SHemppuwaa Tammanne Oydda

Ne Soo Asaa Duussay Ufyssiyaagaa Gidanaadan Oottiyoogaa

Loˈˈo azina gidanau ay koshshii?

Qara machcho gidanau waani danddyettii?

Loˈˈo aawa woy aayo gidiyoogee ay ay gujjii?

So asaa deˈoy ufayssiyaagaa gidanaadan naati waati maaddana danddayiyoonaa?

1. Ufayssiya so asaa duussau keehi koshshiyaabay aybee?

XOOSSAA YIHOOWAY intte so asaa deˈoy ufayssiyaagaa gidanaadan koyees. A Qaalay, Geeshsha Maxaafay, son deˈiya ubbay huuphiyan huuphiyan oottanaadan Xoossay koyiyoobaa qonccissidi, etau kaaletuwaa immees. So asay ubbay Xoossaa zoriyaara moggottidi baappe koyettiyaabaa poliyo wode, demmiyoobay daro ufayssiyaagaa. Yesuusi: “Anjjettidaageeti Xoossaa qaalaa siyidi, he qaalai azaziyoogaadan oottiyaageeta” yaagiis.—Luqaasa 11:28.

2. So asaa duussaa ufayssay baasettidoy nuuni ay akeekiyoogaanee?

² So asaa duussaa ufayssau waanna kanee, so asaa deˈuwau pulttoy, Yesuusi ‘Nu Aawaa’ giidi xeegido Yihoowa gidiyoogaa akeekiyoogaa. (Maatiyoosa 6:9) Saˈan deˈiya keettaa asa ubbay deˈanaadan oottiday saluwan deˈiya nu Aawaa; hegaa gishshau, so asaa ufayssanabaa i eriyoogee qoncce. (Efisoona 3:14, 15) Yaatin, Geeshsha Maxaafay son deˈiya ubbau huuphiyan huuphiyan ayba sohoy deˈiyoogaa tamaarissii?

DOOMETTAY XOOSSAAPPE GIDIDO SO ASAA DUUSSAA

3. Geeshsha Maxaafay so asaa duussaa doomettaabaa ay yootii? I yootiyoogee tuma gidiyoogaa aybin eriyoo?

³ Yihooway koyro asata, Addaamanne Hewaano medhdhidi, azinanne  machcho oottidi eta issippe wottiis. I eta, saˈan keehi loˈˈiya sohuwan, Edene gannatiyan wottidi, naata yelanaadan yootiis. Yihooway: ‘Yelettite; corattite; ha saˈaa kumite’ yaagiis. (Doomettaabaa 1:26-28; 2:18, 21-24) Doomettaabaa maxaafay so asaa deˈuwaabaa yootiyoobay tuma gidiyoogaa Yesuusi qonccissido gishshau, hegee coo hayse gidenna. (Maatiyoosa 19:4, 5) Nuuni daro metuwaa beˈiyaabanne ha wodiyan deˈoy Xoossay koyro halchchidoogaa mala gidana xayikkonne, so asaa duussan ufayttana danddayiyoy aybissakko ane beˈoos.

4. (a) So asaa duussay ufayssiyaagaa gidanaadan, so asay ubbay huuphiyan huuphiyan ay oottana danddayii? (b) So asaa duussay ufayssiyaagaa gidanaadan Yesuusa deˈuwaabaa xannaˈiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

⁴ Son deˈiya ubbay huuphiyan huuphiyan siiquwaa bessiyoogan Xoossaa milatidi, so asaa duussay ufayssiyaagaa gidanaadan oottana danddayoosona. (Efisoona 5:1, 2) Gidoshin, nuuni Xoossaa beˈanu danddayokko; yaatin, waanidi a milatana danddayiyoo? Yihooway ba bayra Naˈaa saluwaappe saˈaa kiittido gishshau, Yihooway oottiyo ogiyaa tamaarana danddayoos. (Yohaannisa 1:14, 18) He bayra Naˈay, Yesuus Kiristtoosi, saˈan deˈiiddi saluwaa Aawaa loyttidi milatido gishshau, Yesuusa beˈiyoogeenne i haasayishin siyiyoogee, Yihooway haasayishin siyiyoogaa mala. (Yohaannisa 14:9) Hegaa gishshau, Yesuusi bessido siiquwaabaa tamaariyoogaaninne a leemisuwaa kaalliyoogan, nuuni ubbaykka huuphiyan huuphiyan so asaa duussay ufayssiyaagaa gidanaadan maaddana danddayoos.

AZINATI KAALLANA BESSIYA LEEMISUWAA

5, 6. (a) Yesuusi gubaaˈiyaa oyqqido ogee azinatussi leemiso gididoy aybiinee? (b) Nagaraappe atotettaa demmanau ay oottanau bessii?

⁵ Geeshsha Maxaafay, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata oyqqidoogaadan, azinay ba machchiyo oyqqana mala yootees. Geeshsha Maxaafay immiyo ha kaaletuwaa ane qoppa: “Azinatoo, Kiristtoosi woosa keettaa [“gubaaˈiyaa,” NW] siiqidi, ba huuphiyaa ayyo immidoogaadan, inttekka intte maccaasata siiqite . . . Simmi qassi azinai ba maccaasiyo ba bollaadan siiqanau bessees; ba machchiyo siiqiyaagee bana siiqees. Aissi giikko, ba bollaa ixxiya  asi mulekka baawa; shin Kiristtoosi woosa keettaa [“gubaaˈiyaa,” NW] miziyoogaadaaninne naagiyoogaadan ooninne ba bollaa mizeesinne naagees.”—Efisoona 5:23, 25-29.

⁶ Yesuusi ba erissiyo ashkkaratu gubaaˈiyaassi bessido siiqoy azinatussi polo gidida leemiso. Eti polo gidana xayikkonne, ba deˈuwaa etau yarshshiyoogan, Yesuusi eta ‘wurssettay gakkanaashin’ siiqiis. (Yohaannisa 13:1; 15:13) Azinatussikka hegaadan: “Intte maccaasaa siiqite; etaara woppu giidi de7⁠ite” yaagiya mino zoree imettiis. (Qolasiyaasa 3:19) Azinay, ubba ba machchiyaa akeekanchcha gidennan aggiyo wodiyankka, hegaa mala zoriyaa oosuwan peeshshanaadan a aybi maaddanee? Ikka ba huuphe baliyoogaanne Xoossaappe maarotettaa demmanau i oottana bessiyaabaa hassayana koshshees. I oottana bessiyoobay aybee? I bana naaqqiyaageeta atto gaana bessees; hegee a machchiyookka gujjees. Akka hegaadan oottana bessiyoogee qoncce. (Maatiyoosa 6:12, 14, 15) Issi issi asay, injjetida so asaa duussay wazanappe atto giya naaˈˈu asatu issippetetta yaagiyoy aybissakko akeekay?

7. Yesuusi qoppidobi aybee? Hegan azinatussi ayba ogiyan leemiso gididee?

⁷ Azinati, Yesuusi ubbatoo ba erissiyo ashkkaratussi qoppidoogaa akeekana bessees. Etau deˈiya pacaanne asatettan etau koshshiyaabaa qoppiis. Leemisuwau, eti daafurido wode: “Nurkka guuttaa shemppi ekkanau asi bainnasaa hinddite” yaagiis. (Marqqoosa 6:30-32) Machchotussikka wozanappe qoppana bessees. Geeshsha Maxaafay machchoti, azinatun ‘bonchchettana’ bessiya ‘daafuranchcha mereta’ gidiyoogaa yootees. Aybissi? Azinaynne machchiyaa naaˈˈaykka ‘deˈuwaa aaro kehatettaappe’ issi mala hanotan shaahettiyo gishshataassa. (1 PHeexiroosa 3:7) Azinati, Xoossay issi ura nashshiyoy, attuma woy macca gidiyo gishsha gidennan, he uri ammanettiyo gishsha gidiyoogaa hassayana bessees.—Mazamure 101:6.

8. (a) ‘Ba machchiyo siiqiya azini bana siiqiyoy’ ayba ogiyaanee? (b) ‘Issi asa’ gidiyoogee azinaunne machcheessi woygiyoogee?

⁸ Geeshsha Maxaafay, ‘ba machchiyo siiqiya azini bana siiqees’ yaagees. Hegee, issi azinaynne a machchiyaa Yesuusi giidoogaadan ‘issi asappe attin, naaˈˈu asa gidenna’ gishshataassa. (Maatiyoosa 19:6) Yaatiyo gishshau, eti asho gaytotettaa koshshaa issoy issuwaarappe  attin hara oonaaranne polana bessenna. (Leemiso 5:15-21; Ibraawe 13:4) Eti bantta huuphiyaappe aattidi issoy issuwaa koshshau qoppikko, hegaadan oottana danddayoosona. (1 Qoronttoosa 7:3-5) Akeekanau koshshiyaabi: “Ba bollaa ixxiya asi mulekka baawa; shin . . . ooninne ba bollaa mizeesinne naagees” yaagiyaagaa. Azinati banttassi huuphe gidida, Yesuus Kiristtoosan oyshettiyoogaa hassayidi, bantta machchota banttana siiqiyoogaadan siiqana bessees.—Efisoona 5:29; 1 Qoronttoosa 11:3.

9. Yesuusa eeshshatuppe Piliphphisiyuusa 1:8n qonccidaagee awugee? Azinati bantta machchotussi hegaa mala eeshshaa bessana koshshiyoy aybissee?

⁹ Yesuusi kiittido PHauloosi ‘Kiristtoos Yesuusappe yiya siiquwaabaa’ yootiis. (Piliphphisiyuusa 1:8) Yesuusi bessido mino siiqoy i erissiyo ashkkara gidida maccaasati a dosanaadan oottida ufayssiya eeshsha. (Yohaannisa 20:1, 11-13, 16) Machchotikka bantta azinati banttana minttidi siiqanaadan koyoosona.

MACHCHOTUSSI LEEMISO GIDIYAAGAA

10. Yesuusi machchoti kaallanau leemiso gidiyaaba ay oottidee?

¹⁰ So asay issippe issi dirijjite; i bessiyaagaadan suure deˈanau, huuphe gidiya ura koshshees. Ubba Yesuusaukka Huuphe gidida i haarettiyo Aawu deˈees. ‘Attumaasay maccaasassi huuphe gidiyoogaadan Xoossay Kiristtoosassi huuphe.’ (1 Qoronttoosa 11:3) Haarettanau bessiya huuphee nu ubbaassikka deˈiyo gishshau, Yesuusi Xoossaa huuphetettau haarettidoogee kaallanau bessiya loˈˈo leemiso.

11. Machchiyaa ba azinau ayba xeella bessana koshshii? A he eeshshaa bessiyoogee ay demissana danddayii?

¹¹ Polotettay paccido attuma asay bala gididabaa oottiyo gishshau, darotoo so asaayyo paci baynna huuphe gidennan aggees. Yaatin, machchiyaa ay oottana bessii? A ba azinay oottiyoobaa toochchana bessenna; woykko a huuphetettaa bau ekkanau malana bessenna. Machchiyaa, Xoossaa sinttan ashkkenne woppu giida ayyaanay alˈˈoba gidiyoogaa hassayiyoogee loˈˈo. (1 PHeexiroosa 3:4) Hegaa mala ayyaanaa bessiyoogan, paacee deˈiyo wodiyankka gidin Xoossay wottido aawatettau azazettanau metootukku. Hegaa bollikka, Geeshsha Maxaafay: “Maccaasa ubbaikka bantta azinaa azinaa bonchchanau bessees” yaagees. (Efisoona  5:33) SHin i Kiristtoosa Huuphetettau aqennaagaa gidikko waatana danddayettii? Geeshsha Maxaafay machchota: “Intte azinatuppe Xoossaa qaalau azazettenna issooti issooti de7⁠ikkokka, intte palamettennan, eti intte yashshatettaanne intte geeshsha de7⁠uwaa be7⁠idi ammanana mala, etau haarettite” yaagidi mintti zorees.—1 PHeexiroosa 3:1, 2.

12. Machchiyaa ba qofaa bonchchuwan qonccissiyoogee bala gidennay aybissee?

¹² Machchiyaa i azinay ammaniyaagaa gidin woy aggin, aagaappe dummatiya qofaa akeekan qonccissiyoogee a bonchchennaagaa besseenna. I qofay likke gidana danddayees; qassi azinay he qofaa siyaaba gidikko, so asaa ubbaa goˈˈiyaagaa gidana danddayees. Abrahaami ba machchiyaa Saara son merettida issi metuwaa giigissanau shiishshido, ooson peeˈiya qofaa maayibeennaba gidikkonne, Xoossay ayyo: “Saara . . . yootiyoobaa . . . siya” yaagiis. (Doomettaabaa 21:9-12) Azinay Xoossaa higgiyaara phalqqettenna ogiyan issibau qofaa qachchiyo wode, machchiyaa a kaafiyoogan haarettiyoogaa bessausu.—Oosuwaa 5:29; Efisoona 5:24.

13. (a) Tiitu 2:4, 5y azina gelida maccaasati ay oottanaadan mintti zorii? (b) Shaahettiyoogaa, machcho yeddiyoogaanne azinaappe anjjettiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay woygii?

¹³ Machchiyaa baappe koyettiyaabaa poliyoogan so asau qoppiyoogaa daro ogiyan bessana danddayausu. Leemisuwau, Geeshsha Maxaafay gelida maccaasati “bantta keettaawatanne bantta naata siiqiyaageeta, banttanakka naagiyaageeta, geeshshata, bantta keettan oottiyaageeta, kehatanne bantta keettaawatussikka azazettiyaageeta gidana” bessiyoogaa yootees. (Tiitu 2:4, 5) Machchonne aayo gidada hegaadan oottiyaara, ba soo asaappe ubbatoo siiquwaanne bonchchuwaa demmausu. (Leemiso 31:10, 28) Gidoppe attin, machcho-azina deˈoy polo gidenna asatu issippetetta gidiyo gishshau, issi issi keehi iita hanotati shaahettanaadan woy machchiyo yeddanaadaaninne azinaappe anjjettanaadan oottana danddayoosona. Geeshsha Maxaafay amarida hanotatun shaahettiyoogaa diggenna. Gidikkonne, Geeshsha Maxaafay: “Machchiyaa ba azinaappe shaahettuppu. . . . Azinaikka ba machchiyo yeddoppo [“aggidi booppo,” NW]” yaagidi zoriyo gishshau, shaahettiyoogee xaasayidi xeelliyooba gidenna. (1 Qoronttoosa 7:10, 11) Qassi yeddana  woy anjjettana danddayiyoy, machcheeppenne azinaappe issoy wodiraa laammiyo wode xallaana gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay bessees.—Maatiyoosa 19:9.

YELIDAAGEETUYYO POLO GIDIDA LEEMISUWAA

14. Yesuusi naata waati oyqqidee? Yelidaageeti bantta naatussi ay oottanau koshshii?

¹⁴ Yesuusi naata oyqqiyo ogiyan yelidaageetussi polo gidida leemiso. Guuta naati akko yeennaadan hara asay teqqanau malido wode, Yesuusi: “Guutta naati taakko yiyoogaa diggoppite” yaagiis. Hegaappe simmin Yesuusi ‘guutta naata qoommidi, ba kushiyaa eta bolli huuphiyan huuphiyan wottidi, eta anjjidoogaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. (Marqqoosa 10:13-16) Yesuusi guutta naatuura wodiyaa aattidaba gidikko, neeni ne attuma naatussinne macca naatussi hegaadan oottana bessennee? Etaara ne wodiyaappe amaridaagaa xallaa gidennan daruwaa aattana koshshees. Yelidaageeti bantta naata tamaarissanau etaara wodiyaa aattanaadan Yihooway azaziyo gishshau, neeni hegaadan oottana bessees.—Zaarettido Wogaa 6:4-9.

15. Yelidaageeti bantta naata naaganau ay oottana danddayiyoonaa?

¹⁵ Ha alamee kaseegaappe yaa iiti iiti biyo wode, naatuura asho  gaytotettaa polanau koyiyaageetu mala, eta qohanau koyiya asatupppe naagiya aawatanne aayota koshshees. Yesuusi siiqo xeessan “ta naatoo” giido ba erissiyo ashkkarata naagido ogiyaa ane qoppa. I oyqettidi gamˈˈennan hayquwaa naagiyo wodiyan, eti attanau danddayiyo ogiyaa giigissiis. (Yohaannisa 13:33; 18:7-9) Neenikka yelidaagaa gidiyoogaadan, Dabloosi ne naata qohanau koyiyo ogiyaa beegottada naagana bessees. Neeni eta gakkana danddayiya iitabaa etassi kasetada akeekissana bessees. * (1 PHeexiroosa 5:8) Asatettan, ayyaanaabaaninne kandduwan eta qohana danddayiyaabi awudeegaappenne ha wodiyan dariis.

16. Yesuusi polo gidenna ba erissiyo ashkkarata oyqqido ogiyaappe yelidaageeti ay tamaarana danddayiyoonaa?

 ¹⁶ Yesuusi erissiyo ashkkarati, i hayqqido gallassaappe kase qamman bantta giddon ooni aadhdhiyaakko palamettidosona. Yesuusi eta hanqqettiyoogaappe, siiquwan leemiso gidiyaabaa oottiisinne etau deˈana bessiya suure qofaa minttidi yootiis. (Luqaasa 22:24-27; Yohaannisa 13:3-8) Neeni yelidaagaa gidikko, ne naata seeriyo ogiyan Yesuusa leemisuwaa waatada kaallana danddayiyaakko beˈay? Etassi seeray bessiyoogee tuma; shin hanqqettennaaninne ‘likke pirddan [“bessiyaagaa keenan,” NW] seeranau’ bessees. Neeni qofi baynna haasayan ‘cubedan caddanau’ koyennaagee tuma. (Ermmaasa 30:11; Leemiso 12:18) Ne naˈay takkidi, daro koshshiya seera gidiyoogaa akeekanaadan oottiya ogiyan seerettana bessees.—Efisoona 6:4; Ibraawe 12:9-11.

NAATI KAALLANA BESSIYA LEEMISUWAA

17. Yesuusi naatussi polo gidida leemiso gididoy ayba ogiyaanee?

¹⁷ Naatikka Yesuusappe tamaarana danddayiyoonaa? Ee, danddayoosona! Naati banttana yelidaageetussi waanidi azazettana bessiyaakko, Yesuusi ba huuphe leemiso gidiis. I, ‘taani ta Aawai tana tamaarissidoogaadan haasayays’ yaagiis. Gujjidikka: ‘Taani ubba wode a ufaissiyaagaa oottays’ yaagiis. (Yohaannisa 8:28, 29) Yesuusi saluwan deˈiya ba Aawaassi azazettiis; qassi Geeshsha Maxaafay naati banttana yelidaageetussi azazettanaadan yootees. (Efisoona 6:1-3) Yesuusi polo gidida naˈa gidikkonne, polotettay paccido ba aawaa Yooseefassinne ba aayee Mayraamissi azazettiis. Yesuusantta soo asa gidida ubbaa ufayssau hegee issi gaaso gididoogee qoncce!—Luqaasa 2:4, 5, 51, 52.

18. Yesuusi saluwan deˈiya ba Aawaassi ubbatoo azazettidoy aybissee? Ha wodiyan naati banttana yelidaageetussi azazettiyo wode ufayttiyay oonee oonee?

¹⁸ Naati banttana yelidaageeta ufayssanau, Yesuusa loyttidi milatana danddayiyo ogiyaa akeekana danddayiyoonaa? Banttana yelidaageetussi azazettiyoogee yelaga naatussi issitoo issitoo deexo milatana danddayees; shin naati hegaadan oottana mala Xoossay koyees. (Leemiso 1:8; 6:20) Yesuusi deexxiya hanotankka gidin,  saluwan deˈiya ba Aawaassi ubbatoo azazettiis. Issitoo Yesuusi issi keehi deexxiyaabaa polanaagee Xoossaa shene gidido wode, i: “Ha burccukkuwaa [appe koyettiya issibaa] taappe digga” yaagiis. Gidikkonne, ba Aaway aybippenne aadhdhiya loˈˈobaa eriyo gishshau, Yesuusi Xoossay giidoogaadan oottiis. (Luqaasa 22:42) Naati azazettiyoogaa tamaariyoogan, banttana yelidaageetanne saluwan deˈiya bantta Aawaa keehippe ufayssoosona. *—Leemiso 23:22-25.

19. (a) Seexaanay naata waatidi paaccii? (b) Naatu kanddoy moorettiyoogee yelidaageeta waatidi bochchana danddayii?

¹⁹ Dabloosi Yesuusa paaccido gishshau, yelaga naatikka bala gididabaa oottana mala i paaccanaagee erettidaba. (Maatiyoosa 4:1-10) Seexaanaa Dabloosi eqettanau deexxiyaagaa gidida, laggiyaa sugettan goˈettana danddayees. Yaatiyo gishshau, naati iitabaa oottiyaageetuura peeˈennaagee ayba bessiyaabee! (1 Qoronttoosa 15:33) Yaaqooba naˈiyaa Diina Yihoowayyo goynnennaageetuura peeˈidoogee o daro metuwan yeggiis. (Doomettaabaa 34:1, 2) So asaappe issoy shori baynna asho gaytotettaa poliyo wode, so asaa ubbaa ay keena azzanttanaakko qoppa!—Leemiso 17:21, 25.

 SO ASAA DUUSSAA UFAYSSAU WAANNABAA

20. So asaa duussan ufayttanau, son deˈiya ubbay huuphiyan huuphiyan ay oottana bessii?

²⁰ Geeshsha Maxaafaa zoriyaa oosuwan peeshshiyo wode, so asaa duussaa metuwaa danddayi kiyanaagee metenna. Ubba hegaa mala zoriyaa oosuwan peeshshiyoogee so asaa duussaa ufayssau waannaba. Yaatiyo gishshau azinatoo, intte machchiyo machchiyo siiqite; qassi Yesuusi ba gubaaˈiyaa oyqqidoogaadan o oyqqite. Machchotoo, huuphe gidiyo gishshau, intte azinau azinau haarettite; Leemiso 31:10-31n deˈiya qara machchee leemisuwaa kaallite. Yelidaageetoo, intte naata loohissite. (Leemiso 22:6) Aawatoo, ‘intte keettaa loˈˈo ogiyan ayssite.’ (1 Ximootiyoosa 3:4, 5; 5:8) Naatoo, inttekka inttena yelidaageetussi azazettite. (Qolasiyaasa 3:20) Son deˈiya asaappe ooninne polo gidenna; ubbaykka balana danddayees. Yaatiyo gishshau, issoy issuwaa atto gaana mala oychchiyoogan intte huuphiyaa kawushshite.

21. Nuna ayba maalaalissiya wodee naagii? So asaa duussan haˈˈi waanidi ufayttana danddayiyoo?

²¹ Geeshsha Maxaafan so asaa duussaa xeelliyaagan loˈˈo zoriyaa oyqqida ciimma yohoy deˈiyoogee tuma. Hegaa boollikka, Xoossay ehaana ooratta alamiyaabaanne Yihoowayyo goynniya ufayttiya asay kumido gannate saˈaabaa Geeshsha Maxaafay nuna tamaarissees. (Ajjuutaa 21:3, 4) Ayba maalaalissiya wodee nuna naagii! Ubba haˈˈikka, Xoossay immido, a Qaalaa Geeshsha Maxaafan deˈiya kaaletuwaa oosuwan peeshshiyoogan, so asaa duussan ufayttana danddayoos.

[Tohossa qofaa]

GEESHSHA MAXAAFAY TAMAARISSIYOOBAA

▪ Azinati bantta machchiyo machchiyo bantta bollaadan siiqana koshshees.—Efisoona 5:25-29.

▪ Machchoti bantta soo asaa siiqanaunne bantta azinaa azinaa bonchchanau bessees.—Tiitu 2:4, 5.

▪ Yelidaageeti bantta naata siiqanau, tamaarissanaunne naaganau bessees.—Zaarettido Wogaa 6:4-9.

▪ Naati banttana yelidaageetussi azazettanau bessees.—Efisoona 6:1-3.

[Oyshaa]

[Sinttaa 139n diya misiliyaa]

Saara, machchoti kaallanau bessiya ayba loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottadee?

[Sinttaa 140n diya misiliyaa]

Yesuusi naata oyqqido ogiyaappe

yelidaageeti ay tamaarana danddayiyoonaa?

[Sinttaa 142n diya misiliyaa]

Paacee gakkiyo wode yelaga naati ay qoppana bessii?