Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 13

Xikita yolilistli ken kita toTajtsin Dios

Xikita yolilistli ken kita toTajtsin Dios
  • ¿Ken kita toTajtsin Dios yolilistli?

  • ¿Ken kita toTajtsin Dios tlamayauilistli?

  • ¿Ken uelis tikteititiskej tiktlakaitaj yolilistli?

1. ¿Akin oKichijchi nochi tlen yoltok?

TEOTLAJTOJKI Jeremías okijto: “Jehová toTajtsin Dios tlen melauak. ToTajtsin Dios akin yoltok” (Jeremías 10:10). Noijki, toTajtsin Jehová ye akin oKichijchi nochi tlen yoltok. Ángeles tlen katej iluikak okijtojkej: “Tejwatsi otikchijchi nochi tlan onka, iwa tejwatsi otikmonekilti mayetokah, yika otikinchijchi” (Apocalipsis 4:11). Ika se tlakuikali tlen ika okiueyichi Jehová, ueyi tekiua David okijto: “Motech meya yolilistli” (Salmo 36:9). Yolilistli, se tetliokolil tlen techmaka Jehová.

2. ¿Tlen kichiua toTajtsin Dios pampa ma tiyoltokan?

2 Jehová noijki kichiua ma tiyoltokan (Hechos 17:28). Ye techmaka tlakuali, atl, ejekatl uan Tlaltikpak kanin tichantij (xiktlajtolti Hechos 14:15-17). Jehová noijki okichijchi nochi pampa ma tiyolpakikan. Maski ijkon, pampa uelis tiyolpakiskej itech nochi toyolilis, moneki tikmatiskej uan tiktlakamatiskej itlanauatiluan toTajtsin Dios (Isaías 48:17, 18; Santiago 1:25).

MA TIKTLAKAITAKAN YOLILISTLI

3. ¿Ken okitak toTajtsin Dios pampa Caín okimikti Abel?

3 ToTajtsin Dios kineki ma tiktlakaitakan toyolilis uan inyolilis oksekimej. Se neskayotl, Caín inkone Adán uan Eva, sapanoa okualanki iuan ikni Abel. Ken Caín sapanoa okualantoka, Jehová okiyekilui uelis kichiuaskia se ueyi tlajtlakoli. Maski ijkon, Caín amo okitlakamatki Jehová. Ye ‘okimakak ikni uan okimikti’ (Génesis 4:3-8). Biblia techiluia Jehová okitlajyouilti Caín pampa okimikti ikni (Génesis 4:9-11).

4. Ika Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, ¿ken moneki tikitaskej yolilistli?

4 Kanaj 2,400 xiuitl satepan, Jehová okinmakak tlanauatilmej israelitas pampa kiueyichiuaskiaj ken ye kineki. Ken ninmej tlanauatilmej okinmakak ika Moisés, axkan nochi ninmej tlanauatilmej motokayotiaj Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Jesús otlajto itech Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés ijkuak okijto: “Amo xitemikti” (Mateo 5:21). Nin tlanauatil okinmititi israelitas toTajtsin Dios kipatioita inyolilis tlaltikpaktlakamej, uan yejuan noijki moneki kitlakaitaskej inyolilis oksekimej.

5. ¿Ken moneki tikitaskej tlamayauilistli?

5 ¿Uan ken kinmita toTajtsin Dios konemej tlen ayamo nesij? Itech Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés moijtoa amo ma kimiktikan se konetl tlen ayamo nesi. Kema, Jehová noijki kipatioita iyolilis konetl tlen ayamo nesi (xiktlajtolti Éxodo 21:22, 23; Salmo 127:3). Nin kijtosneki tlamayauilistli amo kuali.

6. ¿Tleka amo ma tikinkokolikan oksekimej tlaltikpaktlakamej?

6 Pampa tiktlakaitaskej yolilistli, noijki moneki kuali tikinmitaskej oksekimej tlaltikpaktlakamej. Biblia kijtoa: “Nochi akin kikokolia ikni, se temikti, iwa nomejwah nonkimatih se temikti amo kipias semijkak yolílistli” (1 Juan 3:15). Ik non, tla tiknekij tikpiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis, moneki tikixtiskej itech toyolo nochi tlamantli tlen uelis kichiuas ma tikinkokolikan oksekimej, pampa tla ikaj tekokolia uelis kichiuas tlen amo kuali (1 Juan 3:11, 12). Miak ipati nochtin ma timotlasojtlakan.

7. ¿Tlen tlamantli kiteititia amo kitlakaitaj yolilistli?

7 ¿Ken uelis tiktlakaitaskej toyolilis? Miakej tlaltikpaktlakamej amo kinekij mikiskej, maski ijkon, miakej motlajyouiltiaj san pampa kinekij moyolpaktiskej. Ken neskayotl, miakej kichichinaj tabaco noso kitekitiltiaj tlatlamantli drogas. Ninmej tlamantli kijtlakoa totlalnakayo uan ualeua kinmiktiaj akinmej kitekitiltiaj. Tlaltikpaktlakamej akinmej kitekitiltiaj nochi nin tlamantli amo kitlakaitaj yolilistli. Ninmej tlamantli amo kuali kinmita toTajtsin Dios (xiktlajtolti Romanos 6:19; 12:1; 2 Corintios 7:1). Pampa tikueyichiuaskej toTajtsin Dios ken kineki, moneki tikixtopeuaskej nochi ninmej tlamantli. Uelis sapanoa oui tikauaskej, maski ijkon, Jehová uelis techpaleuis. Uan ye kipatioita ma timochijchikauakan pampa tikpatioitaskej toyolilis uan tikitaskej ken se tetliokolil tlen ye otechmakak.

8. ¿Tleka moneki nochipa ma timomaluikan?

8 Tla tiktlakaitaj toyolilis, nochipa timomaluiskej. Tikitaskej nochi kuali ma yeto uan amo itlaj tikchiuaskej tlen uelis techtlajyouiltis san pampa tiknekij timoyolpaktiskej. Amo tikuikaskej carro sapanoa totoka, nion timauiltiskej ika tlen uelis timotlajyouiltiskej nion kanin moteuiaj (Salmo 11:5). Se Tlanauatil tlen Jehová okinmakak israelitas okijtoaya: “Tla tikchijchiuas se yankuik kali, moneki tikyaualos ikuapak ika se tepamitl, pampa amo mitstlajtlakoltiskej tla ikaj [...] uetsis uan mikis” (Deuteronomio 22:8). Moneki mitsyekanas nin tlanauatil. Se neskayotl, tla mokalijtik kipia escaleras moneki kuali yetoskej pampa amo ikaj uetsis nion tlajyouis. Tla tikpia se carro noijki moneki kuali ma yeto. Pampa amo itlaj mitspanos te nion oksekimej, moneki kuali tikyektlalis mokalijtik uan mocarro.

9. Tla tiktlakaitaj yolilistli, ¿ken moneki tikinmitaskej yolkamej?

9 ¿Ken kita toTajtsin Dios inyolilis yolkamej? Noijki kipatioita inyolilis. Ye kitekauilia ma kinmiktikan yolkamej pampa kinkuaskej, ika motlakentiskej noso ijkuak se yolkatl uelis techmiktis (Génesis 3:21; 9:3; Éxodo 21:28). Maski ijkon, akinmej kintlajyouiltiaj noso kinmiktiaj san pampa kinekij moyolpaktiskej, amo kuali kichiuaj uan kiteititiaj amo kipatioitaj yolilistli (Proverbios 12:10).

MA TIKTLAKAITAKAN ESTLI

10. ¿Ken okiteititi toTajtsin Dios melauak mouikaj yolilistli uan estli?

10 Ijkuak Caín okimikti ikni, Jehová okilui: “Ieso mokni nechtsajtsilia itech tlali” (Génesis 4:10). Ijkuak toTajtsin Dios okijto ieso Abel, okijtojtoka iyolilis. Caín okimikti ikni uan omonekiaya kitlajyouiltiskej. Ken ieso, noso iyolilis, Abel okitlajtlaniliaya Jehová ma kiteititi melajkayotl. Satepan ijkuak opanok Apachiuilistli itech tonalmej ijkuak okatka Noé, oksepa omoteititi ken mouika estli uan yolilistli. Achto panoskia Apachiuilistli, tlaltikpaktlakamej san okikuayaj tlakilotl uan kilitl. Satepan nin omopatlak. Jehová okilui Noé uan ipiluan: “Nochi yolkatl tlen yoltok uelis tikuas”. Maski ijkon, toTajtsin Dios okijto tlen amo kikuaskiaj: “San nakatl ika iyolilis —ieso— amo xikuakan” (Génesis 1:29; 9:3, 4). Nin kiteititia yolilistli uan estli mouikaj ijkon ken kita Jehová.

11. ¿Tlen techiluia toTajtsin Dios amo ma tikchiuakan ika estli ijkon ken otlanauati ijkuak okatka Noé?

11 Pampa tikteititiskej tiktlakaitaj estli amo moneki tikuaskej. Itech tlanauatilmej tlen Jehová okinmakak israelitas, okijto: “Tla se israelita [...] kimiktis se yolkatl noso se tototl pampa kikuas, ieso moneki kinokis uan kitlaltemis. Pampa [...] onikinmilui israelitas: “Amo xikkuakan ieso nion se nakayotl [...]’” (Levítico 17:13, 14). Kanaj 800 xiuitl achto toTajtsin Dios okimakak Noé nin tlanauatil pampa amo ma kikuakan estli, uan ok omonekiayaj kitlakamatiskej. Nin kiyekijtoa tlen mokuayejyekoa Jehová: itekipanojkauan uelis kikuaskej inakayo yolkatl, ieso amo kikuaskej. Omonekiaya kinokiskej itech tlali, nin kijtosneki yolilistli oksepa okimaktiliayaj toTajtsin Dios.

12. ¿Tlen tlanauatil itech estli omotemakak ika espíritu santo itech achto siglo, uan tleka ok moneki tiktlakamatiskej?

12 Akinmej tikchiuaj ken Cristo noijki otechmakakej non tlanauatil. Itech achto siglo, tlatitlanilmej uan tlakamej akinmej okinyekanayaj imachtijkauan Jesús omonechikojkej pampa kipejpenaskej tlen tlanauatilmej omonekiayaj kintlakaitaskej. Nin tlen yejuan okijtojkej: “Porke n Espíritu Santo iwa tejwah noiwa, yotikijtojkeh amitla ok se tomechnawatiskeh xikchiwakah; sanwel ni tlan milák moneki nonkichiwaskeh: Amo xikkuakah nakatl non yokinmanilijkeh n diosmeh non kinmachijchiwah. Amo xikkuakah estli nion nakatl de n yolkameh non san okintoskamalinkeh, iwa nion [...] mamomekatijtinemikah” (Hechos 15:28, 29; 21:25). Ik non, amo ma tikuakan estli. Ixpan Jehová nin sapanoa ipati, ijkon ken amo ma tikinueyichiuakan teotsitsintin nion amo ma tiauilnemikan.

Tla akin tlapajtia mitsiluiskia amo xikoni alcohol, ¿tikmotlaliliskia?

13. ¿Tleka amo uelis tikmotlaliliskej estli? Xikijto se neskayotl.

13 Itech tlanauatil tlen kijtoa amo ma tikuakan estli, ¿noijki kijtosneki amo ma tikmotlalilikan? Kema. Se neskayotl, tla akin tlapajtia mitsiluis amo xikoni alcohol, ¿uelis tikmotlalilis? Amo. Noijki ijkon, amo tikuaskej estli kijtosneki amo ma tikmotlalilikan. Ik non, pampa tiktlakamatiskej non tlanauatil moneki amo ma tikmotlalilikan estli.

14, 15. Tla akinmej tlapajtiaj kiluiskej se akin kichiua ken Cristo moneki kitlaliliskej estli, ¿tlen kichiuas uan tleka?

14 Tla akin kichiua ken Cristo sapanoa mokokoa noso moneki kitekiskej, ¿tlen uelis kichiuas? Ma tikijtokan akin tlapajtia mitsiluis timikis tla amo mitstlaliliskej estli. Melauak akin kichiua ken Cristo amo kineki mikis. Uan ken kineki yoltos, se tetliokolil tlen okimakak toTajtsin Dios, uelis kiselis okse pajtli tlen amo kipia estli. Ijkon uelis kiselis tlatlamantli pajtli tlen amo kipia estli.

15 ¿Akin kichiua ken Cristo amo kitlakamatis itlanauatiluan toTajtsin Dios pampa kinekis ok yoltos? Jesús okijto: “Porke akin kinekis kipalewis inemilis, kipolos. Tla aka kipoloa inemilis por ne, kajsis inemilis” (Mateo 16:25). Amo ikaj kineki mikis. Maski ijkon, tla amo tiktlakamatij itlanauatiluan toTajtsin Dios san pampa tiknekij tiyoltoskej, uelis tikpoloskej yolilistli tlen amo keman tlamis. Ik non, okachi kuali ma titlaneltokakan itech itlanauatiluan toTajtsin Dios. Uan tla timikij, uelis tikneltokaskej toTajtsin Dios techyolitis uan oksepa techmakas non tetliokolil (Juan 5:28, 29; Hebreos 11:6).

16. ¿Tlen kinekij kichiuaskej itekipanojkauan toTajtsin Dios ika estli?

16 Itekipanojkauan toTajtsin Dios tlen yolmelauakej melauak kinekij kitlakamatiskej tlanauatil itech estli. Ik non, amo kikuaj nion kimotlaliliaj estli ken pajtli. * Pampa kuali kajsikamatij akin oKichijchi estli kimati tlen uelis techpaleuis. ¿Amo ijkon tikneltoka?

KEN MONEKI TIKTEKITILTISKEJ ESTLI

17. ¿Ken okitekitiltiayaj estli israelitas?

17 Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okiyekijtoaya ken moneki motekitiltis estli. Ijkuak Jehová okinmilui israelitas ken omonekiaya kiueyichiuaskej, okijto: “Yolilistli kajki itech estli, uan ne noneuian oniktlali ipan altar pampa kinpojpoloskej namotlajtlakoluan, pampa estli non tlen namechchipaua” (Levítico 17:11). Pampa kintlapojpoluiskiaj israelitas, yejuan okitemakayaj se yolkatl ken tlamanali uan okiuikayaj estli ipan altar noso satepan itech iteokal toTajtsin Dios. San ijkon omonekiaya kitekitiltiskej estli.

18. ¿Tlen tlateochiualismej tikseliaj pampa Jesús okitemakak ieso?

18 Akinmej melauak kichiuaj ken Cristo amo moneki kitlakamatiskej tlen kijtoa Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés, ik non, amo kintemakaj yolkamej ken tlamanali nion kiuikaj ieso yolkamej itech se altar (Hebreos 10:1). Maski ijkon, ken omotekitiltiaya ieso yolkamej itech altepetl Israel okiteititi ken miak ipati tlamanali tlen satepan motemakaskia: imikilis iKone toTajtsin Dios, Jesucristo. Ken otimomachtijkej itech tlamachtil 5, Jesús okitemakak iyolilis pampa nochtin tlaltikpaktlakamej ijkuak okitemakak ieso ken tlamanali. Satepan oyajki iluikak uan san se uelta uan pampa nochipa okimakak toTajtsin Dios ieso tlen miak ipati (Hebreos 9:11, 12). Ijkon axkan ueli techtlapojpoluiaj totlajtlakoluan uan uelis tikpiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis (Mateo 20:28; Juan 3:16). Melauak, ken omotekitilti estli itech non tonal melauak miak ipati (1 Pedro 1:18, 19). San uelis timomakixtiskej tla tikneltokaj melauak miak ipati ieso Jesús.

¿Ken uelis tikteititiskej tiktlakaitaj yolilistli uan estli?

19. Akin kichiua ken Cristo, ¿tlen moneki kichiuas pampa amo motlajtlakoltis ika ieso se tlaltikpaktlakatl?

19 ¡Melauak tiktlasojkamatiliaj toTajtsin Dios akin techtlasojtla miak uan techmaka yolilistli! Pampa tiktlasojkamatiliaj, non kichiuas ma tikintlapouikan oksekimej tlaltikpaktlakamej pampa ma tlaneltokakan itech imikilis Jesús, pampa san ijkon uelis kipiaskej yolilistli tlen amo keman tlamis. Uan titetlapouiskej ika miak yolpakilistli, pampa tikpatioitaj inyolilis oksekimej ijkon ken Jehová (xiktlajtolti Ezequiel 3:17-21). Tla kuali tikchiuaj nin tekitl, uelis tikijtoskej ken tlatitlanil Pablo: “Amo notlajtlakol tla aka amo momakixtis. Porke ne onomechmatilti nochi tlan Dios kimonekiltia, iwa amitla onomechtlaatili” (Hechos 20:26, 27). Kema, pampa tejuan tikteititiskej tiktlakaita yolilistli uan estli moneki tikintlapouiskej oksekimej tlaltikpaktlakamej itech toTajtsin Dios uan itlanekilis.

^ párr. 16 Tla tikneki tikmatis okachi itech tlatlamantli pajtli tlen onka pampa amo ma mitstlalilikan estli, uelis tikitas amatlajkuilol ¿Cómo puede salvarle la vida la sangre?, itech tlamachtil “Opciones de calidad a la transfusión”, tlen kichijchiuaj iTlaixpantijkauan Jehová.