Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 3

Matikintlasojtlakan akin toTajtsin kintlasojtla

Matikintlasojtlakan akin toTajtsin kintlasojtla

“Akin kistinemi iuan tlamachilise nochiuas tlamachilise.” (PROVERBIOS 13:20.)

1-3. a) ¿Tlenon kijtoua Biblia itech akin tiktlapejpeniaj iuan touikaskej? b) ¿Tlenon tikchiuaskej niman ijkon tikinnextiskej akin imiuan kuajli touikaskej?

TLALTIKPAKCHANEJKEJ ijkon ken ichkatl: ichkatl kichichina nochi, tejuamej noijki ijkon. Kemantika, nion xtikitaj kemanon peua toyekanaj niman tikchiuaj ken akin iuan tosentlaliaj.

2 Biblia kijtoua tlen melauak panoua: “Akin kistinemi iuan tlamachilise nochiuas tlamachilise, san ika, akin nouika iuan akin xtlamachilise xkuajli onkisas” (Proverbios 13:20). Tlajtojli tlen nikan notekitiltia (“kistinemi iuan”) xkijtosneki tikitas yakaj san kemantika, kijtosneki akin nochipa iuan tinemi. Se amoxtli tlen tlajtoua itech Biblia kijtoua yejuin: “Yakaj iuan tikistinemis kijtosneki tiknekis iuan tinemis niman tikuelitas tlen kichiua”. ¿Xmelak ika noijki ijkon tikchiuaj ken akin tikintlasojtlaj? Kema ijkon panoua, ijkuak yakaj iuan tikistinemij, techmaua matikchiuakan tlen kuajli noso tlen xkuajli.

3 Tla tiknekij nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin, noneki kuajli tikintejtemoskej akin imiuan touikaskej. ¿Kenon tikinnextiskej? San matikintlasojtlakan akin toTajtsin kintlasojtla niman matouikakan imiuan akin toTajtsin nouika. Yejuamej kipiyaj kualneskayomej tlen Jehová kintlajtlanilia akin imiuan nouika. San yejuamej akin melak kuajli imiuan touikaskej. Ika yejon, matikitakan katlejua yejuin kualneskayomej. Tla yotikmatkej kenon tlanemilia Jehová, uelis tikintlapejpeniskej akin kuajli imiuan touikaskej.

AKIN TOTAJTSIN IMIUAN NOUIKA

4. ¿Tleka Jehová kinamiki makintlapejpeni akin imiuan nouika, niman tleka kinotsaya Abrahán ken “akin iuan ninouika”?

4 Jehová kuajli kintlapejpenia akin imiuan nouika. Niman xakaj uelis kijlis tleka ijkon kichiua pampa yejua melak Ueyixtika niman noijki se ueyi tlateochiualistli iuan timouikas. ¿Akinon kintlapejpenia iuan manouikakan? San akin yemelak itech tlaneltokaj. Se itoka katka Abrahán, akin okixmatkej pampa melak ueyi katka itlaneltokil. Okinauatijkej makiuentlali ikoneuj. * ¿Onka okse tlemach tlen melak ouijtika ika makitlatlatakan se tajtli? Abrahán kiuentlaliskia Isaac pampa “okineltokak ika Dios kipia poder para kinyoliuitis on mimikej” (Hebreos 11:17-19). Pampa melak ueyi katka itlaneltokil niman otetlakamat, Jehová melak kualtsin kinotsaya ijkuak kijliaya “akin iuan ninouika” (Isaías 41:8; Santiago 2:21-23).

5. ¿Kenon kimita Jehová akin nochipa kitlakamatij?

5 Jehová melak kintlasojkaita akin tetlakamatij niman xkeman tekauaj. Kintlasojtla akin yolmelaujkanemij maski san tlenon makixnamikikan (xpoua 2 Samuel 22:26). Ken otikitakej ipan capítulo 1, yolpaki intech akin kitlakamatij pampa kitlasojtlaj. Noijki, Proverbios 3:32 kijtoua ika yejua san “kuajli imiuan nouika akin yolmelaujkej”, kijtosneki, imiuan tlakamej niman siuamej akin kitlakamatij itlanauatiluan. Yejon tlaltikpakchanejkej yolmelaujkej, Jehová kinnotsa makalakikan ichan; kijtosneki, ika kinselia makiueyichiuakan niman makichiuilikan teoyotl ijkuak kinekiskej (Salmo 15:1-5).

6. ¿Kenon tikteititiaj ika tiktlasojtlaj Jesús, niman kenon nomachilia Jehová ijkuak kita ika tiktlasojtlaj iKoneuj?

6 Jehová kintlasojtla akin kitlasojtlaj isenteKonetsin. Ijkon okijto Jesús: “Yejuan nechtlajsojtlas [kejyeuas] on tlen nikijtoua. Niman noTajtsin kitlajsojtlas, niman noTajtsin niman nejua tiuajlaskej para iuan tichantiskej” (Juan 14:23). Itech yejuin tlajtoltin, ¿kenon kijtoua ika tikteititiaj tlasojtlalistli itech Jesús? Tla tikejyeuaj itlajtol, kijtosneki, tla tikintlakamatij itlanauatiluan ken ijkuak titenojnotsaj itech kuajli tlajtoltin niman tikinpaleuiyaj oksekimej manochiuakan inomachtijkauan (Mateo 28:19, 20; Juan 14:15, 21). Noijki tikteititiaj ika tiktlasojtlaj Jesús ijkuak tikchiuaj ken yejua otechititi (1 Pedro 2:21). Kuakon, maski titlajtlakolejkej, tikyejyekouaj titlajtouaj niman tikchiuaj ken yejua okichiuj. Niman Jehová melak kiyolpaktia ijkuak kita ika, pampa tiktlasojtlaj iKoneuj, tochikauaj tikchiuaj ken Cristo okichiuj.

7. ¿Tleka kuajli imiuan timouikas akin iuan nouika Jehová?

7 Ken yotikitakej, Jehová kineki ika akin imiuan nouika itech matlaneltokakan. Noijki nochipa mayolmelaujkanemikan, matetlakamatikan, makitlasojtlakan Jesús niman makichiuakan tlen otemachti. Ika yejon, noneki matotlajtoltikan: “¿Tlenon uelis nikijtos itech akin imiuan ninouika? ¿Kipiyaj yejuamej yejuin kualneskayomej niman nemij ken Jesús otemachti? ¿Yemelak nouikaj iuan Jehová?”. Tikteititis ika titlamachilise tla imiuan timouika akin kimiskaltiaj yejuin kualneskayomej niman tenojnotsaj kuajli tlajtoltin itech iTekiuajyo toTajtsin. Yejuamej techmauaskej matikchiuakan tlen kuajli niman techpaleuiskej matikyolpaktikan toTajtsin (xkita recuadro “ ¿Akinon kuajli iuan ninouikas?”).

TLEN TECHMACHTIAJ NESKAYOMEJ IPAN BIBLIA

8. ¿Tlenon tikuelita itech kenon onouikakej a) Noemí iuan Rut? b) yeyimej telpokamej hebreos? c) Pablo iuan Timoteo?

8 Ipan Biblia tlajtoua itech miyekej itekipanojkauan akin kuajli okisatoj pampa kuajli okintlapejpenijkej akin imiuan onouikakej. Uelis tikilnamikiskej itech kenon onouikakej Noemí iuan isiuamon Rut, yeyimej telpokamej hebreos akin oyolmelaujkanenkej Babilonia niman Pablo iuan Timoteo (Rut 1:16; Daniel 3:17, 18; 1 Corintios 4:17; Filipenses 2:20-22). San matikitakan kenon onouikakej David iuan Jonatán.

9, 10. ¿Tleka kuajli onouikakej David iuan Jonatán?

9 Biblia kijtoua ika, ijkuak David okimikti Goliat, “Jonatán niman David kentla onosalojkej pampa melak kuajli onouikakej, niman Jonatán opeuj kitlasojtla ijkon ken yejua notlasojtla” (1 Samuel 18:1). Ijkon opeuj nochipa kualtsin nouikaj maski notlantiayaj ika miyek xiuitl niman ouejkaujkej hasta ijkuak omik Jonatán (2 Samuel 1:26). * ¿Tleka melak kualtsin onouikakej?

10 David niman Jonatán kuajli nouikayaj pampa kitlasojtlayaj toTajtsin niman xkinekiyaj kikauaskej. Kinpaleuiaya noijki pampa omemej kinekiyaj kipaktiskej toTajtsin. Niman notlasojkaitiliayaj inkualneskayouan tlen omemej kiteititiayaj. Tikmatij ika Jonatán kitlasojkaitaya iyolchikaualis yejon telpochtli akin xonomojti okipaleui itoka Jehová. David noijki kitlasojkaitaya Jonatán pampa yolmelaujkanemiya niman kitlakamatiya itlanauatiluan Jehová. Se tlakatl akin xok konetl katka, tlanemiliaya itech akin iuan nouika niman xsan tlanemiliaya itechkopa. Matitlanemilikan itech tlen ipan nochiujtoya David, tekiuaj Saúl (itaj Jonatán) kitlaueltotokatinemiya niman yejua san cholojtinemiya. Pampa Jonatán xkikauaya iuan nouika, “oyaj kampa David [...] okipaleuito makipiya yolchikaualistli itech Jehová” (1 Samuel 23:16). ¡Melak kuajli onomachili David ijkuak okitak ika akin melak kuajli iuan nouika okiyolchikauato! *

11. ¿Tlenon tomachtiaj itech kenon onouikakej Jonatán iuan David?

11 ¿Tlenon tomachtiaj itech kenon onouikakej Jonatán iuan David? Ika melak noneki ika akin iuan touikaj manemi ken toTajtsin kuelita. Melak tepaleui tla akin imiuan touikaj noijki tlaneltokaj ijkon ken tejuamej, chipaujkanemij niman nochipa kinekij kitekichiuiliskej toTajtsin. Kema, techpaleuiyaj matoyolchikauakan ijkuak tonojnotsaj, tikijtouaj tlen tikmachiliaj niman tlen topan yonochiuj (xpoua Romanos 1:11, 12). Niman yejuin akin yolmelaujkanemij itech toTajtsin, tikinnextiskej itech tokniuan akin tlaneltokaj ken tejuamej. ¿Kijtosneki ika nochimej kuajli imiuan touikaskej akin yauej ipan Kajli kampa Tosentlaliaj? Ka, xnochimej kuajli imiuan touikaskej.

KENON TIKINTLAPEJPENISKEJ AKIN IMIUAN TOUIKASKEJ

12, 13. a) ¿Tleka noneki kuajli matikintlapejpenikan akin imiuan touikaskej ipan tlanechikojli? b) ¿Tlenon okixnamijkej tokniuan ipan kachtopa siglo, niman tlenon okinmelajkaijli Pablo?

12 Kipiya ika kuajli tikintlapejpeniskej akin imiuan touikaskej, pampa xnochimej akin yauej ipan tlanechikojli techpaleuiskej matouikakan iuan toTajtsin. ¿Techmojkatlachialtia yejuin? Ka. Ijkon ken seki itlakilyo se kojtli uejkaui chikaui, sekimej tokniuan uejkaui chikaui intlaneltokil. Kuakon, ipan tlanechikoltin tikimitaskej kenon tlatlamantik noso sesejneka chikaujtok intlaneltokil (Hebreos 5:12–6:3). Kema, noneki tikimijyouiskej niman tikintlasojtlaskej akin yenkuikej niman akin xchikauij ipan intlaneltokil. San ijkon uelis tikinpaleuiskej machikaui intlaneltokil (Romanos 14:1; 15:1).

13 Kanaj kemantika melak nonekis kuajli matikintlapejpenikan akin imiuan touikaskej ipan tlanechikojli. Uelis nemis se akin kichiuas tlen xnoneki noso makejyeua tlen kichiuiliaj niman peuas tetejteneuas. Ipan kachtopa siglo noijki ijkon panouaya. Maski miyekej yolmelaujkanemiyaj, sekimej xkuajli kichiuayaj. Pampa sekimej ipan tlanechikojli tlen onkatka Corinto xok okineltokakej sekimej tlamachtiltin, Pablo okintlajkuilouili: “Ma ka xmokauilikan mechkajkayauakan [...]: ‘On xkuajkualtin teuikaltin kijtlakouaj on tlen kuajli sekimej kichiuaj’ ” (1 Corintios 15:12, 33). Noijki, Pablo okijli Timoteo ika sekimej tokniuan kichiuaskiaj tlen xkinamiki, niman xnonekiya imiuan makistinemi, kijtosneki, maka imiuan manouika (xpoua 2 Timoteo 2:20-22).

14. ¿Tlenon tikasikamatij itech tlen Pablo okijto itech akin imiuan touikaj?

14 Itech tlen Pablo okijto tikasikamatij yejuin: tla yakaj uelis techmauas matikchiuakan tlen xkuajli, maski manemi ipan tlanechikojli, noneki maka iuan matouikakan (2 Tesalonicenses 3:6, 7, 14). Kipiya ika tiktlajpiyaskej kenon touikaj iuan Jehová. Maka matikilkauakan ika tejuamej ijkon ken ichkatl, tikchichinaj noso peua titlanemiliaj niman toyekanaj ken akin imiuan touikaj. Tla tiktlaliaj ichkatl kampa tsokuiltik atl, xkichichinas chipauak atl. Noijki ijkon, tla touikaj imiuan akin techmauaj matikchiuakan tlen xkuajli, xtechpaleuiskej matikchiuakan tlen kuajli (1 Corintios 5:6).

Itech tokniuan uelis tikinnextis akin kuajli imiuan timouikas

15. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tikinnextiskej akin kuajli imiuan touikaskej ipan tlanechikojli?

15 Tipakij tikmatiskej ika xouijtika tikinnextiskej imiuan touikaskej akin nochikauaj nouikaj iuan toTajtsin (Salmo 133:1). San ika ¿kenon tikinnextiskej? Tla tikchiuaj niman touikaj ken akin toTajtsin imiuan nouika. Ijkon, oksekimej kinekiskej touan nouikaskej. Noijki noneki tejuamej matikintejtemokan (xkita recuadro “ Kenon otikinnextijkej akin imiuan touikaj.”). Matikintejtemokan akin kipiyaj kualneskayomej tlen tiknekiskiaj tikixkopinaskej. Matikchiuakan tlen Biblia kijtoua: “Xueyilikan nemoyojlo”. Kema, tiknekij tikinmiyekiliskej akin imiuan touikaskej ipan tlanechikojli. Xsan tikitaskej kanon chanejkej, tla chipaujkej noso ika tlajtouaj okse tlajtojli (2 Corintios 6:13, TNM; xpoua 1 Pedro 2:17). Niman noijki xsan imiuan touikaskej akin san ijkon kipiyaj xiuitl ken tejuamej. Xkilnamiki ika Jonatán melak ueyi katka, xijkon ken David. Tla akin imiuan touikaj uejueyimej, melak techpaleuiskej pampa tlamachilisejkej.

IJKUAK ONKA TLAUEJLI

16, 17. ¿Tleka xkipiya ika tiktlalkauiskej tlanechikojli tla se tokniuj techyolkokoua?

16 Pampa tlamantik noso sejneka ken otoskaltijkej, kichiua ika kemantika maonia tlauejli imiuan oksekimej. Tikasikamatij kuakon tleka kemantika techyolkokoua tlen kijtoua noso tlen kichiua se tokniuj, noso xkuajli iuan touikaj, xtasikamatij niman hasta xijkon titlanemiliaj ken yejua (Proverbios 12:18). Ijkuak ijkon panos, ¿tlenon tikchiuaskej? ¿Tijkauiliskej ika yejon tlauejli matechtlajkali niman tikisaskej itech tlanechikojli? Ka, xkeman ijkon tikchiuaskej, pampa tiktlasojtlaj Jehová niman akin imiuan nouika.

17 Jehová otexchijchiuj niman kichiua matiyoltokan, ika yejon kinamiki matiktlasojtlakan niman san yejua matikueyichiuakan (Apocalipsis [Revelación] 4:11). Noijki noneki matikpaleuikan niman maka keman matijkauakan itlanechikol (Hebreos 13:17). Kuakon, ijkuak se tokniuj techyolkokoua, xtikisaj itech tlanechikojli niman ijkon tikteititiskej ika tikualanij. Xkipiya ika ijkon tikchiuaskej, pampa Jehová xkipiya tlajtlakojli. Niman pampa melak tiktlasojtlaj, xkeman tiknemiliskej tiktlalkauiskej toTajtsin nion ikalpan (xpoua Salmo 119:165).

18. a) ¿Kenon uelis titlapaleuiskej maonia yolseuilistli ipan tlanechikojli? b) ¿Tlenon tlateochiualistin tikseliaj tla titetlapopoluiyaj ijkuak kinamiki?

18 Tla tikintlasojtlaj tokniuan kichiuas matokojtilikan niman ijkon maonia yolseuilistli ipan tlanechikojli. Techpaleuis san matikilkauakan ijkuak itlaj panoua tlen xueyi kijtosneki, pampa tikilnamikij ika tinochimej titlajtlakolejkej niman tinochimej topopolouaj (Proverbios 17:9; 1 Pedro 4:8). San xnemili, tla Jehová kimatstika ika akin imiuan nouika nopopolouaj, ¿tleka tejuamej tikchiaskej maka manopopolokan? Noijki, tla titetlasojtlaj techpaleuis nochipa matitetlapopoluikan (Colosenses 3:13). San ika, yejuin kemantika ouijtika. Uelis nion xtikitaskej kenon tlen tikmachiliaj peuas techtlamachilispolos. Tlen tikejyeuaj ipan toyojlo uelis techtlaneltokiltis ika tla tikualanij, ijkon tiktlajyouiltiaj akin itlaj otexchiuili. San ika, akin kimachilia yejuin kualankayotl, san yejua noijtlakoua. Ika yejon, ijkuak kipiya ika titetlapopoluiskej, matikchiuakan (Lucas 17:3, 4). Tla ijkon tikchiuaj, tikseliskej miyek tlateochiualistin, tiyolseujtoskej, kuajli tomachiliskej ipan tlanechikojli niman noijki iuan Jehová (Mateo 6:14, 15; Romanos 14:19).

IJKUAK XOK NONEKI IUAN TOUIKASKEJ

19. ¿Kemanon noneki maka sa iuan matouikakan oksekimej?

19 Kemantika noneki maka sa imiuan matouikakan akin nemiyaj ipan tlanechikojli. Yejuin panoua ijkuak yakaj xkitlakamati itlanauatil toTajtsin, xkineki noyolkuepas niman kikixtiaj itech tlanechikojli. Noijki ijkon panoua ijkuak yakaj xok tlaneltoka niman peua temachtia tlamachtijli tlen xmelauak noso ijkuak se xok kineki teuan nemis ipan tlanechikojli. ToTajtsin iTlajtol kuajli kijtoua: “Ma ka iuan xmonelokan” (xpoua 1 Corintios 5:11-13; 2 Juan 9-11). * Ouijtika xok iuan touikaskej tla yejuin se tochanejkauj noso melak kuajli iuan touikayaj. Kuakon, ¿tlenon tikchiuaskej? ¿Tiyolmelaujkanemiskej niman tikteititiskej ika melak tiknekij tiktlakamatiskej Jehová niman xkeman tijkauaskej? Matikilnamikikan ika Jehová melak kitlasojkaita tla xkeman tijkauaj niman tiktlakamatij.

20, 21. a) ¿Tleka noteititia tlasojtlalistli ijkuak kikixtiaj akin yotlajtlako? b) ¿Tleka melak noneki kuajli matikintlapejpenikan akin imiuan touikaskej?

20 Jehová kiteititia tlasojtlalistli ijkuak okijto makinkixtikan itech tlanechikojli akin tlajtlakouaj niman xkinekij noyolkuepaskej. ¿Tleka? Kachtopa, ijkuak nochiua yejuin, noteititia ika tiktlasojtlaj itokayo toTajtsin niman itlanauatiluan (1 Pedro 1:15, 16). Ika ome, notlajpiya tlanechikojli itech akin xkinekij noyektlaliskej niman maka makimijtlakokan tokniuan yolmelaujkej. Ijkon, ueli kitekichiuiliaj toTajtsin ika inyojlo niman kimatstoskej ika ipan yejuin tlaltikpaktli kampa melak xkuajli tlen nochiua, uelis nopaleuiskej ipan tlanechikojli (1 Corintios 5:7; Hebreos 12:15, 16). Ika yeyi, Jehová kimititia tlasojtlalistli akin yotlajtlakojkej. Ika yejuin notejtemoua mayolkaxanikan, makintlanemililti iuan manoyektlalikan niman ijkon oksejpa manokuepakan itech Jehová (Hebreos 12:11).

21 Kuajli tikmatstokej ika akin imiuan touikaj ueli techmauaj. Ika yejon, melak noneki kuajli matikintlapejpenikan akin imiuan touikaskej. Tla touikaj imiuan akin Jehová nouika, tikintlasojtlaj akin yejua kintlasojtla, uelis tikinpiyaskej akin melak kuajli imiuan touikaskej. Niman ijkon tikchichinaskej noso tiueliskej miyek tlemach tlen kuajli tlen techpaleuis matinemikan ken Jehová kineki.

^ párr. 4 Tlen opanok okineskayoti tlen Jehová kichiuaskia ika tlayekapan: kiuentlaliskia isenteKonetsin (Juan 3:16). Abrahán xokiuentlali Isaac, pampa Jehová xokikauili niman okimakak se borrego yejua makimikti (Génesis 22:1, 2, 9-13).

^ párr. 9 Ijkuak David okimikti Goliat, san telpochtsintli katka, niman ijkuak Jonatán omik, David kipiaya 30 xiuitl (1 Samuel 17:33; 31:2; 2 Samuel 5:4). Pampa Jonatán kipiaya kanaj 60 xiuitl ijkuak omik, kijtosnekiya ika kitlantiaya David ika treinta xiuitl.

^ párr. 10 Ipan 1 Samuel 23:17 tikitaj ika Jonatán okijli David makuijli tlemach tlen ika okiyolchikauj: 1) maka manomojti; 2) xnochiuaskia tlen Saúl kinemiliaya; 3) nochiuaskia tlen toTajtsin yokijtoka, ika David yeskia tekiuaj; 4) yejua xkeman kikauaskia, niman 5) hasta Saúl kimatstoya ika Jonatán nochipa kipaleuiskia akin iuan nouika.

^ párr. 19 Ipan apéndice “Kenon tikitaskej se akin kikixtiaj ipan tlanechikojli” mitsijlis kenon tikimitas akin yokinkixtijkej niman akin xok kinekij teuan nemiskej itech tlanechikojli.