseuilistli. Niman ipan itekiuajyo nochipa onias yolseuilistli” (Isaías 9:6, 7). Jesús okimijli inomachtijkauan makitlajtlanikan ipan teoyotl yejuin tekiuajyotl, ijkuak okijto: “Ma uajla on tonaltin ijkuak tikmandaros [tiknauatis] nochi tlakatl. Ipan in tlaltikpaktli on tlakamej ma kichiuakan on tlen tikneki ijkon ken nochiua ne iluikak” (Mateo 6:10). Ijkon ken tikitaskej ika tlayekapan, xok uejkauis, ika iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos nochi tekiuajyomej ipan tlaltikpaktli niman kintekipatlas (xpoua Daniel 2:44). Niman kuakon kikuepas tlaltikpaktli se xochitlalpan.

¡SE YENKUIK TLALTIKPAKTLI IYEJKOTIKA!

15. ¿Tlenon kijtosneki “yenkuik tlaltikpaktli”?

15 Biblia techijlia ika “tejuamej tikmachixtokej on yenkuik cielo iuan on yenkuik tlaltikpaktli yejuan Dios otechprometerouilij. Ompa, tej, nochimej nouikaskej yolmelajkej” (2 Pedro 3:13; Isaías 65:17). Ijkuak Biblia kiteneua tlajtojli “tlaltikpaktli”, kemantika kijtosneki akin chantij ipan tlaltikpaktli (Génesis 11:1). Ika yejon, “yenkuik tlaltikpaktli” tlen melajki, kijtosneki tlaltikpakchanejkej akin kinselia toTajtsin.

16. ¿Tlen kualtsin tetlayokolijli kinmakas toTajtsin tlaltikpakchanejkej akin kinselia, niman tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij noijki yejon tetlayokolijli?

16 Jesús okijto ika, ijkuak yejkos yenkuik tlaltikpaktli, toTajtsin kinmakas tlaltikpakchanejkej yolmelaujkej se kualtsin tetlayokolijli: nemilistli tlen xkeman tlamis (Marcos 10:30). Timitstlajtlaniliaj xtejtemo ipan moBiblia Juan 3:16 niman 17:3, niman xpoua tlen Jesús okijto noneki tikchiuaskej tla tiknekij tikseliskej nemilistli tlen xkeman tlamis. Aman matikitakan ipan Biblia tlen tlateochiualistin kiseliskej ipan Xochitlalpan, tlaltikpakchanejkej akin toTajtsin kinmakas yejuin tlaltikpaktli.

17, 18. ¿Tleka uelis tikmatstoskej ika onias yolseuilistli niman tinemiskej ika toyojlo ipan tlaltikpaktli?

17 Guerras niman nochi tlen xkuajli nochiua, xok onias. “Akin xkuajli iyojlo xok nemis [...]. Akin yolyemankej nemiskej nochipa ipan tlaltikpaktli.” (Salmo 37:10, 11.) Onias yolseuilistli, pampa toTajtsin “kipopolos guerras ipan nochi tlaltikpaktli” (Salmo 46:9; Isaías 2:4). Ijkuak yejkos yejon tonajli, “nomiyekiliskej akin yolmelaujkej” niman noijki “ijkuak xok onias metstli, ipan yejon tonajli xok onias yolseuilistli”, kijtosneki, xkeman tlamis yolseuilistli (Salmo 72:7).

18 Itekipanojkauan Jehová nemiskej ika inyojlo. Yeuejkaui, ijkuak israelitas kitlakamatiyaj toTajtsin, nemiyaj ika inyojlo (Levítico 25:18, 19). ¡Melak kualtsin yes ijkuak tinemiskej ika toyojlo ipan Xochitlalpan ijkon ken onenkej israelitas! (xpoua Isaías 32:18; Miqueas 4:4.)

19. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika toTajtsin kichiuas maka matechpolo tlen tijkuaskej ipan yenkuik tlaltikpaktli?

19 Xtechpolos tlen tijkuaskej. “Yejuamej, tej, xok tlajyouiskej ikan apistli, nion amiktli” (Apocalipsis 7:16). ToTajtsin Jehová kinteochiuas akin xkeman kikauaskej, niman “ipan tlajli melauak tlatlakis” (Salmo 67:6).

20. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika nochi tlaltikpaktli nokuepas xochitlalpan?

20 Nochi tlaltikpaktli nokuepas se xochitlalpan. Onias kualtsitsintin kaltin niman tlaxochipontos ipan tlajli tlen okijtlakojkej akin xkuakualtin (xpoua Isaías 65:21-24; Apocalipsis 11:18). Ika yolik noyektlalijtias nochi tlaltikpaktli, niman nochi melak kualtsin yes niman tlatlakis ijkon ken katka ipan xochitlalpan Edén. ToTajtsin nochipa “kitlapos ima niman nochi tlen yoltika kimakatos tlen kipoloua” (Salmo 145:16).

21. ¿Tleka tikmatstokej ika tlaltikpakchanejkej iuan yolkamej nemiskej ika yolseuilistli?

21 Tlaltikpakchanejkej nemiskej ika yolseuilistli iuan yolkamej. Yolkamej tlen tekuanimej niman tlen kimiskaltiaj techan san sekan tlakuaskej. Nion se konetl akin pitentsin xkinmakasis yolkamej tlen tekuanimej (xpoua Isaías 11:6-9; 65:25).

22. ¿Tlenon panos ika kokolistli?

22 Xok onias kokolistli. Ijkuak Jesús yejua yes Tekiuaj itech iTekiuajyo toTajtsin, xok sa achijtsitsintin kinpajtis ijkon ken ijkuak onen ipan tlaltikpaktli, aman melak miyekej kinpajtis (Mateo 9:35; Marcos 1:40-42; Juan 5:5-9). “Nion se tlaltikpakchane xkijtos: ‘Nikualo’.” (Isaías 33:24; 35:5, 6.)

23. ¿Tleka ijkuak yoliuiskej akin yomijkej melak techyolpaktis?

23 Tochanejkauan akin yomijkej yoliuiskej niman uelis xok keman mikiskej. Yoliuiskej nochimej akin noseuijtokej ijtik intlalkon. Kema, akin ‘yomijkej yoliuiskej nochimej, sanken on yejuan yolmelajkej niman on yejuan xyolmelajkejʼ (Hechos 24:15; xpoua Juan 5:28, 29).

24. ¿Tikuelitaskia tinemis ipan tlaltikpaktli tlen nokuepas se Xochitlalpan? Xkijto tleka ijkon tikijtoua.

24 Melak kualtsin tlen kichiaj akin kinekij kuajli kixmatiskej akin otexchijchiuj, Jehová, niman kinekiskej ika inyojlo kitekichiuiliskej. Jesús otlajto itech Xochitlalpan tlen yejkos ijkuak okijli akin omik inakastlan: “Nouan tinemis ipan Xochitlalpan” (Lucas 23:43, TNM). Melak noneki matomachtikan itech Jesucristo, pampa yejua kichiuas ika nochi yejuin tlateochiualistin manochiuakan.