Skip to content

Skip to table of contents

APÉNDISE

Tansá mak ema kristaun neʼebé loos la uza krús iha adorasaun

Tansá mak ema kristaun neʼebé loos la uza krús iha adorasaun

EMA barak tebes adora no respeitu krús. Livru The Encyclopædia Britannica bolu krús nuʼudar “símbolu importante atu reprezenta relijiaun kristaun”. Maibé, ema kristaun neʼebé loos la uza krús iha sira-nia adorasaun. Tanbasá?

Razaun ida neʼebé importante mak Jesus Kristu la mate iha krús. Liafuan gregu neʼebé ema tradús nuʼudar “krús” mak staurós. Liafuan staurós katak “ai-riin ka ai-lolon neʼebé hamriik loos”. The Companion Bible esplika: “[Staurós] nunka dehan katak ai-lolon rua neʼebé tula hamutuk . . . Lia-gregu [iha Testamentu Foun] la hatudu kona-ba ai pedasuk rua.”

Iha eskritura balu iha Bíblia, uza mós lia-gregu ida seluk hodi koʼalia kona-ba buat neʼebé ema uza hodi fó kastigu ba Jesus. Sira prega Jesus ba ksilon. (Apóstolu 5:30; 10:39; 13:29; Galásia 3:13; 1 Pedro 2:24) Liafuan neʼe katak “ai” ka “ai-tonka, ai-lolon, ka ai-hun” deʼit.

Atu esplika tansá mak ema dala barak uza ai-riin hodi fó kastigu-mate, livru Das Kreuz und die Kreuzigung (Krús no Krusifiksu), husi Hermann Fulda, dehan: “La fasil atu hetan ai-hun iha fatin atu fó kastigu-mate ba ema. Tan neʼe, sira harii ai-lolon ida. No iha ai-lolon neʼe mak sira kesi ka prega ema aat ho liman iha leten, no dala barak mós kesi ka prega ninia ain.”

Maibé, Maromak nia Liafuan rasik mós hatudu ho klaru katak Jesus la mate iha krús. Apóstolu Paulo hatete: “Kristu sosa ita, no nia halo ita livre husi malisan Ukun-Fuan nian tanba nia simu ita-nia malisan, basá hakerek nanis ona: ‘Malisan ba ema sira neʼebé tara iha ai-riin.’” (Galásia 3:13) Iha versíkulu neʼe, Paulo koʼalia tuir liafuan husi Deuteronômio (Ulangan) 21:22, 23, neʼebé iha lia-ebraiku temi kona-ba ai-hun ka ai-moris, laʼós kona-ba krús. Kastigu hanesan neʼe hatudu katak ema neʼe ‘simu malisan’ husi Maromak. Tan neʼe, laloos ba ema kristaun atu rai iha sira-nia uma laran estátua ka imajen kona-ba Kristu neʼebé hedi iha krús.

La iha prova ida neʼebé hatudu katak ema neʼebé temi sira-nia an nuʼudar kristaun uza krús iha adorasaun durante tinan 300 nia laran depois Kristu mate. Liutiha neʼe, liurai jentiu ida naran Constantino simu relijiaun “kristaun” neʼebé la tuir ona lia-loos, no liuhusi nia mak krús sai nuʼudar símbolu ba ema kristaun. Maski ita ladún hatene saida mak liurai neʼe nia hakarak, maibé la iha relasaun ida entre krús ho Jesus Kristu. Tuir loloos, krús mai husi ema jentiu sira. Livru New Catholic Encyclopedia hatete: “Ema uza krús iha sira-nia kultura antes ema kristaun no kultura jentiu nian.” Matenek-naʼin sira seluk neʼebé estuda kona-ba ida-neʼe mós hatete katak iha tempu uluk, ema uza krús atu adora loro-matan no mós atu halaʼo festa jentiu nian neʼebé envolve ho sala-foʼer.

Entaun, tansá mak símbolu jentiu nian ida-neʼe sai nuʼudar símbolu kristaun nian? Tanba atu halo fasil ba ema jentiu atu sai “kristaun”. Maibé, Bíblia hatete ho klaru katak ema kristaun labele adora símbolu jentiu nian. (2 Korinto 6:14-18) Bíblia bandu duni ita atu labele adora buat naran deʼit neʼebé ema halo ho liman ka buat naran deʼit neʼebé lulik. (Êxodo [Keluaran] 20:4, 5; 1 Korinto 10:14) Tan neʼe, ema kristaun neʼebé loos la uza krús iha sira-nia adorasaun. *

^ par. 2 Atu hetan informasaun liután kona-ba krús, haree livru Bertukar Pikiran mengenai Ayat-Ayat Alkitab (edisaun 2003) iha pájina 338-42. Livru neʼe husi Testemuña ba Jeová, no iha mós iha lia-portugés.