Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 6

¿Kanin katej akinmej yomikej?

¿Kanin katej akinmej yomikej?
  • ¿Tlen kinpanoa akinmej yomikej?

  • ¿Tleka timikij?

  • ¿Techyolchikaua tikmatiskej tlen melauak itech mikilistli?

1-3. ¿Tlen motlajtlaniaj tlaltikpaktlakamej itech mikilistli? ¿Tlen tlamachtiaj miakej tlaneltokalismej?

YIUEJKIKA tlaltikpaktlakamej motlajtlaniaj ninmej tlamantli tlen miak ipati. Ninmej tlajtlanilmej miak ipati pampa tinochtin timikij, uan uelis se tokalchanejka yomikik.

2 Itech tlamachtil 5 yotimomachtijkej tlaxtlauili noso yolilistli tlen okitemakak Jesucristo, techpaleuia pampa tikpiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis. Noijki otikitakej Biblia techiluia “ayakmó yetos mikílistli” (Apocalipsis 21:4). Maski ijkon, axkan tinochtin timikij. Ueyi tekiua ixtlamatki Salomón okijto, “akinmej yoltokej kimatij mikiskej” (Eclesiastés 9:5). Timochijchikauaj tiyoltoskej miak xiuitl, maski ijkon, ok timotlajtlaniaj tlen techpanos ijkuak timikiskej.

3 Ijkuak se tokalchanejka miki uelis timotlajtlaniaj: “¿Tlen kinpanoa akinmej yomikej? ¿Tlajyouijtokej? ¿Techmaluiaj? ¿Uelis tikinpaleuiskej? ¿Oksepa tikinmitaskej?”. Tlaneltokalismej tlatlamantli tlamachtiaj. Sekimej kijtoaj tlaltikpaktlakamej akinmej kuali okichijkej yaskej iluikak uan akinmej amo kuali okichijkej tlajyouiskej. Oksekimej kijtoaj tiaskej kanin katej espíritus pampa tiyetoskej iuan tokojkoluan tlen yomikej. Uan oksekimej tlaneltokalismej kijtoaj tiaskej kanin katej akinmej yomikej pampa techiluiskej tlen otikchijkej, uan satepan timoyolitiskej itech okse tlalnakayo.

4. ¿Tlen tlamachtiaj miakej tlaneltokalismej itech mikilistli?

4 Nochi tlaneltokalismej kineltokaj san se tlamantli: ijkuak ikaj miki mokaua itlaj tlen ok yoltok. Miakej tlaneltokalismej tlen yiuejkika okatkaj uan tlen axkan katej kijtoaj satepan miki ikaj, ok yoltok pampa nochipa uan ok tlachia, tlakaki uan mokuayejyekoa. ¿Ken uelis panos ijkon? Ijkuak timikij ayakmo itlaj timokuayejyekoaj, nion titlachiaj nion titlakakij pampa ijkuak tejuan timikij tokuatitix ayakmo tekiti. Tlen tikilnamikij, tikmachiliaj, totlachialis, totlakakilis uan tlen timokuayejyekoaj ayakmo yoltokej. Ayakmo yoltokej pampa tokuatitix ayakmo tekiti ijkuak timikij.

¿TLEN MELAUAK TECHPANOA IJKUAK TIMIKIJ?

5, 6. Ken kijtoa Biblia, ¿ken katej akinmej yomikej?

5 ToTajtsin Jehová kimatok tlen techpanoa ijkuak timikij pampa ye oKichijchi tokuatitix. Ye kimati tlen melauak uan itech Biblia techiluia ken katej akinmej yomikej. Ompa kuali techmachtia nin tlamantli: ijkuak ikaj miki, ayakmo itlaj mokaua tlen yoltok. Mikilistli amo ken yolilistli, ik non, akinmej yomikej ayakmo tlakakij nion ayakmo itlaj mokuayejyekoaj. Ijkuak ikaj miki ayakmo itlaj mokaua tlen ok yoltok. Amo tikpiaj se alma nion se espíritu tlen amo keman miki. *

¿Kanin oyajki tlitl?

6 Salomón amo san okijto akinmej yoltokej kimatokej mikiskej, noijki okijkuilo “akinmej yomikej [...] ayakmo itlaj kimatij”. Noijki okijto ayakmo uelij tetlasojtlaj nion ayakmo kualanij uan “amo onka tekitl nion uelis timokuayejyekos itlaj tikchiuas nion onka tlamatilistli nion ixtlamatilistli itech mikakoyoktli” (xiktlajtolti Eclesiastés 9:5, 6, 10). Noijki, Salmo 146:4 kijtoa ijkuak ikaj miki “poliuij ikuayejyekoluan”, ayakmo itlaj mokaua tlen yoltok. Melauak tinochtin timikij uan amo ok tiyoltokej ijkuak miki totlalnakayo. Toyolilis ken tlitl tlen kipia se vela. Ijkuak seui tlitl amo kanaj yaui, ayakmo itlaj mokaua.

TLEN OKIJTO JESÚS ITECH MIKILISTLI

7. ¿Tlen techmachtia neskayotl tlen okijto Jesús itech mikilistli?

7 Jesús okijto ken okatka se iyolikni tlen omikik uan ijkon okijto ken katej akinmej yomikej. Achto Jesús okinmilui imachtijkauan: “Totlasoj Lázaro kochtok”. Imachtijkauan okajsikamatkej Lázaro okochtoka pampa ijkon pajtiskia. Maski ijkon, amo kuali okajsikamatkej, pampa Jesús okinyekilui: “Lázaro yomikki” (xiktlajtolti Juan 11:11-14). Jesús okineskayoti mikilistli ken ijkuak ikaj kochi. Iyolikni Jesús amo okatka iluikak nion otlajyouijtoka ijtik tlitl. Amo okatka iuan ángeles nion iuan ikojkoluan, noijki amo oksepa oneski ken okse tlakatl. Omoseuijtoka itech mikilistli, ijkon ken ijkuak ikaj kochi, maski amo temiki. Okse tonal Jesús okineskayoti mikilistli ken kochilistli. Ijkuak okiyoliti iichpokatsin Jairo okijto: “N takotsi mach omikki, sanwel kochi” (Lucas 8:52, 53).

Jehová okinchijchi tlaltikpaktlakamej pampa ma yoltokan nochipa itech Tlaltikpak

8. ¿Tleka tikmatij toTajtsin Dios amo okinekiaya ma timikikan?

8 ¿Okinekiaya toTajtsin Dios ma timikikan? Amo. Jehová okinchijchi tlaltikpaktlakamej pampa ma yoltokan nochipa itech Tlaltikpak. Ken yotimomachtijkej itech nin amochtli, toTajtsin Dios okintlali Adán uan Eva itech se kualtsin xochitlali uan okinteochi pampa amo keman ma mokokokan. Ijkon okiteititi okinekiaya kuali ma yetokan. ¿Yetos se teta tlen tetlasojtla tlen kinekis ikoneuan ma kokoxkatikan uan satepan ma mikikan? ¡Amo! Jehová okintlasojtlaya ikoneuan uan okinekiaya nochipa ma yolpakikan itech Tlaltikpak. Pampa Biblia kijtoa “[Jehová] okitlali itech inyolo tlaltikpaktlakamej ma kinekikan yoltoskej nochipa” (Eclesiastés 3:11). Kema, otechchijchi pampa ma tiknekikan tiyoltoskej nochipa, uan ye techpaleuia pampa uelis tiyoltoskej nochipa.

¿TLEKA TIMIKIJ?

9. ¿Tlen tlamantli amo omonekiaya kichiuas Adán? ¿Tleka amo oui kitlakamatiskia nin tlanauatil?

9 ¿Tleka timikij? Pampa tikajsikamatiskej tleka timikij moneki tikitaskej tlen opanok ijkuak nikan okatka san se tlakatl uan se siuatl. Biblia techyekiluia: “ToTajtsin Jehová okichi ma moskalti itech Tlaltikpak nochi kuauitl tlen kuali omotaya uan tlen kuali se kikuas” (Génesis 2:9). Maski ijkon, okatka se tlamantli tlen amo omonekiaya ma kichiuakan. ToTajtsin Dios okilui Adán: “Itlakilo nochi kuauitl tlen kajki itech xochitlali uelis tikuas pampa tiixuis. Maski ijkon, kuauitl itech ixtlamatilistli tlen kuali uan tlen amo kuali, amo moneki tikuas, pampa itech tonal ijkuak tikuas, melauak timikis” (Génesis 2:16, 17). Nin tlanauatil amo oui kitlakamatiskiaj, pampa okatka miak tlakilotl tlen Adán uan Eva uelis kikuaskiaj. ToTajtsin Dios okinkauiliaya ma kitlasojkamatilikan pampa nochi tlamantli tlen ye okinmakak, noijki yolilistli tlen amo okipiaya tlajtlakoli. Tla kitlakamatiskiaj, yejuan kiteititiskiaj okitlakaitayaj itlanauatilis toTajtsin Dios uan noijki kiteititiskiaj okinekiayaj kiseliskej tlanauatilmej tlen ika miak tlasojtlalistli okinmakaya.

10, 11. 1) ¿Tleka Adán uan Eva amo okitlakamatkej toTajtsin Dios? 2) ¿Tleka sapanoa amo kuali tlen okichijkej Adán uan Eva?

10 Adán uan Eva okipejpenkej amo kitlakamatiskej Jehová. Ika se koatl, Satanás okitlajtlani Eva: “¿Melauak Dios okijto namejuan amo uelis nankikuaskej itlakilo nochi kuauitl tlen kajki itech xochitlali?”. Eva okinankili: “Itlakilo kuajmej tlen katej itech xochitlali uelis tikkuaskej. Pero toTajtsin Dios okijto itech itlakilo kuauitl tlen kajki itlajkotia xochitlali: ‘Amo xikkua itlakilo, amo, amo xikkitski; pampa amo timikis’” (Génesis 3:1-3).

11 Satanás okijto: “Te melauak amo timikis. Pampa Dios kimati itech tonal ijkuak te tikkuas nin, motlaposkej moixtololouan uan tiyetos ken Dios, tikmatis tlen kuali uan tlen amo kuali” (Génesis 3:4, 5.) Diablo okinekiaya Eva ma kineltoka ye kuali yetoskia tla kikuaskia tlakilotl tlen okinauatijkej amo ma kikua. Ken ye okilui, ineuia Eva uelis kipejpenaskia tlen kuali uan tlen amo kuali, kijtosneki, ye uelis kichiuaskia san tlen ye kinekiskia. Satanás noijki okijto Jehová okinkajkaya pampa amo melauak mikiskiaj tla kikuaskiaj itlakilo kuauitl. Eva okineltokak tlen Diablo okilui, ik non, okitilanki tlakilotl uan okikua. Satepan okimakak inamik Adán uan noijki okikua. Ijkon okichijkej amo pampa amo itlaj okimatiayaj. Yejuan kuali okimatiayaj okichijtokaj tlen toTajtsin Dios okinnauati amo ma kichiuakan. Ijkuak okikuajkej itlakilo kuauitl, yejuan amo okitlakamatkej tlanauatil tlen okimatiayaj, maski kuali uan amo oui okatka kitlakamatiskej. Ijkon okixtopejkej inTajtsin Dios uan itlanauatilis. ¡Melauak amo kuali okichijkej pampa amo okitlakaitakej akin okinchijchi uan okintlasojtlaya!

12. ¿Tlen techpaleuis ma tikajsikamatikan tlen okimachili Jehová ijkuak Adán uan Eva okixnamikej?

12 Ximokuayejyeko se mokone tlen otikiskalti uan otikmalui amo mitstlakamati, amo mitstlakaita nion mitstlasojtla. ¿Amo melauak sapanoa mitsyolkokos? Ximokuayejyeko ken Jehová omoyolkoko miak pampa Adán uan Eva okixnamikej.

Adán okichijchijkej ika tlali uan omokuepki tlali

13. ¿Tlen okijto Jehová kipanoskia Adán satepan ijkuak mikiskia, uan tlen kijtosneki?

13 Adán uan Eva amo okitlakamatkej Jehová, uan amo okatka nion se tlamantli pampa yoltoskiaj nochipa. Ik non, omikej, ijkon ken okinmiluijkej. Sepa oixpolikej. Satepan ijkuak omikej amo oyoltokaj oksekan ken espíritus. Ijkon kiteititia tlen Jehová okilui Adán satepan okitlajtlani tleka amo otetlakamatki: “Timokuepas tlali, pampa ika omitschijchijkej. Pampa te titlali uan timokuepas tlali” (Génesis 3:19). Dios okichijchi Adán ika tlali (Génesis 2:7). Achto Adán amo oyoltoka. Ik non, ijkuak Jehová okilui oksepa mokuepaskia tlali, okiluijtoka ayakmo yoltoskia ijkon ken achto. Ijkon ken tlali tlen ika okichijchijkej amo yoltok, Adán noijki ayakmo yoltoskia.

14. ¿Tleka timikij?

14 Adán uan Eva axkan ok yoltoskiaj, maski ijkon, omikej pampa okipejpenkej amo kitlakamatiskej toTajtsin Dios, ijkon otlajtlakolchijkej. Axkan tinochtin timikij pampa tiixuiuan Adán, ye otechkajteuili tlajtlakoli uan mikilistli (xiktlajtolti Romanos 5:12). Tlajtlakoli ken se kokolistli temomojti tlen techpanoltiliaj uan itech tlen amo ikaj uelis momakixtis. Ik non, mikilistli amo toyolikni nion amo se tlateochiualistli, nin tlamantli amo kuali (1 Corintios 15:26). ¡Melauak tiktlasojkamatilia Jehová pampa otechmakak tlaxtlauili tlen techmakixtia itech mikilistli!

¿KEN MITSPALEUIA TIKMATIS TLEN MELAUAK ITECH MIKILISTLI?

15. ¿Tleka techyolchikaua tikmatiskej tlen melauak itech mikilistli?

15 Melauak techyolchikaua tikmatiskej tlen Biblia tlamachtia itech ken katej akinmej yomikej. Ken yotimomachtijkej, yejuan ayakmo tlajyouiaj nion ayakmo itlaj kinkokoa. Amo ma techmomojtikan, yejuan amo itlaj uelis techchiuiliskej. Amo uelis tikinpaleuiskej nion yejuan amo uelis techpaleuiskej. Amo uelis motlapouiskej touan nion tejuan amo uelis timotlapouiskej inmiuan. Miakej tlayekankej itech tlaneltokalismej kijtoaj yejuan uelis kinpaleuiskej akinmej yomikej, uan tlaltikpaktlakamej kinneltokiliaj, ik non, kinmakaj tomin. Maski ijkon, tikmatiskej tlen melauak techpaleuia pampa amo ma techkajkayauakan.

16. ¿Akin mokajkalakia itech itlamachtiluan miakej tlaneltokalismej, uan ken kichiua?

16 ¿Motlaneltokalis kineltoka tlen kijtoa Biblia itech akinmej yomikej? Miakej tlaneltokalismej amo kineltokaj. ¿Tleka? Pampa Satanás tlakajkayaua ika tlen yejuan tlamachtiaj. Ika tlaneltokalismej tlen amo melauak ye kichiua miakej tlaltikpaktlakamej ma kineltokakan uelis ok yoltoskej satepan mikiskej, ken se espíritu tlen kajki oksekan. Uan noijki ika okseki tlamachtilmej tlen amo melauak kinxeloa tlaltikpaktlakamej itech Jehová. ¿Ken kichiua?

17. Ijkuak tlaneltokalismej kijtoaj toTajtsin Dios kintlajyouiltia tlaltikpaktlakamej ijtik tlitl, ¿tleka nin tlamachtil kichiua ayakmo ma kitlakaitakan Jehová?

17 Ken yotimomachtijkej, seki tlaneltokalismej tlamachtiaj akinmej amo yolkualmej nochipa tlajyouiskej ijtik tlitl. Nin tlamachtil kixnamiki Jehová, pampa ye se Dios tlen tetlasojtla uan amo keman kineki ijkon ma titlajyouikan (xiktlajtolti 1 Juan 4:8). ¿Tlen tikijtoskia tla tikitaskia se teta kinkalakia imauan ikone ijtik tlitl san pampa amo okitlakamatki? ¿Tiktlakaitas non teta? ¿Tiknekiskia tikixmatis? Amo. Tejuatsin tikijtos non teta melauak amo yolkuali. Satanás kineki ma tikneltokakan Jehová kintlajyouiltia miakej tlaltikpaktlakamej ijtik tlitl, uan nin tlajyouilistli amo keman tlamis.

18. ¿Tlen tlamachtil tlen amo melauak kitekitiltiaj tlaneltokalismej pampa kinueyichiuaskej akinmej yomikej?

18 Satanás noijki kintekitiltia seki tlaneltokalismej pampa tlamachtiskej akinmej yomikej mokuepaj espíritus uan akinmej yoltokej moneki kintlakaitaskej uan kinueyichiuaskej. Nin tlamachtil kijtoa ninmej espíritus uelis techpaleuiskej pampa kipiaj miak chikaualistli noso uelis techtlajyouiltiskej. Pampa miakej tlaltikpaktlakamej kineltokaj nin tlamachtil tlen amo melauak, kinmauiliaj, kintlakaitaj uan kinueyichiuaj. Maski ijkon, Biblia techmachtia akinmej yomikej kochtokej uan san moneki tikueyichiuaskej akin melauak toTajtsin Dios, Jehová, pampa ye otechchijchi uan otechmakak nochi tlen tikpiaj (Apocalipsis 4:11).

19. ¿Tlen okse tlamachtil tlen kisa itech Biblia kuali tikajsikamatij pampa yitikmatij ken katej akinmej yomikej?

19 Ijkuak tikmatij tlen melauak itech akinmej yomikej, ayakmo techkajkayauaj tlen tlamachtiaj tlaneltokalismej. Noijki, okachi kuali tikajsikamatij okseki itlamachtiluan Biblia, ken ijkuak techiluia toTajtsin Dios techmakas toyolilis tlen amo keman tlamis itech Xochitlali. Uan pampa yitikmatij akinmej yomikej amo moyolitiaj ken espíritus tlen nemij oksekan, non techpaleuia pampa okachi ma titlaneltokakan itech tlen toTajtsin Dios techiluia techmakas.

20. ¿Tlen tlajtlanilistli tiknankiliskej itech okse tlamachtil?

20 Yiuejkika se tlakatl yolmelauak tlen omotokayotiaya Job okijto: “Tla se tlakatl miki, ¿uelis oksepa moyolitis?” (Job 14:14). Tlen okijto Job kijtosneki, ¿uelis kinyolitiskej akinmej kochtokej itech mikilistli? Tlen technankilia Biblia melauak techyolseuia, ijkon ken timomachtiskej itech okse tlamachtil.

^ párr. 5 Itech tlamachtil “¿Melauak tikpiaj itlaj tlen amo miki uan tlen amo tikitaj?”, moyekijtoa tlen kijtosneki alma uan espíritu.