1. ¿Jas yuj ay lek stʼilanil snajel sbʼaja anjeliki?

YAJNI ay maʼ waxa naʼa sbʼaj, wani xcha kʼota naʼ sbʼaj jastal ja spamilya. Junxta soka Jyoba, chomajkil tʼilani oj jnatik sbʼaja spamilya bʼa satkʼinali. Ja yeʼnleʼi kʼotele anjelik, pes ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «yuntikil ja Dyosi» (Job 38:7). Pe ¿jastal wa xya makunuk ja Jyoba bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja yeʼn? ¿Ay maʼ bʼa makuniye ja bʼa tyempo ekʼta? ¿Wan maʼ xkoltaniye ja bʼa jsakʼaniltiki? Ta jachkʼa, ¿jastal?

2. ¿Bʼa jakye ja anjeliki, sok janekʼe?

² Ja Biblia wa staʼa tiʼal jitsan ekʼele ja anjeliki. La kiltik jujuntik bʼa yeʼnle bʼa oj jnatik sbʼaj mas. ¿Bʼa jakyeʼa? Ja bʼa Colosenses 1:16 wa xyala: «Spetzanil ja jas ayi, ti ni ay yuj ja yeni [Jesukristo], sea ja ba satqʼuinali ma ja ba luumi». Jachukniʼa, ja Jyoba ya makunuk ja bʼajtan Yunini bʼa skʼulan jujune ja anjeliki. ¿Pe janekʼ anjelik ay? Ja Biblia wa xyala ay jitsan miyon sok spetsanil ja yeʼnleʼi ayni yipeʼa (Salmo 103:20). *

3. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Job 38:4-7 sbʼaja anjeliki?

³ Ja Yabʼal ja Dyosi, ja Biblia, wa xyala yajni ja Jyoba skʼulan ja Luʼumi, «spetsanil ja yuntikil ja Dyosi kʼe awanuke tsats  lek bʼa stoyjel» (Job 38:4-7). Ja teksto it wa sjeʼa tixani aye ja anjeliki bʼajtanto lek oj kʼulajuk ja ixuk winiki, pe cha tixani aye bʼajtanto lek oj kʼulajuk ja Luʼumi. Chomajkil, wa sjeʼa ja anjeliki ayni cha yiʼoj skʼujole ja yeʼnleʼi, yujni wa xyala «gustoxta toywaniye junxta lajan». Ja ili wa xyala «spetsanil ja yuntikil ja Dyosi» gustoxta toywaniye junxta lajan. Ja yuj, ja bʼa tyempo jaw, spetsanil ja anjeliki junta pamilya aye ajyi bʼa wa xyaʼteltaye lajan ja Jyoba.

4. ¿Jastal wa sjeʼa ja Biblia ja anjelik toji wa xchamskʼujole ja jas wa skʼulane ja ixuk winiki?

⁴ Man yilawe ja kʼulajiye ja bʼajtan ixuki soka bʼajtan winiki, soka jastal pojxelxajani, ja anjelik toji sjeʼuneje wani xchamskʼujoleʼa, sok cha jachukni ja skʼotelal ja jas wa skʼana ja Dyosi (Proverbios 8:30, 31; 1 Pedro 1:11, 12). Pe soka tyempo, ja anjeliki yiluneje jastal jitsan ixuk winik mi skʼanawe yaʼteltajel ja Maʼ kʼulajiyeyuji. Ja it jelni akʼubʼal tristeʼaxuke ja anjelik toji. Pe yajni ay maʼ wa xkumxi soka Jyoba ama kechan june, «jel gusto huax yab ja yangel[ik] ja Diosi» (Lucas 15:10). Jastalni kilatikta, ja yeʼnleʼi wa xchamskʼujole ja jas wa skʼulane ja yaʼtijumik ja Dyosi. Ja yuj, mini xcham kabʼtik ja Jyoba yaʼunej makunuk bʼa jitsan ekʼele anjelik bʼa skoltajel sok stalnajel ja matik toj aye ja bʼa Luʼumi (kʼuman ja Hebreos 1:7, 14). La kiltik jujuntik sjejel.

5. ¿Jastik sjejel wa xtaʼatik ja bʼa Biblia bʼa koltaniye ja anjeliki?

⁵ Yajni ja Dyos xchʼaya snajel ja swinkil ja chonabʼ Sodoma soka Gomorra yuja wa skʼulane bʼa mi lekuki, ja yeʼn ya makunuk chabʼ anjel bʼa oj ya eluk ja bʼa lugar jaw ja Lot, ja yaʼtijum toji, soka yakʼixuki (Génesis 19:15, 16). Jitsan jabʼil tsaʼan, ja aluman Daniel jipji koʼ bʼa skʼejnal choj, pe mini jas ekʼ sbʼaja. Ja Danieli xcholo jastal: «Ja jDyosi sjeka ja yanjeli sok smaka ja stiʼ ja chojiki» (Daniel 6:22). Ja bʼa sbʼajtanil siglo, jun anjel skoltay ja jekabʼanum Pedro bʼa ya eluk ja bʼa preso (Hechos 12:6-11). Chomajkil, ja anjeliki skoltaye ja Jesús yajni  kʼe stulyi ja yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa Luʼumi (Marcos 1:13). Sok tʼusanxta skʼana ja oj miljuki, sjeʼa sbʼaj jun anjel bʼa «jac aajuc yi mas ja yipi» (Lucas 22:43). ¡Janekʼto maʼ tsatsankʼujolajel ajiyi ja Jesús ja bʼa ekʼeleʼik mas tʼilanik ja bʼa sakʼanili!

6. a) ¿Jastal wa stalnaye ja anjelik ja xchonabʼil ja Dyos bʼa jtyempotiki? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

⁶ Ja bʼa jtyempotiki, ja anjeliki mixani sjeʼa sbʼaje soka yaʼtijumik ja Dyos ja bʼa Luʼumi. Pe konganani wane aʼtel bʼa stalnajel ja xchonabʼil ja Dyosi, sok masni sbʼaja jastik wa xbʼobʼ ya jitskotik soka Dyosi. Ja Biblia wa xyala: «Ja yanjel ja Jyoba tini wa x-ajyi ekʼ bʼa sjoyanal ja matik wa xiwye yuji, sok wa skoltay» (Salmo 34:7). ¿Jas yuj jelni wa stsatsankʼujolanotik ja yaljelik it? Yujni ay anjelik bʼa mi lekuke bʼa wa skʼanawe oj xchʼay jnajeltik. ¿Machunkiluke? ¿Bʼa jakyeʼa? ¿Sok jastik modoʼal wa sleʼawe bʼa oj yixtalaʼukotik? Bʼa oj jnatik, la kiltik tʼusan ja jas ekʼ yajni kujlaji ja bʼajtan ixuk winiki.

7. ¿Janekʼ ixuk winik bʼobʼel yuj ja Satanás yajel jitsuk bʼa stsʼeʼel ja Dyosi?

⁷ Jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 3, ajyi jun anjel och kʼankʼunuk yuj skʼulajel mandar ja tuki sok man iji och skʼulajel, jachuk skontraʼan ja Dyosi. Tsaʼan, kʼot najuk sbʼaj soka sbʼiʼil Satanás sok Dyablo (Apocalipsis 12:9). Tsaʼan yajni sloʼlay ja Eva, bʼa yojol ja 1,600 jabʼili, ja Satanás bʼobʼel yajel jitsuk bʼa stsʼeʼel ja Dyos tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki. Kechan jujuntik ja maʼ toj ajyiyeʼi; jastal ja Abel, Enoc soka Noé (Hebreos 11:4, 5, 7).

8. a) ¿Jastal paxye pukujil jujuntik anjelik? b) ¿Jasa tʼilan skʼulane ja pukujik bʼa kanye sakʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼi?

⁸ Ja bʼa styempo ja Noeji ajyi anjelik bʼa skʼokowe ja smandar ja Jyoba. Yaʼawekan ja spamilya ja Dyos bʼa satkʼinali, koʼyekon ja bʼa Luʼumi sok skʼulane skwerpoʼe jastal jbʼajtik. ¿Jas maʼ yuj? Ja Génesis 6:2 wa xyala: «Ja yuntikil ja Dyos smeranili och skʼel-e ja yakʼixuk ja winik jumasaʼ, soka akʼixuki jelni lek skʼeljeleʼa. Sok kʼot yiʼe bʼa oj xcheʼumuke spetsanil  ja bʼa stsaʼaweʼi». Ja anjelik jumasaʼ jaw wane sjomjel ja ixuk winiki, pe ja Jyoba mini oj yakan aʼekʼuk jitsan tyempo. Ja yuj, ya jak jun bʼutʼ jaʼ bʼa xchʼaya snajel spetsanil ja ixuk winik matik mi lekuk ja bʼa luʼumkʼinali; kechan staʼa skoltajele ja yaʼtijumik toji (Génesis 7:17, 23). Bʼa oj kanuke sakʼan ja anjelik kʼoka abʼali, ma pukujik, tʼilani yaʼawekan ja skwerpoʼe jastal jbʼajtiki sok kumxiye bʼa satkʼinal jastal anjel. Soka jastik skʼulaneʼi sjeʼawe tini aye bʼa sparte Satanás, sok jachuk ja Satanás kʼot «sepeil ja tantic pucuji» (Mateo 9:34).

9. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja pukujik yajni kumxiye ja bʼa satkʼinali? b) ¿Jasa oj kiltik sbʼaja pukujiki?

⁹ Yajni ja anjelik kʼoka abʼal kumxiye bʼa satkʼinali, jastal  ni skʼulanyi ja Satanás, ja Dyos mixa yaʼakan aʼochuke ja bʼa spamilya (2 Pedro 2:4). Anima ja bʼa jtyempotiki mixa xbʼobʼ skʼuluk skwerpoʼe jastal jbʼajtik, ja pukujiki waneni yixtalajel ja ixuk winiki. Soka skoltanel ja yeʼnleʼi, ja Satanás wani «slola spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apocalipsis 12:9; 1 Juan 5:19). ¿Jastal? Ja pukujiki ayiʼoje tuktukil modo bʼa wa sloʼlaye ja ixuk winiki (kʼuman ja 2 Corintios 2:11). La kiltik jujuntik.

10. ¿Jastik trampa wa xyawe makunuk ja pukujiki bʼa oj yawe koʼuk luʼum ja ixuk winiki?

¹⁰ Ja bʼa jtyempotiki jitsan ixuk winik ti aye bʼa skʼabʼ ja pukujiki, pes wa xkʼintaniye, wa skʼulane magia, ajnanume ma brujoʼe. Sok ay tuk jani wa skʼanaweyi skoltajel ja yeʼnleʼi. Ja Biblia wa xyala mini tʼun lekuk skʼulajel ja it sok wa xyala kabʼtik mokni jkʼuluktik ja jastik ti chʼikansoki (Gálatas 5:19-21). Jach jastal jun yamachante bʼa wa xya makunuk tuktukil tikʼe trampa bʼa oj syam tuktukil tikʼe chante. Jachukni ja tantik pukuji wa xyawe makunuk tuktukil tikʼe trampa bʼa oj yawe koʼuk luʼum ja ixuk winiki.

11. ¿Jastik chʼikan ja bʼa kʼintaneli, sok jas yuj tʼilan mok jkʼuluktik?

¹¹ Jun tikʼe trampa wa xyawe makunuk ja pukuji jaʼa kʼintaneli. ¿Jastik chʼikan ja bʼa kʼintaneli? Jani spetsanil ja skʼulajel bʼa oj jnaxuk ja jasa ojto ekʼuki soka jastik nakʼan ayi, ma mi xnaxi. Tey ja matik wa skʼumane ja yoj kʼabʼali, ja kartaʼik bʼa yiljel ja swerte, spitjel chikʼ sok slejel ja jastik wa stojolan ja wayichaliki. Anima jitsan wa skʼuʼane mini maloʼuk skʼulajel ja jastik junuk it, pe ja Biblia wa sjeʼa ja kʼintanumiki jani wa x-aʼtijiye soka pukuji. Jun sjejel, ja bʼa Hechos 16:16-18 wa xyala jun akʼix «tey juntiro soc ja pucuji, jayuj huax bob yujil ja qʼuintaneli». Ja yuj, yajni el sbʼaja pukuji, ja yeʼn mixa xbʼobʼ kʼintanuk.

12. ¿Jas yuj mi lekuk slejel modo stajel loʼil ja chamwiniki?

¹² Pilan modo yiʼoje ja pukujik bʼa sloʼlajel ja ixuk winiki jani stajel loʼil ja chamwiniki. Ja matik wa xyokʼeltaye ja xchamelal  jun spamilya, wani x-aji skʼuʼuke jastik junuk bʼa mi meranuk sbʼaja chamwiniki. Bʼobʼta jun ajnanum ma espiritista wa xyala jastik junuk sbʼaja chamwiniki ma wa smajayi ja skʼumal ja chamwiniki. Soka it jitsan ixuk winik wa spensaraʼane ja chamwiniki mi meran chameluke sok ta loʼlaniyesok ojbʼi ajuk kulan skʼujole. Pe ja it mini meranuka sok jel xiwela sbʼaj. ¿Jas yuj? Yujni ja pukujiki wani xbʼobʼ snoch-eyi ja skʼumal ja chamwiniki sok wa xbʼobʼ aji ekʼyi ja ajnanumiki jastik junuk sbʼaja yeʼnleʼi (1 Samuel 28:3-19). Pe jastalni jnebʼatik ja bʼa kapitulo 6, yajni june maʼ wa xchami, ti tikʼan wa xkʼota (Salmo 115:17). Ja yuj, sjobʼjelyi «ja chamwiniki» mini lekuka sok spetsanil ja matik wa skʼulan ja it loʼlubʼale yuja pukuji sok waneni skʼokjel ja smandar ja Dyosi (kʼuman ja Deuteronomio 18:10, 11; Isaías 8:19). Ja yujil, mokni ya kokotik luʼum ja trampaʼik wa xyawe makunuk ja pukujiki.

13. ¿Jasa bʼobʼel yujile jitsan ixuk winik bʼa xiwelxtani aye ajyi yuja pukuji?

¹³ Ja anjelik mi lekuki mi kechan wa sloʼlaye ja ixuk winiki,  chomajkil wa xyawe xiwuk. Ja Satanás soka spukuji «huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» bʼa oj ajuk chʼayuk snajele; ja yuj jelxelxa ja jastik mi lekuk wa skʼulaneʼi (Apocalipsis 12:12, 17). Pe ama jachukuk, ayni jitsan ixuk winik xiwelxtani aye ajyi yuja pukuji, pe ja wego staʼaweta skoltajele. ¿Jastal bʼobʼel yujile? ¿Jastal oj bʼobʼ staʼ skoltajel june maʼ ibʼ kʼabʼalajel ay yuja pukuji?

14. Soka jas skʼulane ja snochumanik ja Jesús bʼa Éfeso bʼa bʼajtan siglo, ¿jastal oj bʼobʼ jkoltay jbʼajtik soka tantik anjelik mi lekuki?

¹⁴ Ja Biblia wa xyala kabʼtik jastal oj jiptikan stajel loʼil ja anjelik mi lekuki sok jastal oj jkontraʼuktike. La kiltik jun sjejel ja bʼa bʼajtan siglo, jani sbʼaja snochumanik ja Jesús ja bʼa xchonabʼil Éfeso. Bʼajtanto oj kʼotuke nochumanik, jujuntik ja yeʼnleʼi wa skʼulane magia. Pe yajni yalawe oj yaʼekani, ¿jasa skʼulane? Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala: «Jaxa yenlei chʼac yie jan ja slibroe ja it huax maconi yujile soc ja yajnanele huas scʼulanei, jaxa ba sti sat ja cristiano jumasa, ti chʼac stziquea» (Hechos 19:19). Ja ajkʼach nochumaniki chʼak stsik-e ja slibroʼeʼi, sok jach yaʼawekan jun lekil sjejel ja bʼa jtyempotik sbʼaja matik wa skʼana oj skontraʼuke ja pukujiki. Ja matik wa skʼanawe oj yaʼteltaye ja Jyoba tʼilani oj xchʼay-e snajel ja jastik junuk ti chʼikan soka kʼintanel, magia ma pilan jastik junuk bʼa wa xyawe makunuk jastal «trampaʼik» ja pukujiki. Jastal libroʼik, potoʼik, rebistaʼik, pelikulaʼik sok kʼin bʼa wa xpaywani skʼulajel. Chomajkil, ti chʼikan ja jastik wa xyawe makunuk ja ixuk winiki bʼa skoltajel sbʼaje sok bʼa mok jas ekʼ sbʼaje bʼa mi lekuk; jastal sjelbʼujel ma skuchjel nolobʼ, slapjel ujal ma pulsera ma pilan jastik junuk (1 Corintios 10:21).

15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mok kokotik luʼum yuja anjelik mi lekukeʼi?

¹⁵ Jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ja snochumanik ja Jesús ja bʼa chonabʼ Éfeso stsikawe ja slibroʼeʼi, ja jekabʼanum Pablo  stsʼijbʼan yile: «Mi cristianouc ja maʼ huantic pleito soqui. Ja jcondratic jumasa, icʼ ason aye» (Efesios 6:12). Soka it wa sjeʼa ja pukujiki waneni aʼtela. Wantoni sleʼawe modo bʼa oj yixtalaʼuke ja snochumanik ja Jesús. Ja yuj, ¿jasto tuk jasunuk tʼilan oj skʼuluke? Ja Pablo yala yabʼye: «La xa jcʼuuctic meran ja Diosi. Jachuc, anima huas scʼana oj scʼulucotic probar tzatz lec ja yen ja maʼ toj malo [Satanás], mi ni oj bob scʼulucotic ganara» (Efesios 6:16). Ta tsatsni lek ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Dyosi, mini oj bʼobʼ ya kokotik luʼum ja anjelik mi lekukeʼi (Mateo 17:20).

16. ¿Jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki?

¹⁶ Anto, ¿jastal oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki? Jani spaklajel ja Biblia. Jach jastal jun naʼits, bʼa mi oj mokʼuk, tʼilani tsats lek oj ajyuk ja skujlayubʼili. Junxta soka skʼuʼajel kiʼojtiki, bʼa tsats lek oj ajyuk wani skʼana tsats lek oj ajyuk ja skujlayubʼili: snajel ja jas meran wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ta wa xkʼumantik sok wa xpaklaytik ja Biblia kʼakʼu kʼakʼu, ja skʼuʼajel kiʼojtiki ojni tsatsbʼuka. Jastalni jun naʼits bʼa tsats ay lek, ja skʼuʼajeli oj skoltayotik bʼa mok yixtalaʼukotik ja anjelik mi lekukeʼi (1 Juan 5:5).

17. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj jtalnay jbʼajtik soka pukuji?

¹⁷ ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke mas ja nochumanik bʼa Jesús ja bʼa Éfeso? Yuja ti aye bʼa jun chonabʼ jel xyaʼteltaye pukuj, wani skʼana oj stalnay sbʼaje masa. Ja yuj, ja Pablo yala yabʼ: «Jayuj aa bajic soc ja yen ja Espíritu ba oja naex jastal oja cʼumuquex ja Diosi» (Efesios 6:18). Yuja keʼntik cha ayotik sakʼan ja bʼa luʼumkʼinal it bʼa jel ja aʼtelik soka pukuji, jelni tʼilan la jkʼantikyi jkoltajeltik ja Jyoba bʼa oj jkoltay jbʼajtik sbʼaja jas wa skʼulane ja anjelik mi lekukeʼi. Jun jasunuk jel tʼilan jani stajel tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba ja bʼa korasyontiki (kʼuman ja Proverbios 18:10). Chomajkil, tʼilani oj kʼantikyi tolabida bʼa oj ‹spilotik ja bʼa malo› (Mateo 6:13). Soka Dyosi ojni sjakʼ kitik ja jas wa xkʼanatik yiʼi (Salmo 145:19).

18, 19. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ojni jkʼultik ganar ja jtirotik soka anjelik mi lekukeʼi? b) ¿Jas sjobʼjel oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi?

 ¹⁸ Meran, ja anjelik mi lekukeʼi jel xiwela sbʼaje. Pe mini oj xiwkotisoke ta mi kʼa xkaʼa jbʼajtik soka tan Dyablo sok ta mojan wala ajyitik soka Dyosi skʼulajel ja jas wa Skʼana (kʼuman ja Santiago 4:7, 8). Ja yipe ja anjelik mi lekuki aytani stikʼanil. Ja bʼa styempo ja Noeji, ja pukujiki aji skastigoʼe, soka bʼa tyempo jakumto ojni cha ajuk yile skastigoʼe (Judas 6). Chomajkil, ajuluka kʼujol ja yanjelik ja Jyoba bʼa jel yipeʼi wani skoltayotike (2 Reyes 6:15-17). Ja anjelik it tixtani aye jmoktik ja bʼa jluchatik soka anjelik mi lekukeʼi sok wani skʼanawe oj jkʼuluktike ganar. Wa xbʼobʼ alxuk, wani spakʼtsune ja skʼabʼe bʼa oj stsatsankʼujolanotike. Ja yujil, la ajyukotik kʼubʼan soka Jyoba soka spamilya bʼa anjelik toji. Chomajkil, mokni jkʼuluktik ja jastik junuk ti chʼikan soka kʼintanel, magia ma pilan jastik junuk jastal jaw, sok jaʼ la jkʼuluktik tolabida ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi (1 Pedro 5:6, 7; 2 Pedro 2:9). Ta jach wa xkʼulantik, ojni jkʼuluktik ganar ja jtiroʼaneltik soka anjelik mi lekukeʼi.

¹⁹ Pe ¿jas yuj ja Dyos me xchʼaya snajel ja pukujiki soka jastik mi lekuk bʼa yiʼonejan jitsan wokoli? Ja it tini oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi.