Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 7

Akinmej yomikej kinyolitiskej

Akinmej yomikej kinyolitiskej
  • ¿Tleka tikneltokaj kinyolitiskej akinmej yomikej?

  • ¿Melauak Jehová kineki kinyolitis akinmej yomikej?

  • ¿Akinmej kinyolitiskej?

1-3. ¿Akin kintlalochtijtok nochtin tlaltikpaktlakamej, uan tlen techmachtia Biblia?

XIMOKUAYEJYEKO tikchololijtok se yolkatl temomojti tlen okachi chikauak uan tlen motlaloa. Tikmati tla mitskitskis mitsmiktis, pampa yotikitak ken yokinmikti miakej moyolikniuan. Maski sapanoa timotlalos, ye okachi motokijti. Moita amo uelis ticholos. Maski ijkon, san niman ikaj ajsi uan mitspaleuia. Ye okachi chikauak amo ken nin yolkatl, uan ye kineki mitspaleuis. ¡Melauak mitsyolseuia!

2 Uelis tikijtoskej axkan yimitstlalochtijtok se yolkatl ken tlen otikijtojkej. Uelis tikijtoskej nochtin techtlalochtijtok. Ken otimomachtijkej itech tlamachtil 6, Biblia techiluia mikilistli techtlalochtijtok. Amo ikaj uelis cholos nion uelis kitlajtlamis, uan nochtin yotikitakej ken yokinmikti miakej toyolikniuan. Maski ijkon, Jehová ye kipia miak chikaualistli amo ken mikilistli. Ye akin Techmakixtia tlen techtlasojtla. Uan melauak ye yotechititi uelis kitlajtlamis mikilistli, uan ye techiluia san sepa kitlajtlamis. Biblia kijtoa: “Iwa ikokolikni non sa iksemi kipojpolos ye n mikílistli” (1 Corintios 15:26). ¡Melauak kuali tlen techiluia!

3 Ma timokuayejyekokan ken tinochtin sapanoa timoyolkokoaj ijkuak ikaj miki. Ijkon kuali tikajsikamatiskej itlaj tlen uelis techyolpaktis: Jehová techiluia akinmej yomikej uelis oksepa yoltoskej (Isaías 26:19). Ye kinyolitis; nin kijtosneki chialistli itech yolitilistli.

IJKUAK MIKI AKIN TIKTLASOJTLAJ

4. 1) ¿Tleka uelis tikmatiskej tlen kimachilia Jehová ijkuak timomachtiaj tlen okimachili Jesús ijkuak omikik se iyolikni? 2) ¿Iuan akinmej kuali omouikaya Jesús?

4 ¿Yomikik se mokalchanejka noso se moyolikni? Melauak tikitaj oui tikxikoskej pampa techyolkokoa uan amo itlaj uelis tikchiuaskej pampa tikpaleuiskej. Ijkuak ijkon techpanoa okachi tiknekij ma techyolchikaua iTlajtol toTajtsin Dios (xiktlajtolti 2 Corintios 1:3, 4). Biblia techiluia tlen kimachiliaj Jehová uan Jesús ijkuak ikaj miki. Techiluia Jesús melauak omoyolkoko ijkuak omikik se iyolikni, uan tejuan tikmatij Jesús otechititi tlen kimachilia iTajtsin (Juan 14:9). Ijkuak oyaya Jerusalén, ye okintlajpaloaya Lázaro, María uan Marta, akinmej ochantiayaj Betania. Yejuan kuali omouikayaj, ik non, Biblia kijtoa “Jesús okintlasojtlaya n Marta, María iwa n Lázaro” (Juan 11:5). Maski ijkon, Lázaro omikik ken otimomachtijkej itech tlamachtil 6.

5, 6. 1) ¿Tlen okimachili Jesús ijkuak okinmitak ikalchanejkauan uan iyolikniuan Lázaro ochokayaj? 2) ¿Tleka techyolchikaua tikmatiskej Jesús sapanoa omoyolkoko?

5 ¿Tlen okimachili Jesús ijkuak omikik iyolikni? Biblia techiluia Jesús okintlajpaloto ikalchanejkauan Lázaro uan iyolikniuan, akinmej ochokayaj pampa omikik. Ijkuak ye okinmitak, noijki omoyolkoko. Biblia techiluia: “Jesús oyoltélinki asta oyolpatsiwik” uan satepan “Jesús ochokak” (Juan 11:33, 35). ¿Tleka sapanoa omoyolkoko? ¿Amo okimatiaya uelis kiyolitiskia Lázaro? Jesús kema okimatiaya. Ye okimatiaya itlaj tlen sapanoa kualtsin panoskia (Juan 11:3, 4). Maski ijkon, ye omoyolkoko pampa omikik iyolikni.

6 Ik non, techyolchikaua tikmatiskej Jesús sapanoa omoyolkoko. Techmachtia ye uan iTajtsin melauak kikokoliaj mikilistli. Uan Jehová kipia chikaualistli pampa kitlajtlamis mikilistli. Ma timomachtikan nin milagro tlen Jesús okichi ika ichikaualis toTajtsin Dios.

“¡LÁZARO, XIWALKISA!”

7, 8. ¿Tleka miakej okineltokayaj ayakmo oksepa kitaskiaj Lázaro, maski ijkon, tlen okichi Jesús?

7 Lázaro okitokakej itech se koyoktli, uan Jesús okijto ma kikachiuakan tetl tlen okitsakuaya non koyoktli. San niman Marta okilui ken yokipiaya naui tonal omikik, uelis itlalnakayo Lázaro yopotoniaya (Juan 11:39). Nochtin tlaltikpaktlakamej okineltokayaj ayakmo oksepa kitaskiaj.

Ijkuak okiyolitijkej Lázaro miakej oyolpakej (Juan 11:38-44)

8 Ijkuak okikachijkej tetl, Jesús chikauak okijto: “¡Lázaro, xiwalkisa!”. ¿Tlen opanok? “Ijkuakó n miketl owálkiski.” (Juan 11:43, 44.) ¿Timokuayejyekoa ken melauak nochtin oyolpakej? Ikniuan, ikalchanejkauan, iyolikniuan uan akinmej okixmatiayaj, kuali okimatiayaj Lázaro omikik; maski ijkon, axkan oksepa ompa okatka nin tlakatl tlen melauak okitlasojtlayaj. Ijkuak okitakej amo okineltokayaj. Uan uelis miakej okinapalojkej pampa sapanoa oyolpakiayaj. Tikitaj Jehová kipia miak chikaualistli pampa kitlajtlamis mikilistli.

Elías okiyoliti ikonese iknosiuatl (1 Reyes 17:​17-​24)

9, 10. 1) ¿Akin okimakak chikaualistli Jesús pampa kiyolitis Lázaro? 2) ¿Ken techpaleuia tiktlajtoltiskej itech Biblia inneskayo akinmej okinyolitijkej?

9 Jesús amo okijto san ye iselti okichi nin milagro. Achto kinotsaskia Lázaro, omotlatlaujti ixpan Jehová uan okijto ye akin kinyolitia akinmej yomikej (xiktlajtolti Juan 11:41, 42). Uan amo san itech non tonal Jehová ikaj okiyoliti. Itech iTlajtol toTajtsin Dios tikajsij ok chikueyi tlapoualismej tlen techtlapouiaj itech yolitilistli. * Melauak techyolpaktia tikintlajtoltiskej uan tikinmomachtiskej ninmej tlapoualismej. Techmachtiaj toTajtsin Dios amo kinpejpena akinmej kinpajtis uan akinmej amo, pampa tikitaj ye okinyoliti telpokamej uan akinmej okachi uejueyij, tlakamej uan siuamej, israelitas uan noijki akinmej oualayaj itech okseki altepemej. ¡Uan itech ninmej tlapoualismej tikitaj ken melauak oyolpakej! Ken ijkuak Jesús okiyoliti se ichpochtli, itatajuan “omotlajtlachialtijkeh” (Marcos 5:42). Melauak, Jehová okichi ma yolpakikan itech itlaj tlen amo keman kilkauaskiaj.

Pedro okiyoliti Dorcas akin otlaneltokaya itech Cristo (Hechos 9:​36-​42)

10 Kema, nochtin tlaltikpaktlakamej akinmej Jesús okinyoliti oksepa omikej. ¿Kijtosneki inyolitilis amo itlaj ipati? Amo. Ninmej tlapoualismej techmachtiaj itlaj tlen miak ipati uan tlen techyolchikauaj.

¿TLEN TECHMACHTIAJ TLAPOUALISMEJ ITECH YOLITILISTLI?

11. ¿Ken techyekiluia tlapoualistli ijkuak okiyolitijkej Lázaro tlen kijtoa Eclesiastés 9:5?

11 Biblia techmachtia “akinmej yomikej yejuan ayakmo itlaj kimatij” (Eclesiastés 9:5). Nin kijtosneki, nion yoltokej oksekan nion amo itlaj kimatij. Tlapoualistli itech iyolitilis Lázaro techmachtia non. Ijkuak okiyolitijkej, ¿okinmilui tlaltikpaktlakamej ken kajki iluikak? ¿Okinmomojti ijkuak okinmilui ken otlajyoui ijtik tlitl? Amo. Biblia amo kijtoa ijkon opanok. Itech naui tonalmej tlen Lázaro omiktoka ‘ayakmo itlaj okimatiaya’. Ye san okochtoka itech mikilistli (Juan 11:11).

12. ¿Tleka uelis tikneltokaskej melauak okiyolitijkej Lázaro?

12 Tlen okipanok Lázaro noijki techmachtia yolitilistli amo san se tlamantli tlen moijtoa uan amo mochiuas, nin se tlamantli tlen melauak mochiuas. Jesús okiyoliti Lázaro inmixpan miakej tlaltikpaktlakamej. Ik non, nion tlayekankej teopixkamej akinmej amo okitlasojtlayaj Jesús amo okijtojkej amo melauak okiyoliti. Yejuan okijtojkej: “¿Tlan tikchiwaskeh? N tlakatl kinchijtinemi miakeh milagros” (Juan 11:47). Miakej tlaltikpaktlakamej oyajkej okitatoj Lázaro uan opejkej tlaneltokaj itech Jesús. Ika iyolitilis Lázaro okitakej ken toTajtsin Dios melauak okiualtitlanki Jesús. Melauak kuali omoitayaj non, ik non, sekimej tlayekankej teopixkamej opejkej mokuayejyekoaj ken uelis kinmiktiskiaj Jesús uan Lázaro (Juan 11:53; 12:9-11).

13. ¿Tleka tikneltokaj Jehová melauak kinyolitis akinmej yomikej?

13 ¿Kijtosneki amo kuali timokuayejyekoaj tla tikneltokaj itech yolitilistli? Amo, pampa Jesús okijto ajsis tonal ijkuak “nochteh non yomikkeh iwa tooktokeh” kinyolitiskej (Juan 5:28). Pampa Jehová ye akin kinmaka yolilistli nochtin, ¿uelis tikijtoskej oui pampa oksepa kinyolitis? Jehová uelis kinyolitis pampa ye sapanoa tlalnamiki. Maski ijkon, ¿ye kinmilnamiki tokalchanejkauan tlen yomikej? Ximokuayejyeko: ¡ToTajtsin Dios kimati ken intoka nochtin sitlalimej tlen katej itech semanauak! (Isaías 40:26.) Ik non, uelis tikijtoskej Jehová kilnamiki nochi itech tokalchanejkauan tlen yomikej, uan noijki ye kineki kinyolitis.

14, 15. Ika tlen okijto Job, ¿Jehová melauak kineki kinyolitis akinmej yomikej?

14 ¿Jehová melauak kineki kinyolitis akinmej yomikej? Biblia techmachtia ye kinektok kinyolitis. Job se kuali itekipanojka toTajtsin Dios okitlajtlani: “Tla se tlakatl miki, ¿uelis oksepa moyolitis?”. Job okijto ye kichiaskia itech koyoktli tonal ijkuak toTajtsin Dios kilnamikiskia. Ik non, Job okilui Jehová: “Tinechnotsas, uan ne nimitsnankilis. Tikneki tikitas tlen otikchijchi ika momauan” (Job 14:13-15).

15 Ximokuayejyeko: Jehová kineki ma ejko tonal ijkuak ye kinyolitis akinmej yomikej. ¿Amo melauak techyolchikaua tikmatiskej Jehová kineki kinyolitis akinmej yomikej? Maski ijkon, ¿ken kinyolitis? ¿Akinmej kinyolitiskej, uan kanin?

“NOCHTEH NON YOMIKKEH IWA TOOKTOKEH”

16. ¿Ken yetos innemilis akinmej kinyolitiskej?

16 Ijkuak tiktlajtoltiaj itech Biblia nochi tlapoualismej itech yolitilistli tlen yiuejkika omochijkej, tikajsikamatij tlen panos satepan. Nochtin tlaltikpaktlakamej akinmej okinyolitijkej nikan itech Tlaltikpak oksepa okinmitakej ikalchanejkauan. Yolitilistli tlen satepan mochiuas okachi kuali yetos. Ken yotimomachtijkej itech tlamachtil 3, toTajtsin Dios kineki kikuepas nochi Tlaltikpak se kualtsin xochitlali. Ik non, akinmej kinyolitiskej ayakmo kitaskej guerras, ouijkayotl nion kokolistli. Yejuan nochipa uelis yolpakiskej uan kipiaskej yolseuilistli nikan Tlaltikpak.

17. ¿Keski tlaltikpaktlakamej kinyolitiskej?

17 ¿Akinmej kinyolitiskej? Jesús okijto “nochteh non yomikkeh iwa tooktokeh kikakiskeh itlajtol. Iwa kisaskeh(Juan 5:28, 29). Noijki itech Apocalipsis 20:13 kijtoa: “N weyi atl okintemák non omikkeh ijtik, noijkó okichijkeh akimeh okatkah intech inmiketekochwah”. (Xikita tlamachtil “¿Tlen kijtosnekij Seol uan Hades?”3.) Ompa ayakmo itlaj mokauas ijkuak oksepa kinyolitiskej nochtin akinmej yomikej. Tlatitlanil Pablo okijto: “Nochteh non yomikkeh moyolitiskeh, akimeh otlájtlakolchijkeh iwa akimeh amó [noso, akinmej kichiuaj tlen kuali uan tlen amo, TNM]” (Hechos 24:15). ¿Tlen kijtosnekij ninmej tlajtolmej?

Itech Xochitlali, tlaltikpaktlakamej akinmej yomikej kinyolitiskej uan uelis yetoskej iuan inkalchanejkauan

18. ¿Akinmej itech “akinmej kichiuaj tlen kuali” kinyolitiskej, uan ken mitspaleuia tejuatsin nin chialistli?

18 Itech “akinmej kichiuaj tlen kuali” yetokej miakej tlaltikpaktlakamej tlen tikajsij itech Biblia tlen ochantiayaj itech Tlaltikpak achto ualaskia Jesús, ken Noé, Abrahán, Sara, Moisés, Rut, Ester uan miakej oksekimej. Itech Hebreos tlakotonal 11 ompa moijtoa intoka miakej tlakamej uan siuamej tlen okitekichiuilijkej toTajtsin Dios. Uan itech “akinmej kichiuaj tlen kuali” noijki yetokej miakej itekipanojkauan Jehová tlen mikij axkan itech ninmej tonalmej. Pampa tikpiaj nin chialistli itech yolitilistli, amo timomojtiaj timikiskej (Hebreos 2:15).

19. ¿Akinmej tlaltikpaktlakamej “akinmej okichijkej tlen amo kuali”, uan tlen ueyi tlateochiualistli kinmakas Jehová?

19 Sapanoa miakej tlaltikpaktlakamej amo keman omomachtijkej itech Jehová, ik non, yejuan amo keman okitekichiuilijkej nion amo okichijkej itlanekilis. ¿Tlen kinpanos nochtin ninmej tlaltikpaktlakamej tlen yomikej? Ninmej tlaltikpaktlakamej “akinmej okichijkej tlen amo kuali” Jehová amo kinmilkauas. Akin melauak ToTajtsin Dios, noijki kinyolitis uan kinkauas ma momachtikan itech uan ma kitekichiuilikan. Itech mil xiuitl, akinmej yomikej kinyolitiskej, uan uelis yetoskej san sekan iuan miakej itekipanojkauan Jehová tlen amo keman okikajkej uan kitekichiuiliaj nikan ipan Tlaltikpak. Nonmej tonalmej tlen Biblia kitokayotia “Tonati keman Ye tlaixkomakakih” melauak kualtsin yetoskej. *

20. ¿Tlen kijtosneki Gehena, uan akinmej yauij ompa?

20 ¿Kijtosneki nin kinyolitiskej nochtin tlaltikpaktlakamej akinmej oyoltokaj itech Tlaltikpak? Amo. Biblia kijtoa sekimej katej itech “Gehena” (Lucas 12:5, TNM). Gehena kijtosneki oksekan, tlen okatka ik ueyi altepetl Jerusalén, kanin okitlatiayaj tlajsoli uan akinmej mikij. ¿Akinmej ompa okintlatiayaj? Judíos ompa okintlatiayaj akinmej amo okinnamikiaya ma kintokakan nion ma kinyolitikan. Ik non, tlajtoli Gehena kijtosneki mikilistli kanin ayakmo uelis kinyolitiskej. Jesús kinmixkomakas akinmej yomikej, maski ijkon, akin tlayekanas ye Jehová (Hechos 10:42). Uan toTajtsin Dios amo kinyolitis tlaltikpaktlakamej tlen ye kimati sapanoa amo yolkualmej uan amo kinekij kipatlaskej innemilis.

KINYOLITISKEJ PAMPA YETOSKEJ ILUIKAK

21, 22. 1) ¿Tlen okse yolitilistli onka? 2) ¿Akin achto okiyolitijkej ken se espíritu?

21 Biblia noijki techiluia onka okse yolitilistli. Kinyolitiskej akinmej yetoskej itech iluikak ken espíritus. ITlajtol toTajtsin Dios techtlapouia san itech se tlakatl tlen okiyolitijkej pampa ma yeto iluikak, ye Jesucristo.

22 Jesús okimiktijkej ken se tlakatl; maski ijkon, Jehová amo okikajte iKone yolmelauak itech Mikakoyoktli (Salmo 16:10; Hechos 13:34, 35). Okiyoliti, maski amo ken se tlakatl. Tlatitlanil Pedro techyekiluia Cristo “omikki itech ikuerpo pero omoyoliti [ken se] espíritu” (1 Pedro 3:18). ¡Melauak omochi se ueyi milagro! Jesús oksepa yokatka ken se espíritu tlen kipia miak chikaualistli (xiktlajtolti 1 Corintios 15:3-6). Ye akin achto okiyolitijkej pampa yetoskia iluikak. Maski ijkon, ok poliuij miakej ma kinyolitikan (Juan 3:13).

23, 24. ¿Akinmej pouij itech amo miakej iichkatsitsiuan Jesús, uan keski yetoskej?

23 Pampa Jesús okimatiaya yaskia iluikak, ye okinmilui imachtijkauan yolmelauakej, nio ‘nomechmajmaniliti se lugar’ (Juan 14:2). Akinmej yaskiaj iluikak okintokayoti “amo nonmiakeh [...] noichkawah” (Lucas 12:32). ¿Keski akinmej kichiuaj ken Cristo yolmelauakej kiyektlaliaj amo miakej ichkatsitsintin? Itech Apocalipsis 14:1 tlatitlanil Juan okijto: “Satepa onontláchixki iwa onikitak n Ichkatsi [Jesucristo] omoketoka ipan Siontepetl. Ompa íwa okatkah se siento iwa ome póali iwa n nawi mil (144,000) tlakah non okipixtokah ijkuilitok Itoka n Ichkatsi iwa Itoka Itajtsi kan inmixkuak”.

24 ToTajtsin Dios kinyolitia ninmej 144,000 akinmej kichiuaj ken Cristo pampa ma yetokan itech iluikak, ompa noijki pouij itlatitlaniluan Jesús yolmelauakej. ¿Keman kinyolitiaj? Tlatitlanil Pablo okijto nin mochiuaskia ijkuak Cristo “walmuikas” (1 Corintios 15:23). Ijkuak Pablo okijto “walmuikas”, ika tlajtoli griego kijtosnekia tonalmej ijkuak Cristo tlanauatijtoskia. Axkan tikatej itech itonaluan Cristo, ken timomachtiskej itech tlamachtil 9. Axkan san sekimej katej itech ninmej 144,000. Ijkuak mikiskej san niman kinyolitiskej pampa ma chantikan iluikak (1 Corintios 15:51-55). Maski ijkon, nochtin oksekimej tlaltikpaktlakamej satepan kinyolitiskej pampa chantiskej itech Tlaltikpak tlen mokuepas se xochitlali.

25. ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

25 Tejuatsin uelis tikneltokas Jehová kitlajtlamis mikilistli pampa nochipa (xiktlajtolti Isaías 25:8). Maski ijkon, uelis timotlajtlania: “¿Tlen kichiuaskej itech iluikak akinmej ompa kinyolitiskej?”. Yejuan yetoskej itech se kuali Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak. Itech okse tlamachtil okachi timomachtiskej itech nin tekiuajkayotl.

^ párr. 9 Itech 1 Reyes 17:17-24; 2 Reyes 4:32-37; 13:20, 21; Mateo 28:5-7; Lucas 7:11-17; 8:40-56 uan Hechos 9:36-42 uan 20:7-12, tikajsij okseki tlapoualismej.

^ párr. 19 Itech tlamachtil “¿Tlen kijtosneki Tonal keman ye Tlaixkomakaki?”, uelis okachi timomachtis itech tonati keman Ye tlaixkomakakih uan ken kinixkomakaskej tlaltikpaktlakamej.