RAAMATTU ei tunne niitä suosittuja uskonnollisia ja maallisia juhlia, joita nykyään vietetään monissa maissa. Mistä ne sitten juontavat juurensa? Voisit käydä esimerkiksi kirjastossa katsomassa tietosanakirjoista, mitä niissä sanotaan asuinseudullasi suosituista juhlista. Seuraavassa muutama esimerkki.
Pääsiäinen. ”Uudessa testamentissa – – ei ole merkkiäkään [kristikunnan] pääsiäisjuhlan vietosta”, sanotaan The Encyclopædia Britannica -tietosanakirjassa. Miten sitä alettiin viettää? Sen juuret ovat pakanuudessa. Sitä vietetään yleisesti Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi, mutta siihen liittyvät tavat eivät ole kristillisiä. Muuan katolinen tietosanakirja sanoo esimerkiksi suositusta pääsiäispupusta: ”Jänis on ja on aina ollut hedelmällisyyden pakanallinen vertauskuva.” (The Catholic Encyclopedia.)
Uusivuosi. Uudenvuodenjuhlan ajankohta ja siihen liittyvät tavat vaihtelevat eri maissa. Sen alkuperästä kerrotaan: ”Rooman hallitsija Julius Caesar vahvisti tammikuun 1. päivän uudenvuodenpäiväksi vuonna 46 eKr. Roomalaiset omistivat tämän päivän Janukselle, porttien, ovien ja alkujen jumalalle. Tammikuu [engl. ”January”] nimettiin Januksen mukaan, jolla oli kahdet kasvot: toiset katsoivat eteenpäin ja toiset katsoivat taaksepäin.” (The World Book Encyclopedia.) Uudenvuodenjuhla perustuu siis pakanallisiin perinteisiin.
Halloween ja pyhäinpäivä. Halloween-juhlasta sanotaan Spectrum-tietosanakirjassa: ”Anglosaksisissa maissa 31.10. vietettävä juhlapäivä, alk. muinaisten kelttien talven alkamisen päivä, jolloin vainajien henkien uskottiin liikkuvan elävien parissa. Vanhoista taikamenoista on vielä jäljellä tapa käyttää naamioita ja sytyttää pelottavannäköisiä lyhtyjä.” Uusi tietosanakirja puolestaan kertoo, että vainajien muistopäivät ”palautuvat pakanallisiin vainajainpalvontamuotoihin (hautakultti). Myöh. krist. vaikutus syrjäytti kansanomaiset – – [vainajien muistopäivät] tai ne yhtyivät vastaavaan krist. juhlaan – –. Protest. kirkossa vietetään – – [vainajien muistopäivänä] pyhäinmiestenpäivää.”
Muut juhlapäivät. Tässä ei ole mahdollista käsitellä kaikkia juhlia, joita eri puolilla maailmaa vietetään. Jehova ei kuitenkaan hyväksy juhlia, joissa ihmiset tai heidän järjestönsä nostetaan jalustalle (Jeremia 17:5–7; Apostolien teot 10:25, 26). Muista myös, että uskonnollisten juhlapäivien alkuperä vaikuttaa siihen, ovatko ne Jumalalle otollisia vai eivät (Jesaja 52:11; Ilmestys 18:4). Luvussa 16 esitetyt Raamatun periaatteet auttavat sinua näkemään, miten Jumala suhtautuu maallisten juhlapäivien viettoon.
