AJUUJATE maxaafi noo gedeenni adhinannikki assaaweno amadino. Lawishshaho, “Bayira Baabilooni” yinanni suˈma albisera borreessinoonniti foortanno mancho noota xawisanno. Tini mancho ‘dagatenna [gosate]’ aana ofoltinota kulloonni. (Ajuu[j]a 17:1, 5, 15) Konne assa dandiitannoti addu mancho nookki daafira, Bayira Baabiloone wole coye kulate lawishsha ikkitannote yaate. Ikkina tini foortanno mancho mayi lawishshaati?

Ajuu[j]a 17:18 aana, tenne manchonni qolle ‘uullate [nugussa] aana mookkinota bayira katama’ ikkase xawinsoonni. “Katama” yaanno qaali darajjaˈinota mannu gaamo xawisate einoho. Kuni ‘bayiru katami’ ‘uullate nugussa’ aana moohinoha ikkino daafira, Bayira Baabilooni yini mancho alamete deerrinni silxaane afidhino dirijjiteeti yaate. Ise alame woˈmate dirijjiteeti yaa dandiinanni. Ikkina hiittoo dirijjiteeti? Ammaˈnate dirijjiteeti. Togo yineemmo gede assitannonketa Ajuujate maxaafi giddo noota mite mite assaawe hanni laˈno.

Mitte dirijjite poletikunnita, daddalunnita woyi ammaˈnannita ikkitara dandiitanno. Bayira Baabilooni yini mancho poletiku dirijjite diˈˈikkitino; korkaatuno ‘uullate nugussa’ woyi tenne alameti poletiku dirijjite ise ledo ‘foortinota’ Maganu Qaali xawisanno. Tenne mancho foortino yinoonnihu alamete gashshaano ledo jaalooˈmase xawisateeti; hatto yaamamase “foorretenni egennantino mancho” yinoonnisehu mayiraatiro xawissannonke.—Ajuu[j]a 17:1, 2; Yaaqoobi 4:4.

 Bayira Baabilooni daddalu dirijjiteno diˈˈikkitino; korkaatuno ‘uullate daddalaano’ yaano daddalu dirijjite tenne manchora bao dagganno wote isera wiˈlitanno. Isinni nugussanna daddalaano mitteenni “xeertote” uurrite Bayira Baabiloone laˈinota xawinsoonni. (Ajuu[j]a 18:3, 9, 10, 15-17) Konni daafira, Bayira Baabilooni poletiku woyi daddalu dirijjite ikkitukkinni ammaˈnate dirijjiteeti yaa garaho.

Bayira Baabilooni ammaˈnate dirijjite ikkitinota xawissannoti wole taje, ise daga baala ‘bitasenni’ soˈrisiissinota kulloonni assaaweeti. (Ajuu[j]a 18:23) Kowiichcho ‘bita’ yine tirroonni qaali hunda Girikete afiinni “agaanintete looso” xawisate einoho. Baalunku agaanintete loosi ammaˈnate ledo xaado afiˈrinohonna agaaninte abbitinoho. Konni daafira, Qullaawu Maxaafi Bayira Baabiloone “battete ayyaanna galtanno bayichchooti” yaasi xaggeeffantannita diˈˈikkitino. (Ajuu[j]a 18:2; Marro 18:10-12) Hattono tini dirijjite halaalaancho ammaˈna effidhe gibbannotanna ‘himanaanonna qullaawoota’ daramanno gede assitannota xawinsoonni. (Ajuu[j]a 18:24) Isinni Bayira Baabiloone, “Yesuusi [farciˈraasine]” mararro nookkiha daramanno gede assitannohu qoleno shitannohu halaalaancho ammaˈna effidhe gibbannohuraati. (Ajuu[j]a 17:6) Konni daafira, Bayira Baabiloone yini mancho alamete deerrinni noote kaphphu ammaˈna dirijjiteeti. Tini dirijjite Magano Yihowa gibbannota kaphphu ammaˈna baala mitteenni amaddinote.