1. ¿Jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja Luʼumi?

JA Dyosi wa skʼana jun tsamal jasunuk sbʼaja Luʼumi: a-sbʼutʼ ixuk winik bʼa ayabʼye stsamalil ja sakʼanileʼi sok bʼa mok koʼuke chamel. Ja Biblia wa xyala ja «Jyoba Dyos skʼulan jun kʼachinubʼ ja bʼa Edeni» sok «ya kʼiʼuk [...] tuktukil tikʼe teʼ bʼa xkʼankʼuni yiljel sok lek yabʼjel». Tsaʼan tixa skʼulan ja bʼajtan winiki soka ixuki, ja Adán soka Eva, ti yaʼa ja bʼa tsamal lugar jaw sok yala yabʼye: «Pojxanik sok aʼaybʼananik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik» (Génesis 1:28; 2:8, 9, 15). Jastalni wa xkilatik, ja spensar ajyi sbʼaja ixuk winiki jani oj ajyuk yuntikile, sok oj yawe niwanbʼuk ja tsamal kʼachinubʼ bʼa yibʼanal ja Luʼumi sok oj stalnaye ja chanteʼiki.

2. a) ¿Jas yuj oj bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja jas wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi ojni ekʼuka? b) Soka jastal wa xyala ja Biblia, ¿jas tikʼe ixuk winik oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida?

² ¿Oj maʼ eljul ja kʼakʼu oj kʼot smeranil oj ajyuk sakʼan ja ixuk winiki bʼa jun kʼachinubʼ jastalni skʼapunej ja Jyoba? Pes ja yeʼn skʼapunej: «Ja jas kaluneji jachni oj ekʼuka» (Isaías 46:9-11; 55:11). Jachukniʼa, ja Kʼulumani ojni ya kʼot meran ja jas skʼapuneji. Yeʼn wa xyala «mi lom ita skʼulan» ja Luʼumi, «stojbʼes bʼa oj ajyuk swinkil» (Isaías 45:18). ¿Jas  tikʼe ixuk winik wa skʼana ajyi ja Dyos aʼajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi, sok janekʼ tyempo? Ja Biblia wa xyala: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29; Apocalipsis 21:3, 4).

3. ¿Jastik jun mi lekuk wan ekʼel ja bʼa Luʼumi, sok jastik sjobʼjelik oj bʼobʼ kaʼ jbʼajtik?

³ Ja jas skʼapunej ja Dyosi mitoni ekʼeluka. Ja ixuk winiki wa xkoye chamel sok wa xchamye; pe mi kechanuk, wa xkʼeye tiro sok wa smila sbʼaje yeʼnleʼita. Ja jastik junuki yiʼaj pilan sbʼej. Ja Jyoba mini jachukuk wa skʼana aʼajyuk ja Luʼumi jastalni wa xkilatik ja wego. ¿Jasa ekʼi? ¿Jas yuj mi kʼoteluk ja jas wa skʼana ja Dyosi? Ja sjakʼjeli mini oj jtatik ja bʼa juʼunik yaʼunej eluk ja ixuk winiki, pes ja wokoli ti kʼekon bʼa satkʼinal.

4, 5. a) ¿Machʼa waj ja ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa skʼumajel ja Eva? b) ¿Jastal oj bʼobʼ skʼul sbʼaj elkʼanum june maʼ jel lek smodo?

⁴ Ja bʼajtan juʼun bʼa Biblia wa xcholokabʼtik ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni kʼe sjeʼ sbʼaj jun skontra ja Dyosi. Anima wa x-aji sbʼiʼiluk «ja bʼitsʼbʼichani», pe mi jun mero chanuk. Ja tsaʼanxta juʼun bʼa Biblia wa xyala jaʼ «tan diablo sbiil Satanasi. Yena ni ja maʼ xchol huas slola spetzanil ja cristiano ja ba mundoi». Chomajkil wa xcha sbʼiʼilan ja «tan chan jau ba najatei» (Génesis 3:1; Apocalipsis 12:9). Jachniʼa, juni anjel jel ja yipi sok mi xbʼobʼ ilxuk. Sok ya makunuk jun bʼitsʼbʼichan bʼa oj skʼumuk ja Eva, sok skʼulan lajansok jaʼa bʼitsʼbʼichan ja wan kʼumali. Jaʼi, ja anjel it tini ajyi yajni ja Dyos xchapa ja Luʼum sbʼaja ixuk winiki (Job 38:4, 7).

⁵ Spetsanil ja jas wa skʼulan ja Jyoba tojni leka. Anto, ¿maʼ skʼulan ja maʼ wa sbʼiʼilankujtik «Dyablo» sok «Satanás»? Bʼa tʼusanta yaljel, jun anjel bʼa Dyos jel ja yipi yeʼn ita skʼulan sbʼaj Dyabloʼil. ¿Jastalxa ekʼ ja it? Jach jastal june maʼ mi x-elkʼani, pe jechel oj bʼobʼ skʼul sbʼaj jun elkʼanum. ¿Jastal wa x-ekʼ ja it? Bʼobʼta ja ixuk winiki xkʼe skʼan skʼujol jun  jasunuk bʼa mi lekuk. Ta jani kʼa wan spensarajel sbʼaja jaw, ojni skʼan masa. Sok ta staʼa kʼa modo bʼa skʼulajel, ojni kʼot skʼuluk ja jas wan spensarajeljani (kʼuman ja Santiago 1:13-15).

6. ¿Jastalxa jun anjel bʼa Dyos bʼa jel ja yipi skʼulan sbʼaj Satanás sok Dyablo?

⁶ Jani jaw ja jas ekʼ soka Satanasi. Sen smaklay yajni ja Jyoba yala yabʼ ja Adán soka Eva aʼajyuk yuntikile sok a-sbʼutʼ-e ja Luʼum soka yintileʼi (Génesis 1:27, 28). Sen kʼot spensaraʼuk: «¡Spetsanil ja ixuk winike it oj bʼobʼ yaʼteltayone keʼna sok mi jaʼuk ja Dyosi!». Ja jasa kʼe skʼan ja bʼa skʼujoli tsatsbʼi, soka tyempo iji och bʼa oj sloʼlay ja Eva yaljel yabʼ jastik mi meranuk sbʼaja Dyosi (kʼuman ja Génesis 3:1-5). Jachuk, ja anjel jaw skʼulan sbʼaj «Dyablo», wa stojolan «lom wa sleʼayi smul ja tuki». Sok chomajkil kʼot sbʼiʼiluk «Satanás», wa stojolan «Kontraʼanum».

7. a) ¿Jas yuj chamye ja Adán soka Eva? b) ¿Jas yuj spetsanil ja yintilotik ja Adán wala awelaxitik sok wala chamtik?

⁷ Ja Satanás ya makunuk abʼalik sok trampaʼik bʼa ya koʼ luʼum ja Adán soka Eva a-skʼok-e ja smandar ja Dyosi (Génesis 2:17; 3:6). Jachuk kʼot chamuke, jastalni alubʼal yabʼye yuja Dyos oj ekʼuki (Génesis 3:17-19). Pes yajni ja Adán skʼoko ja smandar ja Dyosi pax jun mulanum sok cha jachuk ja yintil jumasaʼ (kʼuman ja Romanos 5:12). Ja jas ekʼi oj slaj jastal ja yeʼtal bʼa wa xkʼulxi ja pani, yajni wa xyiʼaj jun golpe wa xputsʼi, sok ¿jastalxa maʼ oj eluk ja pani ta kʼulajisok ja yeʼtal it? Mini lekuk, jachxani oj eluk ja pani ja jastal bʼuyel ja yeʼtali. Junxta soka it, ja yeʼtal pani ja wa senyaʼan ja Adani; jaxa sbʼuyelali jaʼa mulali, sok jaxa pani jaʼa ixuk winiki. Anto, ja jastal bʼuyel wa x-el ja pani, jachni wala eltik ja keʼntiki yuja mulali. Ja yuj, wala awelaxitik sok wala chamtik (Romanos 3:23).

8, 9. a) Soka jastik ekʼeli, ¿jastal abʼaltani ja Satanás sbʼaja jastal wa xyaʼa mandar ja Dyosi? b) ¿Jas yuj ja Dyos mi tixta xchʼaya snajel ja kʼokumaniki?

⁸ Yajni ja Satanás skʼulan ja Adán soka Eva a-skʼok-e ja  smandar ja Dyosi, sjeʼani sbʼaj jun olomal bʼa jun nole kʼokuman abʼal. Yabʼaltan ja jastal wa xyaʼa smandar ja Jyoba. Jach kʼan yale: «Jun mandaranum bʼa mi lekuk bʼa wa sleʼayi abʼal ja matik wa x-aʼteltajiyuji sok wa stima bʼa mi oj yabʼye stsamalil ja jastik leki. Ja ixuk winiki mini xmakuni yujile akʼulajuke mandar yuja yeʼn, ojni bʼobʼ stsaʼe yeʼnle bʼay ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Ja smeranili masni lek oj elanik ta  keʼn akʼuʼanonexi». ¿Jas maʼ oj skʼuluk ja Dyos soka tsatsal abʼaltanel it? Tuk wa spensarane masni lek ja xchʼayukxta snajel ja kʼokumaniki. Pe lek xchʼayukxta snajel ja Satanasi, ¿jastalxa oj ilxuk ja jas yala mini meranuka? ¿Sok jastalxa oj cha ilxuk ja jastal wa xyaʼa smandar ja Dyosi tojni leka?

⁹ Ja Jyoba stojolni lek ja jas wa skʼulani. Ja yuj, mi tixta xchʼaya snajel ja kʼokumaniki. Pes ja yeʼn yaʼakan soka tyempo aʼilxuk ta meran ja jas yala ja Satanás sbʼaja Dyosi sok sjejel juni tan mero leʼa abʼal. Ja yuj, ja Dyos yaʼakan bʼa jun tyempo a-skʼul sbʼaje mandar ja ixuk winiki bʼa skʼabʼ ja Satanás. Ja bʼa kapitulo 11 bʼa juʼun it oj cholxuk jas yuj jach skʼulani, sok jas yuj yaʼunejkan aʼekʼuk jitsan tyempo bʼa oj ilxuk ta meran ja jas alji sbʼaji. Ja wego jobʼo abʼaj: ¿ay maʼ yiʼoj rason ja Adán soka Eva bʼa oj skʼuʼukeyi ja Satanás yajni mi jas skʼulunej bʼa slekilal yeʼnle? ¿Skʼulane maʼ lek spensarajel ja Jyoba jun mero leʼa abʼal yajni yeʼnani yaʼoj spetsanil ja jastik yiʼojeʼi? ¿Jas maʼ oja kʼuluk ja weʼnukxta?

10. ¿Jastal oj bʼobʼa jeʼ ti aya bʼa sparte ja Jyoba sok sjejel ja tan Dyablo jun mero leʼa abʼal?

¹⁰ Lekni oj jpensaraʼuktik sbʼaja sjobʼjelik axitaʼi, pes wa x-ekʼ jbʼajtik jastik junuk jastal jaw. Ja weʼn ojni bʼobʼa jeʼ ti aya bʼa sparte ja Jyoba sok waxa kʼana yeʼn ayaʼa mandar, jachuk oj bʼobʼa jeʼ ja tan Dyablo juni mero leʼa abʼal (Salmo 73:28; kʼuman ja Proverbios 27:11). Pe ja tuk yabʼjeli, jel ita ala tʼusan ja matik wa spensaraʼan oj skʼuluke jachuki anima ay jitsan miyon ixuk winik ja bʼa Luʼumi. Ja it wa xyiʼajotik och bʼa pilan sjobʼjel jel tʼilan: ¿wan maʼ sjeʼa meran lek ja Biblia ja Satanás yeʼnani ja yajwalil ja luʼumkʼinal it?

11, 12. a) Soka jastal ja Satanás ya och preba ja Jesús, ¿jastal wa sjeʼa yeʼnani ja yajwalil ja luʼumkʼinal it? b) ¿Jas tuk jasunuk wa sjeʼa ja Satanás yeʼnani ja yajwalil ja luʼumkʼinal it?

¹¹ Ja Jesús snaʼani lek ja Satanás yeʼnani yajwalil ja luʼumkʼinal  it. Bʼa jun ekʼele, ja Dyablo sjeʼayi ja Jesús bʼa jun senya «spetzanil ja lugar jumasa ba mundo. Xlijpi xta yila», ti skʼapa yiʼa: «Spetzanil ja lugar iti oj caa hui pero siquiera oj coan mecʼan ja ba sti jsati» (Mateo 4:8, 9; Lucas 4:5, 6). Pensaraʼan, ta mi yeʼnuk ja Satanás ja yajwalil «ja lugar jumasa ba mundo» it, ¿oj maʼ yil ja Jesús jastal jun preba sbʼaja jas kʼapji yiʼi? Chomajkil, ja Jesús mini yala ta mi yeʼn sbʼajuk ja Dyablo, pes mini oj skʼuluk lek mi yeʼnukxta teyuk bʼa skʼabʼi, ja mero skontra ja Dyosi.

¹² Ja Jyoba yeʼnani ja Dyos jel juntiro ja yipi, ja Kʼuluman ja sutsatkʼinali (Apocalipsis 4:11). Pe mini jun lugar ja bʼa Biblia wa xtaʼatik ja Jyoba soka Jesús yeʼnle ja yajwalil ja luʼumkʼinal it. Yajni ja Jesús staʼa tiʼal «ja yajualil ja mundo iti», ja wan yaljel yeʼnani ja Dyablo (Juan 12:31; 14:30; 16:11). Sok ja Biblia wa xcha yala jaman lek ja kontraʼanum jaw, ja Satanás, jani ja sdyos «ja ba mundo iti» (2 Corintios 4:3, 4). Ja jekabʼanum Juan staʼa tiʼal ja yajni stsʼijbʼan: «Ja maʼ tey ba mundo, ti aye juntiro ja ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19).

13. ¿Jas yuj wa xkʼanxi jun yajkʼachil luʼumkʼinal?

¹³ Jabʼil jabʼil, ja luʼumkʼinali wanxta ipaxel. Bʼutʼel sok jitsan kʼakʼanumik, politikoʼik bʼa wa xchono sbʼaje bʼa mi sbʼejuki, pastorik bʼa chabʼ sat aye sok milwanumik bʼa mini tʼun syajulal skʼujole. Yibʼanal ja luʼumkʼinali mixani ay yajnala. Ja Biblia wa xyala ja Dyosi ojxta xchʼaysnajel ja bʼa kʼakʼanel sbʼiʼil Armagedón, sok oj ya slokʼolukan jun yajkʼachil luʼumkʼinal bʼa toj (Apocalipsis 16:14-16).

14. ¿Machunkiluk stsaʼunej ja Dyos oj och mandaranum ja bʼa sGobyerno, sok jastal aljijan sbʼaja cholal it?

¹⁴ Ja Jyoba stsaʼunej ja Jesukristo mandaranum ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinali. Ayxa jitsan tyempo, ja Biblia yala: «Jel niwan oj ajyuk ja scholi. oj a‘juk sbʼi‘iluk yunin ja dyosi.  ja kajwaltik dyosi oj ya‘ yi‘ ja sderecho ja dabidi yuj ja ja‘ni ja yintili. ye‘nani oj talnanuka ja bʼa snaj ja jakobi bʼa tolabida. ja schonabʼili mini oj chʼakuka» (Lucas 1:32, 33, YD). Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumaniki a-staʼe tiʼal ja bʼa yorasyone ja Gobyerno jaw yajni yala: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana [...] ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum chomajquili» (Mateo 6:10). Jastalni oj kiltik tsaʼan, ja sGobyerno ja Dyosi ojxta xchʼaysnajel yibʼanal ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinal it sok yeʼn oj ochkan slokʼol (kʼuman ja Daniel 2:44). Anto, tixa oj ya paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ.

15. ¿Jasunkiluk ja «luum jau yajcʼachil»?

¹⁵ Ja Biblia wa xyala kabʼtik ojni jakuk «ja satqʼuinal jau ba yajcʼachili soc ja luum jau yajcʼachil oj aajuc quitic ja jastal ni yalai. Ja tihui, puro toj ja suinquili» (2 Pedro 3:13; Isaías 65:17). Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal «luum», ayni ekʼela ja wa stojolan ja ixuk winiki (Génesis 11:1). Ja yujil, ja «luum jau yajcʼachil» kʼotele jun tsome ixuk winik bʼa lek ilubʼale yuja Dyosi.

16. ¿Jas tsamal majtanal oj yayi ja Dyos ja ixuk winike matik skʼanuneji, sok jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj jbʼajuktik?

¹⁶ Ja Jesús skʼapa ja yajni x-eljul ja yajkʼachil luʼumkʼinali, ja Dyosi oj yayi jun tsamal majtanal ja ixuk winik matik skʼanuneji: jani «ja vida jau ba mi ni nunca oj chʼacuqui» (Marcos 10:30). Awa pabor, leʼa bʼa wa Biblia ja Juan 3:16 sok 17:3, sok kʼuman ja jas yala ja Jesús sbʼaja jas tʼilan oj jkʼuluktik bʼa stajel ja jsakʼaniltik bʼa tolabida. Ja wego la kiltik ja bʼa Biblia ja jastik slekilal oj staʼe ja bʼa Kʼachinubʼ ja matik oj sbʼajuke ja tsamal majtanal bʼa Dyosi.

17, 18. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek oj ajyuk lamanil sok mixa jas xiwela sbʼaj oj ekʼuk bʼa spetsanil ja Luʼumi?

¹⁷ Ja jastik mi lekuki, ja kʼakʼaneli, ja chaʼan mulalik soka spekʼjel chikʼi mixa ojto ajyuk. «Ja matik jel malo mixa oj  ajyuk [...]. Pe ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji oj sbʼajuke ja luʼumi.» (Salmo 37:10, 11.) Oj ajyuk lamanil, pes ja Dyosi oj ya «kʼot tikʼan ja kʼakʼaneli bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Salmo 46:9; Isaías 2:4). Yajni xkʼot ja tyempo jawi, «ja maʼ toji oj nichinuk» sok ja «slamanili oj pojxuk el masan ja luna mixa oj ajyuk», bʼa tuk yaljel, oj ajyuk lamanil bʼa tolabida (Salmo 72:7).

¹⁸ Ja yaʼtijumik ja Jyoba mixa jas oj ekʼ sbʼaje. Ja bʼa tyempo najate, yajni ja israʼelenyo wa skʼuʼaneyi ja Dyosi, mini jas wa x-ekʼ sbʼaje (Levítico 25:18, 19). ¡Jelni tsamal ajyel sakʼan jastal jaw ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa mixa jas xiwela sbʼaj oj ekʼuk! (Kʼuman ja Isaías 32:18; Miqueas 4:4.)

19. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Dyosi oj ya ajyuk jitsan waʼelal ja bʼa yajkʼachil luʼumi?

¹⁹ Mixa oj chʼakuk ja waʼelali. «Oj ajyuk jitsan sat jastik junuk ja bʼa luʼumi; sok ja bʼa sniʼ ja witsiki oj jelxuk ele», jach stsʼebʼantay ja tsʼebʼanumi (Salmo 72:16). Ja Jyoba ojni ya koʼ slekilal ja matik toj oj ajyukesoki, sok «ja luʼumi ojni bʼaʼalanuka» (Salmo 67:6).

20. ¿Jas yuj oj bʼobʼ jkʼuʼuktik lek yibʼanal ja Luʼumi oj pax jun tsamal kʼachinubʼ?

²⁰ Yibʼanal ja Luʼumi oj paxuk jun tsamal kʼachinubʼ. Ja luʼum sjomunej ja ixuk winik mi lekukeʼi oj slokʼoluk sok tsamal naʼitsaltik sok nichimaltik (kʼuman ja Isaías 65:21-24; Apocalipsis 11:18). Takal takal oj tojbʼuk ja Luʼumi, sok yibʼanal oj tsamalbʼuk lek sok oj bʼaʼalanuk jastal ja kʼachinubʼ bʼa Edeni. Soka Dyosi tolabida oj sjam ja skʼabʼi sok oj yayi «ja jasa wa skʼana spetsanil ja jastik sakʼani» (Salmo 145:16).

21. ¿Jasa wa sjeʼa ojni ajyuk laman ja ixuk winiki soka chanteʼiki?

²¹ Oj ajyuke laman ja ixuk winiki soka chanteʼiki. Ja kʼakʼal chanteʼik soka chanteʼik bʼa naʼitsi oj waʼuke lajan. Mini jun yal chʼin untik oj xiw yuja chanteʼik bʼa xiwela sbʼaja wego (kʼuman ja Isaías 11:6-9; 65:25).

22. ¿Jasa oj ekʼ soka chamelaliki?

 ²² Mixani oj ajyuk chamelalik. Jesús, jastal mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyosi, ojni ya tojbʼuk ja ixuk winiki. Pe masni jitsanxa oj ya tojbʼuk yuja yajni ajyi bʼa Luʼumi (Mateo 9:35; Marcos 1:40-42; Juan 5:5-9). «Sok mini jun swinkil oj yale: ‹Maloʼayon›.» (Isaías 33:24; 35:5, 6.)

23. ¿Jas yuj jel oj yaʼ gustoʼil ja sakʼwelal oj ajyuki?

²³ Ja matik jel xkʼanatik sok chamelexa oj sakʼwukejan sok oj bʼobʼ kanuke sakʼan bʼa tolabida. Oj sakʼwukejan spetsanil ja matik chameleʼi sok teye bʼa spensar ja Dyosi. Jachniʼa, «oj ya‘ sakʼwuk ja dyosi ja spetzanile‘ ja ma‘tik toj aye‘i sok ja ma‘tik mi tojuk aye‘i» (Ja ya‘teli [Hechos] 24:15, YD; kʼuman ja Juan 5:28, 29).

24. ¿Jastalxa wila ja ajyel sakʼan ja bʼa Luʼum bʼa jun tsamal kʼachinubʼ?

²⁴ Jun jasunuk jel tsamal wa smajlaye spetsanil ja matik wa skʼana oj snebʼ-e mas sbʼaja Niwan jKʼulumantiki, Jyoba, sok wa skʼana oj yaʼteltaye. Jesús yala sbʼaja tsamal Kʼachinubʼ bʼa luʼum jakumto yajni skʼapayi ja mulanum cham bʼa stsʼeʼeli: «Ti ni oj cʼum jbajtic ja ba lugar jau jel tzamali» (Lucas 23:43). Jel tʼilan oj jnebʼtik mas sbʼaja Jesukristo, pes yeʼnani oj ajuk makunuk bʼa oj kʼulaxuk spetsanil ja jastik lekilal jakumi.