MITEN sinun Raamatussasi on käännetty psalmi 83:18? Uuden maailman käännöksessä se kuuluu: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi on Jehova, sinä yksin olet Korkein kaikessa maassa.” Jae on käännetty samaan tapaan eräissä muissakin käännöksissä. Monet käännökset ovat kuitenkin jättäneet pois nimen Jehova ja korvanneet sen jollain arvonimellä, esimerkiksi sanalla ”Herra” tai ”Iankaikkinen”. Kumpaa tässä jakeessa kuuluisi käyttää, arvonimeä vai nimeä Jehova?

Jakeessa puhutaan ”nimestä”. Alkukielessä hepreassa, jolla suuri osa Raamatusta kirjoitettiin, tässä kohdassa esiintyy ainutlaatuinen erisnimi. Se kirjoitetaan hepreaksi יהוה (JHWH tai JHVH). Suomalaisella kielialueella kauimmin käytössä ollut muoto tuosta nimestä on ”Jehova”. Mainitaanko se ainoastaan yhdessä raamatunjakeessa? Ei. Se esiintyy Raamatun heprealaisten kirjoitusten alkutekstissä lähes 7000 kertaa!

Kuinka tärkeä Jumalan nimi on? Mietitäänpä Jeesuksen Kristuksen opettamaa mallirukousta. Se alkaa seuraavasti: ”Meidän Isämme taivaissa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matteus 6:9.) Myöhemmin Jeesus rukoili Jumalaa: ”Isä, kirkasta nimesi.” Jumala vastasi tähän taivaasta: ”Olen kirkastanut sen ja olen kirkastava sen jälleen.” (Johannes 12:28.) Tuo nimi on selvästikin erittäin tärkeä. Miksi sitten jotkut kääntäjät ovat jättäneet sen pois raamatunkäännöksistään ja korvanneet sen arvonimillä?

Tähän näyttää olevan pääasiassa kaksi syytä. Ensinnäkin monet väittävät, että tuota nimeä ei pitäisi käyttää, koska sen alkuperäistä lausumistapaa ei nykyään tunneta. Muinaishepreaa kirjoitettiin ilman vokaaleja, ja siksi kukaan ei voi nykyään tietää varmasti, miten Raamatun ajan ihmiset lausuivat kirjainyhdistelmän JHWH tai JHVH. Mutta pitäisikö sen estää meitä käyttämästä Jumalan nimeä? Raamatun aikoina nimi  Jeesus lausuttiin mahdollisesti ”Ješua” tai ”Jehošua”. Kukaan ei voi sanoa sitä varmasti. Silti ihmiset käyttävät nykyään joka puolella maailmaa tuon nimen eri muotoja ja lausuvat sen omalle kielelleen tyypillisellä tavalla. He eivät epäröi käyttää sitä vain siksi, etteivät he tiedä, miten se lausuttiin ensimmäisellä vuosisadalla. Samoin jos menet ulkomaille, nimesi kuulostaa todennäköisesti varsin erilaiselta vieraalla kielellä. Se ettemme ole varmoja Jumalan nimen muinaisesta lausumistavasta, ei siis ole mikään syy olla käyttämättä sitä.

Toinen syy, jolla Jumalan nimen pois jättämistä Raamatusta usein perustellaan, liittyy juutalaisten ikivanhaan perinteeseen. Monet heistä uskovat, että tuota nimeä ei saa koskaan lausua ääneen. Näkemys perustuu ilmeisesti seuraavan Raamatun lain väärään tulkintaan: ”Et saa käyttää Jehovan, Jumalasi, nimeä arvottomalla tavalla, sillä Jehova ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään arvottomalla tavalla.” (2. Mooseksen kirja 20:7.)

Tämä laki kieltää Jumalan nimen väärinkäytön. Mutta kieltääkö se sen kunnioittavan käytön? Ei. Raamatun heprealaisten kirjoitusten (”Vanhan testamentin”) kirjoittajat olivat kaikki uskollisia miehiä, jotka noudattivat Jumalan muinaisille israelilaisille antamaa Lakia. Silti he käyttivät hänen nimeään toistuvasti. He esimerkiksi sisällyttivät sen moniin psalmeihin, joita Jumalan palvojat lauloivat suurin joukoin. Jehova Jumala jopa kehotti palvojiaan huutamaan hänen nimeään avukseen, ja uskolliset toimivat näin (Joel 2:32; Apostolien teot 2:21). Niinpä nykypäivän kristityt eivät epäröi käyttää Jumalan nimeä kunnioittavalla tavalla, aivan kuten Jeesus teki (Johannes 17:26).

Raamatunkääntäjät tekevät vakavan virheen korvatessaan Jumalan nimen arvonimillä. Jumala tuntuu sen takia etäiseltä ja persoonattomalta, kun sitä vastoin Raamattu kehottaa ihmisiä luomaan häneen ”läheisen suhteen” (Psalmit 25:14). Ajattelehan jotain läheistä ystävääsi. Kuinka läheisiä te oikeastaan olisitte, jos et koskaan saisi tietää hänen nimeään? Miten ihmiset voivat vastaavasti saada todella läheisen suhteen Jumalaan, kun heille ei paljasteta hänen nimeään? He eivät  myöskään voi silloin ymmärtää sen suurenmoista merkitystä. Mitä Jumalan nimi merkitsee?

Jumala itse selitti nimensä merkityksen uskolliselle palvelijalleen Moosekselle. Kun tämä esitti kysymyksen hänen nimestään, hän vastasi: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Eräs toinen käännös kuuluu: ”Minä Olen Tuleva miksi tahansa haluan.” (Rotherham, Emphasised Bible.) Jehova voi siis tulla miksi tahansa, mikä on tarpeen, toteuttaakseen tarkoituksensa.

Oletetaan, että sinusta voisi tulla mitä tahansa haluaisit. Mitä siinä tapauksessa tekisit ystäviesi hyväksi? Jos joku heistä sairastuisi vakavasti, voisit muuttua taitavaksi lääkäriksi ja parantaa hänet. Jos toinen kärsisi taloudellisen takaiskun, voisit tehdä itsestäsi varakkaan hyväntekijän ja pelastaa hänet pinteestä. Todellisuudessa mahdollisuutesi ovat kuitenkin rajalliset, kuten meillä kaikilla. Saat Raamattua tutkiessasi nähdä, miten Jehova tulee miksi tahansa, mitä tarvitaan, jotta hänen lupauksensa täyttyvät. Ja hän käyttää mielellään voimaansa niiden puolesta, jotka rakastavat häntä (2. Aikakirja 16:9). Nämä Jehovan persoonallisuuden kauniit piirteet jäävät kätköön niiltä, jotka eivät tunne hänen nimeään.

Nimi Jehova kuuluu siis selvästikin Raamattuun. Kun tiedämme sen merkityksen ja käytämme sitä palvonnassa vapaasti, pääsemme paljon lähemmäksi taivaallista Isäämme Jehovaa. *