Xikita nochi

Tlen kiualika

OKSEKI TLAMACHTILMEJ

Itech xiuitl 1914 omochi miak tlamantli tlen kijtoa Biblia

Itech xiuitl 1914 omochi miak tlamantli tlen kijtoa Biblia

KANAJ 40 xiuitl achto ajsiskia xiuitl 1914, sekimej tlakamej tlen omomachtiayaj Biblia okijtoayaj itech non xiuitl mochiuaskia miak tlamantli tlen miak ipati. ¿Tlen mochiuaskia? ¿Tlen tlamantli techmachtia 1914 se xiuitl tlen miak ipati?

Itech Lucas 21:​24 Jesús okijto: “Kitlajtlaksaskeh n Jerusalén, asta ijkuak Dios kijtos matlami tlan kichijtokeh n tlakah non amo judíojteh”, noso “non uitsej itech okseki altepemej”. Jerusalén okatka se altepetl tlen okachi ueyi tlen okipiayaj judíos. Ompa okatkaj ueyi tekiuajkej, nochtin ixuiuan ueyi tekiua David (Salmo 48:​1, 2). Ninmej tekiuajkej amo okatkaj ken oksekimej tekiuajkej tlen okipiayaj okseki uejueyij altepemej, pampa yejuan omotlaliayaj itech “itrono Jehová”, kijtosneki, yejuan okineskayotiayaj toTajtsin Dios (1 Crónicas 29:​23). Kema, Jerusalén okineskayotiaya itekiuajkayo Jehová.

¿Keman uan ken opejkej okseki altepemej kitlajtlaksaj itekiuajkayo toTajtsin Dios? Nin omochi itech xiuitl 607 a.i.x. 1, ijkuak babilonios okimoaxkatijkej Jerusalén. Itech “itrono Jehová” amo ikaj omotlaliaya, uan ayakmo otlanauatiayaj ixuiuan David (2 Reyes 25:​1-​26). ¿Nochipa kitlajtlaksaskiaj Jerusalén? Amo, pampa Pablo okijkuilo tlen achto okijto Isaías: “Tlakatis se iwejkaixwi n Isaí, ye majkokuis iwa kinnawatis miakeh tlalmeh kan amo judíojteh, iwa yejwah moyolchikajtoskeh ítech” (Romanos 15:​12). Uan tlakatl akin tlanauatiskia ye Cristo (Lucas 1:​32, 33). Jerusalén ayakmo kitlajtlaksaskej ijkuak Jesús mochiuas ueyi Tekiua.

¿Keman omochi nochi nin? Jesús okijto akinmej amo judíos tlanauatiskej seki xiuitl tlen yomoijtojka. Itech Daniel 4 techiluia keski uejkauaskia. Ompa moijtoa se kochtemikilistli tlen okipixki ueyi tekiua itech Babilonia Nabucodonosor. Itech ikochtemikilis okitak ken okitekiayaj se kuauitl tlen sapanoa uejkapan. Uan tlen omokauaya san okilpijkej ika tepostli uan cobre pampa ayakmo ma moskalti. Satepan se ángel otlanauati: “Ma panokan chikome tiempos” (Daniel 4:​10-​16).

Ipan Biblia, kuajmej ualeua kineskayotiaj tekiuajkayomej (Ezequiel 17:​22-​24; 31:​2-5). Ik non, ijkuak okitekej nin kuauitl kijtosneki tekiuajkayotl san ompa mokauaskia, ueyi tekiu­aj­kej itech Jerusalén okineskayotiayaj itekiuajkayo toTajtsin Dios. Maski ijkon, itech kochtemikilistli noijki omotak ken Jerusalén kitlajtlaksaskia itech “chikome tiempos”. ¿Keski uejkauaskia?

Itech Apocalipsis 12:​6, 14 moijtoa eyi tiempos uan tlajko kijtosnekij “1,260 tonatijmeh”. Ik non, “chikome tiempos” kijtosnekij: 2,520 tonalmej. Okseki altepemej amo okitlajtlaksakej itekiuajkayo toTajtsin Dios san 2,520 tonalmej satepan okimoaxkatijkej Jerusalén. Nikan kuali tikajsikamatij nin tlajtoli okachi uejkauaskia. Números 14:​34 uan Ezequiel 4:6 techmachtiaj itlaj tlen miak ipati: “Se tonal kijtosneki se xiuitl”. Tla ijkon tikinpoaj ninmej “chikome tiempos”, mochiuaj 2,520 xiuitl.

Ninmej 2,520 xiuitl opejkej itech octubre itech xiuitl 607 a.i.x. 1 —ijkuak babilonios okimoaxkatijkej Jerusalén uan ayakmo okinkauilijkej ma tlanauatikan ixuiuan David— uan nin otlanki itech octubre itech xiuitl 1914. Ijkuakon otlanki ‘tlan okichijtokaj in tlakaj non amo judíos’, uan toTajtsin Dios okitlali Jesucristo ken ueyi Tekiua itech iluikak (Salmo 2:​1-6; Daniel 7:​13, 14). *

Jesús okijto ijkuak ye “monextis” ken ueyi Tekiua itech iluikak mochiuas miak tlamantli, ken guerras, apistli, tlalolinis uan miak kokolistli (Mateo 24:​3-8; Lucas 21:​11). Uan ijkon mochijtok. Nin tlamantli techmachtia ken melauak itech xiuitl 1914 opejki iTekiuajkayo toTajtsin Dios itech iluikak, uan opejkej “iksemi tonatijmeh” pampa tlamis nochi tlen amo kuali (2 Timoteo 3:​1-5).

^ párr. 4 Tla peua tikpoaj itech octubre itech xiuitl 607 a.i.x. 1 uan titlamij itech octubre itech xiuitl 1 a.i.x. 1 moajxitiaj 606 xiuitl. Uan tla peua tikpoaj itech octubre itech xiuitl 1 a.i.x. 1 uan titlamij itech octubre itech xiuitl 1914 moajxitiaj 1914 xiuitl. Tla tikpoaj ninmej xiuitl (606+1914) mochiua 2,520 xiuitl. Tla tikneki tikmatis okachi itech kox melauak okimoaxkatijkej Jerusalén itech xiuitl 607 a.i.x. 1, ximomachti amochtli Perspicacia para comprender las Escrituras kanin kijtoa “Cronología”, nin amochtli kichijchiuaj iTlaixpantijkauan Jehová.