Okutauluka omutete

Okutauluka omutete wononthele

APENDISE

Okuti Tyaviuka Ovakristau okulinga Ovipito Viomouye?

Okuti Tyaviuka Ovakristau okulinga Ovipito Viomouye?

OVIPITO vikahi nokulingwa novanthu mouye hono, kaviatundile mo Mbimbiliya. Naina opi kuatuka ovipito viatyo ovio? Inkha utala nawa momikanda vimue, mohuvu okutala etyi vipopia konthele yovipito vilingwa motyilongo tyenyi. Tala onongeleka mbumue.

Opasikwa. Omukanda The Encyclopædia Britannica wati: “Mombimbiliya mo Testamendu Omphe, mutupu natyike tyilekesa ovipito vio Pasikwa [ngetyi vikahi nokulingwa hono]”. Iya oñgeni viahimbika ovipito vio Pasikwa vilingwa hono? Viatuka kefendelo liomatutu. Namphila ovanthu vati o Pasikwa otyipito tyetutilo lia Jesus, oviso vilingwa potyipito otyo, havio Vakristau. Konthele ‘yotyindimba tyo Pasikwa,’ omukanda The Catholic Encyclopedia wati: “Otyindimba otyilekeso tyefendelo liomatutu, enyingilikilo lio huku yavo yolutyito.”

Otyipito Tyombowanu. Onthiki noviso viotyipito Tyombowanu vielikalaila kese tyilongo. Omukanda The World Book Encyclopedia upopia opi kuatuka otyipito Tyombowanu. Wati: ‘Omutumini wo Roma Júlio César, menima 46 P.K.E., waholovona onthiki 1 ya Kupupu, opo ikale yotyipito Tyombowanu.” Ova Roma, ankho vaholovona onthiki oyo, opo vafende Janu, huku yonombundi no mahimbikilo. Ohanyi ya Kupupu yapolwa menyina lia Janu, o huku imue ankho yokuna ovipala vivali. Otyipala tyimue tyitala komutue, otyikuavo tyitala konyima. Otyo, tyilekesa okuti otyipito Tyombowanu, tyatuka koviso viefendelo liomatutu.

Onthiki yokuhinangela Vokuankhia. Omukanda The Encyclopedia Americana wati: “Oviso vilingwa monthiki oyo, viahimbika kohale. Vana ankho valinga otyipito otyo, ankho vetyilingila ono huku onombali ononene. Ankho vetyilingila huku ekumbi, na huku ya vana vokuankhia. Otyipito tya huku ya vana vokuankhia, ankho tyilingwa monthiki 1 ya Kuhuhu. Otyipito otyo tyokuhinangela vokuankhia, katutu-katutu tyeya okupakwa mefendelo liovakristau vomatutu.

Ovipito Ovikuavo. Katyivilwa okumana okupopia ovipito aviho, vilingwa mouye auho hono. Mahi, ovipito vinkhimaneka ovanthu nomaongano ovanthu, kaviapandelwe na Jeova Huku. (Jeremias 17:5-7; Atos 10:25, 26) Tupu, hinangela okuti okunoñgonoka opi kuatuka ovipito vionongeleya, matyitukuatesako okutala inkha vihambukiswa Huku ine vimunumanesa. (Isaías 52:11; Revelação [Apocalipse] 18:4) Ovitumino Viombimbiliya viapopiwa Mokapitulu 16 komukanda ou, mavikukuatesako okunoñgonoka oñgeni Huku atala omunthu ulinga ovipito viomouye.