1, 2. ¿Jas yuj ja weʼn waxa yajtay ja Jyoba?

¿WAN maʼ xa yajtay ja Dyos ja weʼn? Ta awaʼunejxayi jawa sakʼanil bʼa yaʼteltajeli, wegoxtani oja wal waxa yajtaya. Pes tini ay bʼa jkʼujoltik syajtajel ja Jyoba. Ja smeranili, wa xyajtaytik ja Dyosi yujni ja yeʼn wa syajtayotik. Jastalni wa xyala ja Biblia, «ja Diosi, yaj yabyotic [...] jayuj ja huego, ja quentiqui, ay xa syajal ja jcʼujoltiqui» (1 Juan 4:18, 19).

² Ja Jyoba tolabida wa sjeʼa wa syajtayotik. Yaʼunejkitik ja tsamal lugar bʼayotiki, ja Luʼumi, sok kʼakʼu kʼakʼu wa xyaʼa ja jas wa xmakunikujtik bʼa oj ajyukotik sakʼan (Mateo 5:44, 45). Chomajkil, wa stalna jun jasunuk jel tʼilan bʼa keʼntik: jani ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼni. Jun sjejel, yaʼunejkitik ja Yabʼali, ja Biblia. Sok wa slokowotik bʼa oj katikyi orasyon sok spetsanil jkʼujoltik, pes wani smaklayotik sok wa skoltayotik soka yipi (Salmo 65:2; Lucas 11:13). Pe ja yajtanel mas niwan sjeʼunej ja Jyoba jani sjekakon ja Yunin jel skʼana bʼa skoltayotik ja bʼa mulal soka bʼa chamelchʼakeli. ¡Janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba! (Kʼuman ja Juan 3:16 sok Romanos 5:8.)

3. a) ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi? b) ¿Jas sjobʼjel jel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik, sok bʼa wa xtaʼatik ja sjakʼjeli?

 ³ Ja Jyoba wa skʼana oj kabʼtik stsamalil bʼa tolabida ja syajal skʼujoli. Pe ¿oj maʼ lajxukujtik? Ja it tixani wa xkan bʼa jkʼabʼtik. Ja Biblia wa sloko ja kʼuʼumanik Dyosi: «Ajyanic [...] ja [bʼa] syajal scʼujol ja Diosi. Oj xa jac yaa quitic ja jvidatic jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Judas 21). Ja yaljel «ajyanic» wa xkʼan yale tʼilani ay jas oj jkʼuluktik bʼa mok jchʼaytik ja syajal skʼujol ja Jyoba. Tʼilani oj cha jetik ja keʼntik wa xyajtaytik. Ja yuj, jel tʼilan la kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjel it: «¿Jasa oj jkʼuluk bʼa oj  jeʼ wa xyajtay ja Dyosi?». Bʼa oj jtatik ja sjakʼjeli, la jkʼumuktik ja yaljelik aji ekʼyi ja jekabʼanum Juani: «Ta yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi, oj ni jcʼuuctic meran ja smandari. Y mi huocoluc huax cabtic huax cʼuantic ja jas huax yala ja yeni» (1 Juan 5:3). Yuja wa xkʼana oj jetikyi ja Dyos jel xyajtaytik juntiro, la kiltik jasa mero wa stojolan ja jas yala ja Juani.

4, 5. a) ¿Jasa wa stojolan ja yaljel «yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi»? b) Cholo jastal och kʼiʼuk bʼa weʼna ja syajala kʼujol awiʼoj soka Jyoba.

⁴ ¿Jasa wa xkʼan yal ja jekabʼanum Juan soka yaljel «yaj cʼa huax cabtic meran ja Diosi»? Jani wa stojolan ja mero syajal jkʼujoltik kiʼojtik soka Dyosi. Bʼobʼta ja weʼn wanto xjula kʼujol ja yajni och kʼiʼuk ja syajal akʼujol awiʼoj soka Jyoba.

⁵ Ochan pensaraʼan jutsʼin ja bʼa tyempo jaw. Yajni kʼeʼa nebʼ ja smeranil sbʼaja Jyoba soka jas wa skʼana oj skʼuluki, och kʼiʼuk ja skʼuʼajela wiʼoj bʼa yeʼn. Chomajkil ocha wabʼ stojolil nake mulanumotik man pojkitik sok ja yujil najat lek ayotik ajyi soka Dyosi; pe ama jachukuk, ja yeʼn ya makunuk ja Kristo bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan tolabida sok yabʼjel stsamalil ja tikʼe sakʼanil xchʼaya ja Adán (Mateo 20:28; Romanos 5:12, 18). Chomajkil, ocha wabʼ stojolil ja jas jel chaʼan skʼulunej ja Jyoba yajni sjekakon ja Yunin jel skʼana bʼa oj cham yuj keʼntik. Ja jaw kʼot mana kʼujol, sok jachuk kʼe ajyuk syajala kʼujol soka Jyoba (kʼuman ja 1 Juan 4:9, 10).

6. ¿Jastal wa xjexi ja meran yajalkʼujolali, sok jasa kʼulunej ja weʼn yuja waxa yajtay ja Dyosi?

⁶ Pe ja jaw jato ja mero skʼeʼulabʼili. ¿Jas yuj jachʼ wa xkalatiki? Yujni ja meran yajalkʼujoli mi kechanta wa  stojolan yabʼjel waxa yajtay ja Dyosi. Syajtajel ja Dyosi mi malanukta yaljel: «Ja keʼn jel xyajtay ja Jyoba». Jastalni soka skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Dyosi, ja meran yajalkʼujolali wa xjeʼatik soka jas wa xkʼulantiki (Santiago 2:17). Pes yajni ay maʼ wa xkʼanatik, wani xkʼana oj jkʼuluktik ja jastik lek xyila ja yeʼn. Sok jachni ekʼabʼaj ja weʼn. Yajni ja syajala kʼujol awiʼoj soka jTatik Dyos bʼa satkʼinali kʼot man akʼujol, kʼe awiʼ juna sakʼanil bʼa lek xyila ja Jyoba. Bʼobʼta awiʼaj jaʼ jastal jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Ta jachʼ akʼulani, ajeʼani janekʼto waxa yajtay sok waxa kʼana oj ajyan toj soka Jyoba. Sok awalyabʼ ja Jyoba bʼa oja wayi jawa sakʼanili bʼa yaʼteltajel, soka it ajeʼa yajni awiʼaj jaʼi (kʼuman ja Romanos 14:7, 8). Jastalni oj kiltik ja wego, bʼa skʼulajel ja jasa jkʼapunejtikyi ja Jyoba tʼilani oj jkʼuluktik ja jas yala ja jekabʼanum Juan.

7. ¿Jas jujuntik smandar ja Dyosi, sok jasa oj jkʼuluktik bʼa oj jkʼuʼuktik ja smandariki?

⁷ Ja Juan xcholo ja syajal skʼujol ja Dyosi wa stojolan oj «jcʼuuctic meran ja smandari». ¿Jastik junuk ja mandarik it? Ja Jyoba wa xyalakabʼtik jitsan mandarik wa xtaʼatik ja bʼa Biblia. Ja Jyoba mi skʼana oj yakbʼukotik, mok kokotik mulal sok ixuk winik, yaʼteltajel kʼulubʼal dyosik, elkʼanel sok slejel abʼal (1 Corintios 5:11; 6:18; 10:14; Efesios 4:28; Colosenses 3:9). Bʼa oj jkʼuʼuktik ja smandarik ja Dyosi tʼilani oj jtsajlatik ja jastik yalunejxakan ja yeʼn sok ti kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia.

8, 9. Yajni wa x-ekʼ jastik junuk, pe ja Biblia mi xyala tojxta ja jas mero oj kʼulaxuki, ¿jastal oj jnatik ta lek xyila ja Jyoba ja jas wantik spensarajel oj jkʼuluktiki? Aʼa jun sjejel.

⁸ Pe bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba mi malanukta skʼuʼajel ja smandarik yaʼunejkan bʼa Biblia. Ja Jyoba mi xchʼak yakitik leyik bʼa oj yalkabʼtik spetsanil ja jas  mero oj jkʼuluktiki. Pes kʼakʼu kʼakʼu wa xjak jitsan jastik junuk soka Biblia mi wa xyala tojxta ja jas mero oj kʼulaxuki. Ja bʼa ekʼeleʼik it, ¿jastal oj jnatik ta lek xyila ja Jyoba ja jas wantik spensarajel oj jkʼuluktiki? Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jaman lek ja jas mero wa spensaraʼan ja Jyoba. Yajni wa xpaklaytiki, wa xnebʼatik ja jastik lek xyila soka jastik wa xyijnayi (kʼuman ja Romanos 12:9; Proverbios 6:16-19). Jachuk, wa xnebʼatik jas tikʼe modoʼal bʼa lek xyila ja yeʼn. Yajni wantik och snebʼjel jastal ja smodo soka jastal wa skʼulan ja jastik junuki, masni mi wokoluk snajel ta jun jasunuk bʼa wa xkʼana oj jkʼuluktik lek oj yil ja Dyosi ma miyuk. Jachuk, wani xbʼobʼ «naatic jasuncʼa mero huas scʼana ja Dios oj cʼultiqui» sbʼaj jun mero jasunuk anima ja Biblia mi xyala ja jas mero oj kʼulaxuki (Romanos 12:2).

⁹ La kiltik jun sjejel. Ja Biblia mi xyala mok jkʼeltik programaʼik bʼa telebisyon ma pelikulaʼik bʼa wa sjeʼa ixuk winik wane skʼulajel jastik junuk bʼa jel kux ma bʼa jel x-ekʼ milwanel. Pe ¿tʼilanto maʼ wa skʼana oj ajyuk jun mandar bʼa oj yal jaman lek mi lekuk ja jaw? Wanxa xnaʼatik ja jas wa spensaraʼan ja Jyoba sbʼaja it. Ja bʼa Yabʼali wa xyala jaman lek ja yeʼn «wa xyilkʼujolan ja maʼ jel skʼana ja milwaneli» (Salmo 11:5). Chomajkil, wa xyala ja «Diosi oj ni yaa yi scastigo ja maʼ huajel scʼujol soc otro ixuqui ma otro huiniqui» (Hebreos 13:4). Yajni wa x-och jpensaraʼuktik ja yaljelik it bʼa Dyosi wani xkʼot jnatik jasunkiluk wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba. Ja yuj, mi stsaʼatik skʼeljel chikan jasunuk bʼa wa sjeʼa jastik mi lekuk bʼa wa xyilkʼujolan ja Dyosi. Ja luʼumkʼinal it wani sleʼa modo bʼa oj jpensaraʼuktik mi maloʼuk skʼeljel ja jastik mi lekuki, pe ja Jyoba jelni lek xyila ta mi xkisatik ja it. *

10, 11. ¿Jas yuj wa xkʼana oj jkʼuʼuktik tolabida ja Jyoba, sok jastal oj jkʼuʼuktik?

 ¹⁰ ¿Jasa rason mas tʼilan yuja wa xkʼuʼantik ja smandarik ja Dyosi? Bʼa pilan yaljel, ¿jas yuj kʼakʼu kʼakʼu wa xkʼanatik yijel jun jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ja Jyoba? Mi jaʼukta yuj bʼa mi oj kitik wokol ma bʼa mi oj skʼulotik kastigar (Gálatas 6:7). Wa xkʼuʼantik ja Jyoba yujni jachuk wa xbʼobʼ jetik ja janekʼ wa xyajtaytiki. Jastalni jun yal untik bʼa wa skʼana lek a-iljuk yuja snantati, ja keʼntiki wani xkʼanatik cha lek ayilotik ja Jyoba (Salmo 5:12). Yeʼnani kʼotel ja jTatiki sok jel xkʼanatik juntiro. Wani xyaʼa meran gustoʼil snajel ja jas wa xkʼulantiki ‹lek wa xyila ja Jyoba› (Proverbios 12:2).

¹¹ Ja yujil, mi xkaʼteltaytik ja Dyos jachʼ tʼenubʼal ma yuj ay jas oj yakitik ma jaʼita ja bʼa lek xkilatiki. * Mi kechanta wa xkʼuʼantik yajni ay jganatiki, sok jaʼita stsajel ja bʼa lek xkilatiki. Ja keʼntiki wa xkʼuʼantik sok ‹spetsanil ja jkʼujoltiki› (Romanos 6:17). Jastalni ja jekabʼanum Pablo, wa xkalatik: «Jel tzamal huax cab ja smandar ja Diosi ja ba mero jcʼujoli» (Romanos 7:22). Jachukniʼa, gustoni lek wa xkʼuʼantik ja Jyoba. Wa xnaʼatik kechanta yeʼn wa sbʼajin sok wa skʼana oj jkʼuʼuktik tolabida sok spetsanil jkʼujoltik (Deuteronomio 12:32). Wa xkʼana oj kʼotkotik jastal ja Noé, ja yeʼn kʼuʼabʼal ajyi sok jachʼ sjeʼa janekʼto wa syajtay ja Dyosi. Chomajkil, ja keʼntiki wa xkʼana oj aljukabʼtik jastal ja Noé: «Skʼulan yibʼanal ja jastal alji yabʼ yuja Dyosi. Soka yeʼn jachni mero skʼulana» (Génesis 6:22).

12. ¿Jastal wa xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba?

¹² ¿Jastal wa xyila ja Jyoba yajni gusto lek wa xkʼuʼantiki?  Ja Biblia wa xyala jel xkatik gustoʼaxuk ja skʼujoli (Proverbios 27:11). Pe ¿merani maʼ wa xbʼobʼ katik gustoʼaxuk ja jTatik Dyos bʼa satkʼinali? Waniʼa. La kiltik jas yuj. Ja Jyoba skʼulanotik bʼa keʼn oj jtsatik jasa wa xkʼana oj jkʼuluktik. Ja it wa stojolan keʼn wa stsaʼatik ta oj jkʼuʼuktik ja Dyosi ma miyuk (Deuteronomio 30:15, 16, 19, 20). Ja yujil, jelni xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba yajni wa xkʼuʼantik ja jas wa skʼana ja yeʼn yuja wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik (Proverbios 11:20). Sok jani wantik stsajel ja tikʼe sakʼanil mas leki.

13, 14. ¿Jas yuj wa xkalatik «mi huocoluc huax cabtic» skʼuʼajel ja smandarik ja Jyoba, sok jas sjejel kiʼojtik?

¹³ Ja jekabʼanum Juan yalakabʼtik jun jasunuk bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik sbʼaja smandarik ja Jyoba: «Mi huocoluc huax cabtic huax cʼuantic ja jas huax yala» (1 Juan 5:3). Jel xyaʼa laman jkʼujoltik ja jas yala ja Juani. Pes ja smandarik ja Jyoba mini wokoluk skʼuʼajel sok mini skʼanakitik jun jasunuk bʼa mini tʼun oj lajxukujtik skʼulajel. Ama mulanumotik, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja sleyiki.

¹⁴ La jpensaraʼuktik sbʼaja sjejel it. Bʼa jun tatal wa xwaj spoj siʼ soka yal skeremi sok jelni jitsan ja siʼ oj kuchjuki, ¿oj maʼ skʼanyi ja tatal ja yal yunini bʼa oj skuch jitsan siʼ? ¡Mini tʼusila! Ja tatali mini oj ya skuch jitsan siʼ ja yal skeremi, pes wa snaʼa mini oj kʼeyuj sok ojni bʼobʼ yajbʼuk. Jachni junxta ja jDyostik jel syajulal skʼujoli. Mini skʼanakitik jun jasunuk bʼa mi oj lajxukujtik skʼulajel (Deuteronomio 30:11-14). Ja yeʼn mi skʼanakitik jastik junuk bʼa wokol skʼulajel. Ja Jyoba wani snaʼa janekʼta oj lajxukujtik skuchjel ma skʼulajel,  «pes wani snaʼa lek jastal bʼobʼelotik, sok wa snaʼa tsʼubʼil luʼumotik» (Salmo 103:14).

15. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja smandarik ja Jyoba bʼajni jlekilaltik?

¹⁵ Ja smandarik ja Jyoba mini tʼun wokoluk skʼuʼajel, pes bʼajni jlekilaltik (kʼuman ja Isaías 48:17). Ja Moisés yala yabʼ jachuk ja israʼelenyoʼiki: «Ja Jyoba yakitik ja mandar bʼa skʼulajel yibʼanal ja jastik yaʼunejxakan kulani, bʼa oj xiwkotik yuja jDyostik Jyoba bʼa jlekilaltik tolabida, bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan jastalni man jkʼakʼujtik» (Deuteronomio 6:24). Ja keʼntiki wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja sleyik ja Jyoba bʼajni jlekilaltik, bʼa oj ajyukotik gusto tolabida. ¿Sok jas yuj jachʼ wa xkalatiki? Pes yujni ja yeʼn jel bibo juntiro, sok wa snaʼa jasunkiluk mas lek bʼa keʼntik (Romanos 11:33). Chomajkil, ja syajal skʼujol ja Jyoba mini maʼ oj slaja (1 Juan 4:8). Yuja sbʼajni yeʼn ja yajalkʼujolali, tini chʼikan bʼa spetsanil ja jastik wa skʼulani soka jas wa xyala, sok chomajkil spetsanil ja bʼa smandariki.

16. Ama wala wokolanitik soka yipalil ja bʼa luʼumkʼinal jelxa jomeli sok yuja mulanumotiki, ¿jasa wa skoltayotik bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi?

¹⁶ Pe ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi mini pasiluka. Tʼilani oj kuchkujtik ja yipalil ja bʼa luʼumkʼinal it jelxa jomeli, pes tini ay «juntiro ja ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19). Chomajkil yuja mulanumotiki wa xyiʼajotik skʼokjel ja sleyik ja Dyosi, pe mok katikan aya kokotik luʼum ja it (Romanos 7:21-25). Pe ojni jkʼultik ganar sok ja syajal jkʼujoltik kiʼojtik soka Dyosi. Ja matik kʼuʼabʼal wa x-ajyiye yuja wa syajtaye ja Jyoba, ja yen wani xya koʼ slekilale. Pes «ja Diosi huan nix yaa yi ja Espíritu Santo ja maʼ huas scʼuan ja yabali» (Hechos 5:32). Soka Espíritu Santo ma ipal jaw wa skoltayotik bʼa oj jetik tsamal modoʼalik soka it wa xkoltani bʼa oj ajyukotik kʼuʼabʼal soka Dyosi (Gálatas 5:22, 23).

17, 18. a) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa juʼun iti, sok jas oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik yajni wantik spaklajeli? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo jakumi?

 ¹⁷ Ja bʼa juʼun it oj jpaklaytik ja jas ya kujlajukan ja Jyoba sbʼaja jastal oj jeʼ ja jmodotiki soka srasoniki, sok oj cha kiltik pilan jastik junuk bʼa wa skʼana oj jkʼuluktik. Yajni wantik spaklajel ochi, la kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik jitsan jastik jel tʼilan. Sbʼajtanil, ja Jyoba mini tʼun stʼenawotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja sleyiki soka srasoniki; ja yeʼn wa skʼana ti oj el man jkʼujoltik skʼulajel ja jas wa skʼana. Xchabʼil, ja Jyoba wa skʼapakitik jun tikʼe sakʼanil bʼa wa xyiʼajan jitsan jlekilaltik sok jun jsakʼaniltik bʼa tolabida ja bʼa tyempo jakumto. Sok yoxil, skʼuʼajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik jani jun tsamal modo bʼa wa xjeʼatik janekʼto wa xkʼanatik.

¹⁸ Bʼa oj skoltayotik stsajel bʼay ja bʼa lek soka bʼa mi lekuki, ja Jyoba yaʼunejkitik ja majtanal it: ja jkʼujoltiki. Pe bʼa oj stojotik lek, tʼilani oj jchaptik, soka it jani oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo jakumi.