1, 2. ¿Jastik junuk wa xyaʼakitik wokol, sok jas sjobʼjelik wa xyaʼa sbʼaje jitsan ixuk winik?

BʼA JUN chonabʼ ekʼel sbʼaj kʼakʼanel, ajyi jun tsatsal tiroʼanel bʼa smila jitsan ixuk sok yal untik. Spetsanil ja yeʼnleʼi mukjiye bʼa jun niwan kʼeʼen sok tsʼapji yal skrusile. Bʼa jujune ja yal krusi wa xyala ja yaljel it: «¿Jas yuj?». Ja sjobʼjel it jani mas wa xyaʼa sbʼaje spetsanil ja maʼ wa x-ekʼ sbʼaje tsatsal wokoliki. Ja it wa skʼulane yajni wa x-ekʼ sbʼaje desgrasya, kʼakʼanel, chamelik ma jastik junuk wa x-ekʼi bʼa wa xcham ja spamilyaʼe mey smule, wa xchʼaya ja snajeʼi ma wa xkan yiʼe lek wokol. Sok wani skʼana oj snaʼe jas yuj wa x-ekʼ sbʼaje ja desgrasyaʼik jaw.

² Ta ja Jyoba jel juntiro ja yipi, jel xyajtani, jel bibo sok jel toj, ¿jas yuj wa xyaʼakan aʼekʼuk wokolik? Sok ¿jas yuj jel ja ilkʼujoli sok ja jastik skʼulajel bʼa mi tojuk ja bʼa luʼumkʼinali? ¿Ay maʼ bʼa awaʼuneja bʼaj ja sjobʼjelik it?

3, 4. a) ¿Jas sjejel wa sjeʼa mini ay smaloʼil sjobʼjel jbʼajtik jas yuj ja Dyos wa xyaʼakan aʼekʼuk wokolik? b) ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja wokoliki soka jastik mi lekuki?

³ ¿Ay maʼ smaloʼil ja oj jobʼ jbʼajtik jas yuj ja Dyos wa xyaʼakan aʼekʼuk wokoliki? Jujuntik wa spensarane ta yaʼa sbʼaje ja sjobʼjel it yujbʼi ayto skʼana oj skʼuʼuke mas bʼa Dyos ma mibʼi skisawe. Pe yajni xa kʼuman ja Biblia oja wil ajyini jujuntik  yaʼtijumik tojik ja Dyosi bʼa yaʼa sbʼaje sjobʼjelik jastaltik ja it. Jun sjejel, ja aluman Habacuc sjobʼoyi ja Jyoba: «¿Jas yuj waxa waʼakan oj kil ja bʼa mi lekuki? ¿Sok jas yuj waxa waʼakan aʼajyuk ja wokoliki? ¿Sok jas yuj ay ja xchʼayjel snajeli soka spekʼjel chikʼ ja bʼa stiʼ jsati? ¿Sok jas yuj jel ja tsatsal kʼumali soka tiroʼaneli?» (Habacuc 1:3).

⁴ Yajni ja aluman Habacuc yaʼa ja sjobʼjel it, ¿utji maʼ yuja Jyoba? Miyuk, mi utji. Ja Dyosi yaʼakan aʼochkan juʼun bʼa Yabʼal ja jasa jaman lek sjobʼo ja Habacuc. Chomajkil, skoltay ja yalumani bʼa ayabʼ stojolil ja jasa sjobʼo sok bʼa akʼiʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji. Ja Jyoba jachni wa xcha skʼana oj skʼuluk sbʼaja weʼn. Ajuluka kʼujol, ja Biblia wa xyala «ja Diosi, huan nix yaahuex sata» (1 Pedro 5:7). Ja ixuk winiki wani xyijnaye ja jas wa xyaʼakan ja wokoliki soka jastik mi lekuki, pe mastoni wa xyijnay ja Dyosi (Isaías 55:8, 9). Anto, ¿jas yuj jel ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinali?

5. ¿Jasa sjakʼjel wa xyaʼawe sbʼaja jas yuj wa xkiʼajtik wokoli, pe jasa wa xyala ja Biblia?

⁵ Jitsan ixuk winik bʼa tuktukil relijyon sjobʼunejeyi ja pastorik soka pagreʼik jas yuj jel wa xkiʼajtik wokoli. Ja sjakʼjelik wa x-ajiyileʼi yujbʼi jach wa skʼana ja Dyosi sok jitsanxa bʼi tyempo  xchapunejxa spetsanil ja jas oj ekʼuki, cho jachbʼi ja desgrasyaʼiki. Jitsan ixuk winik alubʼal yabʼye ja sbʼej ja Dyosi mi xnaxi jastal, ma ja yeʼn wanbʼi xyiʼaj kʼe ja ixuk winiki bʼa oj ajyukesok bʼa satkʼinal, cha jachbʼi ja yal untiki. Pe jastalni anebʼunejxajan, ja Jyoba mini tʼun xyaʼakitik wokol. Ja Biblia wa xyala: «¡Najat ay lek ja oj skʼuluk ja Dyos smeranili ja bʼa mi lekuki, soka maʼ jel Juntiro Yipi skʼulajel ja bʼa mi tojuki!» (Job 34:10).

6. ¿Jas yuj jitsan ixuk winik jaʼ wa xyawe smuluk ja Dyos spetsanil ja wokol wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali?

⁶ ¿Wan maʼ xa naʼa jas yuj ja ixuk winiki jaʼ wa xyawe smuluk ja Dyos yuja wokolik wan ekʼeli? Bʼa jitsan ekʼele yujni wa spensarane ja Dyosi, ja maʼ jel ja yipi, yeʼn ja yajwalil ja luʼumkʼinal it. Mi wa snaʼawe jun jasunuk bʼa mi wokoluk pe jel tʼilan wa sjeʼa ja Biblia, soka weʼn ja nebʼunejxa ja bʼa kapitulo 3 ja bʼa juʼun it. Pes ja Satanás jani mero yajwalil ja luʼumkʼinal it.

7, 8. a) ¿Jastal wa sjeʼawe ja ixuk winiki jaʼ wa snochowe ja smodo ja yajwalil ja luʼumkʼinali? b) ¿Jas yuj yiʼojan wokol ja mulali, «ja tyempo soka jas mi xmajlaxi oj ekʼuki»?

⁷ Ja Biblia jaman lek wa xyala «ja maʼ tey ba mundo, ti aye juntiro ja ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19). Soka it wa sjeʼa jaman lek machunkiluk ja yajwalil ja luʼumkʼinali. Sok ja ixuk winiki jani wa sjeʼawe ja smodo ja yeʼn «ja maʼ xchol huas slola spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apocalipsis 12:9). Ja Satanás wa xloʼlani, wa x-ilkʼujolani sok mini ayiʼoj syajulal skʼujol. Ja yujil, ja luʼumkʼinali bʼutʼel loʼlanel, ilkʼujolanel sok mini ay yajulal kʼujol. Ja it jani jun rason yuja jel ja wokoli.

⁸ Ja xchabʼili, jastalni kilatik ja bʼa kapitulo 3, man kʼokxi ja smandar ja Dyos ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni, ja ixuk winiki mulanumeniʼa. Ja yujil, wa xkʼankʼuniyujile mas chaʼan oj ajyuke yuja tuki sok tiroʼanel bʼa oj staʼe. Ja it yiʼojan kʼakʼanel, tʼenwanel sok wokolik (Eclesiastés 4:1; 8:9). Ja bʼa yoxil yuja wa xkiʼajtik wokoli jani yuj ja jas wa xyala ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «ja tyempo soka jas mi xmajlaxi oj ekʼuki» (kʼuman ja Eclesiastés 9:11). Yuja mini yeʼn wanuk yajel mandar ja Jyoba ja bʼa luʼumkʼinali, mini teyuk ja skoltaneli. Ja yuj, ja ixuk winiki ayni wa x-ekʼ  sbʼaje jun jasunuk bʼa mi lekuk yajni wa xtaxye bʼa jun lugar sok jun ora bʼa mi lekuk.

9. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jyoba ayiʼoj lek rason yuja wa xyaʼakan aʼekʼuk wokol?

⁹ Jelni wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Dyosi mini yeʼn wa xyiʼajan ja wokoliki. Mini yeʼn smuluk yuja ay ja kʼakʼaneli, yuja ixuk winiki mi skʼulane ja bʼa toji, ja tʼenwaneli soka desgrasyaʼik bʼa wa xyaʼakitik wokol. Pe mitoni xkatik sjakʼjel sbʼaja jas yuj ja yeʼn wa xyaʼakan aʼekʼuk spetsanil ja wokolik it. Ta ja yeʼn jel juntiro ja yipi, ojni bʼobʼ xchʼay-el snajela. Anto, ¿jas yuj me skʼulani? Yuja kʼota jnatik sbʼaja Jyoba sok kilatikta ja yeʼn jel syajal skʼujol, ja yuj wa xnaʼatik ayiʼoj lek rason yuja me skʼulani (1 Juan 4:8).

10. ¿Jasa yabʼaltay ja Satanás, sok jastal skʼulan?

¹⁰ Bʼa oj jnatik jas yuj ja Dyosi wa xyaʼakan aʼekʼuk ja wokoliki, tʼilani oj kumxukotik snajel ja bʼa man kʼejan ja wokoli. Yajni ja Satanás ya koʼ luʼum ja Adán soka Eva bʼa skʼokowe ja smandar ja Jyoba, ajyi jun kʼumal jel chaʼanyabʼalil. Ja Satanás mi jaʼ yabʼaltay ja yip ja Jyoba, pes wa snaʼa mini ay stikʼanila. Jani yabʼaltay ja sDerecho bʼa yajel mandari. Yajni yala ja Dyosi jun leʼa abʼal sok mi wa xyaʼakan ja yaʼtijumi ayabʼye stsamalil jastik junuk bʼa lek, ja Dyablo yabʼaltay ja Jyoba kʼotel jun mandaranum bʼa mi lekuk (kʼuman ja Génesis 3:2-5). Chomajkil, kʼan yale ja ixuk winiki masni lek oj wajyujile ta yeʼnta skʼulan sbʼaje mandar sok mi jaʼuk ja Dyosi. Jachuk ti kʼejan ja kʼumal sbʼaja sDerecho bʼa yajel mandar ja Jyoba.

11. ¿Jas yuj ja Jyoba mi xchʼaya snajel ja kʼoka abʼalik ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni?

¹¹ Yajni ja Adán soka Eva skʼokowe ja smandar ja Jyoba, jach kʼan yal-e: «Mi yajnaluk ayaʼotikon mandar ja Dyosi. Wani xbʼobʼ jtsatikon keʼntikon ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki». ¿Jastal maʼ oj stojbʼes ja kʼumal it ja Jyoba? ¿Jastal oj sjeyi spetsanil ja yuntikil ja Dyosi ja kʼoka abʼaliki mini ayiʼoje rason soka jastal  wa skʼulan ja Yeʼn masni leka? Jujuntik wa spensarane masni lek ja xchʼayukxta snajel ja kʼoka abʼaliki sok skʼulukxta jun yajkʼachil nupanum. Pe ja yeʼn yalunejxa ja jas wa skʼana sbʼaja Luʼumi bʼa apax jun kʼachinubʼ sok a-sbʼutʼ-e soka yintile ja Adán soka Eva (Génesis 1:28). Soka jas wa xyala ja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk (Isaías 55:10, 11). Chomajkil, xchʼayukxta snajel ja kʼoka abʼalik ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edeni, mini oj axukyi sjakʼjel ja kʼumal ajyi sbʼaja sDerecho yiʼoj bʼa yajel mandari.

12, 13. Yuja Jyoba yaʼunejkan ja Satanás aya ja smandar ja bʼa luʼumkʼinali sok aya sbʼaje mandar ja ixuk winiki, ¿jas slajelal wa sjeʼa?

¹² La kiltik jun slajel. Jun maestro wan xcholjel yabʼ ja eskwelanteʼiki bʼa jastal snajel yajel kwenta. Pe junta chʼaykʼujol, jun eskwelante bʼa wani snaʼa pe jel tan kaprechudo yala ja jastal wan sjejel ja maestro mi stojoliluk, jachuk kʼan yal ja maestro mi snaʼa. Ja yeʼn wanxta yaljel wanbʼi snaʼa pilan modo bʼa jastal yajel kwenta bʼa mas lek. Jujuntik ja smoj eskwelante wa skʼuʼane ja jas wa xyala sok jaʼ wa xwajyesok. ¿Jasa oj skʼuluk ja maestro? Ojni bʼobʼ snuts-el ja eskwelanteʼik matik kaprechudoʼi, pe ¿jastalxa oj spensaraʼuke ja tuki? Bʼobʼta ja tuk eskwelanteʼiki oj spensaraʼuke ja tan kaprechudo ayni yiʼoj rasona soka matik wajyesoki. Sok bʼobʼta mixa oj skis-e ja  maestro sok bʼobʼta oj spensaraʼuke wan xiwel bʼa oj najuk mi stojoliluk ja jastal wan sjejeli. Pe ja wego pensaraʼan, ja maestro xyaʼakan ja tan kaprechudo a-sjeʼ yeʼna jastal oj ya eluk ja kwenta.

¹³ Ja Jyoba jachtikni skʼuluneja. Ajuluka kʼujol, ja kʼoka abʼalik bʼa Edeni mi kechan yeʼn chʼikanuke ja bʼa kʼumal it. Jitsan miyon anjelik yilawe ja jasa ekʼi (Job 38:7; Daniel 7:10). Ja jastal oj stojbʼes ja Jyoba ja kʼumal it ojni syam ja sakʼanil ja anjelik jaw, soka tyempo, bʼa yibʼanal ja yuntikil ja Dyosi. Ja yuj, ¿jasa skʼulunej ja Jyoba? Pes yaʼunejkan ja Satanás a-sjeʼ jastal oj ya ja smandar sbʼaja ixuk winiki. Chomajkil, yaʼunejkan ja ixuk winiki aya sbʼaje mandar yeʼnle ita bʼa yibʼ skʼabʼ ja Satanás.

14. Yuja Jyoba yaʼunejkan aya sbʼaje mandar yeʼnleʼita ja ixuk winiki, ¿jasa slekilal wa x-axi eluk?

¹⁴ Jastalni jtaʼatikta tiʼali, ja maestro wani snaʼa ja tan kaprechudo soka tuk eskwelanteʼik matik wajyesoki mini ayiʼoje rason. Pe wani snaʼa ta yaʼakan a-sjeʼe yeʼnle jastal yajel eluk ja kwenta, ja tuk eskwelante ojni yawe el slekilal. Jachukniʼa, yajni x-ilxi ja tantik kaprechudoʼiki mini stojoliluk ayuke, ja tuk eskwelanteʼik matik mi jas wa xyalaweʼi ojni snaʼe kechani jaʼa maestro ja maʼ chapan oj sjeʼi. Chomajkil, ojni snaʼe jas yuj nutsjiye el ja tantik kaprechudo ja bʼa eskwela. Junxtani soka it, ja Jyoba wani snaʼa spetsanil ja anjelik soka ixuk winik matik mi jas wa xyalaweʼi ojni yawe el slekilal yajni xyilawe ja Satanás soka tuk anjelik kʼoka abʼaliki mini ayiʼojuke rason, soka ixuk winiki mini oj bʼobʼ yaʼ sbʼaje mandar yeʼnleʼita. Ja yeʼnleʼi ojni snaʼe merani lek ja jas yala ja aluman Jeremías: «Ah Jyoba, wani xnaʼa leka, ja winiki mini wa sbʼajin ja sbʼeji. Sok mini ja winik wan bʼejyeli wa sbʼajin oj stoj ja sbʼeji» (Jeremías 10:23).

15, 16. a) ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼunejkan aʼekʼ jitsan tyempo ja wokoliki? b) ¿Jas yuj ja Dyos mi skomo ja tuktukil desgrasyaʼiki soka skʼulajel ja bʼa mi tojuki?

¹⁵ Pe ¿jas yuj ja Jyoba yaʼunejkan aʼekʼ jitsan tyempo ja  wokoliki? ¿Sok jas yuj mi stima bʼa mok ekʼuk jastik junuk bʼa mi lekuk? Pes la jpensaraʼuktik chabʼ jasunuk bʼa mini oj skʼuluk ja maestro. Mini oj stim ja tan kaprechudo bʼa oj sjeʼ jastal stojbʼesel, sok mini cha oj skoltay bʼa stojbʼesel. Junxta soka it, ayni chabʼ jasunuk bʼa mi oj skʼuluk ja Jyoba. Bʼa sbʼajtanil, mini stimunejuk ja tan Dyablo soka maʼ teysoki bʼa oj sleʼe modo sjejel ta ayiʼoje rason. Ja yuj yaʼunejkan aʼekʼ jitsan tyempo. Ja bʼa jitsan jabʼilikxa ekʼeli, ja ixuk winiki ajyel yujile tuktukil tikʼe gobyerno, sok ja matik jel chapaneʼi wane yajel eluk lekil aʼanik, aparatoʼik sok jitsan jastik junuk. Pe anima jachukuk, wanxtani ipaxel ja skʼulajel bʼa mi tojuki, ja pobreʼili, ja chaʼan mulaliki soka kʼakʼaneli. Ti wa xchiknaji lek ja sgobyerno ja ixuk winiki mini lekuka.

¹⁶ Bʼa xchabʼil, ja Jyoba mini skoltunejuk ja Satanás bʼa yajel mandar ja luʼumkʼinali. Lekbʼi ja Dyos skomo bʼa mok ekʼuk ja tuktukil desgrasyaʼiki soka skʼulajel ja bʼa mi tojuki, ¿mi maʼ oj kaltik jani wan skoltajel ja tantik kʼoka abʼaliki? ¡Sok ojni jpensaraʼuktik wani xbʼobʼ kaʼ jbʼajtik mandar keʼntikta jach mi jas oj ekʼ jbʼajtik! Lek jachukxta skʼulan ja Jyoba, juni cha leʼa abʼal ja yeʼn. Pe ja Biblia wa xyala: «Ja Diosi mix bob slee mentira» (Hebreos 6:18).

17, 18. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba sok spetsanil ja wokolik ajyel yuja smandar ja ixuk winiki soka yip ja Dyablo?

¹⁷ Ja bʼa jitsanxa jabʼil ekʼeli, ¿jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja spetsanil ja wokolik yaʼunejkan ja kʼumal ajyi sbʼaja Dyosi? La juljkʼujoltik ja Jyoba jel juntiro ja yipi. Ja yuj, wani xbʼobʼ stojbʼes ja wokoliki, sok ojni skʼuluka. Jastalni jnebʼunejtik, ja Luʼumi ojni tojbʼuk ja bʼa jastal ixtanubʼali sok oj pax jun kʼachinubʼ. Stsʼakatal ja skʼuʼajel sbʼaja xchamelal ja Jesusi, ja ixuk winiki oj eluke libre sbʼaja jas yaʼunejkan ja mulali. Jaxa sbʼaja matik chamelexa, ja sakʼwelali oj stojbʼes yibʼanal ja jasa yaʼunejkan ja chamelchʼakeli. Jachuk, ja Dyosi oj ya makunuk ja Jesús «ba oj xchʼay snaajel ja yatel ja tan diablo» (1 Juan 3:8). Ja Jyoba ojni skʼuluk spetsanil ja it ja bʼa tyempo lek xyila ja  yeʼni. Wani xbʼobʼ gustoʼaxukotik yuja mito skʼulunejuki, pes stsʼakatal yuja spasensya yaʼunejkitik tyempo bʼa oj jnebʼtik ja smeranili sok bʼa oj kaʼteltaytik (kʼuman ja 2 Pedro 3:9, 10). Pe malan xkʼot tikʼan ja tyempo, ja Dyosi wantoni slejel ja ixuk winik matik wa skʼanawe meran oj yaʼteltaye ja yeʼn sok wa skoltay bʼa oj kuchyujile ja jitsan wokolik ay ja bʼa luʼumkʼinal it (Juan 4:23; 1 Corintios 10:13).

¹⁸ Jujuntik bʼobʼta wa spensarane mini oj ekʼuk ja wokolik it lekukxta ja Dyosi skʼulan ja Adán soka Eva bʼa jun modo mini oj skʼok-e ja yabʼali. Bʼa oj naxuk jas yuj mi skʼulani, ajuluka kʼujol ja tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba.

19. ¿Jas tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba, sok jas yuj jel tʼilan oj kiltik chaʼanyabʼalil?

¹⁹ Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo 5, ja ixuk winiki kʼulubʼalotik bʼa keʼnani oj jtsatik ja jasa wa xkʼana oj jkʼuluktiki. ¿Wan maʼ xa wila janekʼto xchaʼanil yabʼalil ja majtanal akʼubʼalkitiki? Chomajkil, ja Dyosi skʼulan jitsan chanteʼik, pe ja yeʼnleʼi mi spensaraʼane jastal keʼntik, kechan wa skʼulane ja jastalni kʼulubʼaleʼi (Proverbios 30:24). Soka winiki skʼuluneje makinaʼik sok xchapuneje bʼa oj skʼuluke jun tikʼe aʼtel. ¿Gusto maʼ oj ajyukotik lek jachukxta skʼulanotik ja Dyosi? Miyuk. Ja yuj lekni wa xkilatik yuja keʼnani wa stsaʼatik ja jasa wa xkʼana oj jkʼuluktiki, jastal, jas tikʼe ixuk winik oj wajkotik, jas tikʼe jsakʼaniltik oj kitik sok jas tikʼe kamigotik oj jleʼtik. Ja keʼntiki jel jgustotik ja libreʼaytiki, sok jachni wa skʼana ja Dyos oj ajyukotik.

20, 21. ¿Jastal oj katik makunuk bʼa jun modo bʼa mas lek ja tsamal majtanal akʼubʼalkitiki, sok jas yuj jaʼa jaw wa xkʼana oj jkʼuluktiki?

 ²⁰ Ja Jyoba mi wa stʼenawotik bʼa oj kaʼteltaytik (2 Corintios 9:7). Lekbʼi jun yal untik xyaʼa tsʼakatal, ¿bʼaya mas lek oj yil jun nantatal? ¿Ja maʼ ja yajni ti wa x-el bʼa skʼujol ja yal untiki, maʼ jaʼa tʼenubʼal wa xyaʼa tsʼakatali? Anto, ja sjobʼjel tʼilan oja waʼabʼaji jaʼa it: «¿Jastal oj ka makunuk ja keʼn ja majtanal yaʼunejki ja Jyoba, ja stsajel ja jasa wa xkʼana oj jkʼuluktiki?». Ja Satanás, Adán soka Eva mini tʼun sbʼejuk ja jastal yawe makunuki, pes mini skisawe ja Jyoba. Jaxa weʼn, ¿jas oja kʼuluk?

²¹ Ja weʼn ojni bʼobʼ wa makunuk ja tsamal majtanal it bʼa jun modo bʼa mas lek. Ojni bʼobʼ ochan sok ja jitsan mil ixuk winik matik stsaʼuneje yaʼteltajel ja Jyoba. Ja ixuk winike it jel wa xyawe gustoʼaxuk ja Dyosi yujni wa sjeʼawe ja Satanás jun mero leʼa abʼal sok mini jun lekil mandaranumuk (Proverbios 27:11). Ja weʼn ojni bʼobʼa kʼul jachuk ta atsaʼa ja tikʼe sakʼanil bʼa mas lek oja wiʼi. Ja bʼa kapitulo jakumi oj nebʼxuk sbʼaja it.