Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 16

Xueyichiua toTajtsin ken yejua kuelita

Xueyichiua toTajtsin ken yejua kuelita
  • ¿Tlenon temachtia Biblia ijkuak se kitekitiltia tajtsitsintin?

  • Akin kichiuaj ken Cristo, ¿kenon kitaj iluimej tlen ualeuaj itech tlaneltokijli xmelauak?

  • ¿Kenon uelis tikteijlis tlen tikneltoka niman ijkon xtiteyolkokos?

1, 2. Tla yotikis itech tlaneltokijli xmelauak, ¿tlenon noneki timotlajtoltis, niman tleka?

XNEMILI ika tikita yakaj yokipajui atl tlen tejua tiktekitiltia. Yejuin atl uelis mitsijtlakos niman hasta uelis mitsmiktis. ¿Tlenon uelis tikchiuas? Xok tikonis yejon atl. San ika, maski tla xok tikonis, noneki xmotlajtolti: “¿Kanaj noijki yoninopajui?”.

2 Ijkon panoua ika tlaneltokijli xmelauak. Biblia kijtoua ika yotsokuiliuj ika tlamachtijli tlen xchipauak (2 Corintios 6:17). Ika yejon melak noneki xkisa itech “Ueyixtikaj [...] Babilonia”, tlen kijtosneki nochimej tlaneltokiltin tlen kixnamikij toTajtsin (Apocalipsis [Revelación] 18:2, 4). ¿Yotikis tejua? Tla kema, tipakij ika ijkon yotikchiuj. San ika, xsan noneki tijkauas tlaneltokijli xmelauak noso tikteijlis ika xok tias ompa. Noijki noneki timotlajtoltis: “¿Ok nikueyichiua toTajtsin ken kichiua tlaneltokijli xmelauak?”. Matikitakan san seki.

¿ITLAJ NONEKI TLEN IKA TIKUEYICHIUASKEJ TOTAJTSIN?

3. a) Xkijto tlenon kijtoua Biblia ijkuak se kitekitiltia tajtsitsintin niman tleka sekimej kitaj ouijtika tlanemiliskej ken toTajtsin itech tajtsitsintin. b) Tla tejua tikpiya tlen notekitiltia ipan tlaneltokijli xmelauak, ¿tlenon noneki tikchiuilis?

3 Nemij akin youejkaujkej kipiyaj tajtsitsintin, cruces niman okseki tlemach inchan. ¿Tikinpiya tejua? Tla kema, kanaj xtimomati noso hasta tiknemilia ika xkuajli tla xtlaj tikita ijkuak tiknotsa toTajtsin. Kanaj tikintlasojtla tlen tikinpiya. San ika, toTajtsin kijtoua kenon kineki tikueyichiuaskej, niman Biblia kijtoua ika yejua xkineki matiktekitiltikan tajtsitsintin (xpoua Éxodo 20:4, 5; Salmo 115:4-8; Isaías 42:8; 1 Juan 5:21). Kuakon, tla tikneki tikueyichiuas toTajtsin ken yejua kuelita, kipiya ika tikinxinis nochi tlen notekitiltia ipan tlaneltokijli xmelauak. Jehová yemelak kitlauelita nochi yejon. Noijki ijkon xkimita ken toTajtsin (Deuteronomio 27:15).

4. a) ¿Tleka xtlaj ika tepaleui tikinueyichiuas akin yomijkej? b) ¿Tleka Jehová xokinkauili israelitas makichiuakan naualyotl?

4 Tlaneltokiltin xmelajkej noijki kinueyichiuaj akin yomijkej. Sekimej, ijkuak xnomachtiayaj itech tlen melauak temachtia Biblia, kinemiliayaj ika inmijkatsitsinuan yoltoyaj kampa xakaj ueli kimitaya niman ika ueliyaj kinpaleuiayaj noso kimijtlakouayaj akin yoltokej. Kanaj tejua tikchiuaya nochi tlen tiueliya niman ijkon tikinyolseuiaya. San ika, ken otimomachti itech capítulo 6 ipan yejuin amoxtli, akin yomijkej xok nemij oksekan. Ika yejon, xtlaj ika tepaleui tikyejyekos imiuan titlajtos. Nochi tlen mitsijliskej itech akin yomik, kichiujtokej espíritus xkuakualtin akin yemelak tlakajkayauaj. Ika yejon, Jehová xokinkauili israelitas makiyejyekokan matlajtokan imiuan akin yomijkaj nion maka makichiuakan naualyotl (xpoua Deuteronomio 18:10-12).

5. ¿Tlenon uelis tikchiuas tla ok tikintekitiltia tajtsitsintin noso tikinueyichiua akin yomijkej?

5 ¿Tlenon uelis tikchiuas tla ijkuak tikueyichiuaya toTajtsin tikintekitiltiaya tajtsitsintin noso tikinueyichiuaya akin yomijkej? Kuajli xkita ipan Biblia tlenon kinemilia toTajtsin itech yejuin. Xnotsa toTajtsin mojmostla; xkijli ika tikneki tikueyichiuas ken yejua kuelita niman xtlajtlanili mamitspaleui xtlanemili ken yejua (Isaías 55:9).

KACHTOPA INOMACHTIJKAUAN CRISTO XKIPANOLTIAYAJ NAVIDAD

6, 7. a) Xkijto tlenon kinemiliaj tlaltikpakchanejkej noilnamiki ipan Navidad niman tla kema kipanoltiayaj akin kachtopa okichiujkej ken Cristo. b) ¿Tlenon iluimej kintlalnamiktiaya inomachtijkauan Jesús ijkuak yakaj iluichiuaya pampa kaxiltiaya xiuitl?

6 Uelis xkuajli tikueyichiujtoskej toTajtsin tla tikpanoltiaj seki iluimej tlen ualeuaj ipan tlaneltokijli xmelauak. Xtlanemili ipan Navidad. Miyekej kinemiliaj ika nochiua yejuin iluitl pampa kilnamikij ijkuak Jesucristo otlakat, niman nochimej tlaneltokiltin akin kijtouaj kichiuaj ken Cristo kipanoltiaj. San ika, xnesi nion xkanaj kijtoua tla kachtopa inomachtijkauan Jesús kipanoltiayaj Navidad. Ipan amoxtli Los orígenes sagrados de las cosas profundas kijtoua: “Ijkuak yopanoka doscientos xiuitl ika otlakatka Cristo, xakaj kimatiya kemanon yemelak otlakatka, niman achijtsitsintin kinekiyaj kimatiskej”.

7 Niman maski inomachtijkauan Jesús kimatiskiaj kemanon otlakatka, xkiluichiuiliskiaj ijkuak kaxiltiskia xiuitl. ¿Tleka? Pampa kachtopa inomachtijkauan Cristo “kimatstoyaj ika yejuin iluimej [...] youejkauj uajnochiujtiayaj ipan tlaneltokijli xmelauak” (Las cosas nuestras de cada día). Ipan Biblia kiteneua san ome iluitl tlen okinchiuilijkej omemej tekiuajkej ijkuak okaxiltijkej xiuitl. Yejuamej xkitekichiuiliayaj Jehová (Génesis 40:20; Marcos 6:21). Iluimej ken yejuin noijki kinchiuiliayaj tajtsitsintin. Romanos kiluichiuiliayaj Diana ijkuak otlakatka ipan tonajli 24 metstli mayo, niman uajmostla kiluichiuiliayaj Apolo, intajtsin itech Tonaltsintli. Ijkon, yejuin iluimej xkipanoltiayaj akin kichiuayaj ken Cristo, pampa yejuin iluitl kinchiuiliayaj tajtsitsintin.

8. Xkijto tlenon noneltoka ijkuak yakaj kiluichiuiliaj pampa kaxiltia xiuitl.

8 Noijki, kachtopa inomachtijkauan Cristo xkiluichiuiliayaj ijkuak otlakat Jesús pampa kimatiyaj ika ijkuak se iluichiuaya pampa kaxiltia xiuitl, kichiuaya san ipampa tlen noneltokaya. Yeuejkaui, griegos niman romanos kineltokayaj ika ijkuak tlakatiyaj, ipan yejon tonajli noijki ompa nemiya se espíritu akin nochipa kintlajpiyaskia ipan inemilis. Se amoxtli (The Lore of Birthdays) tlen tlajtoua itech kenon iluichiuaj ijkuak se kaxiltia xiuitl, kijtoua: “Yejuin espíritu nouikaya iuan se intajtsin akin noijki kaxiltiaya xiuitl ijkuak tlaltikpakchane tlakatiya”. Jehová xkeman kuelitaskia makiluichiuilikan Jesús san ipampa tlen noneltokaya (Isaías 65:11, 12). Kuakon, maski yotikitakej nochi yejuin, ¿tleka miyekej kipanoltiaj Navidad?

KANON OUALEUJ NAVIDAD

9. ¿Tleka onotlapejpeni kilnamikiskej ijkuak otlakat Jesús tonajli 25 metstli diciembre?

9 Miyek xiuitl sakin ijkuak Jesús youalajka ipan tlaltikpaktli, onotlapejpeni kilnamikiskej ika yejua otlakat ipan tonajli 25 metstli diciembre. San ika, Jesús xotlakat ipan diciembre, * nesi ika otlakat ipan octubre. Kuakon ¿tleka onotlapejpeni yejon tonajli? Pampa sekimej akin kijtouayaj kichiuayaj ken Cristo noijki “kinekiyaj iluichiuaskej ipan yejon tonajli, ijkuak romanos kiluichiuiliayaj” Tonaltsintli pampa kijtouayaj ipan yejon tonajli otlakat (Enciclopedia de la Religión Católica). Ijkuak tlaseujkuetsi, niman Tonaltsintli xok nesiya, akin xkichiuayaj ken Cristo kiluichiuiliayaj Tonaltsintli niman ijkon mauajnokuepa kampa uejka yoyajka niman makintlauiluiki iuan makintotoniki. Kineltokayaj ika ipan 25 metstli diciembre Tonaltsintli peuaya uajnokuepa. Pampa tlayekankej ipan tlaneltokiltin kinekiyaj ika akin xkichiuayaj ken Cristo makipatlakan tlen kineltokayaj niman itech matlaneltokakan, okichiujkej ika yejon iluitl manesi ika ijkon kichiuaj “akin kichiuayaj ken Cristo”. *

10. ¿Tleka yeuejkaui sekimej xkipanoltiayaj Navidad?

10 Yeuejkaui nomatstika ika Navidad ualeua itech tlaneltokijli xmelauak. Pampa yejuin xnoteneua ipan Biblia, ipan Inglaterra niman seki kalpamej ipan Norteamérica xkinkauiliayaj makipanoltikan itech xiuitl 1600-1699. Nochimej akin xtekitiyaj niman nokauayaj inchan pampa kipanoltiayaj Navidad, kinchiualtiayaj matlatlaxtlauakan. San ika, xouejkauj oksejpa opeuj nochiua ken nochiuaya niman hasta okinpeualtijkej oksekimej iluimej. Navidad oksejpa opeuj kipanoltiaj niman ijkon nochiua ipan miyekej países. San ika, tlaltikpakchanejkej akin kinekij kipaktiskej toTajtsin kimatstokej ika yejuin nochiua ipan tlaneltokijli xmelauak niman xkipanoltiaj yejuin iluitl nion okse tlen ompa ualeua. *

¿MELAK NONEKI MATIKMATIKAN KANON UALEUAJ?

11. Xkijto tleka sekimej kipanoltiaj iluimej niman tlenon melak noneki matikchiuakan tejuamej.

11 Sekimej kimatstokej ika onka iluimej ken Navidad tlen ualeuaj ipan tlaneltokijli xmelauak, san ika, kitaj ika kuajli yes tla kipanoltiaj. Kinemiliaj ika miyekej xkimatij tla ualeuaj ipan tlaneltokijli xmelauak niman, noijki, pampa ipan yejon tonajli nosentlaliaj iuan inchanejkauan. ¿Noijki ijkon titlanemilia tejua? Tla kema, kuakon tikchiua san pampa tikintlasojtla mochanejkauan niman xtikchiua pampa tiktlasojtla tlaneltokijli xmelauak. Yejuin tlen xmitskauilia xkueyichiua toTajtsin ken yejua kuelita. Kuajli xmatsto ika Jehová akin okinchijchiuj familias, kineki ika tejua kuajli xnemi iuan mochanejkauan (Efesios 3:14, 15). Noijki onka okseki tlemach kenon uelis tikchiuas yejuin niman tikyolpaktis toTajtsin. Pablo, itlatitlankauj Cristo, okijto tlenon melak noneki matikchiuakan, ijkuak okijto: “Xtejtemokan ken uelis nenkipaktiskej toTeko” (Efesios 5:10).

¿Tikontilanaskia niman tijkuaskia se paleta tlen tlajkaltok kampa onka tsokuiltik atl?

12. ¿Tlenon uelis techpaleuis matikasikamatikan ika noneki tijkakauaskej tlen tikchiuayaj niman xtikinpanoltiskej iluimej tlen ualeuaj kampa xtlachipaujkan?

12 Kanaj uelis tiknemilis ika ipan yejuin tonajli xnochiuaj yejon iluimej ijkon ken noneltokaya yeuejkaui. ¿Melak noneki matikmatikan kanon ualeuaj yejuin iluimej? Kema. Xnemili ika tikita se paleta tlajkaltok kampa onka tsokuiltik atl. ¿Tikontilanaskia niman tijkuaskia? Tikmatstokej ika xijkon tikchiuaskia; pampa tsokuiltik. Ken yejon paleta, onka iluimej tlen nesij kualtsitsintin, san ika, ualeuaj kampa xtlachipaujkan noso tlatsokuiltik. Tla tiknekij tikueyichiuaskej toTajtsin ken yejua kuelita, noneki tikchiuaskej tlen Pablo okimijli akin kuajli kitekichiuiliayaj toTajtsin: “Ma ka xmatokakan on tlen xchipauak” (2 Corintios 6:17).

KUAJLI XNEMILI KEN TIKTEIJLIS TLEN TIKNELTOKA

13. ¿Tlenon uelis tikixnamikis tla xtikpanoltia sekimej iluimej?

13 Uelis tikixnamikis tlaueltin ijkuak tiknemilis xok tikpanoltis sekimej iluimej. Xnemili, ¿tlenon tikchiuaskia tla akin imiuan titekiti xkasikamatij tleka xtikpanoltia iluimej tlen ualeuaj itech tlaneltokijli xmelauak? ¿Niman tla yakaj itlaj mitstlayokolia ipan Navidad? ¿Kuajli yeskiaj tla tikselia? ¿Tlenon tikchiuaskia tla moixnamik xijkon tlaneltoka ken tejua? ¿Tlenon uelis tikchiuas niman ijkon mokoneuan maka kinemiliskej tla itlaj kuajli kinopolouilijtokej pampa xtikpanoltia sekimej iluimej ken yejuin?

14, 15. ¿Tlenon uelis tikchiuas tla yakaj mitsnotsa iuan xpanolti se iluitl noso kineki itlaj mitstlayokolis?

14 Kipiya ika kuajli tiknemilis tlenon tikchiuas. Xnemili, tla yakaj mitsnotsa iuan xpanolti iluitl, tejua san uelis tikijlis ika tiktlasojkamati pampa mitsnotsa. San ika, tla akin mitsnotsa se akin nochipa tikita, ken akin iuan titekiti, kanaj nonekis tikijlis tleka xtikpanoltia se iluitl. Nochipa noneki kuajli xnemili ken tikteijlis tlen tikneltoka. Biblia techijlia: “Noneki nochipa nenkinyeknotsaskej niman nemotlajtol ma yemanki para kuelkakiskej. Niman no noneki nenkimatiskej ken ijki nenkinnankiliskej cada se” (Colosenses 4:6). San kualtsin xteijli tlen tikneltoka niman maka yakaj xyolkoko. Xkinmasikamachilti ika kema tikuelita timosentlalis iuan oksekimej niman itlaj titetlayokolis, san ika, tikuelitaskia tikchiuas okse tonajli.

15 ¿Niman tla yakaj kineki itlaj mitstlayokolis? Noijki noneki kuajli titlanemilis. Yakaj uelis mitsijlis: “Nikmatstika ika tejua xtikpanoltia yejuin iluitl, san ika, nikneki nimitstlayokolis yejuin”. Ijkuak ijkon panos, kanaj uelis tikselis yejon tetlayokolijli niman xtlaj panos. San ika, tla akin mitstlayokolijtika xkimati tlen tikneltoka, tejua uelis tikijlis tleka xtikpanoltia yejon iluitl. Ijkon kasikamatis ika maski tikselilia tlen mitstlayokolia, tejua xtlaj tiktlayokolis ipan yejon tonajli. Aman, kanaj yakaj itlaj kineki mitsmakas san pampa kineki kiteititis ika xtikchiua tlen tikneltoka niman hasta xtiktlakamati tlen tikneltoka ijkuak itlaj mitstlayokoliaj. Ijkuak ijkon panos, kuajli yes tla xtikselia tlen kineki mitsmakas.

TLENON UELIS TIKCHIUAS IUAN MOCHANEJKAUAN

16. ¿Tlenon uelis tikchiuas niman ijkon xtiteyolkokos pampa xtikpanoltia iluitl tlen ualeua ipan tlaneltokijli xmelauak?

16 ¿Tlenon uelis tikchiuas tla mochanejkauan xijkon tlaneltokaj ken tejua? Oksejpa, noneki kuajli tiknemilis tlen tikchiuas. Xkipiya ika imiuan timokualanis ijkuak yejuamej kinekij kipanoltiskej sekimej iluimej. Xtlakaita tlen yejuamej kinemiliaj, ijkon ken tejua noijki tikneki makitlakaitakan tlen tiknemilia (xpoua Mateo 7:12). San ika, maka itlaj xchiua kampa nesis ika noijki tikpanoltijtika yejon iluitl. Niman noijki, xkasikamati tlenon kema uelis tikchiuas tlen xkijtosneki ika tikpanoltijtika yejon iluitl. Noneki nochipa kuajli xnemili tlenon tikchiuas niman ijkon xtimajmanas sakin (xpoua 1 Timoteo 1:18, 19).

17. ¿Tlenon uelis tikchiuas niman ijkon mokoneuan maka makinemilikan tla itlaj kuajli kinopolouilijtokej ijkuak kimitaj oksekimej kichiuaj iluitl?

17 Pampa xtikpanoltia iluimej tlen Biblia kijtoua maka manopanoltikan, ¿tlenon uelis tikchiuas niman ijkon mokoneuan xkinemiliskej tla itlaj kuajli kinopolouilijtokej? Melak mitspaleuis tlen tikchiuas ipan nochi xiuitl. Nemij tajtin akin kitaj kemanon uelis itlaj kintlayokoliskej inkoneuan. Se kuajli tetlayokolijli tla tejua imiuan tinemi niman tikimititia ika tikintlasojtla.

XUEYICHIUA TOTAJTSIN KEN YEJUA KUELITA

Tla tikueyichiua toTajtsin ken yejua kuelita, melak tipakis

18. Tla timosentlalis imiuan oksekimej itekipanojkauan toTajtsin, ¿kenon mitspaleuis peuas tikueyichiuas toTajtsin ken yejua kuelita?

18 Tla tikneki tikyolpaktis toTajtsin, noneki tikmapeuas tlaneltokijli xmelauak niman peuas tikueyichiuas toTajtsin ken yejua kuelita. ¿Kenon uelis tikchiuas? Biblia kijtoua: “Ma tiknemilikan ken ijki uelis tikinyoleuaskej oksekimej para ma notlajsojtlakan se iuan okse niman para ma kichiuakan on tlen kuajli. Niman ma ka no ijki ma tikchiuakan ken sekimej yejuan xok nosentlaliaj touan kampa tikmauistiliaj [tikueyichiuaj] Dios. Yej ma titoyoleuakan se iuan okse” (Hebreos 10:24, 25). Ijkuak tosentlaliaj melak tipakij pampa ompa ueli tikueyichiuaj toTajtsin ken yejua kineki (Salmo 22:22; 122:1). Ipan yejuin tlanechikoltin toyolchikauaj imiuan oksekimej akin melajkanemij itech toTajtsin (Romanos 1:12).

19. ¿Tleka melak noneki xkimijli oksekimej tlen yotimomachti itech Biblia?

19 Noijki peuas tikueyichiuas toTajtsin ken yejua kuelita tla tikteijlia tlen yotimomachti itech Biblia iuan iteixpantijkauan Jehová. Miyekej melak “nokokoua[j] niman choka[j]” ipampa tlen xkuajli nochiua ipan tlaltikpaktli (Romanos 8:22). Kanaj tikixmati yakaj akin ijkon nomachilia. ¿Tleka xiuan titlajtoua itech tlen Biblia kijtoua panos ika tlayekapan? Maka xkajkaua xtlajto itech tlen melak kualtsin yotimomachti itech Biblia niman maka xkajkaua xmosentlali imiuan akin melak kichiuaj ken Cristo. Tla ijkon tikchiua, tikitas ika nion xok mitsyoltilanaskej iluimej tlen nochiuaj ipan tlaneltokijli xmelauak. Kuajli xmatsto: tla tikueyichiua toTajtsin ken yejua kuelita, melak tipakis niman tikselis miyek tlateochiualistin (Malaquías 3:10).

^ párr. 9 Noijki onotlapejpeni tonajli 25 metstli diciembre ipampa iluimej tlen kichiuiliayaj Saturno. Romanos kiluichiuiliayaj intajtsin akin kichiuaya matlatlaki. Yejuin kichiuayaj ipan tonajli 17 niman ontlamiya ipan 24 metstli diciembre. Ompa tlakuayaj, nopakilismakayaj niman notemakayaj tetlayokoliltin.

^ párr. 10 Ipan apéndice, “¿Noneki matikinpanoltikan iluimej?” teasikamachiltia kenon kitaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo oksekimej iluimej tlen ualeuaj ipan tlaneltokijli xmelauak.