Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

SBABIAL CAPÍTULO

¿Bin-utʼil ya kakʼtik ta ilel te kʼux ta koʼtantik te Diose?

¿Bin-utʼil ya kakʼtik ta ilel te kʼux ta koʼtantik te Diose?

«Yuʼun chican te cʼux ta coʼtantic te Dios teme ya jchʼuhumbetic te mandariletic yuʼune. Ma ba wocol ta chʼuhunel te mandariletic yuʼune.» (1 JUAN 5:3.)

1, 2. ¿Bin yuʼun te kʼux ta awoʼtan te Jehovae?

¿KʼUXBAL ta awoʼtan te Diose? Teme awakʼojbeyix te akuxlejale, ya awal sok spisil awoʼtan te kʼux ta awoʼtane. Stalel te kʼux ta koʼtantik te Diose. Jaʼ yuʼun maba ya jpʼajbeytik te skʼuxul yoʼtan ta jtojoltike. Jich bitʼil jamal ya yalbotik te Bibliae, «cʼux ya caʼiy ta coʼtantic te Dios como ha nahil cʼux la yaʼiyotic ta yoʼtan stuquel» (1 Juan 4:19).

2 Te Jehová bayal te bin-utʼil ya yakʼ ta ilel te kʼuxotik ta yoʼtane. Yakʼojbotik tʼujbil kawiltik, jaʼ te Balumilale sok ta jujun kʼajkʼal ya yakʼbotik te bintik ya xtuun kuʼuntik yuʼun kuxulotik-a (Mateo 5:43-48). Jaʼnix jich ya skanantaybotik te bin kʼax mukʼ skʼoplale, jaʼ te bintik ya xtuun ta swenta te schʼuunel koʼtantike. Jich bitʼil yakʼojbotik te Bibliae. Jaʼnix jich ya yalbotik te akʼa jkʼopontik sok spisil koʼtantik, melel ya yaʼiybotik jkʼoptik sok ya skoltayotik ta swenta te schʼul espiritue (Salmo 65:2; Lucas 11:13). Jaʼukmeto te banti kʼax mukʼ la yakʼ ta ilel te skʼuxul yoʼtane, jaʼ te kʼalal la stikun tal te sNichʼan te kʼax kʼux ta yoʼtan te tal skoltayotik ta swenta te mulil sok te lajele. ¡Kʼax mukʼ te skʼuxul yoʼtan ta jtojoltik te Jehovae! (Kʼopona te sjun Juan 3:16; Romanos 5:8.)

3. 1) ¿Bin ya skʼan ya jpastik yuʼun ya x-ayinotik ta skʼuxul yoʼtan te Diose? 2) ¿Bin jojkʼoyel ya skʼan ya jpasbey jbatik, sok banti ya jtabeytik te sujtibe?

3 Te Jehová ya skʼan te yakuk jmulanbeytik yutsil te skʼuxul yoʼtan ta sbajtʼel kʼinale. Jaʼukmeto, ¿bin-utʼil ya xjuʼ kuʼuntik? Ta jujuntul ay ta jwentatik. Te Biblia jich ya yal ta stojol te j-abatetik yuʼune: «[Ayinanikme] ta stojol te scʼuxul yoʼtan Dios te cʼalal yaquex ta smahliyel te [...] acuxlejalic sbahtel qʼuinal» (Judas 21). Te kʼopil «ayinanikme» te xchie, jaʼ ya skʼan ya yakʼ ta naʼel te ay bin ya skʼan ya jpastik yuʼun jich ma xchʼay te skʼuxul koʼtantik ta stojol te Jehovae. Jich yuʼun ya skʼan ya kakʼbeytik yil skʼuxul koʼtantik ta swenta te kaʼteltike. Jaʼ yuʼun tulan skʼoplal te ya jojkʼoybey jbatik ta jujuntul: «¿Bin ya skʼan ya jpas yuʼun jich ya kakʼbey yil te Dios te kʼux ta koʼtane?». Swenta ya jtabeytik te sujtibe, akʼa jkʼopontik te bin akʼbot stsʼibay te jpuk-kʼop Juane: «Yuʼun chican te cʼux ta coʼtantic te Dios teme ya jchʼuhumbetic te mandariletic yuʼune. Ma ba wocol ta chʼuhunel te mandariletic yuʼune» (1 Juan 5:3). Jich bitʼil te bayal skʼoplal ta koʼtantik te ya kakʼbeytik yil te kʼax kʼux ta koʼtantik te Diose, akʼa kiltik bintik smakoj skʼoplal te bin la stsʼibaye.

¿BIN-UTʼIL YA KAKʼTIK TA ILEL TE KʼUX TA KOʼTANTIK TE DIOSE?

4, 5. Cholbeya skʼoplal bin-utʼil jajch ta mukʼubel te skʼuxul awoʼtan ta stojol te Jehovae.

4 Ta swenta te kʼux ta koʼtantik te Diose, ¿bin-nix la skʼan la yal-a te jpuk-kʼop Juan ta swenta te kʼopiletik-abi? Ta melel, ya xjul ta awoʼtan te kʼalal jajch ayinuk te skʼuxul awoʼtan ta stojole.

Te kʼalal ya kakʼ jbatik ta stojol te Jehová sok te ya kichʼtik jaʼe ya xjajch kakʼtik ta ilel ta jkuxlejaltik te kʼux ta koʼtantik sok te ya jchʼuunbeytik smantale

5 Nopa awaʼiy jtsʼinuk ta swenta-abi. Te kʼalal la anop te smelelil kʼop ta swenta te Jehová sok te skʼanojel yoʼtane, jich jajch ta mukʼubel schʼuunel awoʼtan ta stojole. Jaʼnix jich kʼot ta awoʼtan te jmulawilotik ta jpisiltike, jaʼ yuʼun namal ayotik ta stojol-a te Diose, manchukme jich ayotik-abi te Jehová la sjapbotik tʼujbil majtʼanil ta swenta te Cristo jaʼ te kuxlejalil ta sbajtʼel kʼinal te banti ya jmulanbeytik yutsil te tojil kuxlejalil te la schʼay te Adane (Mateo 20:28; Romanos 5:12, 18). Jaʼnix jich, kʼot ta awoʼtan te bin kʼax mukʼ skʼoplale, jaʼ te la slokʼes tal ta yoʼtan Jehová te sNichʼan te kʼax kʼux ta yoʼtan te tal yakʼ sba ta lajel ta atojole. Kʼax bayal la stijbat awoʼtan te kʼuxul-oʼtanil la yakʼ ta ilele, jaʼ ta skaj te ayin skʼuxul awoʼtan ta stojol te Jehovae (kʼopona te 1 Juan 4:9, 10).

6. ¿Bin-utʼil ya xchiknaj ta ilel te smelelil kʼuxul-oʼtanile, sok bin apasoj ta swenta te skʼuxul awoʼtan ta stojol te Diose?

6 Jaʼukmeto te yanax kaʼiy ta koʼtantike mato jaʼuk-a te smelelil kʼuxul-oʼtanil-abi. ¿Bin yuʼun te jich ya kaltike? Melel te kʼuxul-oʼtanile maba pajal sok te yanax kaʼiy ta koʼtantike sok te yanax kaltike. Te kʼuxul-oʼtanil ta stojol te Diose maba tikʼuk-a te jaʼnax ya kaltik: «Kʼux ta koʼtan te Jehovae». Pajal kʼoem sok te schʼuunel-oʼtanile, te smelelil kʼuxul-oʼtanile ya xchiknaj ta yaʼtelul (Santiago 2:26). Yuʼun-nix jich-a, te kʼalal ay machʼa kʼux ta koʼtantike, jaʼ ya jpasbeytik te bintik ya smulane. Jaʼme jich kaj apas te jaʼate. Te kʼalal jajch ayinuk te skʼuxul awoʼtan ta stojol te aTat ay ta chʼulchane, jajch apas ta akuxlejal te bintik ya smulane. Jaʼnix jich laniwan awichʼ jaʼ yuʼun ochat ta testigo yuʼun Jehová. Teme jich la apase, chikan te yuʼun-nix awichʼoj ta mukʼ-a te Diose sok te kʼux ta awoʼtan ta smelelile. Jaʼ yuʼun-abi, la anop te bin kʼax tulan skʼoplal ta akuxlejale jaʼ te la awalbey ta jamal te Dios te ya awakʼbey te jayeb kʼajkʼal kuxulat ta spasbeyel te skʼanojel yoʼtane, sok ta patil la awakʼ ta ilel te kʼalal la awichʼ jaʼe (kʼopona te sjun Romanos 14:7, 8). Jaʼukmeto, yuʼun ya xkʼot ta pasel awuʼun te bin jamal la awalbey te Diose ya skʼan pasel te bin la yal te jpuk-kʼop Juan te yato kiltik baele.

«JCHʼUHUMBETIC TE MANDARILETIC YUʼUNE»

7. ¿Bintik-a te chaʼoxchajp mantaliletik yuʼun te Diose? ¿Bin ya skʼan ya jpastik swenta yuʼun ya jchʼuunbeytik?

7 Te jpuk-kʼop Juan la stsʼibay, teme kʼux ta koʼtantik te Diose ya «jchʼuhumbetic te mandariletic yuʼune». ¿Bintik-a te mantaliletik yuʼune? Jaʼnix ya yalbotik te Bibliae. Ma jaʼuknax ya skomotik te Jehová ta swenta te yakubel, te yalel ta mulil, te schʼuunel lokʼombaetik, te elekʼ sok te spasel lot (1 Corintios 5:11; 6:18; 10:14; Efesios 4:28; Colosenses 3:9). Swenta ya jchʼuunbeytik te mantaliletik yuʼun te Diose ya skʼan ya jpastik ta jkuxlejaltik te bintik toj ta pasel te ya yalbotik te Bibliae.

8, 9. Te kʼalal ay bin ya jsitintaytik jbatik sok te maʼyuk jun mantalil ta Biblia te jamal ya yalbey skʼoplale, ¿bin-utʼil ya jnaʼtik te bin ya skʼan Jehová te ya jpastike? Cholbeya junuk skʼoplal.

8 Jaʼukmeto swenta yuʼun lekotik ta sit te Jehovae, ma tikʼuk-a te jaʼnax ya jchʼuunbeytik te mantaliletik yakʼoj jilel ta tsʼibayel ta Bibliae. Te Jehová maba ya stenotik ta jkʼaxel sok te mantaliletik yuʼun te ya yalbotik ta jujuntsʼin te bin ya jpastike. Melel maʼyuk jujunchajp mantalil ya yalbotik ta jamal te bin ya skʼan ya jpastik yuʼun te bintik ya jsitintay jbatik sok ta jujun kʼajkʼale. Ta swenta-abi, ¿bin-utʼil ya jnaʼtik teme tseʼel yoʼtan yuʼun Jehová te bin ya jnop ya jpastike? Jich yuʼun, ¿banti ya jtatik tojobtesel ta swenta te bin yilel ya yil Jehová te bin ya jpastike? Jaʼnanix jich ay ta Biblia. Te kʼalal ya jnoptike ya yakʼ kiltik te bin ya smulan sok te bin ya yilay te Jehovae (kʼopona te sjun Salmo 97:10; Proverbios 6:16-19). Jichme ya kiltik bael te bintik talelil ya smulane. Te kʼalal ya jnoptik bael te bin yilel stalel te Jehová sok te bintik ya spase, jichme ma wokoluk ya jnaʼtik teme pajal sok te skʼanojel yoʼtan te bin ya jnoptik spasele. Jichme ya xjuʼ ya jnaʼtik te «bin ya scʼan yoʼtan te [Jehová]» ta swenta biluk ya jkʼan ya jpastik manchukme maʼyuk jujunchajp mantalil te jamal ya yal ta Bibliae (Efesios 5:17).

9 Kilbeytik junuk skʼoplal. Te Biblia ma xyal ta jamal te akʼa jpʼajtik te pelikulaetik o programaetik te ya yakʼik ta ilel spasel muliletik, majtamba o miltamba. Jaʼukmeto, ¿jkʼaxelbal ya skʼan jujunchajp mantalil te banti ya yal te ma lekuk ta ilele? Ya jnaʼtikix te bin yilel ya yil te Jehovae, melel jamal ya yal ta sJun: «Te machʼa ya smulan utsʼinwanej ha ya xpʼajotic yuʼun [Jehová]» jaʼnix jich ya «xʼichʼotic ta cʼop yuʼun Dios te machʼatic ya yaʼiyic chijil-oʼtanil soc te ya yaʼiyic antsiwej soc antsinel» (Salmo 11:5; Hebreos 13:4). Te kʼalal ya jnop ta koʼtantik ta swenta te textoetik-abi, jich ya xkʼot ta koʼtantik bin-a te skʼanojel yoʼtan te Jehovae. Jaʼ yuʼun ya jnop ta koʼtantik te maba ya kiltik te lokʼombaetik te jamal ya yakʼ ta ilel te bintik ya spʼaje. Te balumilal ini yoʼtanuk ya yakʼ jkuytik te ma xyutsʼinotik te bintik chopole, jaʼukmeto te Jehovae ya smulan te akʼa jpʼajtik ta jkʼaxele. *

10, 11. ¿Bin yuʼun te spisil-ora ya jkʼan ya jchʼuunbeytik smantal te Jehovae, sok bin talelil ya kakʼtik ta ilel te kʼalal ya jchʼuuntik mantale?

10 ¿Bin-nix yuʼun-a te ya jchʼuunbeytik smantal te Diose? ¿Bin yuʼun te ya jkʼantik ya xkuxinotik ta jujun kʼajkʼal te bitʼil ya skʼan te Diose? Ma jaʼuknax yuʼun te manchuk ya jtatik wokole o yuʼun ma jkʼantik ya yakʼbotik castigoe (Gálatas 6:7). Ya jchʼuunbeytik smantal te Jehová ta swenta te bitʼil kʼoem ta koʼtantik te jich ya kakʼbeytik yil te kʼax kʼux ta koʼtantike. Jich bitʼil te alaletik te ya skʼanik te lekuk yoʼtan yuʼunik te smeʼ statike, jaʼnix jichotik-euk ya jkʼantik te lekuk yoʼtan kuʼuntik te Jehovae (Salmo 5:12). Melel jaʼ jTatik sok kʼax kʼux ta koʼtantik. Maʼyuk bin yan ya yakʼbotik tseʼel-oʼtanil sok te kʼax lek ya kaʼiy jbatik yuʼun te kʼalal ya jnaʼtik te lek jkʼoplaltik yuʼun Jehová ta swenta te jtaleltike (Proverbios 12:2).

11 Jaʼ yuʼun, ya x-abatinotik sok spisil koʼtantik ma jaʼuk te yuʼun ay bin ya xlokʼ kuʼuntik-ae o te bin-utʼil ya skʼan te koʼtantike. * Maba ya jchʼuunbeytik smantal chikan te bin-ora ya jkʼantike, te yaniwan jnoptik te jaʼnax ya jpastik te kʼalal lek ya kiltike o teme ma jkʼaxeluk ya jlokʼes jba ta koʼtantik yuʼune. Te bin ya jpastike jaʼ te spisil koʼtantik ya jchʼuuntike (Romanos 6:17). Jich ya kaltik bitʼil te machʼa la stsʼibay te Salmo: «Ya smulan coʼtan te mandariletic awuʼun, te ha cʼux ya caʼiy ta coʼtan» (Salmo 119:47). Yuʼun-nix jich-a, kʼux ta koʼtantik te Jehová te kʼalal ya jchʼuunbeytik te smantale. Ya jnaʼtik te jaʼ ay ta swenta sok jaʼnix ya skʼanbotik te ya jchʼuunbeytik te smantal sok te ma jle bin ya jmak jbatik yuʼune (Deuteronomio 12:32). Ya jkʼantik te jichukotik bitʼil te Noé, te kʼax bayal jaʼbil te jun yoʼtan la schʼuunbey smantal te Diose jich la yakʼ ta ilel te kʼax kʼux ta yoʼtane. Ta swenta-abi jichme ya kichʼtik albeyel ta jujuntul te bitʼil la yichʼ albeyel Noé te «la spas spisil hich te bin utʼil pasot ta mandar yuʼun Dios» (Génesis 6:22).

12. ¿Bin-utʼil leknax yoʼtan kuʼuntik te Jehovae?

12 ¿Bin yaʼiyel ya yaʼiy sba te Jehová te kʼalal spisil koʼtantik ya jchʼuunbeytik te smantale? Te Biblia ya yal te yalaj kakʼbeytik stseʼelil yoʼtane (Proverbios 27:11). Jaʼukmeto, ¿yanixbal kakʼbeytik stseʼelil yoʼtan ta smelelil-a te machʼa jaʼnax stukel Mukʼ Ajwalile? Yak, akʼa kiltik te bin yuʼune. Te Jehová jich la spasotik te bitʼil joʼotiknix ya jtsatik te bin ya jkʼan ya jpastik ta jkuxlejaltike. Jich ya xjuʼ ya jchʼuunbeytik smantal te Diose o teme ya jkʼan ya jkʼaxuntaybeytik te smantale (Deuteronomio 30:15, 16, 19, 20). Jaʼ yuʼun te kʼalal ya jchʼuunbeytik te smantale, jaʼ ta skaj te kʼux ta koʼtantik ta smelelile jich leknax yoʼtan yuʼun (Proverbios 11:20). Soknix jich yakotik ta stʼunel te lekil kuxlejalile.

«MA BA WOCOL TA CHʼUHUNEL TE MANDARILETIC YUʼUNE»

13, 14. ¿Bin yuʼun ya kaltik te «ma ba wocol ta chʼuhunel te mandariletic [yuʼun te Jehovae]»? ¿Bin ya xjuʼ ya jpajbeytik skʼoplal sok?

13 Te jpuk-kʼop Juan aytoxan bin la yal te ya yakʼ lamal-oʼtanile: «Ma ba wocol ta chʼuhunel te mandariletic [yuʼun te Jehovae]». Te kʼopil griego te la yichʼ kʼasesel maba «wocol» ta 1 Juan 5:3 ya skʼan ya yal te maba «alik». * Jaʼ-abi ya yakʼ ta ilel te maba kʼax tulan te bin ya skʼanbotik te Jehová te ma xjuʼ kuʼuntik spasele. Manchukme jmulawilotik, ya xjuʼ kuʼuntik schʼuunbeyel te mantaliletik yuʼun te Diose.

14 Akʼa jpajbeytik skʼoplal sok ini. Nopa awaʼiy te ay jtul awamigo te ya skʼanbat te yakuk akoltay ta skʼasesel bael sbiluk ta yan snae. Ya skʼan ichʼel bael bayal kajaetik, ay cheʼoxeb te maba alike, jaʼnix jich ay yantik te kʼax alik te ya xjuʼ ta kʼechel ta chaʼtule. Te awamigoe ya yalbat te bin kaja ya akʼan ya akʼech baele. Maba ya yalbat te ya akʼech ta atukel te kajaetik te kʼax alike, melel maba ya skʼan te ya alajin aba ta skaj te ay bin ya akʼech te maba ya atabey yipe. Pajalme kʼoem sok te jkʼuxul-oʼtanil Dios kuʼuntike. Maba ya skʼanbotik te bin ma xjuʼ kuʼuntik spasele (Deuteronomio 30:11-14). Maʼyuk bin-ora ya yakʼbotik jkuchtik te bin kʼax ale. Te Jehová ya snaʼ te bantinax ya xjuʼ kuʼuntike, melel «ya snaʼ bin utʼil ayotic, ya snaʼ te ha tsʼubilumotic» (Salmo 103:14).

15. ¿Bin yuʼun ya jnaʼtik te jaʼ jlekilaltik teme sok skʼuxul koʼtantik ya jchʼuunbeytik te mantaliletik yuʼun te Jehovae?

15 Te mantaliletik yuʼun te Jehovae ma wokoluk ta pasel, jaʼnax ya yakʼbotik jlekilaltik (kʼopona te sjun Isaías 48:17). Te Moisés la yalbey ta mantal te israeletik te yakuk schʼuunik spasel spisil te mantaliletik yuʼune sok te yakuk yichʼik ta mukʼ te Jehová te Dios yuʼunike, jaʼnix jich la yal te bin swentaile: «Yuʼun hich lec ya xcʼohotic ta spisil ora, soc scuenta yuʼun ya scanantaybotic jcuxlejaltic» (Deuteronomio 6:24). Jaʼnix jich te joʼotike ya jnaʼtik te yuʼun-nix jaʼ ya yakʼ jlekilaltik-a te mantaliletik yuʼun te Diose, yuʼun jich ya jtatik tseʼel-oʼtanil ta sbajtʼel kʼinal. Yuʼun-nix ya yakʼ jlekilaltik-a. ¿Bin yuʼun? Jaʼ yuʼun te talem ta stojol te Jehová sok jaʼ ya snaʼ te bin lek ta jtojoltike, melel jaʼ kʼax pʼij stukel (Romanos 11:33). Soknix jaʼ Jkʼuxul-oʼtanil stukel (1 Juan 4:8XCD). Ta skaj te bitʼil jaʼnix stalel stukel-a te kʼuxul-oʼtanile, ya xchiknaj ta ilel ta swenta te bin ya spase, te bin ya yale sok ta spisil te mantaliletik yuʼune.

16. ¿Bin ya skoltayotik ta schʼuunbeyel smantal te Dios manchukme ayotik ta yolil te chopol balumilal soknix te bitʼil maba tojil ants winikotike?

16 Jaʼukmeto manix jaʼuk ya skʼan ya yal-a te yuʼun kʼun ta pasel te smantal Diose. Ya skʼan ya jpastik tulan ta stsalel te chopol balumilal sok te bintik ya yutsʼinotike, melel «ay ta scʼab te pucuj swohlol te bahlumilale» (1 Juan 5:19). Jaʼnix jich ya skʼan ya jpastik tulan ta skaj te maba tojil ants winikotike te jaʼ ya yakʼ jkʼaxuntaybeytik smantal te Diose (Romanos 7:21-25). Jaʼukmeto jaʼ ya skoltayotik te skʼuxul koʼtantik ta stojol te Diose. Te Jehová ya yakʼbey utsilal te machʼatik jich snopoj ta yoʼtanik te ya schʼuunik mantal sok spisil yoʼtanike. Melel ya x-akʼbot «Chʼul Espíritu [...] te machʼatic ya schʼuhumbeyic smandar» (Hechos 5:32). Te chʼul espíritu ya skoltayotik ta yakʼel ta ilel lekil taleliletik te jaʼ ya skoltayotik ta schʼuunbeyel smantal spisil-ora te Diose (Gálatas 5:22, 23).

17, 18. 1) ¿Bin ya jnoptik ta libro ini, sok bin ya skʼan ya kichʼtik ta mukʼ te kʼalal ya kiltike? 2) ¿Bin ya kiltik ta yan capítulo?

17 Ta libro ini, yame jnoptik bael te tojobtesel sok te mantaliletik yuʼun te Jehovae, soknix bayal ta chajp te bintik ya skʼan ya jpastike. Te kʼalal ya kiltik ta swenta ini, yame skʼan te ayuk bintik ya kichʼtik ta mukʼ. Ta sbabial, jaʼ te bitʼil maʼyuk bin-ora ya sujotik te Jehová ta schʼuunbeyel te leyetik sok te mantaliletik yuʼune, melel jaʼ ya skʼan te ya xlokʼ ta koʼtantik te spasbeyel te skʼanojel yoʼtane. Ta schebal, jaʼ te bitʼil te Jehová ya sjapbotik kuxlejalil te ya yakʼbotik bayal utsilal ta ora ini sok kuxlejalil ta sbajtʼel kʼinal ta pajel chaʼbej. Ta slajibal, te kʼalal sok spisil koʼtantik ya jchʼuunbeytik smantal te Jehovae ya kakʼtik ta ilel te kʼax kʼux ta koʼtantike.

18 Te Jehová yakʼojbotik ta jpisiltik jun majtʼanil jaʼ te bin ya yalbotik te koʼtantike, yuʼun ya skoltayotik ta snopel teme lek o ma lekuk te bin ya jpastike. Jaʼukmeto teme ya jkʼantik te ya stojobtesotik lek te koʼtantike yame skʼan ya jpʼijubtestik, ta yan capítulo jaʼme ya kiltik ta swenta-abi.

^ parr. 11 Te chopol espirituetike, jaʼnix jich ya schʼuunik mantal-euk manchukme ma sokuk spisil yoʼtanik. Kʼalal te Jesús la spas ta mantal te chopol espirituetik te akʼa lokʼukik ta stojol te ants winiketike, lananix yakʼik ta ilel-a te jaʼ mukʼ yaʼtel yichʼoj te Cristoe sok la schʼuunbeyik smantal (Marcos 1:27; 5:7-13).

^ parr. 13 Ta Mateo 23:4, ya yichʼ tuuntesel te kʼopil la yichʼix alele, ya yal ta swenta «ihcatsil te alic soc wocol ta ichʼel bahel» te la yakʼbeyik skuch ants winiketik te jtsʼibojometik sok te fariseoetik te kʼalal la sujik ta spasel kʼax bayal ta chajp mantaliletik sok costumbreetik yuʼun te ants winiketike.