Sikʼ li naʼlebʼ

Sikʼ li xtusulal naʼlebʼ

TZOLOM 6

Bʼar Wankebʼ li Kamenaq?

Bʼar Wankebʼ li Kamenaq?
  • Kʼaru naqakʼul naq nokookamk?

  • Kʼaʼut nokookamk?

  • Ma naxkʼojobʼ qachʼool xnawbʼal xyaalal li kamk?

1-3. Kʼaru chi patzʼom nabʼaanumank chirix li kamk, ut kʼaru nekeʼxkʼut ebʼ li paabʼal chirixebʼ li patzʼom aʼin?

CHIRU naabʼal chihabʼ ebʼ li qas qiitzʼin yookebʼ xbʼaanunkil ebʼ li patzʼom chirix li kamk. Us raj naq chiqajunilo tqanaw kʼaru naraj xyeebʼal ebʼ li patzʼom aʼin. Moko aajel ta ru aniho ut bʼar nokoochalk re xnawbʼal xyaalal ebʼ li patzʼom.

2 Saʼ li roʼ tzolom xqil naq li xkamik li Jesus, nokooxtenqʼa re naq twanq qayuʼam chi junelik. Xqatzol ajwiʼ naq li Santil Hu naxye naq li Yos trisi li kamk (Apocalipsis 21:4). Abʼan anaqwan chiqajunilo nokookamk joʼ kixye laj Salomon, li awabʼej: «Li yoʼyookebʼ nekeʼxnaw naq teʼkamq» (Eclesiastés 9:5). Naqaj raj naq junelik wanq qayuʼam, joʼkan naq naqakʼoxla kʼaru naqakʼul naq nokookamk.

3 Naq nakamk junaq li qamiiw malaj li qakomon narahoʼk saʼ qachʼool. Joʼkan naq maare naqakʼoxla: «Kʼaru yookebʼ xkʼulbʼal? Ma yookebʼ chi rahobʼtesiik? Ma yookebʼ chi qilbʼal ut qakʼaakʼalenkil? Ma tooruuq xtenqʼankilebʼ? Ma tqilebʼ ru saʼ junaq kutan?». Ebʼ li paabʼal nekeʼxkʼut jalan jalanq li naʼlebʼ chirix li kamk. Joʼkan naq wankebʼ nekeʼxkʼut naq li chaabʼilebʼ xnaʼlebʼ teʼxik saʼ choxa, ut li maaʼusebʼ xnaʼlebʼ teʼrahobʼtesiiq saʼ xbʼalbʼa. Wankebʼ nekeʼxye naq nokoomusiqʼoʼk naq nokookamk ut nokooxik rikʼinebʼ li qaxeʼqatoon. Ut wankebʼ li paabʼal nekeʼxye ajwiʼ naq nokookanaak saʼ xyanqebʼ li kamenaq naq nokookamk. Chirix chik aʼan teʼraqoq aatin saʼ qabʼeen ut tooyoʼlaaq wiʼ chik rikʼin jalan chik tibʼelej.

4. Kʼaru nekeʼxkʼut naabʼalebʼ li paabʼal chirix li kamk?

4 Ebʼ li paabʼal aʼin junajebʼ ru xkʼaʼuxl chirixebʼ li kamenaq. Chalen chaq saʼ li qʼe kutan wank li kʼaʼuxl aʼin, nekeʼxkʼoxla naq inkʼaʼ nokookamk chi junajwa ut toj nokooʼilok, nokooʼabʼink ut nokookʼoxlak. Abʼan, ma yaal aʼin? Naq yoʼyooko nokooʼilok, nokooʼabʼink ut nokookʼoxlak. Ut naq nokookamk li qulul naxkanabʼ kʼanjelak. Joʼkan naq wi maakʼaʼ chik li qulul maakʼaʼ chik najultikoʼk qe, maakʼaʼ chik naqeekʼa, inkʼaʼ chik nokooʼabʼink chi moko nokooʼilok.

KʼARU TZʼAQAL NAQAKʼUL NAQ NOKOOKAMK?

5, 6. Kʼaru naxye li Santil Hu chirixebʼ li kamenaq?

5 Kaʼajwiʼ li Jehobʼa naxnaw kʼaru naqakʼul naq nokookamk, xbʼaan naq aʼan kiyiibʼank re li qulul. Li Santil Hu naxchʼolobʼ: ebʼ li kamenaq maakʼaʼ chik nekeʼreekʼa. Li kamk moko chanchan ta li yuʼam. Ebʼ li kamenaq maakʼaʼ chik nekeʼril, maakʼaʼ chik nekeʼrabʼi ut maakʼaʼ chik nekeʼxkʼoxla. Joʼkan naq maakʼaʼ chik nakanaak chi yoʼyo naq nokookamk. *

Bʼar xko li xaml?

6 Laj Salomon kixye naq li yoʼyookebʼ nekeʼxnaw naq teʼkamq ut kixye ajwiʼ naq «li kamenaqebʼ maakʼaʼ [chik] nekeʼxnaw. [...] Inkʼaʼ chik nekeʼrahok chi moko xikʼ nekeʼilok [...]. Saʼ xnaʼajebʼ li kamenaq [...] maakʼaʼ chik kʼanjelak ut kʼuubʼank, maaʼani chik nakʼoxlak chi moko nanaʼlebʼak» (chaawil Eclesiastés 9:5, 6, 10). Joʼkan ajwiʼ saʼ Salmo 146:4 naxye naq nakamk li winq «saʼ ajwiʼ li kutan aʼan taaraqeʼq chixjunil li xkʼuubʼanuhom». Joʼkan naq maakʼaʼ nakanaak chi yoʼyo naq nakamk li xtibʼel li winq. Li qayuʼam chanchan li ruʼuj raqʼ xaml; xbʼaan naq maabʼar naxik naq nachupk.

KʼARU KIXYE LI JESUS CHIRIX LI KAMK?

7. Kʼaru naqatzol naq li Jesus kixjuntaqʼeeta li kamk rikʼin li wark?

7 Naq kikamk laj Lazaro li Jesus kixye kʼaru nekeʼxkʼul li nekeʼkamk. Joʼkan naq kixye rehebʼ li xtzolom: «Laj Lázaro li qamiiw yo chi wark». Ebʼ li xtzolom keʼxkʼoxla naq laj Lazaro yaj, joʼkan naq yook chi hilank. Abʼan moko aʼan ta kiraj xyeebʼal li Jesus, joʼkan naq kixye wiʼ chik rehebʼ: «Laj Lázaro kamenaq chik» (chaawil Juan 11: 11-14). Chaakʼe reetal, li Jesus kixjuntaqʼeeta li kamk rikʼin li wark. Joʼkan naq laj Lazaro moko xko ta saʼ choxa chi moko yook ta chi kʼateʼk saʼ xbʼalbʼa. Chi moko xko ta saʼ xyanqebʼ li anjel, chi moko saʼ xyanqebʼ li xxeʼtoon, chi moko kiyoʼlaak ta rikʼin jalan chik tibʼelej. Naq kikamk laj Lazaro, maakʼaʼ chik kireekʼa. Qilaq jun chik li eetalil: naq kikamk li xrabʼin laj Jairo, li Jesus kixye: «Mexyaabʼak: moko kamenaq ta, yal yo chi wark» (Lucas 8:52, 53).

Yoobʼtesinbʼilo re naq toowanq chi junelik saʼ Ruuchichʼochʼ

8. Kʼaʼut chʼolchʼo chiqu naq li Yos inkʼaʼ kiraj naq tookamq?

8 Ma kiraj tawiʼ li Yos naq ebʼ li poyanam teʼkamq? Inkʼaʼ. Li Jehobʼa kixyoobʼtesi li winq re naq twanq chi junelik saʼ Ruuchichʼochʼ. Qajultikaq naq li Jehobʼa kiraj naq laj Adan ut xʼEva sahaqebʼ saʼ xchʼool. Kixkʼehebʼ saʼ jun chʼinaʼusil naʼajej ut maakʼaʼebʼ chaq xyajel. Qakʼoxlaq aʼin: ma naraj tawiʼ jun chaabʼil yuwaʼbʼej naq ebʼ li ralal xkʼajol teʼcheekobʼq ut teʼkamq? Inkʼaʼ. Joʼkan ajwiʼ li Jehobʼa kixrahebʼ li ralal xkʼajol ut kiraj naq junelik sahaqebʼ saʼ xchʼool saʼ li Ruuchichʼochʼ. Li Santil Hu naxye naq li Yos kixkʼe «saʼ qachʼool xrahinkil li xtawbʼal ru kʼaru xkʼulmank ut taakʼulmanq» (Eclesiastés 3:11). Li raqal aʼin naxchʼolobʼ naq li Yos kooxyoobʼtesi re naq tqaj wank chi junelik saʼ Ruuchichʼochʼ, joʼkan naq kixtaqla chaq li Ralal re naq tooruuq xtawbʼal li yuʼam chi junelik.

KʼAʼUT NOKOOKAMK?

9. Kʼaru chi chaqʼrabʼ kixkʼe li Jehobʼa re laj Adan ut kʼaʼut moko chʼaʼaj ta xpaabʼankil li chaqʼrabʼ aʼin?

9 Kʼaʼut nokookamk? Re xnawbʼal chiʼus aʼin, tento tqatzʼil rix kʼaru kikʼulmank saʼ Ruuchichʼochʼ rikʼin li xbʼeen winq ut li xbʼeen ixq. Li Santil Hu naxchʼolobʼ naq li Jehobʼa «kixkʼe chi moqk saʼ li chʼochʼ chixjunil li jar paay chi cheʼul qʼaxal chʼinaʼus rilbʼalebʼ ut us chi tzekaak» (Génesis 2:9). Abʼan li Yos kixkʼe li chaqʼrabʼ aʼin re laj Adan: «Naru teetzeka li ru chixjunilebʼ li cheʼ li wank arin saʼ li awimq; aʼut li ru li cheʼ re xnawbʼal li us ut li inkʼaʼ us, inkʼaʼ naru teetzeka, xbʼaan naq li kutan teetzeka wiʼ chʼolchʼo naq texkamq» (Génesis 2:16, 17). Moko chʼaʼaj ta xpaabʼankil li chaqʼrabʼ aʼin, xbʼaan naq naabʼal ru li cheʼ wank re tzakaak. Wi keʼxpaabʼ raj li xchaqʼrabʼ li Yos, keʼruuk raj xkʼutbʼesinkil naq nekeʼxbʼanyoxi chixjunil li kʼeebʼilebʼ re, joʼ li xyuʼamebʼ. Keʼruuk raj ajwiʼ xkʼutbʼesinkil naq oxloqʼ chiruhebʼ naq li Yos yook chi jolomink rehebʼ ut naq yook chi xbʼeresinkilebʼ.

10, 11. a) Kʼaʼut naq laj Adan ut xʼEva keʼxqʼet xchaqʼrabʼ li Yos? b) Kʼaʼut naq inkʼaʼ keʼkuyeʼk xmaak?

10 Kʼajoʼ xrahil keʼxbʼaanu laj Adan ut li xʼEva naq keʼxqʼet li xchaqʼrabʼ li Jehobʼa. Naq laj Tza kiroksi jun li kʼantiʼ re raatinankil xʼEva, kixye: «Ma yaal naq li Yos xye eere naq inkʼaʼ naru teelow ruhebʼ li cheʼ li wankebʼ saʼ xnaʼaj li awimq?». Kichaqʼok li xʼEva: «Naru tqalow ruhebʼ li cheʼ li wankebʼ saʼ xnaʼaj li awimq. Kaʼajwiʼ li ru li cheʼ li wank saʼ xyi, kixye li Yos: ‹Meelow chi moko teechʼeʼ, xbʼaan naq wi teebʼaanu aʼan, texkamq›» (Génesis 3:1-3).

11 Tojaʼ naq kixye wiʼ chik laj Tza: «Inkʼaʼ. Moko texkamq ta. Naxnaw chi us li Yos naq saʼ li kutan teelow wiʼ li ru li cheʼ aʼan taatehonq xsaʼ leeru. Joʼkaqex chik li Yos; teenaw chik kʼaru li us ut li inkʼaʼ us» (Génesis 3:4, 5). Laj Tza kiraj naq li xʼEva tixkʼoxla naq us t-elq wiʼ tixlow ru li cheʼ, ut naru tixbʼaanu li naraj. Laj Tza kixqʼabʼa li Jehobʼa choʼq aj tikʼtiʼ, naq li Jehobʼa kixye kʼaru teʼxkʼul wi teʼxlow ru li cheʼ. Li xʼEva kixpaabʼ li kixye laj Tza, joʼkan naq kixyal ru li cheʼ. Chirix chik aʼan kixkʼe re li xbʼeelom ut aʼan ajwiʼ kixlow ru li cheʼ. Chʼolchʼo chiru laj Adan ut xʼEva naq yookebʼ xqʼetbʼal xchaqʼrabʼ li Yos, xbʼaan naq li Jehobʼa ak kixye rehebʼ naq inkʼaʼ teʼxlow ru li cheʼ. Li chaqʼrabʼ aʼin, moko chʼaʼaj ta xpaabʼankil. Naq keʼxqʼet li chaqʼrabʼ aʼin, keʼxtzʼeqtaana li Jehobʼa ut keʼxtzʼeqtaana ajwiʼ li xwankil chi awabʼejink. Inkʼaʼ keʼkuyeʼk xmaak, xbʼaan naq inkʼaʼ keʼroxloqʼi ru li Jehobʼa!

12. Kʼaru li eetalil tooxtenqʼa chi xnawbʼal kʼaru kireekʼa li Jehobʼa naq laj Adan ut li xʼEva keʼxqʼet ribʼ chiru?

12 Kʼoxla naq laawalal inkʼaʼ naʼabʼink chaawu, inkʼaʼ nakatroxloqʼi chi moko nakatxra. Abʼan laaʼat xaakʼirisi ut xaara. Peʼyaal trahoʼq saʼ laachʼool naq joʼkan xnaʼlebʼ? Rikʼin li eetalil aʼin naru tqakʼe reetal kʼaru kireekʼa li Jehobʼa naq laj Adan ut li xʼEva keʼxqʼet ribʼ chiru!

Laj Adan kiyoobʼtesiik rikʼin poqs ut aran kisutqʼiik naq kikamk

13. Kʼaru kixye li Jehobʼa naq tixkʼul laj Adan naq tkamq ut kʼaru naraj xyeebʼal li kixye li Jehobʼa?

13 Naq laj Adan ut xʼEva keʼxqʼet xchaqʼrabʼ li Jehobʼa, keʼmaqʼeʼk chiruhebʼ li junelik yuʼam. Joʼkan naq keʼkamk joʼ keʼyeheʼk chaq rehebʼ. Naq keʼkamk, maabʼar chik keʼkanaak chi moko keʼsutqʼiik ta choʼq musiqʼej, keʼosoʼk chi junajwa. Aʼan tzʼaqal kixye li Jehobʼa re laj Adan naq kixqʼet ribʼ chiru: «Tatsutqʼiiq saʼ li chʼochʼ li xat-elk wiʼ chaq. Xbʼaan naq pojtzʼ okenaqat chaq ut pojtzʼ tatsutqʼiiq wiʼ chik» (Génesis 3:19). Li Yos kixyoobʼtesi laj Adan rikʼin xpoqsil li chʼochʼ (Génesis 2:7). Joʼkan naq laj Adan moko wank ta chaq saʼ junaq li naʼajej, naq toj maajiʼ nayoobʼtesiik. Naq li Jehobʼa kixye re laj Adan naq tsutqʼiiq wiʼ chik saʼ chʼochʼ, kixjultika chiru naq maakʼaʼ chaq xyuʼam naq toj maajiʼ nayoobʼtesiik. Joʼ li poqs, maakʼaʼ xyuʼam; joʼkan ajwiʼ kikanaak laj Adan naq kikamk.

14. Kʼaʼut nokookamk?

14 Laj Adan ut xʼEva toj yoʼyookebʼ raj anaqwan, abʼan keʼkamk xbʼaan naq keʼmaakobʼk chiru li Yos. Xqeechani li maak ut li kamk xbʼaan naq laaʼo ralal xkʼajol laj Adan (chaawil Romanos 5:12). Li maak chanchan jun li nimla yajel li naletz chirix chixjunilebʼ ut maaʼani naxkol ribʼ chiru. Oxloqʼ chiqu naq li Jehobʼa kixkʼe chaq li Ralal re qakolbʼal chiru li kamk!

CHANRU TATXTENQʼA XNAWBʼAL LI YAAL CHIRIX LI KAMK?

15. Kʼaʼut naxkʼojobʼ qachʼool xnawbʼal li yaal chirixebʼ li kamenaq?

15 Naxkʼojobʼ qachʼool xnawbʼal li naxye li Santil Hu chirixebʼ li kamenaq. Naxye naq inkʼaʼ chik nekeʼruuk qatenqʼankil, inkʼaʼ chik nekeʼruuk qarahobʼtesinkil, chi moko qaatinankil. Ebʼ li kamenaq maakʼaʼ chik nekeʼreekʼa ut inkʼaʼ chik nokooruuk xtenqʼankilebʼ. Ebʼ li kamenaq maakʼaʼ chik nekeʼxbʼaanu, joʼkan naq inkʼaʼ us naq tqaxuwahebʼ ru. Wankebʼ aj kʼamol bʼe saʼebʼ li paabʼal nekeʼxye naq nekeʼruuk xtenqʼankilebʼ li kamenaq ut ebʼ li nekeʼxpaabʼ li tikʼtiʼ aʼin, nekeʼxkʼe xtumin ebʼ laj kʼamol bʼe. Abʼan wi naqanaw li yaal chirixebʼ li kamenaq maaʼani tbʼalaqʼinq qe.

16. Ani aj naʼlebʼ nekeʼxkʼut saʼebʼ li paabʼal ut chanru naxbʼaanu?

16 Ma chixjunilebʼ li paabʼal nekeʼxkʼut li naxye li Santil Hu chirixebʼ li kamenaq? Moko chixjunilebʼ ta nekeʼxbʼaanu aʼin. Abʼan, kʼaʼut? Ebʼ li paabʼal nekeʼxkʼut xnaʼlebʼ laj Tza. Laj Tza naroksi li bʼalaqʼil paabʼal re naq ebʼ li poyanam teʼxkʼoxla naq naʼelk li qamusiqʼ naq nokookamk ut naxik saʼ jalan chik naʼajej. Ut naxjalpaqʼi ru li tikʼtiʼ aʼin rikʼin jalan chik li tikʼtiʼ, re naq maaʼani tloqʼoninq re li Jehobʼa. Abʼan, chanru naxbʼaanu?

17. Kʼaʼut inkʼaʼ naxkʼe xloqʼal li Jehobʼa xpaabʼankil naq aʼan narahobʼtesink chi junelik saʼ xaml?

17 Joʼ ak xqatzol naabʼalebʼ li paabʼal nekeʼxkʼut naq li maaʼusebʼ xnaʼlebʼ teʼrahobʼtesiiq chi junelik saʼ xbʼalbʼa. Li naʼlebʼ aʼin inkʼaʼ naxkʼe xloqʼal li Jehobʼa. Li Jehobʼa nokooxra, joʼkan naq maajunwa tooxrahobʼtesi (chaawil 1 Juan 4:8). Kʼaru raj taakʼoxla wi jun li winq naxchʼik ruqʼ li ralal saʼ xaml? Ma taaye naq chaabʼil xnaʼlebʼ? Ut, ma taawaj raj choʼq aawamiiw? Inkʼaʼ, peʼyaal? Li winq aʼin yiibʼru xnaʼlebʼ! Ut aʼan tzʼaqal naraj laj Tza naq tqakʼoxla: naq li Jehobʼa naxrahobʼtesihebʼ li poyanam chi junelik saʼ xaml.

18. Kʼaru li tikʼtiʼ nekeʼxkʼut li paabʼal re naq tqaloqʼonihebʼ ru li kamenaq?

18 Laj Tza naroksi ebʼ li paabʼal re naq teʼxkʼut naq ebʼ li kamenaq nekeʼmusiqʼoʼk. Nekeʼxye naq ebʼ li kamenaq aʼin naru nekeʼtenqʼank malaj nekeʼrahobʼtesink. Ebʼ li nekeʼxpaabʼ li tikʼtiʼ aʼin nekeʼxuwak chiruhebʼ li kamenaq, joʼkan naq nekeʼxkʼe xwankil ut nekeʼroxloqʼi ebʼ li kamenaq. Abʼan, li Santil Hu naxkʼut naq ebʼ li kamenaq yookebʼ chi wark ut kaʼajwiʼ li Jehobʼa tqaloqʼoni ru, xbʼaan naq aʼan kiyoobʼtesink qe ut naxkʼe qe chixjunil (Apocalipsis 4:11).

19. Kʼaru chik li naʼlebʼ naqataw ru chiʼus naq naqanaw li yaal chirixebʼ li kamenaq?

19 Xnawbʼal li yaal chirixebʼ li kamenaq tooxtenqʼa re naq inkʼaʼ tooʼeʼxbʼalaqʼi li paabʼal. Xnawbʼal aʼin tooxtenqʼa ajwiʼ re xnawbʼal jalan chik li naʼlebʼ li naxkʼut li Santil Hu, joʼ li wank chi junelik arin saʼ Ruuchichʼochʼ. Chʼolchʼo chiqu naq li yuʼam aʼin twanq saʼ Ruuchichʼochʼ, xbʼaan naq xqatzol naq ebʼ li kamenaq moko nekeʼmusiqʼoʼk ta.

20. Kʼaru li patzʼom tqil saʼ li jun chik tzolom?

20 Saʼ li qʼe kutan laj Job, jun aj kʼanjel chiru li Yos, kixbʼaanu li patzʼom aʼin: «Abʼanan naq nakamk li winq, ma naru taayoʼlaaq wiʼ chik?» (Job 14:14). Laj Job kiraj xnawbʼal ma teʼwanq wiʼ chik xyuʼam ebʼ li kamenaq. Naxkʼojobʼ qachʼool xnawbʼal li naxye li Santil Hu chirixebʼ li kamenaq. Saʼ li jun chik tzolom tqil aʼin.

^ párr. 5 Chaawil xkomon li naʼlebʼ bʼarwiʼ naxye «Ma Wank Nakanaak chi Yoʼyo naq Nokookamk?».