Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

CAPÍTULO 15

Diosnintsikpa shonqunta kushitseq adoración

Diosnintsikpa shonqunta kushitseq adoración
  • ¿Llapan religiontsuraq Diosta kushitsin?

  • ¿Imanötaq musyashun mëqan rasumpëpa religión kanqantapis?

  • ¿Kanan tiempochö pikunataq rasumpëpa cristianokuna kayan?

1. ¿Ima bendicionkunatataq chaskishun, Diosta munanqannö adorarnenqa?

JEHOVÁ DIOSQA alläpam kuyëkamantsik. Tsëmi alli kanantsikta munar shumaq willapämantsik. Kushishqam kawashun Pë munanqannö adorarnenqa, librakäshunmi imëka problëmakunapitapis. Hinamampis, yanapakïninta y bendicionnintapis chaskishunmi (Isaías 48:17). Tsënö kaptimpis waranqëpayanmi religionkuna kan. Llapampis, rasumpa kaqtam Diospita yachatsikuyä niyanmi, pero manam acuerdotsu kayan pï Dios kanqanta ni noqantsikpita imata shuyaranqantapis.

2. ¿Imanötaq musyankiman, Jehová Diosta imanöpis adorana kanqanta y imataq yanapamantsik këta alleq tantearinapaq?

2 ¿Imanötaq musyankiman, Jehová Diosta imanöpis adorana kanqanta? Tsëta musyanëkipaqqa manam llapan religionpa yachatsikïnintaraqtsu musyanëki ni igualatsinëki. Yachakunëkiqa rasumpëpa Biblia adoracionpaq yachatsikonqanllatam. Maslla tantearinapaq: Qam musyanqëkinöpis, mana alli qellëqa llapan markachöpis huk problëmam. Itsa alli kaq qellëpita mana alli kaq qellëta rakinëkipaq niyäshunkiman. ¿Imanötaq reqinki alli kanqanta y mana alli kanqanta? ¿Mana alli qellëkuna imanöpis kanqanta yachakurtsuraq? ¿Manatsuraq más alliqa kanman rasumpëpa qellë imanöpis kanqanta yachakï? Rasumpa kaq qellëta alleq reqirerqa más rasllam mana alli kaqta reqirinki. Tsënömi hina, alli kaq religionta reqirerqa, más rasllana reqirinki mana alli kaq religionta.

3. Jesus yachatsikonqannö, ¿imataraq rurashwan Dios chaskimänapaq?

3 Alläpa precïsom Jehová Diosta kikin munanqannö adorëqa. Wakin nunakunaqa, llapan religionkunam Diosta kushitsin niyanmi, pero manam tsëtatsu Bibliaqa yachatsikun. Hina manam shimillapa cristianom kä ninanllapistsu, tsëmi Jesus nerqan: “Manam llapan: Señor, Señor, nimaqtsu, yeykonqa syelukunapa reynunman, sinowqa syelukunachow Teytäpa muneynin ruraqmi”. Tsëmi, Diosqa chaskimäshun llapan yachatsimanqantsikta yachakushqa y rurashqa. Pero Diospa voluntadninta mana ruraqkunataqa, “mana alli ruraqkuna” nishpam Jesus qayarqan (Mateo 7:21-23QKW). Mana alli religionqa mana väleq qellënomi, y manam imapaqpis välentsu. Y más llakinëpaqqa, imëka mana allikunata ruranqanmi.

4. Tsë ishkë nänipaq Jesus parlanqa, ¿imapaqtaq parlëkarqan y imamantaq apakun tsë nänikuna?

4 Jehová Diosqa llapan nunakuna mana wanushpa kawayänantam munan. Pero mana wanushpa Paraïsochö kawanapaqqa, kikin Dios munanqannömi portakunantsik y adoranantsik. Tsënö kaptimpis wakinqa manam wiyakuyantsu, tsëmi Jesus nerqan; “‘Kichki punkupa yeykuyey; anchum punku, i jayaqmi näni oqrakeyman [ushakëman, NM] apaq, i atskaqmi kayan tseypa yeykoqkuna; kichkim punku i llanum näni kaweyman apaq i wallkallam kayan tareqkuna’”, nishpa (Mateo 7:13, 14QKW). Rikanqantsiknömi, mana alli religionqa ushakëman apan nunakunata, pero alli kaq religionqa, kawëmanmi. Pero Jehová Diosqa manam munantsu nunakuna ushakäyananta, tsëmi llapan markakunachö nunakunata pëta reqiyänampaq permitikan (2 Pedru 3:9). Rasumpëpaqa, imanöpis Diosta adoranqantsikmi apamäshun kawëman o ushakëman.

¿IMANÖTAQ MUSYASHUN MËQAN RASUMPËPA RELIGIÓN KANQANTAPIS?

5. ¿Imanötaq musyashun pikuna rasumpëpa cristiano kayanqanta?

5 ¿Imanötaq tarishwan “kawëman apakoq nänita”? Jesusmi, kawëninkunapita rasumpëpa cristianokunata reqinapaq yachatsikorqan. Kënömi nerqan: “Imeca frutata acraqno tse nunacunata alcabayanqui”, “alli caq monteqa alli frutallatam wayun” (Mateo 7:16, 17). Awmi, rasumpëpa cristianokunaqa reqishqa kayan alli kaqllata creiyanqampita y rurayanqampitam. Hutsasapa karnimpis llapanmi sinchikuyan Diospa voluntadninta rurayänampaq. Rasumpëpa cristianokunata reqinapaq hoqta señalkunata rikärishun.

6, 7. ¿Imanötaq kanan tiempo Diospa sirveqninkuna rikäyan Bibliata y mëpitataq Jesusqa yachatsikïninta horqarqan?

6 Diospa sirveqninkunaqa Bibliallapitam yachatsikuyan. Kikin Diospa Palabranmi kënö willamantsik: “Teyta Diospa palabranqa quiquinpitam shamun, y allim yachatsicunantsicpaq, mana allita rurayaptin willapänantsicpaq, piñapänantsicpaq y allicunallatana ruranantsicpaqpis. Tse palabrata wiyacurmi, Teyta Diospa wamrancunaqa listuna quecayanqa allicunallatana rurayänanpaq” (2 Timoteu 3:16, 17). Apóstol Pablum, cristiano wawqinkunaman qellqarqan: “Diospa alli willaquininta willariyapteqmi, allapa cushicur shonqiquicunaman chasquïcuyarqequi, ‘queqa Diospa rasonpa palabranmi’ nir, y manam niyarqequitsu ‘Pecunapa yachatsiquininllam’ nishpa” (1 Tesalonicenses 2:13). Tsëmi, rasumpëpa religión yachatsikonqanqa manam nunapitatsu shamun. Sinöqa llapan yachatsikïninkunapis Bibliallapitam shamun.

7 Jesuspis Diospa Palabranllapitam yachatsikorqan, tsënöllam noqantsikpis rurashwan pëta qatirnin. Teytan Jehová Diosman mañakurninmi nerqan: “Palabreykiqa rasonpam” nishpa (Juan 17:17, QKW). Diospa Palabranmanmi Jesusqa creeq, tsëmi llapan yachatsikonqampis karqan Bibliallapita. Imëpis yachatsikurnenqa Diospa Palabranchömi “escribirëcan” neqmi, tsëpitanam wiyaqninkunata rikäratseq më parte Bibliachö këkanqantapis (Mateo 4:4, 7, 10). Tsënöllam hina, kanan tiempo cristianokunapis, kikinkunapa munëninllatatsu yachatsikuyan. Sinöqa, Biblia Diospa Palabran kanqantam creiyan y tsëpitam yachatsikuyan.

8. ¿Imata rurartaq Jehová Diosta adorantsik?

8 Rasumpëpa cristianokunaqa adorayan Jehová Diosllatam y shutintam yachatsiyan llapan nunakunata. Jesusmi yachatsikorqan, Jehová “‘Diosllatam adoranequi y sirwinequi’”, nishpa (Mateo 4:10). Tsëmi Jehová Diosta sirveqkunaqa pëllata adorayan. Jehová Dios imanö kanqanta y shutintapis yachatsikuyan, tsënöpam adorayan. Salmo 83:18 nishqanchömi nimantsik kënö: “Shutikim Jehová, hinantin patsa hanampaqa qamllam Altísimo kanki”, nishpa. Cristianokuna, nunakunata Diospa shutinta yachatsiyänampaqqa Jesusmi yachatsikorqan. Kikinmi Teytanta nerqan: “Mundupita qomashqeyki nunakunata musyatserqömi jutikita”, nishpa (Juan 17:6QKW). Tsënöllam hina kanan tiempopis cristianokunaqa yachatsiyan nuna mayinkunata Diospa shutinta, imanö kanqanta y imata ruramunantapis.

9, 10. ¿Imanötaq rasumpëpa cristianokunaqa rikätsikuyan kuyanakuyanqanta?

9 Diospa nunankunaqa manam chikinakuyantsu, rasumpëpam kuyanakuyan. Kikin Jesusmi nerqan: “Sitsun qamcuna jucniqui jucniqui cuyanacuyanqui, llapan nunacunam musyariyanqa noqapa disipulücuna cayanqequita”, nishpa (Juan 13:35). Tsënömi kuyanakuyarqan punta cristianokunaqa. Kanan tiempo cristianokunapis tsënömi kuyanakuyan huk markakunapita kakuyaptimpis, ima rikoq kakuyaptimpis, waktsa o kapoqyoq kakuyaptimpis, y manam imapis rakita puëdentsu, huk familianöllam kayan (leyi Colosenses 3:14). Mana alli religionkunachöqa manam tsënö kuyanakï kantsu. Kuyanakurnenqa manachi kikinkunapura wanutsinakuyanmantsu. Rasumpëpa cristianokunaqa manam illapakunawan wawqinkunata ni nuna mayinkunata wanutsiyantsu. Tsëtam Biblia yachatsimantsik: “Rurenincunachomi Diospa tsurincuna cayanqanta, y diablupa tsurincuna cayanqantapis reqitucuyan. Mana allicunata ruraqcunaqa, y nuna mayinta mana cuyaqcunaqa manam Diospa tsurincunatsu cayan”. Tsëmi noqantsiktaqa willapämantsik: “Jucnintsic jucnintsic cuyanacunantsicpaq. Adanpa tsurin Cainnoqa ama cashuntsu. Cainqa diablupa carmi, wauqin Abelta wanutserqan”, nishpa (1 Juan 3:10-12; 4:20, 21).

10 Kë rasumpëpa kuyakïmi tsapan nuna mayinkunawan wanutsinakuyänanta, pero manam tsëllatsu llapan. Rasumpëpa cristianokunaqa, tiemponkunawan, kallpankunawan y qellëninkunawampis animanakurmi yanapanakuyan (Hebreus 10:24, 25). Mana alli tiempota pasayanqan höram yanapanakuyan y honradom kayan wakinkunawampis. Awmi, wiyakuyan “nuna mayintsiccunata yanapashun” nishqan consëjotam (Gálatas 6:10).

11. Diosnintsikqa Tsurin Jesucristutam salvamänapaq kachamushqa, ¿imanirtaq tsëman creishwan?

11 Dios Yayaqa, tsurin Jesucristutam kachamorqan hutsapita nunakunata salvanampaq, y tsëtam rasumpëpa cristianokunaqa creiyan. Bibliam yachatsikun “Jesuspita juc masqa manam pipis cantsu salbamaqnintsic. Porqui Diosmi pellata que patsaman cachamorqan poderninwan salbamänantsicpaq”, nishpa (Hechos 4:12). Capítulo 5 nishqanchö rikanqantsiknömi, Jesusqa kawëninta sacrificarqan llapan wiyakoqkunata salvanampaq (Mateo 20:28). Hinamampis, kikin Jehová Diosmi Reinompa Reynin churashqa kë Patsata gobernamunampaq. Tsëmi, Dios Yayaqa Jesuspa yachatsikïninkunata qatinata y wiyakunata shuyaran. Tsëta rurarllam mana ushakaq kawëta tarishun. Tsëmi, Bibliachöqa willamantsik: “Pipis Diospa tsurinman marcäcurnenqa wiñe cawayoqmi cayanqa. Pero peman mana marcäcurnenqa, wiñe caweta manam tarenqatsu”, nishpa (Juan 3:36).

12. Cristianokunaqa manam kë mundowan takukäyantsu, ¿ima ninantaq tsëqa?

12 Rasumpëpa Dios sirveqkunaqa manam kë mana alli mundopatsu kayan. Roma markapa gobernadornin Pilato shutiyoq nuna juzguëkaptinmi, Jesusqa nerqan: “Mandacoq quenïqa manam quechotsu”, nishpa (Juan 18:36). Mëcho tsëchö tärarpis rasumpëpa Cristu qateqkunaqa Ciëlopita patsë Reinontam cäsokuyan. Tsëmi, mana ni ichikllapis takukäyantsu polïticakunaman ni kë nunakunapa pleitokïninkunaman. Pero nunakuna polïticaman takukëta, candidato këta o votëta munayaptenqa manam michäyantsu ni yanapayantsu. Y polïticokunata mana michar ni mana yanaparpis, leykunataqa wiyakuyanmi. ¿Imanir? “Mandamaqnintsic autoridacunata llapantsic cäsucushun”, nishpa cristianokunata Diospa Palabran mandaptinmi (Romanos 13:1). Pero, Diospa leynimpa contran imatapis gobiernokuna mandakuyaptenqa, rasumpëpa cristianokunaqa apostolkuna rurayanqantam qatiyan; “nunacunata cäsucuyanqäpitaqa, presisanmi puntata Diosta cäsucuyänä”, nishpa nirnin (Hechos 5:29; Marcos 12:17).

13. ¿Imataq niyan Diospa Reinompita, Jesuspa rasumpëpa qateqninkuna y imatataq rurayan?

13 Rasumpëpa Jesusta qateqkunaqa, Diospa Reinonlla kë Patsata altsamunantam willapäkuyan. Jesusmi unëpita willakorqan: “Tsemi llapan nunacunata alli willaquinïta willayänequi presisan; [...] y jinantin nasioncunacho tse alli willaquita musyariyaptinnam, que patsapa ushenin chäramonqa”, nishpa (Mateo 24:14). Jesucristuta rasumpëpa qateqkunaqa, manam kë Patsachö gobiernokuna problëmankunata altsamunanman confiakïtatsu nuna mayinkunata yachatsiyan. Tsëpa rantenqa, Diospa Reinonlla kë patsachö problëmakunata altsamunantam willapäkuyan (Salmo 146:3). Kikin Jesusmi, mañakïnintsikkunachö alli gobierno mañakïta yachatsimarqontsik kënö: “Reynïki shamutsun. Muneyniki rurakätsun syeluchownow, tseynowlla patsachowpis”, nishpa (Mateo 6:10, QKW). Tsëmi Diospa Palabranqa willamantsik, Diospa reinonqa “chipyëpam ushakätsenqa patsachö gobiernokunata, y kikinmi imëyaqpis mana ushakashpa kanqa”, nishpa. (Daniel 2:44).

14. Qampitaqa, kë yachakonqantsik señalkuna, ¿pikuna rasumpëpa religión kanqantataq rikätsikun?

14 Qepa pärrafokunachö yachakonqantsiknö, “¿ima religiontaq yachatsikun Bibliallapita, y Diospa shutimpis Jehová kanqanta willakun? Y ¿ima religiontaq rasumpëpa kuyanakun, fëta Jesusman churan, kë mana alli mundowan takukantsu, y willapäkun Diospa Reinonlla problëmakunata altsamunanta? Kë Patsachö llapan religionkunapita, ¿mëqan religionllataq yachakonqantsik rurëkunata cumplin?”. Kë llapan yachakonqantsik señalkunataqa Jehovapa testigonkunallam cumpliyan (leyi Isaías 43:10-12).

¿IMATARAQ QAMQA RURANKI?

15. ¿Diosqa, pëman creinantsikllataku munan?

15 Diosta kushitsinapaqqa manam pëman creinanllatsu. Hasta demoniokunapis Dios kanqantaqa creiyanmi, nimantsikmi Bibliaqa (Santiagu 2:19). Pero Jehová Diospa voluntadnintaqa manam rurayantsu, tsëmi Diosqa chaskintsu. Diosta kushitsinapaqqa manam creinantsikllatsu, sinöqa voluntadnintapis ruranantsikmi. Hinamampis yarqunantsikmi mana alli religionpitaqa y alli kaqmanmi yëkunantsik.

16. ¿Imataraq rurashwan mana alli religionkunaman mana takukänapaq?

16 Apóstol Pabluqa alleqmi rikätsikorqan mana alli adoracionman mana takukänapaq, tsëmi qellqarqan: “Jina quenopis ninmi Teyta Diosnintsic: ‘Tse mana alli rurenincunapita raquicacuriyë, ni llutancunata yatayëtsu. Tseno cayaptiqueqa chasquiyashqequim’”, nishpa (2 Corintios 6:17; Isaías 52:11). Tsëmi rasumpëpa cristianokunaqa, mana alli religionkunapa rurëninkunapitaqa rakikashqa kayan.

17, 18. ¿Imataq tsë “jatungare Babilonia” y imanirtaq alläpa preciso ras tsëpita yarqunan?

17 Llapan uli o llulla religionkunaqa “jatungare Babilonia” kayanqantam Bibliaqa yachatsikun (Apocalipsis 17:5). * Kë shutiqa yarpätsimantsik unë Babilonia markatam, Diluvio pasariptinmi kë markachöqa mana alli religión qallakïkorqan. Kanan tiempo mana alli religionkunapa costumbrenkuna y yachatsikïninkunaqa qallamorqan unë tiempo Babilonia markachömi. Hukllëllachö kima dioskunatam adorayaq Babiloniokunaqa, tsëtam Trinidad nishpa reqiyaq, y tsëllam tiempontsikchö mana alli religionkunapa principal yachatsikïninkunapis. Pero rasumpëpa Dios Jehová hukllëlla kanqantam y Jesucristu Tsurin kanqantam Bibliaqa alleq claro yachatsikun (Juan 17:3). Hinamampis babiloniokunaqa nunapa mana wanoq alman kanqanta y cuerpo wanuriptenqa alman rupaq ëwanqantam creiyaq. Kanan tiempo mana alli religionkunapis, almantsik o espïrituntsik infiernochö rupanantam yachatsikuyan.

18 Unë Babiloniachö religionkunapa costumbrenkuna y yachatsikïninkunam hinantin Patsaman rakikar chärerqan. Tsëmi, llapan mana alli religionkunaqa, kanan tiempo “jatungare Babilonia” nishqan. Pero Diosqa Patsachö llapan mana alli religionkuna ushakänampaqmi willakushqa. ¿Imanirtaq ‘jatungare Babiloniapita’ yarqukïqa alläpa preciso? Jehová Diosnintsikqa munan manaraq ushakë chämuptin tsë mana alli religionkunapita ras yarqukurinëkitam (leyi Apocalipsis 18:4, 8).

Jehová Diosta testigonkunawan servirnenqa, oqranqëkipitapis mastam tarinki

19. ¿Ima bendicionkunatataq chaskinki Jehová Diosta servirnenqa?

19 Tsë mana alli religionpita yarquptikeqa, itsapis wakin nunakunaqa qampita witikuyanman. Tsënö kaptimpis Jehová Diosta servirnenqa atska bendicionkunata y amïgokunatam chaskinki. Jesuspa punta qateqninkunatanömi qamtapis pasashunki, pëkunaqa haqiriyarqan llapan kapoqninkunatam, pero tsëpitaqa tariyarqan huk hatun espiritual familiatam. Tsënöllam qampis tarinki huk hatun familiata y waranqëpayan wawqikunawan panikunam alläpa kuyayäshunki. Y mana wanushpa kawëtam chaskinki shamoq tiempucho (leyi Marcos 10:28-30NN). Hinamampis, hukläyana creenciëki kaptin qampita witikoq nunakunaqa, tiempowanqa itsapis Bibliata estudiarnin Diospa sirveqnin tikrariyanman.

20. ¿Ima bendicionkunatataq chaskiyanqa shamoq tiempochö alli religionchö kaqkuna?

20 Mana alli nunakunata ushakäratsimur, huk shumaq y alli gobiernoyoq paraïsoman kë Patsata Diosnintsik tikraratsimunantam Bibliaqa yachatsimantsik (2 Pedru 3:9, 13). ¡Imanö shumaqraq tsëchö kawakïqa kanqa! Tsëchöqa rasumpëpa Dios adoraq religionllam kanqa. ¿Manatsuraq kanampita patsëna kawënikita altsankiman rasumpëpa Dios sirveqkunawan junto kanëkipaq?

^ par. 17¿Imataq ‘Jatungare Babilonia’?” nishqan apendicechö këkaq yachatsikïmi kë Patsachö llapan mana alli religionkuna imanir Jatungare Babilonia kayanqanta willamantsik.