1-3. ¿Jas kontraʼal yiʼoj jpatiktik jpetsaniltik, sok jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik spaklajel ja jas wa sjeʼa ja Biblia?

PENSARAN bʼa yiʼoja patik jun kʼakʼal chan jel ja yipi sok mas wa x-ajni yuja weʼn. Waxa naʼa ta slajawa, mini oj snaʼa yajulal, pes awilunejxa jastal smilunej jitsana wamigo. Sok anima xa kʼolo abʼaj ajnel ja janekʼ xbʼobʼawuji, ojxtani slajaʼa. Lajansok mey bʼa oja koltabʼaj. Pe junta chʼaykʼujol eljul juna koltanum. Masni jel ja yip yuja maʼ yiʼoja patiki sok skʼapa sbʼaj bʼa oj skoltaya. ¡Janekʼto xlikiki!

² Jastalni ja jaw, ja weʼn yiʼonejxa apatik jun kontraʼanum. Pe mi kechanuk weʼna, bʼa jpetsaniltik. Jastal jnebʼatik ja bʼa kapitulo 6, ja Biblia wa sjeʼa ja chamelali jun kontraʼanum. Mini june bʼa keʼntik wa xbʼobʼ jpaktik ajnel sok skʼuljel ganar, sok kilunejtik xa jastal sjapatayi ja sakʼanil ja matik jel xkʼanatiki. Pe ja Jyoba masni jel ja yip yuja chamelali, sok yeʼnani ja jKoltanumtik jel skʼanawotiki. Sjeʼunejxani oj skʼul ganar ja chamelali, sok wa skʼapa oj xchʼaysnajel bʼa tolabida. Ja Biblia wa xyala: «Ja mero último oj scʼuluqui, oj xchʼay snaajel ja chamel chʼaqueli» (1 Corintios 15:26). ¡Jelni tsamal yabʼjela!

³ Pensaran ja syajal wa xyaʼakan ja kontraʼal it. Jachuk  oj kabʼtik stojolil jun jasunuk bʼa oj ya gustoʼaxukotik: ja Jyoba wa skʼapa ja matik chamelexa oj cha sakʼwuke yajkʼachil ekʼele (Isaías 26:19). Ja yeʼn oj ya kumxuk ja sakʼanileʼi; jani it ja mero smajlajel sbʼaja sakʼwelali.

4. a) ¿Jas yuj ja sjejel bʼa Jesús wa skoltayotik snajel jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni ay maʼ wa xchami? b) ¿Machtik kʼot yamigoʼuk ja Jesús?

⁴ ¿Ay maʼ bʼa chamelawuj juna pamilya ma juna wamigo? Lajansok mini oj kuchukawuj ja syajali, ja tristeʼili soka mixa naʼa jastal oj ajyan yuja mi jas xbʼobʼa kʼuluki. Jani ekʼeleʼik it mas wa xkʼanatik aya kulan jkʼujoltik ja Yabʼal ja Dyosi (kʼuman ja 2 Corintios 1:3, 4). Ja Biblia wa xya jnatik jastal yaj wa xyabʼ ja Jyoba soka Jesús sbʼaja ma wa xchami. Wa sjeʼakitik jastal jel yaj yabʼ ja Jesús yajni cham ja yamigo Lázaro, sok wa xnaʼatik ja yeʼn jani sjeʼa ja lekil smodo ja sTati (Juan 14:9). Yajni wa xwaj ja bʼa Jerusalén, wani x-ekʼ yulatay ja Lázaro, ja María soka Marta. Ja yeʼnleʼi ti ajyiye kulan bʼa stsʼeʼel ja chonabʼ Betania. Jelni lek yila sbʼaje, ja yuj ja Biblia wa xyala ja Jesús «jel yaj huax yab ja Marta soc ja [María] soc ja Lázaro» (Juan 11:5). Pe ja Lázaro chami, jastal kilatik ja bʼa kapitulo 6.

5, 6. a) ¿Jastal waj ja Jesús yajni yila wan okʼel ja spamilya soka yamigoʼik ja Lázaro? b) Soka jastal yaj yabʼ ja Jesús, ¿jas yuj wa stsatsankʼujolanotik?

⁵ ¿Jastal waj ja Jesús yajni cham ja yamigo? Ja yeʼn waj yulatay ja spamilya soka yamigoʼik ja Lázaro, pes ja yeʼnleʼi waneni okʼel yuja chami. Yajni yila, xyawalani waj ja skʼujoli, «syatzʼa sbaj ja yaltzil ja yeni» sok «ti bojti yoqʼuela» (Juan 11:33, 35). ¿Jas yuja okʼi? ¿Yuj maʼ mixa jas oj bʼobʼ kʼulaxuk? Miyuk. Pes ja Jesús wani snaʼa ay jas jel chaʼanyabʼalil ojxta ekʼuk (Juan 11:3, 4). Pe ama jachukuk, yabʼ syajal sok och stristeʼil yuja jas wa xyaʼakan ja chamelali.

⁶ Ja jastal yaj yabʼ ja Jesús wa stsatsankʼujolanotik. Wa  sjeʼa ja yeʼn soka sTati wa xyilkʼujolane ja chameli. Pe ja Jyoba ayni yiʼoj ja yip bʼa oj skʼul ganar sok xchʼayjel snajel ja kontraʼal it. La kiltik ja senya skʼulan ja Jesús soka yip ajiyi yuja Dyosi.

7, 8. ¿Jas yuj bʼobʼta spensarane ja matik teye ja bʼa ajyi ja Lázaro mixani jas wa xbʼobʼ kʼulaxuka, pe jasa skʼulan ja Jesusi?

⁷ Ja Lázaro ti mukubʼal bʼa jun kʼeʼen, soka Jesús yala ayawe eluk ja ton makan yuj ja stiʼ kʼeʼeni. Pe ja Marta yala ayxa yikʼil yuja ayxa chane kʼakʼu chameli (Juan 11:39). Bʼa spensar ixuk winik, mixani jas oj bʼobʼ kʼulaxuka.

⁸ Yajni yawe eluk ja toni, ja Jesús kʼumani tsats: «Lázaro, ¡elan xa jan!». Anto, ¿jasa ekʼi? «Jaxa Lázaro [...], ti el jana.» (Juan 11:43, 44.) Pensaraʼan janekʼto gustoʼaxiye ja smoj-alijelik ixuki, ja spamilyaʼiki, ja yamigoʼiki soka sbesinoʼiki, pes wani snaʼawe lek ja Lázaro chamtaniʼa; pe ja wego cha tixa ay soke ja winik maʼ jel skʼanaweʼi. Lajansok mi meranuk, pe jachni ekʼa. Jitsan steltalane yuja sgustoʼileʼi. Ti wa xkilatik masni ay yip ja Dyosi yuja chamelali.

9, 10. a) ¿Jastal ya chijkajuk ja Jesús ja Maʼ ajiyi ja yipi bʼa ya sakʼwuk ja Lázaro? b) ¿Jastik slekilal wa xbʼobʼ katik eluk skʼumajel sbʼaja sakʼwelalik wa staʼa tiʼal ja Biblia?

⁹ Ja Jesús mi yala yeʼnta skʼulan stuchʼil ja senya it. Ja yajni ojxta skʼumuk ja Lázaro, skʼulan jun orasyon bʼa ya chijkajuk ja Jyoba yeʼnani ja maʼ wa xya sakʼwuk ja chamwiniki (kʼuman ja Juan 11:41, 42). Pe mi kechanta ja ekʼele jaw ya makunuk ja yip ja Jyoba. Ja sakʼwelal ja Lázaro jaʼita june ja bʼa bʼalune sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Yabʼal ja Dyosi. * Jelni xyaʼa gusto skʼumajel sok spaklajel sbʼaja sakʼwelalik it. Wa sjeʼakitik ja Dyosi mini jun maʼ menos wa xyila, pes ya sakʼwuk keremtik sok awelik, winike  sok ixuke, israʼelenyoʼik sok mi israʼelenyoʼuk. ¡Sok janekʼto gustoʼil wa x-ilxi ja bʼa sjejelik it! Jun sjejel, yajni ja Jesús ya sakʼwuk jun yal akʼix, ja snantati «ti kanye‘ kʼelana» yuja gustoʼili (Marcos 5:42, YD). Jaʼi, ja sakʼwelalik it naka ekʼele bʼa aji gustoʼaxuk ja ixuk winik yuja Jyoba sok bʼa mini oj chʼayskʼujole.

¹⁰ Pe ja ixuk winik ya sakʼwuk ja Jesús cha chamyeniʼa. ¿Wan maʼ stojolan ja it mini tʼun makuni ja jas skʼulani? ¡Miyuk! Ja xcholjelik it bʼa Biblia wa sjeʼa ja smeranil sbʼaja sakʼwelali sok wa xya jipjkʼujoltik.

11. ¿Jastal wa sjeʼa merani lek ja jas wa xyala ja Eclesiastés 9:5 sbʼaja sakʼwelal ja Lázaro?

¹¹ Ja Biblia wa sjeʼa ja matik chamelexa «mixa to jas snaʼawe» (Eclesiastés 9:5). Ja yeʼnleʼi mixa ayuke sakʼan bʼa pilan lugar sok mini snaʼawe jasa wan ekʼeli. Sok jachni wa sjeʼa ja sakʼwelal ja Lázaro. Yajni sakʼwi, ¿kʼe maʼ xchol yabʼ ja tuki jastal ja bʼa satkʼinali? ¿Ma ya xiwuk bʼa ay jun inpierno? Miyuk. Ja Biblia mini staʼa tiʼala. Ja chane kʼakʼu ajyi chamel ja Lázaro, mixa to jas snaʼa, pes chamelxani ay jastal june maʼ wan lek wayel (Juan 11:11).

12. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja sakʼwelal ja Lázaro ekʼni meran leka?

¹² Soka jas ekʼ sbʼaja Lázaro wa xcha sjeʼa ja sakʼwelali mi jun kwentoʼuk, meroni smeranila. Jitsan ixuk winik yilawe yajni ja Jesús ya sakʼwuk ja Lázaro. Ja olomaliki, matik yilkʼujolane ja Jesús, mini yalawe mi meranuk ja jas skʼulan ja Jesusi. Sok ja yuj yalawe: «¿Jasuncʼa lec oj cʼultic ba? Ja tan huinic jahui huan scʼulajel ecʼ jitzan milagro» (Juan 11:47). Jitsan waj yil-e ja maʼ sakʼwiʼi sok skʼuʼane bʼa Jesús. Soka jas ekʼ sbʼaja Lázaro ti yilawe ja Jesús yeʼnani ja maʼ jekubʼal yuja Dyosi. Pes chikani lek ja jas ekʼi, ja yuj jujuntik olomalik judío och sleʼe modo bʼa oj smil-e ja Jesús soka Lázaro (Juan 11:53; 12:9-11).

13. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba ojni ya sakʼwuk ja matik chamelexa?

 ¹³ ¿Lom ita maʼ skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelali? Miyuk, pes ja Jesús skʼapa oj kʼotuk ja kʼakʼu ja matik chamelexa «oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28). Yuja Jyoba yeʼn yaʼa ja jsakʼaniltiki, ¿wokol maʼ spensarajel ja oj ya kumxuk ja jsakʼaniltiki? Pes jani janekʼ wa xbʼobʼ snol ja bʼa spensari. ¿Wan maʼ xbʼobʼ julskʼujol ja matik chamelxa kujtiki? Pensaraʼan ja it: ja Dyosi wa xchʼak snaʼ ja sbʼiʼil spetsanil ja kʼanaliki (Isaías 40:26). Ja yuj, ja Jyoba wani xbʼobʼ julskʼujol jastal mero spetsanil ja matik chamelxa kujtiki, sok wani skʼana oj ya kumxuk ja sakʼanileʼi.

14, 15. Jastalni yala ja Job, ¿janekʼto wa skʼana ja Jyoba yajel sakʼwuk ja matik chamelexa?

¹⁴ ¿Janekʼto maʼ wa skʼana ja Jyoba yajel sakʼwuk ja matik chamelexa? Ja Biblia wa sjeʼa wani xkʼankʼuni yuj skʼulajel. Jun yaʼtijum ja Dyos sbʼiʼil Job sjobʼo: «Ta jun winik xchami, ¿oj maʼ cha bʼobʼ sakʼwuk?». Ja Job wan yaljel oj majlanuk bʼa kʼeʼen masan xkʼot ja styempoʼil ja Dyos xjulskʼujol bʼa yeʼna. Ja yuj yala yabʼ ja Jyoba: «Weʼn oj paywanan, sok ja keʼn oj jakʼe. Wani xkʼankʼuni awuj yiljel jawa kʼulbʼeni» (Job 14:13-15).

¹⁵ Pensaran ja it: ja Jyoba xkʼankʼuniyuj oj ya sakʼwuk ja chamwiniki. ¿Mi maʼ wani stsatsankʼujolanotik snajel ja it? Pe ¿jastal maʼ oj ajyuk ja sakʼwelal it ja bʼa tyempo jakumto? ¿Machtik oj sakʼwuk, sok bʼaʼa?

16. ¿Jastal oj ajyuk ja sakʼanile ja matik oj sakʼwukeʼi?

¹⁶ Yajni wa xkʼumantik bʼa Biblia sbʼaja sakʼwelalik ajyiʼi, wani xya jnatik sbʼaja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto. Ja ixuk winik matik sakʼwiye ja bʼa Luʼumi jani cha ajyiye soka spamilyaʼeʼi. Pes jachtikni oj ajyuk ja bʼa tyempo jakumto sbʼaja matik oj sakʼwuki, kechan mas lekxa. Jastalni kilatik  ja bʼa kapitulo 3, ja Dyosi wani skʼana yajel paxuk ja Luʼumi jun kʼachinubʼ. Ja yu, ja matik oj sakʼwuki mixa ti oj ajyuke sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼutʼel kʼakʼanel, chaʼanik mulal sok koʼel chamel. Ja yeʼnleʼi ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi jach laman sok gusto lek.

17. ¿Janekʼ ixuk winik oj sakʼwuke?

¹⁷ ¿Machtik oj sakʼwuke? Ja Jesús yala spetsanile «oj yab ja jcʼumali ti ni oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29). Jaxa Apocalipsis 20:13 wa xyala: «Chican jastal chamye. Anima ti chamye ba yoj mar pero ti ni elele ja ba lugar jau ja ba huax nolxi ja maʼ chʼac ta chamuquei». Ja «lugar jau» jani ja Kʼeʼen bʼa wa xchʼak wajuke spetsanil ja ixuk winiki. (Kʼela ja bʼa xetʼan «¿Jasunkiluk ja lugar jaw bʼa wa xnolxi ja maʼ chʼakta chamukeʼi?».) Ja Kʼeʼen it ojni kan jotan yajni sakʼwiyejan ja jitsan miyon matik ti wane jijlel tiwi. Ja jekabʼanum Pablo yala: «Tʼilan oj cho sac-huuc, sea lec, ma malo» (Hechos 24:15). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it?

18. ¿Machtik teye ja bʼa kʼole «lec» oj sakʼwukeʼi, sok jastal wa skoltaya snajel ja oj ajyuk jun sakʼwelal?

¹⁸ Ja bʼa kʼoleʼik matik «lec» ti aye ja jitsan ixuk winik ajyiye sakʼan bʼajtanto oj jakuk ja Jesús ja bʼa Luʼumi, jastal Noé, Abrahán, Sara, Moisés, Rut, Ester sok tuk mas. Ja bʼa kapitulo 11 bʼa Hebreos wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik winik sok ixuk bʼa ajyi yujile jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Dyos. Pe ja bʼa kʼole it teye ja yaʼtijumik ja Jyoba matik wa xchamye ja bʼa jtyempotiki. Ja smajlajel oj ajyuk jun sakʼwelal, wani xkoltani bʼa mi oj och jbʼajtik ja xiwel sbʼaja oj chamkotiki (Hebreos 2:15).

19. ¿Machtik kʼotele ja bʼa kʼole «malo», sok jasa oj skʼuluk ja Jyoba bʼa yeʼnle?

¹⁹ ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik mi kʼot yaʼteltaye ja Jyoba yuja mi kʼot snaʼe sbʼaji? Ja jitsan miyon ixuk winike ja bʼa kʼole «malo» mini chʼayeluk skʼujol ja Dyos smeranili. Oj ya sakʼwukjani sok oj yayi tyempo bʼa oj snaʼe sbʼaj sok oj yaʼteltaye ja Yeʼni. Ja bʼa yojol ja mil jabʼili, ja matik chameli oj sakʼwukejan  sok oj bʼobʼ ajyukesok ja ixuk winike toj wa xyaʼteltaye ja Jyoba ja bʼa Luʼumi. Juni tyempo jel tsamala, pes ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Kʼakʼu yajelyi kwenta ja Dyosi. *

20. ¿Jasunkiluk ja Gehena, sok matik wa xwaj ja tiwi?

²⁰ Anto, ¿wan maʼ xbʼobʼ alxuk oj sakʼwukjan spetsanil ja ixuk winik? Miyuk. Ja Biblia wa xyala jujuntik ti aye bʼa Gehena, ja Biblia bʼa tojol-abʼali sutubʼal jastal «inpierno» (Lucas 12:5). Ja Gehena kʼotel jun lugar bʼa spatik ja chonabʼ Jerusalén, bʼa wa stsikxi tsʼilel sok kwerpoʼalik bʼa chamelxa. ¿Matik wa sjipawe ja tiw ja judíoʼiki? Kechan ja matik mi wa sbʼajine oj mukjuki sok oj sakʼwuki. Ja yujil, ja Gehena wa senyaʼan chʼakelal bʼa juntiro. Ja Jesús ojni koltanuk bʼa oj yi kwenta ja chamwiniki, pe ja mero Jwesi jaʼa Jyoba (Hechos 10:42). Ja Dyosi mini oj ya sakʼwuk ja matik wa snaʼa bʼa mini skʼana oj tukbʼukeʼi.

21, 22. a) ¿Jas pilan sakʼwelal oj ajyuk? b) ¿Machunkiluk waj ja maʼ bʼajtan sakʼwi jastal jun anjel bʼa jel ja yipi?

²¹ Ja Biblia wa xcha sjeʼa ay jun pilan sakʼwelal. Ja sbʼaja matik oj sakʼwuke jastal ikʼ ason bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. Ja Yabʼal ja Dyosi kechanta wa staʼa tiʼal bʼa june maʼ ajyi yuj ja tikʼe sakʼwelal it: ja Jesukristo.

²² Ja Jesús milji jastal jun winik, pe ja Jyoba mini ti yaʼakan bʼa kʼeʼen ja Yunini, ja maʼ jel toji (Salmo 16:10; Hechos 13:34, 35). Ya sakʼwuk, pe mixa jastal jun winikuk. Ja jekabʼanum Pedro wa xcholo ja Kristo «chamni soka sbʼakʼtel yiʼoji, pe sakʼwi jastal ikʼ ason» (1 Pedro 3:18, TNM). ¡Ja jas ekʼi jelni chaʼanyabʼalila! Yajkʼachil ekʼele ja Jesús sakʼwi jastal jun anjel bʼa jel ja yipi (kʼuman ja 1 Corintios 15:3-6). Yeʼnani ja maʼ bʼajtan ajyiyuj ja sakʼwelal it, pe mi kechanta yeʼnuk (Juan 3:13).

23, 24. ¿Machunkiluk kʼotel ja xchʼin kʼole ja Jesús, sok janekʼe?

 ²³ Ja Jesús wa snaʼa ojxta kumxuk bʼa satkʼinal, ja yuj yala yabʼ ja snebʼumanik matik toji: «Oj xa huaj chap ahuilex jun alugarexi» (Juan 14:2). Ja matik oj wajuk ja bʼa satkʼinali ya sbʼiʼiluk «chʼin kʼole» (Lucas 12:32, YD). ¿Janekʼ kʼotel ja chʼin kʼole it? La kiltik ja jas wa xyala ja jekabʼanum Juan bʼa Apocalipsis 14:1: «Ti quila ja Cajualtiqui [Jesukristo] [...]. Ti ni tecʼan ecʼ ja ba huitz Sioni pero ay ni smoja. Ay jun nole lec ja cristiano, ciento cuarenta cuatro mil bi, jaxa ba spatan ja cada jujunei, ti tzʼijbanubal ja sbiil ja Cajualtiqui soc [...] ja sbiil ja Tatal Dios».

²⁴ Ja 144,000 nochumaniki, tey ja sjekabʼanumik toj ja Jesús, ja Dyosi wa xya sakʼwuk bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. ¿Jas tyempoʼil wa x-ekʼ ja sakʼwelal it? Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan oj ekʼuk ja it ja bʼa tyempo oj «jacuc otro vuelta ja Cristo» (1 Corintios 15:23). Yajni ja Pablo yala ja yaljel oj «jacuc otro vuelta ja Cristo», ja bʼa kʼumal griego ja yeʼn ja wan stajel tiʼal ja tyempo yajni ja Jesús wanxa yajel mandari. Jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo 9, ja wego tixani aytik sakʼan ja bʼa tyempo jaw. Ja bʼa jkʼakʼutiki kechanxta tʼusan aye ja 144,000. Yajni xchamyeʼi, tixta wa sakʼwiye bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal (1 Corintios 15:51-55). Pe tʼusan mi spetsaniluk, ja smajlajel yiʼoje ja ixuk winiki jani oj sakʼwuke ja bʼa tyempo jakumto sok oj ajyuke bʼa jun tsamal kʼachinubʼ bʼa Luʼum.

25. ¿Jasa oj jnebʼtik ja bʼa kapitulo jakumi?

²⁵ Ja weʼn wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja mero kontraʼali, ja chamelali, sok oj xchʼaysnajel bʼa tolabida (kʼuman ja Isaías 25:8). Pe bʼobʼta oja jobʼa bʼaj: «¿Jas oj skʼuluke ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali?». Ja yeʼnleʼi ti oj ajyuke bʼa jun tsamal Gobyerno bʼa satkʼinal. Ja bʼa kapitulo jakumi oj jnebʼtik mas sbʼaja gobyerno it.