Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 6

¿Kanon nemij akin yomijkej

¿Kanon nemij akin yomijkej
  • ¿Tlenon yemelak topan nochiua ijkuak timikij?

  • ¿Tleka timikij?

  • ¿Kenon techpaleuiya matikasikamatikan tlen melauak panoua ijkuak timikij?

1-3. ¿Tlenon notlajtoltiaj tlaltikpakchanejkej itech mikilistli, niman kenon tlanankiliaj miyekej tlaneltokiltin?

YEJUIN tlajtoltilistin, tlen tlaltikpakchanejkej youejkauj uajnotlajtoltijtiuej, melak noneki matikasikamatikan. Maski san kanon tichantij niman maski tlamantik noso sejneka ken tinemij, tinochimej tiknekij tikasikamatiskej kenon nonankiliaj yejuin tlajtoltilistin.

2 Ipan capítulo tlen yotiuajpanokej, otikitakej ika, tlaxtlauijli —imikilis Jesucristo— okichiuj ika matiuelikan tinemiskej nochipa. Noijki ipan Biblia otikitakej ika “xok onyas mikilistli” (Apocalipsis [Revelación] 21:4). San ika, tinochimej ok timikij, pampa xiyejko yejon tonajli. Ijkon ken okijto tekiuaj Salomón, “akin yoltokej kimatstokej ika mikiskej” (Eclesiastés 9:5). Maski melak tiktejtemouiliaj kenon tinemiskej miyek xiuitl, xkeman tijkauaj ika totlajtoltiaj tlenon topan nochiua ijkuak timikij.

3 Ijkuak yakaj akin tiktlasojtlaj miki, melak tikchokiliaj. Niman kanaj totlajtoltiaj: “¿Tlenon inpan nochiua? ¿Tlajyouijtokej? ¿Techtlajpiyaj? ¿Uelis tikinpaleuiskej? ¿Tikimitaskej oksejpa?”. Ipan tlaltikpaktli, tlaneltokiltin sesejneka noso tlatlamantik temachtiaj itech yejuin tlajtoltilistin. Sekimej kijtouaj ika akin kuakualtin yauej iluikak, niman akin xkuakualtin yauej kampa kintlajyouiltiaj. Okseki tlaneltokiltin temachtiaj ika tiauej kampa nemij espíritus niman imiuan tosentlaliaj touejkachanejkauan akin yomijkej. Niman okseki tlaneltokiltin kijtouaj ika akin yomijkej kalakij kampa kinyolkuitiaj niman sakin oksejpa uajnemij ika okse intlalnakayo.

4. ¿Tlenon temachtiaj itech mikilistli miyekej tlaneltokiltin?

4 Yejon tlaneltokiltin kipiyaj san se tlamachtijli: kijtouaj ika ijkuak timikij xnochi tonemilis ompa tlami. Ipan yejuin tonaltin noijki ijkon ken yeuejkaui, miyekej tlaneltokiltin kijtouaj ika ok nokaua itlaj tlen yoltika ijkuak timikij, ok ueli titlachiaj, titlakakij niman titlanemiliaj. San ika ¿kenon uelis panos yejon? Tlen tiknemiliaj niman tlen kimachilia totlalnakayo ualeua ipan tokuatlanemilil, niman xok tekiti ijkuak timikij. Totlalnamikilis, tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj, nochi popoliui niman xtlaj onka tlen ueli kichiua matekititokan. Ijkuak timikij ompa tlami tokuatlanemilil.

¿TLENON YEMELAK PANOUA IJKUAK TIMIKIJ?

5, 6. Ijkon ken kijtoua ipan Biblia, ¿tlenon inpan nochiua akin yomijkej?

5 Jehová, akin otexchijchiuili tokuatlanemilil, nochi kimatstika tlenon topan nochiua ijkuak timikij. Yejua kimatstika tlen melauak niman ipan iTlajtol, Biblia, techtomilia tlenon inpan nochiua akin yomijkej. Ompa kuajli kijtoua yejuin: ijkuak se miki, nochi ompa tlami. Mikilistli xijkon kijtosneki ken nemilistli. Ika yejon, akin yomijkej xtlakakij nion xtlanemiliaj. Ijkuak timikij, xtlaj nokaua yoltika ipan totlalnakayo. Kema, xtikpiyaj se alma noso espíritu tlen nokaua ijkuak timikij. *

¿Kanon oyaj itliuj vela?

6 Ijkuak Salomón yokijtoka ika akin yoltokej kimatstokej ika mikiskej, okijkuilo ika “akin yomijkej [...] xok tlanemiliaj”. Niman yejuin kuajli otechasikamachilti ijkuak okijto ika xok uelij tetlasojtlaj nion tetlauelitaj, niman ika “xtlaj tekitl nion tlanemilijli nion tlaixmatilistli nion tlamachilistli ipan tlalkontli” (xpoua Eclesiastés 9:5, 6, 10). Noijki, ipan Salmo 146:4 kijtoua ika ijkuak yakaj miki, “popoliuij itlalnamikilisuan”; kema, nochi ompa tlami. Kuakon, tlen melauak, tinochimej timikij niman xtlaj nokaua yoltika ijkuak miki totlalnakayo. Ijkon ken tlen ipan nochiua itliuj se vela, ijkon ipan nochiua tonemilis. Ijkuak seui, itliuj xiauj oksekan, seui niman nochi ompa tlami.

TLEN OTEMACHTI JESÚS ITECH MIKILISTLI

7. Itech tlen okijto Jesús, ¿tlenon techmachtia itech mikilistli?

7 Ijkuak Jesucristo otlajto itech Lázaro akin yomijka, okijto tlenon inpan nochiua akin yomijkej. Kachtopa okimijli inomachtijkauan: “Totetlajsojkau Lázaro kochi”. Yejuamej okasikamatkej ika Lázaro san kochtoya, noseuijtoya niman ijkon mapajti itech se kokolistli. San ika, pampa xkasikamatiyaj, Jesús okimasikamachilti niman yejuin okimijli: “Lázaro yomik” (xpoua Juan 11:11-14). ¿Tikita kenon Jesús otlajto itech mikilistli san kentla ijkuak timoseuis niman tikochis? Lázaro xnemiya iluikak nion kampa tlajyouijtoya ika tlitl. Xoyaj kampa nemij iluikaktekitkej nion imiuan iuejkachanejkauan, nion xotlakat oksejpa niman onochiuj okse tlaltikpakchane. Yejua yomijka, noseuijtoya kentla ijkuak se kuajli kochi, san ika, xtemiktoya. Okseki tlaxeloltin ipan Biblia noijki kijtouaj ika ijkuak se miki kentla san kochi. Se neskayotl, ijkuak Jesús okipajti se ichpochtsintli, yejua okijto: “San kochtika” (Lucas 8:52). Noijki, David otlajkuilo itech mikilistli kentla san ijkuak se kochi (Salmo 13:3).

Jehová okinchijchiuj tlaltikpakchanejkej manemikan nochipa ipan tlaltikpaktli

8. ¿Tleka tikmatstokej ika toTajtsin xkinekiya mamikikan tlaltikpakchanejkej?

8 ¿Kinekiya toTajtsin mamikikan tlaltikpakchanejkej? Ka. Ijkuak Jehová okichijchiuj tlaltikpakchane, kinekiya manemi nochipa ipan tlaltikpaktli. Ken yotomachtijkej itech yejuin amoxtli, toTajtsin okintlali kachtopa tlakatl niman kachtopa siuatl ipan se kualtsin xochitlalpan kampa xkualoskiaj. Jehová kinekiya kuajli manemikan. Xmotlajtolti, ¿nemi se tajtli tetlasojtlani akin kineki kimitas ikoneuan maueuentsintiakan, matlajyouikan niman mamikikan? ¡Ka! Jehová noijki kintlasojtlaya ikoneuan niman kinekiya manemikan ika paktli nochipa ipan yejuin tlaltikpaktli. Biblia kijtoua ika toTajtsin okintlalili tlaltikpakchanejkej “ipan inyojlo [...] nochipa manemikan” (Eclesiastés 3:11). Kema, toTajtsin otexchijchiuj ika matiknekikan tinemiskej nochipa. Niman yejua yokichiuj ika matiuelikan tinemiskej nochipa.

¿TLEKA TIMIKIJ?

9. ¿Tlenon okinauati Jehová maka kichiuas Adán, niman tleka kema ueliskia kitlakamatiskia?

9 Kuakon, ¿tleka timikij? Tla tiknekij tikmatiskej, noneki matikitakan tlen opanok ijkuak nemiya san se tlakatl niman se siuatl ipan tlaltikpaktli. Biblia kijtoua: “ToTajtsin Jehová okichiuj manoskaltikan kojtin tlen melak tikileuis niman uelis tijkuas” (Génesis 2:9). San ika, toTajtsin okiminauati tlenon xkichiuaskiaj. ToTajtsin okijli Adán: “Itech nochi kojtin ipan xochitlalpan uelis tijkuas hasta tixuis. San ika, yejon kojtli tlen tetlalnamiktia, ika san nejua [toTajtsin] nechnamiki nikijtos tlen kuajli niman tlen xkuajli, maka tijkuas, pampa yejon tonajli ijkuak tejua tijkuas, timikis” (Génesis 2:16, 17). Yejuin tlanauatijli ueliskiaj kitlakamatiskiaj, pampa onkatka miyek kojtin tlen Adán niman Eva ueliskiaj kikuaskej intlakilyo. San ika, ika yejuin ueliskiaj kiteititiskiaj tla kitlasojkamachiliayaj nochi tlen okinmakak toTajtsin, ijkon ken nemilistli tlen xkipiaya tlajtlakojli. Tla tetlakamatiskiaj, noijki kiteititiskiaj ika kitlakaitayaj itlayekanalis toTajtsin niman ika kinekiyaj kitlakamatiskej itlanauatiluan ika inyojlo.

10, 11. a) ¿Tlenon okichiuj ika Adán iuan Eva maka makitlakamatikan toTajtsin? b) ¿Tleka melak xkuajli tlen okichiujkej Adán iuan Eva ijkuak xotetlakamatkej?

10 Teyolkoko ika, Adán iuan Eva okitlapejpenijkej xkitlakamatiskej Jehová. Ika se kouatl, Satanás okitlajtolti Eva: “¿Yemelak toTajtsin yomechijli ika xkipiya nenkikuaskej itlakilyo itech nochi kojtin tlen onka ipan xochitlalpan?”. Kuakon, Eva okinankili kouatl: “Uelis tijkuaskej itlakilyo nochi kojtin tlen onka ipan xochitlalpan. San ika, itech kojtli tlen onka itlajkotian yejuin xochitlalpan, toTajtsin yokijto: ‘Xkipiya ika nenkikuaskej, ka, xkipiya ika nenkikitskiskej; tla nenkichiuaj, nenmikiskej’” (Génesis 3:1-3).

11 “Kuakon, kouatl okijli siuatl: ‘Xnenmikiskej. Pampa toTajtsin kimatstika ika ijkuak nemejuamej nenkikuaskej, ipan yejon tonajli nemixtlapouiskej niman nemochiuaskej ken toTajtsin, nenkixmatiskej tlen kuajli niman tlen xkuajli’.” (Génesis 3:4, 5.) Satanás kinekiya kitlaneltokiltiskia Eva ika tla kikuaskia tlakilyotl tlen toTajtsin yokimijlika maka makikuakan, kuajli onkisaskia. Itech tlen Satanás kijtotoya, Eva ueliskia iselti kitlapejpenis tlen kuajli niman tlen xkuajli; kijtosneki ika, ueliskia kichiuaskia tlen kinekiskia. Satanás noijki okijto ika Jehová okinkajkayauj ijkuak okimijli ika mikiskiaj tla kikuaskiaj tlakilyotl tlen yokimijlika maka makikuakan. Eva okineltokak Diablo, ika yejon, okikua itlakilyo kojtli. Sakin, okimakak iueuentsin niman Adán noijki okikua. ¿Xkimatiyaj tlen kichiujtoyaj? Yejuamej kuajli kimatstoyaj ika xkitlakamatstoyaj tlen toTajtsin yokinnauatijka. Ijkuak okikuajkej itlakilyo kojtli, xokitlakamatkej tlen yokinnauatijkaj maski kema ueliskiaj kichiuaskiaj. Niman ijkon okiteititijkej ika xokiselijkej makinyekana toTajtsin. ¡Melak xkuajli tlen okichiujkej, pampa xokitlakaitakej akin okinchijchiuj!

12. ¿Tlenon uelis techpaleuis matikasikamatikan kenon onomachili Jehová ijkuak Adán iuan Eva xokitlakamatkej?

12 Matikitakan se neskayotl: xnemili ika mokoneuj akin tejua otikiskalti niman otiktlajpix xmitstlakamati, xmitstlakaita niman nion xmitstlasojtla. ¿Xmelak ika mitsajmanaskia? Noijki ijkon, xnemili kenon melak okajman Jehová ijkuak Adán iuan Eva xokitlakamatkej.

Adán okichijchiujkej ika tlalpoktli niman oksejpa tlalpoktli onokuep

13. ¿Tlenon okijli Jehová ipan nochiuas Adán ijkuak mikiskia, niman tlenon kijtosneki yejon?

13 Adán iuan Eva xokitlakamatkej Jehová, niman xtlaj onkatka tlen kinpaleuiskia noso kichiuaskia manemikan nochipa. Ika yejon, omijkej ijkon ken yokimijlika toTajtsin. Adán iuan Eva ompa otlan innemilis. Kuakon, xoyajkej oksekan ken espíritus. Ijkon tikitaj itech tlen okijli Jehová kachtopa tlakatl ijkuak okitlajtolti tleka xokitlakamat: “Timokuepas tlajli, pampa ompa otiualeuj. Pampa tejua titlalpoktli, tlalpoktli timokuepas” (Génesis 3:19). ToTajtsin okichijchiuj Adán ika tlalpoktli (Génesis 2:7). Ijkuak Adán xikichijchiuayaj ika tlalpoktli, xnemiya oksekan. Kuakon, ijkuak Jehová okijli ika nokuepaskia tlalpoktli, kijlitoya ika ompa tlamiskia inemilis. Adán xkipiyaskia nemilistli ijkon ken tlalpoktli tlen ika okichijchiujkej.

14. ¿Tleka timikij?

14 Adán iuan Eva ueliskiaj nemiskej ipan yejuin tonaltin, san ika, pampa okitlapejpenijkej xkitlakamatiskej toTajtsin otlajtlakojkej niman omijkej. Aman tejuamej noijki timikij, ijkon topan nochiua pampa tiualeuaj itech Adán, akin otechpanoltili tlajtlakojli niman mikilistli (xpoua Romanos 5:12). Yejon tlajtlakojli nesi kentla se kokolistli tlen yakaj kipiya niman kinpanoltilia nochimej ikoneuan. Mikilistli xse tlateochiualistli, yejua se totlauelikniuj pampa itech tikseliaj melak ueyi tlajyouilistli (1 Corintios 15:26). ¡Melak matiktlasojkamachilikan Jehová pampa otechmakak tlaxtlauijli niman otechmakixti itech totlauelikniuj!

¿KENON TECHPALEUIYA MATIKMATIKAN TLEN MELAUAK PANOUA IJKUAK TIMIKIJ?

15. ¿Tleka melak teyolseui tikixmatis tlen melauak itech mikilistli?

15 Melak teyolseui ika tikasikamatij tlen Biblia temachtia itech kenon nemij akin yomijkej. Ijkon ken yotikitakej, akin yomijkej xtlajyouiyaj nion xnoyolkokouaj. Pampa xuelis texchiuiliskej itlaj tlen xkuajli, xkipiya ika tikinmakasiskej. Xuelis tikinpaleuiskej nion xuelis techpaleuiskej. Xuelis imiuan titlajtoskej nion yejuamej xuelis touan tlajtoskej. Miyekej tlayekankej ipan tlaneltokiltin kinmachtiaj tlaltikpakchanejkej ika uelis kinpaleuiskej akin yomijkej, niman ipampa yejuin tlamachtijli tlen xmelauak, tlaltikpakchanejkej kitlaxtlauaj. San ika, tla tikixmatij tlen melauak, techpaleuis maka matechkajkayauakan.

16. ¿Akinon kichiua ika miyekej tlaneltokiltin matemachtikan tlen xmelauak itech mikilistli, niman kenon kichiua?

16 Kampa titlaneltoka, ¿kiseliaj tlen temachtia Biblia itech kenon nemij akin yomijkej? Miyekej tlaneltokiltin xkiseliaj. ¿Tleka? Pampa Satanás kichiua ijkon matemachtikan. Satanás kitekitiltia tlaneltokiltin tlen xmelajkej. Yejua kichiua ika tlaltikpakchanejkej makineltokakan ika ijkuak se miki yauj oksekan ken se espíritu. Ika yejuin tlakajkayaualistli iuan okseki tlemach tlen noneltoka, kichiua ika tlaltikpakchanejkej makitlalkauikan Jehová. ¿Kenon kichiua?

17. ¿Tleka kichiua maka kuajli manonemili itech Jehová pampa noneltoka ika akin yomijkej kintlajyouiltiaj ika tlitl?

17 Ijkon ken yotikitakej, sekimej tlaneltokiltin temachtiaj ika akin xkuakualtin nochipa kintlajyouiltiskej ika tlitl. Yejuin tlaneltokijli kichiua manonemili tlen xkuajli itech Jehová, akin tetlasojtla niman xkeman yakaj ijkon kitlajyouiltiskia (xpoua 1 Juan 4:8). ¿Tlenon tiknemiliskia tejua tla se tlakatl kimatlajtlatiskia ikoneuj pampa xokitlakamat? ¿Tiktlakaitaskia yejuin tlakatl? ¿Tiknekiskia tikixmatis? Tikmatstokej ika ka. Tiknemiliskia ika yejuin tlakatl melak xkuajli. Yejon tlen Satanás kineki matikneltokakan: ika Jehová nochipa kintlajyouiltia tlaltikpakchanejkej ika tlitl.

18. ¿Tlen tlakajkayaualistli temachtiaj tlaneltokiltin, tlen kichiua makinueyichiuakan akin yomijkej?

18 Satanás noijki kitekitiltia seki tlaneltokiltin matemachtikan ika akin yomijkej nokuepaj espíritus, niman ijkon makintlakaitakan niman makinueyichiuakan. Yejuin tlaneltokijli temachtia ika yejon espíritus uelis melak techpaleuiskej noso melak techtlauelitaskej. Ipampa yejuin tlakajkayaualistli, miyekej tlaltikpakchanejkej kinmakasij niman kinueyichiuaj akin yomijkej. San ika, Biblia temachtia ika akin yomijkej noseuijtokej niman ika san noneki matikueyichiuakan akin melauak toTajtsin, Jehová, akin otexchijchiuj niman akin nochi otechmakak (Apocalipsis 4:11).

19. ¿Tlenon okse tlamachtijli itech Biblia uelis tikasikamatiskej ijkuak tomachtiaj tlen melauak ipan nochiua ijkuak se miki?

19 Ijkuak tikixmatij tlen melauak itech kenon nemij akin yomijkej, tlaneltokiltin xok techkajkayauaj. Noijki, kuajli tikasikamatij okseki tlamachtiltin itech Biblia, kentla ijkuak tlajtoua ika uelis tinemiskej nochipa ipan Xochitlalpan. Yejuin tlamachialistli tikneltokaj ijkuak tikasikamatij ika akin yomijkej xyauej oksekan kentla espíritus.

20. ¿Tlen tlajtoltilistli tikitaskej ipan okse capítulo?

20 Yeuejkaui, Job otetlajtolti: “Tla se tlakatl miki, ¿uelis oksejpa uajnemis?” (Job 14:14). Ika okseki tlajtoltin, ¿uelis oksejpa yoliuiskej akin kochtokej ipan mikilistli? Melak teyolseui kenon Biblia tlanankilia, ijkon ken tikitaskej ipan okse capítulo.

^ párr. 5 Ipan apéndice, “¿Yemelak tikpiyaj itlaj tlen xmiki niman tlen xueli tikitaj?” techtomilia tlenon kijtosneki tlajtoltin alma niman espíritu.