Känändre nekänti

Indice yete känändre

APÉNDICE

“Ja nire” bätä “üai”: ¿ye dre gärätä erametre?

“Ja nire” bätä “üai”: ¿ye dre gärätä erametre?

KUKWE ja nire bätä üai ye nieta mä olote angwane, ¿drebätä mätä töbike? Ye jondron tärä nitre kä nebätä teri, ñaka krüte aune ñaka raba tuin gärätä ruin nitre kwati ie. Niaratre tä nütüre, nita krüte ye ngwane jondron ñaka tuin tä nibätä ye tä niken mento aune tä nemente nire kä mada känti. Nitre jökrä tä töbike ye erere, akwa Biblia ñaka kukwe ye driere tä nemen gare ietre angwane, töita nemen ñan krütare. Ye erere angwane, ¿ja nire bätä üai ye dre nieta Bibliakwe?

KUKWE “JA NIRE” NIETA BIBLIABÄTÄ

Ani blite kena ja nire yebätä. Mäkwe ngwan törö jai, Biblia ye jökrä bäsi tikani kena kukwe hebreo aune grieko yebiti. Nitre Biblia tikaka nämene blite ja nire yebätä angwane, kukwe hebreore néfesch aune kukwe griekore psykjé tikani kwetre. Kukwe ketebu ne tä tikani 800 biti bäri Bibliabätä, aune Biblia Traducción del Nuevo Mundo tä kukwe ne kwite “ja nire” textobätä o nota yebätä. ¿Bibliabätä kukwe “ja nire” nieta ye dre gärätä? Ye abokän 1) ni kä tibienbätä, 2) jondron nire o 3) ja nire nikwe aune jondron nire kwe ye gärätä. Texto keta kabre yekänti kukwe ketamä ne mikata gare ye ani mike gare jai.

Ni nire. “Noé näire [...] ni braibe namani dianintari. Ni ni kwäbe namani dianintari ñöbti Noébe” (1 Pedro 3:19, 20). Nete mikata gare metre “ja nire” ye ni kä tibienbätä gärätä: Noé, muko kwe, niara monsoi nimä bätä bositre kwe. Ne madakäre, Éxodo 16:16 yekänti nitre Israel ie kukwe ne niebare nuaindre: “Munkwe [maná] ükakrö jai [...] ni nibe tä mun itire itire gwirete ye ererebätä”. Ye abokän nitre ja mräkäre nämene nibe gwi ye ererebätä maná ükadrekrö gäräbare. Kukwe “ja nire” [suliare “alma o “almas”] ye nitre nire gärätä texto Génesis 46:18, Josué 11:11, Hechos 27:37 bätä Romanos 13:1 yebätä arato.

Jondron nire. Jondron sribebare ye Biblia tä kädriere: “Ngöbökwe niebare: Jändrän nire nire raba nüne ñöte amne, nukwä bätäkän ngwarbe raba nüne btä nikenkä käinta [...]. Ngöbökwe niebare: Jändrän krikri, kiakia raba kä nebätä. Jändrän nüne känsenta btä jändrän ngibiadre gwi raba kä nebtä. Arato jändrän yorekä tementa btä jändrän kiakia dikekä raba kä nebtä [...]. Erere namani bare” (Génesis 1:20, 24, JK). Gwa, jondron nire gwi aune jondron nire känsenta ye ie: “ja nire” nieta texto nekänti. Arato nukwä aune jondron nire mada ye kädekata kukwe ne arabebiti Génesis 9:10, Levítico 11:46 bätä Números 31:28 yekänti.

Ja nire ni madakwe. Ruäre ngwane kukwe “ja nire” ye ja nire ni madakwe gärätä. Ñodre, Jehovakwe niebare Moisés ie: “Nitre nämene näin ja nire mäkwe jiebiti ye jökrä krütanina” (Éxodo 4:19). ¿Nitre Moisés rüe ye nämene dre känene metrere? Niaratre tö namani Moisés murie ketai. Texto mada tä niere arato, Benjamín nämene därere Raquel yebätä angwane, “Rakeli abko jatani jraine, (o krütani)” (Génesis 35:16-19, JK). Ye erere ja nire nianinte Raquel yekän. Ne madakäre, ani töbike kukwe niebare Jesukwe nebätä: “Ti abrä ni kwin kraka ovejabiti. Ni kwin kraka ovejabiti, käkwe ja nire biandi oveja ütiäre” (Juan 10:11NGT). Jesukwe ja nire biani ni kä tibienbätä ütiäre. Texto jökrä kädirite yekänti mikata gare metre, kukwe “ja nire” ye ja nire ni madakwe gärätä. Kukwe “ja nire” ye kädrieta 1 Reyes 17:17-23, Mateo 10:39, Juan 15:13 bätä Hechos 20:10 yebätä.

Mäkwe ja tötikai jankunu Ngöbö kukweibätä angwane, bersikulo ye jökräbätä kukwe “ja nire” ye jiebitikäre kukwe “ñaka krüte” o “kärekäre” ye nie ñaka jire rükai gare mäi. Biblia tä mike gare, ja nire nikwe ye tä krüte (Ezequiel 18:4, 20). Yebätä, Biblia tä mrü ngwaka ye kädeke: “ni ngwaka” (Levítico 21:11).

¿DRE ABOKÄN “ÜAI”?

Bibliabätä kukwe “üai” ye kädrieta ño ani mike gare jai. Kukwe ye “ja nire” gärätä arato ruin nitre ruäre ie. Akwa ñaka ye erere. Biblia tä mike gare metre “üai” aune “ja nire” ye ñaka ja erebe. ¿Ñobätä ñaka ja erebe?

Nitre Biblia tikaka käkwe kukwe hebreore rúaj aune griekore pnéuma ye tikabare angwane, nämene blite “üai” yebätä. Dre gärätä ye Biblia tä mike gare metre. Ñodre, Salmo 104:29 yebätä kukwe ne nieta Jehovai: “Mäkwe üai [rúaj] ye diainkäbätä angwane krütai, aune rabaita dobro ye erere”. Ne madakäre, Santiago 2:26 tä mike gare “üai [pnéuma] ñakare nibtä angwane, nita nebe ngwäkäre”. Bersikulo ketebu ne tä mike gare metre “üai” ye jondron ni ngrabare mikaka nire gärätä, ye ñaka nibätä angwane ni ñaka raba nüne. Yebätä, kukwe rúaj ye kwitata Bibliabätä “üai”, akwa ye ñan aibe ngörä, ñakare aune ye “di” o di ja nire kräke nie gärätä arato. Ngöbökwe kukwe ne niebare Ñü Kri Noé näire yebätä: “Tikwe ñö mikadi neen kri jate kä jökräbti temen. Ye kwrere ti bike jändrän kä nebtä [nire abokänbiti Ngöbö die tä ye gainte] jire jökrä ñöte” (Génesis 6:17JK; 7:15, 22). Yebätä, “üai” ye di ñaka tuin gärätä, abokän köböire ja nire tä jondron jökrä yekwe.

Ja nire ye ñaka ja erebe üai yebe. Electricidad ye köböire radio kukwe nemen, ye kwrere üai rabadre ni ngrabare ne kwe ni tädre nire. Ani töbike radio nuäre ngwandre jabe yebätä. Nita batería mike radiote angwane, electricidad tä bateriate ye köböire radio kukweta nemen. Batería mika ñaka te angwane, kukwe ñaka nemen. Ye erere arato, radio ye köi kriakata electricidad yete köböire kukweta nemen. Ye erere tä nemen bare üai yebätä: di ye tä ni ngrabare mike nire. Electricidad ye erere, üai ye ñaka töbike o ñaka kukwe mada nuainne jire. Erametre, üai ye die ñaka ni nire metre erere. Akwa, üai o di ni mikaka nire ne ñaka nemena ni ngrabare angwane, salmista käkwe kukwe niebare ne tä nemen bare: ‘Tä krüte, aune nikwiteta dobore’.

Eclesiastés 12:7 tä niere, nita krüte ye ngwane, “dobro münü [ye abokän ni ngrabare] ta nikenta tibien nämene käne ye erere, aune üai yeta nikenta Ngöbö metre käkwe biani yei”. Üai o di tä ni mike nire ye ñaka nemena nibätä angwane, ni ngrabare tä krüte aune tä nikwiteta: dobore. Ye erere arato, di tä ni mike nire ye nikenta: Ngöbö bianka nie ye ie (Job 34:14, 15; Salmo 36:9). Akwa di tä ni mike nire ye ñaka nikenta erametre kä kwinbiti. Ñakare aune, ni iti tä krüte ye ngwane, kä ja känenkäre yete niara mikaita nire o ñakare ye Jehová aibe ie tä gare meden gärätä. Ja nire kwe ye nemena gare Ngöböi. Ngöbö ye aibe raba ja die yebiti üai, o di ni mikaka nire ye bienta ni iti ie ne kwe rabadreta nüne.

Ye erere Ngöbökwe nuaindi, nitre “krütani doboi mikani” tä ja düke ye niarakwe mikaita nire, kukwe ne tä ni töi mike jäme (Juan 5:28, 29). Kä rükai nitre mikakäreta nire angwane, Jehovakwe niaratre ngrabare ye sribeita mrä aune üai o di ni mikara nire ye biainta kwe ietre mikakäreta nire. ¡Ye ngwane kä rabai juto krubäte nitrebätä!

Kukwe “ja nire” bätä “üai” nieta Bibliabätä ye ngwane, dre gärätä erametre ye mä törba mikai gare bäri jai ngwane, täräkwata ¿Qué nos sucede cuando morimos? aune tärä Razonamiento a partir de las Escrituras página 32-36 aune 136-140 yebätä kukwe ütiäte raba kwen mäi. Tärä ketebu ne nitre testiko Jehovakwe käkwe sribebare.