Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 9

¿Tinemij ipan sa itlamiyan tonaltin?

¿Tinemij ipan sa itlamiyan tonaltin?
  • ¿Tlenon okijto Biblia panoskia ipan yejuin tonajli?

  • Ipan iTlajtol toTajtsin, ¿kenon okijto yeskiaj tlaltikpakchanejkej ipan “sa itlajtlankan [noso itlamiyan] on tonajli”?

  • ¿Tlenon tlemach tlen kuajli okijto Biblia panoskia ipan sa itlamiyan tonaltin?

1. ¿Kanon techijlia tlen panos ika tlayekapan?

IJKUAK tikita tlen panoua ipan televisión, ¿yotimotlajtolti tlenon ipan nochiuas tlaltikpaktli ika tlayekapan? Ipan yejuin tonajli nion xtikmatij kenon panoua tlajyouilistli pampa xakaj uelis kijtos tlenon panos uajmostla (Santiago 4:14). San ika, Jehová kema kimatstika (Isaías 46:10). Yeuejkaui, ipan iTlajtol, Biblia, xsan okijto tlen xkuajli panoskia ipan yejuin tonajli, noijki okijto tlen melak kualtsin panos ika tlayekapan.

2, 3. ¿Tlenon okitlajtoltijkej Jesús inomachtijkauan niman tlenon okinnankili?

2 Jesucristo otlajto itech iTekiuajyo toTajtsin, tekiuajyotl tlen kipopolos tlen xkuajli niman kikuepas yejuin tlaltikpaktli se xochitlalpan (Lucas 4:43). Tlaltikpakchanejkej kinekiyaj kimatiskej kemanon uajlaskia yejon Tekiuajyotl. Inomachtijkauan okitlajtoltijkej: “[¿]Tlenon panotos ijkuak tikiminualitstos tlaltikpakchanejkej niman ika sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli?” (Mateo 24:3TNM). Yejua okinnankili ika san Jehová kimatstoya kemanon tlapopoliuis ipan yejuin tlaltikpaktli (Mateo 24:36). Maski Jesús xkimatiya kemanon, kema okijto tlen panoskia ipan tlaltikpaktli ijkuak sa achijtsin poliuis, niman Tekiuajyotl kichiuas maonia yolseuilistli. Niman tlen okijto, panotika ipan yejuin tonajli.

3 Tikitaskej tlen techititia ika sa achijtsin poliui “ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli”. San ika, kachtopa matitlajtokan itech se guerra tlen xouel okitak nion se tlaltikpakchane. Yejuin guerra onochiuj iluikak, niman tlen onochiuj kichiua ika maka kuajli matinemikan.

GUERRA IPAN ILUIKAK

4, 5. a) Ijkuak Jesús opeuj tlanauatia, ¿tlenon nimantsin opanok iluikak? b) Itech guerra tlen onochiuj iluikak ken kijtoua Apocalipsis 12:12, ¿tlenon panoskia?

4 Ipan capítulo tlen otiuajpanokej onoijto ika Jesucristo opeuj tlanauatia itech iluikak ipan xiuitl 1914 (xpoua Daniel 7:13, 14). Sakin, nimantsin opeuj tekiti. Biblia kijtoua: “Ne iluikak onochiu se guerra. On yakatstikaj iluikaktekitketl itoka Miguel [okse itokayo Jesús] niman iiluikaktekitkauan onouijsokej iuan on dragón [Satanás]”. * Diablo niman xkuakualtin espíritus, okintlankej ipan yejon guerra niman okinuajtlajkalkej ipan tlaltikpaktli. Iluikaktekitkej yolmelaujkej opajkej pampa Satanás niman xkuakualtin espíritus xok nemiyaj iluikak. San ika, tlaltikpakchanejkej xpakiskiaj. Biblia yokijtoka: “¡Lástima para nemejuamej yejuan nenchanejkej ipan tlaltikpaktli [...]! pampa on diablo nemotech yoyejkok. Yejua yotemok ikan temojtij itlauel pampa kimatstikaj ika xok uejkajtikaj kiselis icastigo” (Apocalipsis [Revelación] 12:7, 9, 12).

5 Xkita tlenon nochiuaskia sakin ika yejon guerra tlen panoskia iluikak: Diablo melak kualaniskia niman kintlajyouiltiskia tlaltikpakchanejkej. Ken tikitaskej, aman tinemij ipan yejon tonaltin. San ika, yejuin xmiyek tonaltin panoskej, san “xok uejkajtikaj” yes, niman Satanás kimatstika. Biblia kitokayotia yejuin tonaltin “sa itlajtlankan [itlamiyan] on tonajli” (2 Timoteo 3:1). ¡Melak tipakij ika sa achijtsin poliui ijkuak toTajtsin kipopolos ipan tlaltikpaktli tlen Diablo kichiua! Matikitakan san seki tlemach tlen Biblia yokijtoka panos niman nochiujtika ipan yejuin tonajli. Nochi yejuin teititia ika tinemij itlamiyan tonaltin. Sa achijtsin poliui, niman akin kitlasojtlaj Jehová kipiyaskej miyek tlateochiualistin ipan iTekiuajyo toTajtsin. Kachtopa, matikitakan naui tlemach tlen Jesús okijto panoskia ipan yejuin tonajli.

TLEN PANOSKIA IPAN ITLAMIYAN TONALTIN

6, 7. ¿Kenon nochiujtika ipan yejuin tonajli itlajtoluan Jesús itech guerras niman apistli?

6 “Tekiuajkej nouijsokiskej inuan oksekimej tekiuajkej niman on países nomiktiskej inuan oksekimej países.” (Mateo 24:7.) Itech cien xiuitl tlen yotiuajpanokej, melak miyekej tlaltikpakchanejkej yomijkej ipan guerras. Se tlakatl akin otlakat ne Gran Bretaña okijkuilo: “Ipan xiuitl 1900-1999 melak otoyauj yestli. [...] Ipan yejon xiujtin nochipa onkatka guerras, niman san achijtsin tonaltin ijkuak xonkatka guerras”. Instituto Worldwatch okijkuilo: “Itech xiuitl 1 hasta 1899 miyekej omijkej ipan guerras, san ika, yexpa ika miyekej akin omijkej ipan xiujtin 1900-1999”. Itech 1914 hasta aman yomijkej cien millones tlaltikpakchanejkej ipan guerras. Kuakon guerras melak miyekej tlaltikpakchanejkej yokinkuili akin kintlasojtlaj. Kanaj tejua noijki yomik se mochanejkauj ipan se guerra.

7 “Onyas apistli.” (Mateo 24:7.) Ixtlamatkej kijtouaj ika ipan treinta xiuitl tlen kemach youajpanokej melak yotlak miyek tlen nokuas. San ika, melak onka apistli pampa miyekej tlaltikpakchanejkej xkipiyaj kanon tokaskej nion xkipiyaj tlen ika kikouaskej tlakuajli. Ipan miyekej países tlen kemach noskaltijtokej, ipantsin mil millones tlaltikpakchanejkej nopanoltijtiuej san ika se dólar ipan se tonajli. Niman miyekej xkipiyaj tlen kikuaskej mojmostla. Organización Mundial de la Salud kijtoua ika pampa miyekej xtlakuaj, yejuin se tlen kichiua mamikikan kokonej kanaj ipantsin makuijli millones ipan se xiuitl.

8, 9. ¿Tlenon techititia ika tlen Jesús okijto itech tlalolinalistin niman kokolistin yonochiujkej?

8 “Temojtij tlalolinis.” (Lucas 21:11.) Tlaixmatkej chanejkej Estados Unidos akin nomachtiaj itech tlen ipan nochiua tlaltikpaktli, kijtouaj kanaj uelis panoskej ipan se xiuitl diecinueve uejueyimej tlalolinalistin. Yejuin melak tlaijtlakouaj. Niman nochi xiujtin panoua tlalolinalistin tlen yokinxoxotoni uejueyimej kaltin. Tlen yonochiuj techititia ika itech xiuitl 1900 ika tlayekapan ipantsin ome millón yomijkej ika tlalolinalistin. Noijki noijtoua: “Maski miyekej tlaixmatkej yokichijchiujkej tlen ika manopaleuikan ijkuak tlalolini, ok miyekej mikij”.

9 “Onyas [...] miyek kualolistli.” (Lucas 21:11.) Maski aman nonextia miyek tlen ika nopajtilo, tlaltikpakchanejkej kipiyaj miyek kokolistli yenkuikej niman tlen yeuejkaui onesikoj. Noijki oksekimej tlaixmatkej kijtouaj ika ipan yejuin xiujtin onka kanaj veinte kokolistin tlen yonoixmatkaj niman yokichiuj miyekej makualokan, ken mijkatlatlaxistli niman cólera, niman itech oksekimej melak ouijtika timopajtis. Noijki, yonesikoj kanaj treinta yenkuikej kokolistin. Sekimej yejuin kokolistin ok xkipiya tlen ika timopajtis.

TLALTIKPAKCHANEJKEJ IPAN ITLAMIYAN TONALTIN

10. Itech tlen yokijtoka panos 2 Timoteo 3:1-5, ¿tlenon tikitaj kichiuaj tlaltikpakchanejkej?

10 Biblia xsan okijto ika ipan itlamiyan tonaltin panoskia miyek tlemach ipan tlaltikpaktli, noijki okijto ika tlaltikpakchanejkej nopatlaskiaj. Pablo okijto kenon yeskiaj tlaltikpakchanejkej. Biblia kijtoua: “Sa itlajtlankan on tonajli sanoyej xkuajli tonaltin yes” (xpoua 2 Timoteo 3:1-5). Pablo okijto itech kenon yeskiaj tlaltikpakchanejkej:

  • san yejuamej notlasojtlaskej

  • kileuiskej tomin

  • xkintlakamatiskej intajuan

  • xyolmelaujkej

  • xmelauak tetlasojtlaskej

  • xkiteltiskej ineleuilis

  • xteiknelijkej yeskej

  • xkitlasojtlaskej toTajtsin pampa melak kuelitaskej noyolpaktiskej

  • kiteititiskej ika kiueyichiuaj toTajtsin, san ika, ika tlen kichiuaskej kiteititiskej ika xmelak tlen kijtouaj

11. Ijkon ken kijtoua Salmo 92:7, ¿tlenon inpan nochiuas tlaltikpakchanejkej akin xkuajli inyojlo?

11 ¿Ijkon kichiuaj tlaltikpakchanejkej kampa tichanti? Tikmatstokej ika kema. Ipan nochi tlaltikpaktli nemij tlaltikpakchanejkej akin ijkon kichiuaj. Yejuin kijtosneki ika toTajtsin xok uejkauis kinpopolos, pampa Biblia kijtoua: “Ijkuak akin xkuajli inyojlo noskaltiaj ken xiujtli niman akin kichiuaj tlen xkuajli miyekiyaj, popoliuiskej niman xok keman nemiskej” (Salmo 92:7).

TLEN KUAJLI PANOTIKA

12, 13. ¿Tlenon techititia ika yomiyekiyak “tlen melauak tlaixmatilistli” ipan “itlamiyan tonaltin”?

12 Ipan yejuin itlamiyan tonaltin, tikmatij ika onka miyek tlajyouilistli, ijkon ken Biblia okijtoka panos. San ika, itech itekipanojkauan Jehová panoua seki tlemach tlen kuajli.

13 “Tlen melauak tlaixmatilistli melak miyekiyas”, ijkon okijtoka amoxtli Daniel. ¿Kemanon nochiuaskiaj yejuin tlajtoltin? Ipan “itlamiyan tonaltin” (Daniel 12:4). Itech 1914 ika tlayekapan, Jehová yokinpaleui akin kinekij kitekichiuiliskej makasikamatikan seki kuajli tlamachtijli: makimatikan kenon itoka toTajtsin niman tlen kineki kichiuas ika tlayekapan, makasikamatikan ika akin yomijkej oksejpa yoliuiskej, kenon nemij akin yomijkej niman kenon techpaleuiya imikilis Jesucristo. Noijki itekipanojkauan Jehová aman kimatij kenon kuajli nemiskej, tlen kichiua manemikan ika inyojlo niman ika kiueyichiuaj toTajtsin. Kuajli yokasikamatkej tlenon kijtosneki iTekiuajyo toTajtsin niman kenon kiyektlalis tlen panotika ipan tlaltikpaktli. ¿Tlenon kichiuaj ika nochi tlen yokasikamatkej? Ken nonankilia yejuin, techasikamachiltia ika ipan itlamiyan tonaltin nochiujtika okse tlen yonoijtoka panoskia.

“In kuajli tlajtojli [...] noteijlis nochiuiyan ipan in tlaltikpaktli” (Mateo 24:14)

14. ¿Kech ika ueyikan noteijlia kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl, niman akinomej kichiuaj?

14 “Yejuin kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl notenojnotsas ipan nochi tlaltikpaktli”, okijto Jesucristo itech tlen panoskia ijkuak “sa achijtsin poliuis ijkuak tlamis tlajtlamach ken nochiua ipan tlaltikpaktli” (xpoua Mateo 24:3, 14TNM). Nochiuiyan ipan tlaltikpaktli noteijlitika kuajli tlajtoltin itech Tekiuajyotl, kijtosneki, noteijlitika itech tlenon kichiuas niman kenon uelis tikseliskej itlateochiualisuan. Yejuin kuajli tlajtoltin noteijliaj ipantsin doscientos treinta países ika melak miyek tlajtoltin. Melak miyekej iteixpantijkauan Jehová tlen ualeuaj itech ‘nochiuiyan países, nochi raza, nochi pueblo niman nochi sesetlamantik tlajtoltin’ tenojnotsaj ika chikaualistli itech yejuin kuajli tlajtojli (Apocalipsis 7:9). Noijki, xkintlaxtlauiliaj ijkuak kinmachtiaj akin kinekij kimatiskej tlenon melauak temachtia Biblia. Kuajli tikmatij ika temojkatlachialti kenon nochiujtika yejuin tlajtojli, niman melak tikneltokaj yejuin tla tikilnamikij ika Jesús yokijtoka kenon kinchiuiliskiaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo, ijkuak okijto: “Nochi tlakatl mechtlauelitas” (Lucas 21:17).

¿TLENON TIKCHIUAS?

15. a) ¿Tikneltoka ika tinemij itlamiyan tonaltin, niman tleka ijkon titlanankilia? b) Ijkuak “tlapopoliuis”, ¿tlenon inpan nochiuas akin kixnamikij Jehová niman akin kitlakamatij iTekiuajyo?

15 Pampa ipan yejuin tonajli nochiujtika miyek tlen yonoijtoka, ¿xtikneltoka ika tinemij itlamiyan tonaltin? Yejuin kuajli tlajtoltin noteijlis hasta ijkuak Jehová kijtos, niman kuakon “tlapopoliuis” (Mateo 24:14, TNM). Tlajtojli “tlapopoliuis” kijtosneki ijkuak toTajtsin kipopolos nochi tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli. Ika Jesús niman iluikaktekitkej kojtikej, toTajtsin kinpopolos nochimej tlaltikpakchanejkej akin kixnamikij (2 Tesalonicenses 1:6-9). Satanás niman espíritus xkuakualtin xok kinkajkayauaskej tlaltikpakchanejkej. Tla yopanok yejon, iTekiuajyo toTajtsin kinmakas miyek tlateochiualistin akin kitlakamatiskej yejon tekiuajyotl melaktik (Apocalipsis 20:1-3; 21:3-5).

16. ¿Tlenon melak kuajli yeskia tikchiuas?

16 Pampa nochi tlen Satanás kiyekantika xok uejkauis ijkuak kipopoloskej, tinochimej noneki matotlajtoltikan: “¿Tlenon noneki nikchiuas?”. Titlamachilisejkej yeskej tla xtikauaj tomachtiaj itech Jehová niman itech tlen kineki matikchiuakan (Juan 17:3). Xmochikaua kuajli xmomachti Biblia. Nochipa xuiya kampa nosentlaliaj akin nochikauaj kichiuaj tlen Jehová kineki (xpoua Hebreos 10:24, 25). Xkixmati toTajtsin Jehová ijkuak timomachtis iTlajtol, xchiua tlen kijtoua niman ijkon xyolpakti toTajtsin (Santiago 4:8).

17. ¿Tleka melak miyekej tlaltikpakchanejkej nion xkimatiskej kenon nimantsin kinpopoloskej akin xkuakualtin?

17 Jesús okijto ika miyekej tlaltikpakchanejkej xkineltokaskiaj tlen techititia ika tinemij ipan itlamiyan tonaltin. Nion xkimatiskej kenon nimantsin kinpopoloskej xkuakualtin tlaltikpakchanejkej, niman melak miyekej kinmojkatlachialtis ijkon ken ijkuak yakaj akin tlachteki kichiua ika yeuajli (xpoua 1 Tesalonicenses 5:2). Jesús okijto: “Ijkuak nejua yejuan oninochiu Tlakatl niuajlas, on tlakamej ijkon kichiuaskej ken okichijkej ipan on tonaltin ijkuak nemiya Noé. Ipan on tonaltin, ijkuak xe apachiuilo, on tlakamej tlakuayaj, atliyaj, nonamiktiayaj niman kitemakayaj inichpochuan para ma nonamiktikan hasta ipan on tonajli ijkuak Noé okalak ipan barco. Niman yejuamej xokichiuilijkej cuenta on tlen nochijtikatka, yej hasta ijkuak opeu kiaui niman on atl nochimej okinmiktij. Ijkon, tej, ken ipan on tonaltin onochiu, no ijki nochiuas ijkuak nejua [akin] oninochiu Tlakatl niuajlas” (Mateo 24:37-39).

18. ¿Katlejua itlajtoluan Jesús melak noneki matijkakikan?

18 Ika yejon, Jesús okijto: “Xmotakan sa no nemejuamej. Ma ka xmoyoltechikauakan  ika on tlen xkuajli, nion ma ka xtlauantinemikan, nion itlaj xkomatstiakan on tlen ika nemotekipanoskej para ma ka uajlas on tonajli ijkuak xnenkomatstokej ika uajlas. Ijkon ken se tlatlalilistli kajsi se yolki ijkuak on yolki kinemilia ika kuajli nemi, no yejkos on temojtij tonajli ipan nochi kech tlakatl yejuan chanti ipan in tlaltikpaktli. Nemejuamej, tej, xnemikan listos. Niman nochipa xchijtiakan oración para ijki uelis nemomanauiskej ipan nochi on tlajyouilistli yejuan nochiuas, niman para uelis nemomanaskej nixpan nejua yejuan oninochiu Tlakatl” (Lucas 21:34-36). Noneki matijkakikan itlajtoluan Jesús. ¿Tleka? Pampa tlaltikpakchanejkej akin kipiyaskej itlateochiualis Jehová niman iKoneuj, Jesucristo, makisaskej ijkuak kipopoloskej nochi tlen Satanás kiyekana. Niman noijki, uelis nemiskej nochipa ipan yenkuik kualtsin tlaltikpaktli tlen iyejkotika (Juan 3:16; 2 Pedro 3:13).

^ párr. 4 Ipan apéndice, “¿Akinon arcángel Miguel?” techititia ika Jesucristo noijki kixmatij kentla Miguel.