1. ¿Jas orasyon jel naʼubʼal sbʼaj oj jnebʼtik?

JITSAN wa snaʼawe sbʼaj ja orasyon wa sbʼiʼilan jtatik Dyos. Ja it juni orasyon yeʼn sjeʼakan ja Jesús sok jelni chaʼanyabʼalil ja jas wa stojolani. La kiltik oxe jasunuk ja bʼa orasyon it, sok jachuk oja wabʼ stojolil ja jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia.

2. Ala oxe jasunuk sjeʼayi ja snebʼumanik ja Jesús a-skʼan-e bʼa orasyon.

² Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja orasyon it, ja Jesús yala yabʼ ja matik wan maklajel yuji: «Oj cala huabyex jastal oja cʼumuquex ja Diosi: Jtaticon Dios ti aya ba satqʼuinali, ja hua biili, mi cualquierauc - jel nihuan juntiro. A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari [ja sGobyerno ja Dyosi]. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana [...] ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (Mateo 6:9-13). ¿Jasa wa stojolan ja oxe skʼanjel it?

3. ¿Jastik sjobʼjel jel tʼilan oj jnebʼtik sbʼaja tyempo oj skʼul mandar ja Dyosi?

³ Jnebʼatikta jitsan sbʼaja sbʼiʼil ja Dyosi, Jyoba. Cha jnebʼatikta sbʼaja jas wa skʼana, jastal ja bʼa jas skʼulanta soka bʼa ojto skʼuluk bʼa jlekilaltik. Pe ¿jas kʼan yal ja Jesús yajni skʼana bʼa orasyon «a jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari»? ¿Jasun kʼotel ja mandar it? ¿Sok jastal oj koltanuk ja it bʼa sjejel ja sbʼiʼil ja Dyosi mi «cualquierauc»? ¿Sok jas wa stojolan sbʼaja «oj ni acʼul mandari» soka «a cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana»?

4. ¿Jasunkiluk ja sGobyerno ja Dyosi, sok machunkiluk ja smandaranumi?

⁴ Jun gobyerno yeʼn yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Sok yeʼni stsaʼunej ja mandaranum ja bʼa gobyerno it. Pe ¿machunkiluk ja smandaranumi? Yeʼnani ja Jesukristo. Ja yeʼn mini oj slaj ja gobyernoʼik bʼa Luʼumi; ja yuj, ja Biblia wa xyala «yen único rey. Srey ni ja maʼ rey ay ja ili. Yen único Ajualal. Yajual ni ja maʼ ajualal ay ja ili» (1 Timoteo 6:15). Ja Jesús ayni yip bʼa skʼulajel jitsan jasunuk bʼa lek yuj chikan jas mandaranum ja bʼa Luʼumi, anima jel leke.

5. ¿Bʼa oj ajyuk kulan ja sGobyerno ja Dyosi, sok bʼa man oj kʼotuk ja smandaraneli?

⁵ ¿Bʼa oj ajyuk kulan ja sGobyerno ja Dyosi? Pensaraʼan, ¿bʼa wa xtax ja Jesusi? Jastalni kilatikta, yajni ja Jesús aji kʼe lokan teʼi sok tʼusan tsaʼan ja sakʼwi, ti waj bʼa satkʼinal (Hechos 2:33). Ja yuj, ja sGobyerno ja Dyosi tey bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xyala tini oj skʼul «mandar ja ba satqʼuinali» (2 Timoteo 4:18). Pe anima tey bʼa satkʼinal, ojni yakon ja smandar masan bʼa Luʼum (kʼuman ja Apocalipsis 11:15).

6, 7. ¿Jas yuj ja Jesús jun mandaranum mey slajelal?

⁶ Ja Jesusi jun mandaranum mey slajelal. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki? Bʼajtan, ja yeʼni mini oj chamuka. Ja Jesusi tuk lek yuja mandaranumik bʼa luʼumi, pes ja Biblia wa xyala ja yeʼn «mi ni nunca oj chamu[ka]. Ti ni aya ba mero tzatz ay lec ja yijlabi ja ba mi ni june maʼ oj bob smojuqui» (1 Timoteo 6:16). Ja yuj, spetsanil ja jastik lek oj skʼuluki sbʼajni tolabidaʼa. ¡Sok jelni jitsan ja jas oj skʼuluki!

⁷ Kʼelawil ja jasa yala ja Biblia sbʼaja Jesusi: «Ja yip ja Jyoba tini oj ajyuk sbʼaja yeʼn, oj ajyuk yuj sbiboʼil sok jel oj yabʼ stojolil, oj snaʼ jastal yajel lekil rason sok jel oj ajyuk yip, oj ajyuk yuj jitsan snajel sok jel oj skis ja Jyoba; ojni yabʼ stsamalil ja yeʼn ja bʼa xiwel sbʼaja Jyoba. Sok mi jaʼita oj wajsok ja jastik wa xyila ja sati, mi oj tojwanuk soka jas kechanta oj  yabʼ ja xchikini. Sok stojolil lek oj tojwanuk bʼa skoltajel ja matik jel ajula sbʼaji, sok stojolil lek oj ya kastigo bʼa skoltajel ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje ja bʼa luʼumi» (Isaías 11:2-4). Ja it wa sjeʼa ja Jesús oj yaʼ ja smandar sbʼaja ixuk winiki sok syajulal skʼujol sok toj lek. ¿Mi maʼ wa xyawi gusto ajyela wuj jun mandaranum jastal jaw?

8. ¿Matik oj yaʼe mandar lajan soka Jesusi?

⁸ La kiltik pilan jasunuk sbʼaja sGobyerno ja Dyosi: Ja Jesús mi stuchʼiluk oj ya mandar, ayni smoj. Pes ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja Timoteo: «Ta huan cʼax [kuchkujtik] ja huocoli, entonces oj ni jcʼultic mandar lajan soc ja yena» (2 Timoteo 2:12). Jachniʼa, ja Pablo, ja Timoteo sok tuk matik toje tsaʼubʼale yuja Dyosi oj yaʼe mandar lajan soka Jesús bʼa satkʼinal. Pe ¿janekʼe?

9. ¿Janekʼ ixuk winik oj yaʼe mandar lajan soka Jesús, sok jas tyempo kʼe stsaʼ ja Dyosi?

⁹ Jastalni alxi ja bʼa kapitulo 7, ja jekabʼanum Juan yila bʼa jun nakʼsat «ja Cajualtiqui [Jesukristo] [...]. Ti ni tecʼan ecʼ ja ba huitz Sioni [ja cholal yiʼoj jastal mandaranum bʼa satkʼinal] pero ay ni smoja. Ay jun nole lec ja cristiano, ciento cuarenta cuatro mil bi, jaxa ba spatan ja cada jujunei, ti tzʼijbanubal ja sbiil ja Cajualtiqui soc [...] ja sbiil ja Tatal Dios». ¿Matik junuk ja 144,000? Jaman lek yala ja Juan: «Sipa ni scʼujole juntiro soc ja Cajualtic ja maʼ yaa svida jastal ja cheji. Scʼuane meran ja Diosi, jayuj bajtan tzaajiye ja yenlea» (Apocalipsis 14:1, 4). Ja yeʼnle kʼotele snebʼumane toj ja Jesukristo sok tsaʼubʼale bʼa oj yaʼe sok mandar bʼa satkʼinal. Tsaʼan yajni wa xchamye sok wa sakʼwiye bʼa satkʼinal, ojni «scʼuluque[kon] mandar ja ba luum» lajan soka Jesús (Apocalipsis 5:10). Man styempo ja jekabʼanumiki, ja Dyosi wani stsajeljan ixuk winik bʼa toje bʼa oj tsʼikwuk ja 144,000.

10. ¿Jas yuja Jyoba jel ja syajulal skʼujol yuja stsaʼa ja Jesús soka 144,000 bʼa oj yaʼe mandar sbʼaja ixuk winiki?

¹⁰ Ja Jyoba jelni ja syajulal skʼujoli yuja stsaʼa ja Jesús soka 144,000 bʼa oj yaʼe mandar sbʼaja ixuk winiki. Pes ja Jesús  ajyini sakʼan jastal jun winik ja bʼa Luʼumi sok wa snaʼa ja wokolik wa x-ekʼ sbʼaj ja ixuk winiki. Ja Pablo yala sbʼaja Jesús «jel yaj scʼujolotic. Huan ni snaa que mi ni jun quip ayotic. Ja jastal jel huala cʼulajitic probar yuj ja diablo ja quentiqui, jach ni ecʼ ja yen chomajquil tac, iday, ja yeni mi ni staa smula» (Hebreos 4:15; 5:8). Ja matik oj yaʼe mandar soka Jesusi cha ekʼelni sbʼaje ja wokolik wa x-ekʼ sbʼaj ja ixuk winiki. Chomajkil, ja yeʼnle wa snaʼawe lek ja swokolil sbʼaja mulali sok tajiye tuktukil chamel. Pes ojni yabʼye stojolil ja wokolik wa x-ekʼ sbʼaja ixuk winiki.

11. ¿Jas yuja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki a-skʼaneyi ja Dyos bʼa orasyon a-skʼuluk ja jasa wa skʼana ja bʼa satkʼinali?

¹¹ Ja Jesús mi kechan yala yabʼ ja snebʼumani a-skʼan-e bʼa orasyon ajakuk ja tyempo oj skʼul mandar ja sGobyerno ja Dyosi; chomajkil yala tʼilan oj skʼan-e akʼulaxuk ja jastal wa skʼana ja Jyoba «ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum». Ja bʼa satkʼinali, ja bʼay ja Dyosi, ja anjelik toji tolabida wa skʼulane ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Pe jastal jnebʼatik ja bʼa kapitulo 3, jun anjel bʼa mi lekuk ja skʼujoli yakan skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi sok ya koʼ luʼum ja Adán soka Eva. Ja bʼa kapitulo 10 oj jnebʼtik mas jas wa xyala ja Biblia sbʼaja anjel it, wa sbʼiʼilan Satanás. Ja Dyosi yakan ja Satanás soka tuk anjelik matik snochoweʼi, sbʼiʼile pukuj, aʼajyuke jun tyempo ja bʼa satkʼinali. Ja yuj, mi spetsaniluk ja matik ajyiye ja bʼa satkʼinali wa skʼulane ja jas wa skʼana ja Dyosi. Pe tukbʼini yajni ja Jesús kʼe ya mandar ja bʼa sGobyerno ja Dyosi sok tiroʼani soka Satanás (kʼuman ja Apocalipsis 12:7-9).

12. ¿Jas chabʼ jasunuk jel tʼilan wa xyala ja bʼa Apocalipsis 12:10?

¹² Ja yaljelik jakumi wa xyala sbʼaja jas oj ekʼuki: «Ti cab jun cʼumal ja ba satqʼuinali pero jel tzatz cʼumani. Ti yalaa: Eso sí, ja yaani nutzji ta el ja yen ja maʼ cʼacʼu acual huan slocjel abal ja quermanotiqui [Satanás]. Tola vida ti xta huan abal ja ba sti sat ja jDiostiqui pero ja yaani, jipji ta  coe, jaxa quermanotiqui, elye ta libre juntiro [...]. Huan xa ni mandar meran ja jDiostica. Och ta ni yatel meran ja Cristo ja maʼ tzaubal ni yuj ja Diosi» (Apocalipsis 12:10). ¿Ja wila maʼ ja bʼa teksto it wan stajel tiʼal chabʼ jasunuk jel tʼilan? Ja sbʼajtanili, kʼeta ya mandar ja Jesukristo ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Xchabʼil, ja Satanás nutsji ja bʼa satkʼinali sok jipjikon man Luʼum.

13. ¿Jasa ekʼ ja yajni nutsjikon ja Satanás ja bʼa satkʼinali?

¹³ ¿Jasa ekʼ tsaʼan yajni kʼot smeranil ja chabʼ jasunuk it? La jkʼumuktik ja jasa ekʼ ja bʼa satkʼinali: «Jel lec huax yilahue spetzanil ja maʼ tey ba satqʼuinali. Sbej huax yaahue yi lec stzʼacatal ja Diosi» (Apocalipsis 12:12). Jachniʼa, spetsanil ja anjelik kʼuʼabʼal ayeʼi gustoʼaxiye, yujni ja Satanás soka spukujiki nutsjiyekon ja bʼa satkʼinali. Spetsanil ja anjelik kanele ja bʼa satkʼinali tojni aye soka Jyoba, sok ja bʼa yeʼnleʼi ay slamanil sok tsamalxta lajan aye. Ja yuj, ja bʼa satkʼinali wanxa kʼulaxel ja jasa wa skʼana ja Dyosi.

14. ¿Jasunkiluk wan ekʼel yuja jipjitakon ja Satanás ja bʼa Luʼumi?

¹⁴ ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa Luʼumi? Ja Biblia wa xyala: «¡Jel ajul ja sbaj spetzanil ja maʼ tey ba luumi porque ti xa ni ay ja tan diablo chomajquili[!] Jel xa qʼueel juntiro ja scoraja porque huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:12). Ja Satanás jel kʼeʼel ja skoraja yujni jipjitakon ja bʼa satkʼinali sok bʼisubʼalxta tyempo ay. Yuja stajkelali, jaxta wajel skʼujol yajel wokol ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa kapitulo jakumi oj jnebʼtik mas sbʼaja wokolik jaw. Pe soka jastal jnebʼatikta, ay jun sjobʼjel: ¿jastal oj lajxuk yuj ja Gobyerno it akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi?

15. ¿Jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi?

¹⁵ ¿Wan maʼ xjula kʼujol jasunkiluk wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi? Jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 3, ja Jyoba sjeʼa soka jasa skʼulan ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni wani skʼana apaxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ, sok a-sbʼutʼ-e ixuk winike bʼa toj sok bʼa mini oj chamuke. Yajni ja Satanás ya koʼ luʼum ja  Adán soka Eva, mixa bʼobʼ kʼulaxuk ja jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi, pe ja jaw mi tukbʼeluk. Ja Jyoba wantoni skʼana akʼot smeranil ja yaljelik it: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29). Ja sGobyerno ja Dyosi ojni bʼobʼyuj skʼulajel ja it. ¿Pe jastal?

16, 17. ¿Jasa wa xyala kabʼtik ja Daniel 2:44 sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

¹⁶ La kiltik ja jasa alxi oj ekʼuk ja bʼa Daniel 2:44, wa xyala: «Ja bʼa skʼakʼujik ja mandaranumiki, ja Dyos bʼa satkʼinali oj ya kujlajuk jun gobyerno bʼa mini oj ajuk chʼayuk snajel. Ja gobyerno iti mini oj ajuk ekʼuk bʼa pilan chonabʼ. Oj swachʼtalaʼuk sok oj xchʼaysnajel spetsanil ja gobyernoʼik jaw, sok kechanta ni yeʼn oj kan kulan bʼa tolabida». ¿Jasa wa xyala kabʼtik ja yaljelik it sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

¹⁷ Ja bʼajtani, wa xyala sbʼaja sGobyerno ja Dyosi oj ya kujlajuk «ja bʼa skʼakʼujik ja mandaranumiki», wa xkʼan yal, yajni waneto yajel mandar ja tuk gobyernoʼiki. Xchabʼil, ja sGobyerno ja Dyosi oj ajyuk bʼa tolabida. Mini jun gobyerno oj ochkan slokʼol sok oj ajuk chʼaysnajel. Yoxil, wa xyala oj ajyuk jun kʼakʼanel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi soka tuk gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali, soka maʼ oj skʼul ganari jani ja sGobyerno ja Dyosi. Xchʼak ja it, kechantani jaʼa gobyerno it oj ajyuk yuj ja ixuk winiki, sok jani ja mas lek bʼa mini jun ixuk winik snaʼoj sbʼaj jun gobyerno jastal jaw.

18. ¿Jas wa sbʼiʼilan ja kʼakʼanel oj kʼeʼuk yujile ja sGobyerno ja Dyosi soka gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali?

¹⁸ Ja Biblia wa xyala jitsan sbʼaja kʼakʼanel oj kʼeʼuk yujile ja sGobyerno ja Dyosi soka gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinali. Jun sjejel, yajni wan mojxeljan ja chʼakelali, ja pukujiki oj spuk sbʼaje bʼa oj waj sloʼlaye «ja yajwalil jumasa‘ ja [...] lu‘umkʼinali». ¿Jas yuj jach oj skʼulukeʼi? Jani «bʼa oj ya‘e‘ sbʼaje‘ ja bʼa kʼakʼaneli ja bʼa niwan skʼakʼu‘il ja dyosi». Ja gobyernoʼiki tini oj stsom sbʼaje «ja bʼa slujmal ja sbʼi‘ili ja bʼa ebreyo armagedon» (Ja swayichi [Apocalipsis] 16:14, 16, YD). Yuja jas wa xyala ja teksto it, ja tiroʼanel oj yawe ja gobyernoʼik bʼa  luʼumkʼinali soka sGobyerno ja Dyosi wa sbʼiʼilan ja kʼakʼanel bʼa Armagedón.

19, 20. ¿Jas yuj ja bʼa jtyempotiki mi wanuk kʼulaxel ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi?

¹⁹ ¿Jasa oj lajxuk yuj skʼulajel ja sGobyerno ja Dyos soka kʼakʼanel bʼa Armagedoni? Ajuluka kʼujol, ja Jyoba wa skʼana ja Luʼumi apaxuk jun tsamal kʼachinubʼ, abʼutʼuk ixuk winike bʼa toj sok bʼa mini jun smule sok bʼa ayaʼteltaye ja Yeʼn. ¿Pe jas yuj mi wanuk kʼulaxel ja it ja bʼa jtyempotiki? Pes jani yuja mulanumotiki, ja yuj wala kotik chamel sok wala chamtik. Pe jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 5, ja Jesús chami bʼa jachuk oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Bʼobʼta wani xjula kʼujol ja jas wa xyala ja Evangelio bʼa Juan: «Ja Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini. Jaxa spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, mi ni oj chʼayuquea. Oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan 3:16).

²⁰ Pilan jasunuk jani yuja jitsan wa skʼulane ja bʼa mi lekuki. Wa sleʼawe abʼal, wa xloʼlaniye, sok wa skʼulane jastik junuk bʼa mi lekuk anima wa snaʼawe mi sbʼejuk. Mini skʼanawe skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Pe ja matik wa skʼulane ja jastik mi lekuki ojni chʼayuk snajele bʼa Armagedón, ja skʼakʼanel ja Dyosi (kʼuman ja Salmo 37:10). Chomajkil, mini wanuk kʼulaxel ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi jani yuja gobyernoʼiki mi wa skoltaye ja ixuk winiki bʼa a-skʼuluke ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Pes jitsan bʼa yeʼnle jel yoʼan ja yipe bʼa skʼulajel, mi snaʼa syajulal ja smojeʼi sok wa xchono sbʼaje. Ja yuj, ja Biblia jaman lek wa xyala: «Ja winiki ibʼ kʼabʼal ayuj ja winiki bʼa sjomelal» (Eclesiastés 8:9).

21. ¿Jastal oj lajxuk yuj ja Gobyerno it akʼulaxuk ja jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Luʼumi?

²¹ Yajni x-ekʼ ja Armagedoni, ja ixuk winiki kechanxta oj ajyuk yujile ja sGobyerno ja Dyosi. Ja Gobyerno it ojni ya kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyosi sok oj yijan jitsan lekilal. Jun sjejel sbʼaja it, ja oj xchʼaysnajel ja Satanás soka  spukujiki (Apocalipsis 20:1-3). Ja xchamelal ja Jesusi tixa oj kʼe chijkajuk janekʼto chaʼanyabʼalil yiʼoj, pes ja ixuk winik matik toji mixa oj koʼuke chamel sok mixa oj chamuke, ojxani ajyuke sakʼan bʼa tolabida (kʼuman ja Apocalipsis 22:1-3). Chomajkil, oj ya paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ. Jachuk, ja Gobyerno it oj skʼuluk ja jasa wa skʼana ja Dyosi sok oj ilxuk ja sbʼiʼil ja Dyosi mi «cualquierauc». ¿Jas wa stojolan ja it? Pes stsʼakatal ja Gobyerno it, spetsanil ixuk winik oj kʼot skis-e sok oj yawe chaʼanbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba.

22. ¿Jastal wa xnaʼatik ja sGobyerno ja Dyosi mi jaki yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼumi sok cha mini ja tixta sakʼwi?

²² Yajni ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki a-skʼaneyi ja Dyosi «a jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari», wa sjeʼa ja bʼa tyempo jaw mitoni jakeluk ja sGobyerno ja Dyosi. ¿Tixa maʼ jak ja yajni waj bʼa satkʼinal ja Jesusi? Miyuk, pes ja Pedro soka Pablo yalawe kʼotni smeranil sbʼaja Jesús ja jas wa xyala ja Salmo 110:1 ja yajni sakʼwi: «‹Kulanan bʼa stojol jkʼabʼ man xkaʼa bʼa yibʼa wok jawa kontraʼiki›» (Hechos 2:32-35; Hebreos 10:12, 13). Jachukniʼa, ja Jesukristo ojni majlanuk jun tyempo.

23. a) ¿Jas tyempo kʼe ya mandar ja sGobyerno ja Dyosi? b) ¿Jasa oj ilxuk ja bʼa kapitulo jakumi?

²³ ¿Janekʼ tyempo oj smajlay? Ja bʼa sjabʼilil 1,800 sok man skʼeʼulabʼil 1,900, jun kʼole paklanumik bʼa Biblia yajtabʼane ja janekʼ tyempo oj majlanuk ja Jesusi, sok elye kʼot bʼa jabʼil  1914. (Bʼa oja nebʼ mas sbʼaja yajtabʼ it, kaʼax ja bʼa xetʼan «1914: jun jabʼil jel chaʼanyabʼalil».) Soka jastal kʼe tsatsbʼuk ja wokolik masan kʼejan ja sjabʼilil 1914 wa sjeʼa elye kʼot stojolil soka skwentaʼe ja paklanumik bʼa Biblia. Ja jastal chʼak kʼot smeranil ja jasa yalakan ja Biblia oj ekʼuki, wa sjeʼa ja bʼa 1914 och mandaranum ja Kristo soka sGobyerno ja Dyosi kʼe ya mandar. Ja yuj, ja Satanás «bisubal xa lec ja stiempo», sok tixani aytik sakʼan ja bʼa tyempo jaw (Apocalipsis 12:12; Salmo 110:2). Chomajkil, wa xnaʼatik ja Gobyerno it ojxta jakuk bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi. ¿Lek maʼ xa wabʼ ja it? ¿Meran maʼ oj ekʼuk? Ja bʼa kapitulo jakumi oja wil jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia sbʼaja it jumasaʼ.