Ima tiyashcata ricui

Ima tiyashcata ricui

APÉNDICE

¿Fiestacunata ruranachu canchij?

¿Fiestacunata ruranachu canchij?

MUYUNDIJ Allpapi tiyaj tucui laya fiestacunata rurachunca Bibliaca mana mandanchu. Shinashpaca ¿ima shinataj chai fiestacunaca callarirca? Shuj bibliotecaman ri tucushpaca, librocunata mashcashpami ricui tucungui. Chai librocunapica can causashca llajtapi tiyaj fiestacuna ima shina callarishcatami huillan. Huaquin fiestacunamanta parlashun.

Semana Santa. Chai punllacunapica Jesús huañushcata, Jesús causarishcatami yuyarinchij nincunami. Chai fiestaca procesioncunata, Diosta mana rijsij gentecunapaj costumbrecunatami catin. Las Grandes Religiones Ilustradas libro nishca shinaca, Jesús manaraj huacharijpimi Babilonia llajtamanta gentecunaca “santocunata sumajta allichishpa, cungacunapi sumajta churachishpa, brazaletecunata, surtijascunata churachishpa, sumaj tiyarinapi tiyachishpami procesionta rurajcuna carca” ninmi.

Año Nuevo. Muyundij Allpapimi Año Nuevo fiestataca chˈican chˈican punllacunapi, chˈican chˈican ruraicunahuan yuyarincuna. Chai fiesta ima shina callarishcata parlashpaca shuj libroca cashnami nin: “Jesús huacharinapaj 46 huatacuna illajpimi Roma llajtata mandaj Julio Cesarca, 1 de enerotami Mushuj Huataca callarin nishpa mandarca. Chai punllapica Roma llajtamanta gentecunaca Jano diostami adorajcuna carca. Jano diosca pungucunapaj dios, callaricunapaj diosmi carca. Enero shutica [latín shimimanta Januarius] Jano diosmantami shamun, chai diosca ishqui ñahuicunatami charirca. Shuj ñahuica ñaupajmanmi ricuj carca, caishuj ñahuica huashamanmi ricuj carca” ninmi (The World Book Encyclopedia). Shinashpaca Año Nuevo fiestataca, Diosta mana rijsij gentecunami rurai callarircacuna.

Carnaval. Cai fiestata ima shina rurashcata parlashpaca noticiacunapica ninmi: “Achca gentecunami maipishcachun purin”. “Chuscu punllacunatami ubyancuna, tutapish bailashpa cushicushpami pacarincuna”. “Machashcamantaca achca punllacunatami uma nanaihuan purincuna” ninmi. Shuj libropi nishca shinaca: “Carnaval fiestaca ñaupa Roma llajtamanta gentecunami Saturno diosta yuyarishpa rurajcuna carca” ninmi (The New Encyclopædia Britannica). Carnaval fiestacunaca ñaupa punllacunapi rurashca fiestacuna shinallatajmi can. ¿Chai fiestacunaca ima shinataj carca? Maipishcachun rurashca fiestacunami carca. Shinallataj carnaval fiestaca Roma llajtapi tiyaj Baco (o Dionisio) diosman rurashca fiesta shinallatajmi can. Baco shuti diosmi vinota pˈucuchin nishpami griegocunaca crijcuna carca.

Shujtaj fiestacuna. Muyundij Allpapi tiyaj tucui fiestacunamanta mana parlai tucunchijchu. Shinapish Jehová Diosca gentecunata jatunyachij o gentecunapaj organizacioncunata jatunyachij fiestacunata rurachunca mana munanchu (Jeremías 17:5-7; Hechos 10:25, 26). Diospaj ñaupajpi shuj fiesta alli cashcata, mana alli cashcatapish yachangapajca ima shina callarishcatami yachana canchij (Isaías 52:11; Apocalipsis 18:4). Shujtaj fiestacuna Diospaj ñaupajpi ima shina ricurishcata yachangapajca, cai libropi capítulo 16-pi ricushca versocunami achcata ayudai tucun.