1, 2. ¿Jasun meran lek wa xyala ja Biblia bʼa mini xbʼobʼ jtukbʼestik?

JA KEʼNTIKI jachukotik jastal ja tenukʼi: wa xchʼak jnebʼtik ja jastik wa xkilatiki, sok jel wego wa xnochotik ja tuktukil tikʼe modoʼal bʼa lek ma bʼa mi lekuk sbʼaja matik jel xmojtaytikeʼi.

² Ja Biblia wa xyala jun jasunuk meran lek: «Ja maʼ wan bʼejyel soka matik wa spensaraʼan bʼajtanto yuj ay jas oj skʼuluk, jachni oj cha skʼuluka, pe ja maʼ wan bʼejyel soka matik mi spensaraʼani, mini tʼun lek oj elkʼota» (Proverbios 13:20). Ja yaljel ja bʼa bersikulo it «maʼ wan bʼejyel soka» jaʼ wan stajel tiʼal sbʼaja smojtajel tikʼan jun ixuk winik, sok mi jaʼuk ja maʼ waxa taʼa loʼil najtik ekʼele. * Jun libro bʼa wa xcholo sbʼaja Biblia wa xyala sbʼaja bersikulo it: «Smojtajel june wani stojolan lekxa wila sok waxa kisa». ¿Anke wani xnebʼatik ja smodo ja matik lek xkilatiki? Jachniʼa, yajni jel tikʼan xmojta jbʼajtik sok june, masni wa xnochotik ja smodo, ta lek ma mi lekuk.

3. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj jtatik lekil kamigotik?

³ Ta wa xkʼanatik oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, jelni tʼilan oj jleʼtik lekil kamigotik. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj jtatik? Jani syajtajel ja matik wa syajtay ja Dyosi,  yamigoʼajel ja matik yamigo ja yeʼn. Pensaraʼan lek: ja matik ayiʼoje ja modoʼalik bʼa lek xyila ja Jyoba yeʼnleni ja matik lek smojtajeli. Ja yuj, la kiltik jas tikʼe modoʼalik ja jaw. Yajni wanxa xnaʼatik ja jas lek xyila ja Jyoba, ojxa jnatik stsajel ja lekil kamigotiki.

4. ¿Jas yuj kechanta yeʼn ja Jyoba ayiʼoj ja derecho bʼa stsajel ja yamigoʼiki, sok jas yuj yila jastal jun «yamigo» ja Abrahán?

⁴ Ja Jyoba mi stsaʼa chikan machʼa oj yamigoʼuk. Sok ayni yiʼoj ja derecho bʼa stsajel ja yamigoʼiki, pes kechantani yeʼn ja Yajwalil bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali, sok yamigoʼajel ja Jyoba jani ja mas jel chaʼanyabʼalil yuj chikan jasa. ¿Machʼa wa stsaʼa jastal yamigoʼik? Ja Jyoba kechanta wa xmojxisok ja matik wa sjipa spetsanil skʼujole smoki. Jun sjejel, tey ja awel Abrahán, jun winik jel xnaji sbʼaj yuja skʼuʼajel ajyiyuji. Ja yeʼn ajiyi ja mandar bʼa oj yaʼ ja mero yunini jastal jun majtanal, soka it juni chaʼan preba sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj ja Abrahán. * Yuja Abrahán sjipa lek skʼujol ja «Diosi, oj ni bob ya sac-huuc otro vueltaa» ja yunini, ja yeʼn kolxani smil ja Isaac (Hebreos 11:17-19). Yuja niwan skʼuʼajel ajyiyuji sok yuja kʼuʼabʼal ajyi, ja Jyoba yila jastal jun «yamigo» (Santiago 2:21-23; Isaías 41:8).

5. ¿Jastal wa xyila Jyoba ja matik kʼuʼabʼal wa x-ajyiye smoki?

⁵ Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil xyila ja matik toj sok kʼuʼabʼal ayeʼi. Jelni syajtay ja matik toj wa x-ajyiye ama chikan jas x-ekʼ sbʼaje (kʼuman ja 2 Samuel 22:26). Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo 1, jelni lek xyila ja matik kʼuʼabʼal ayesoki. Chomajkil, ja Proverbios 3:32 wa xyala ja «Yeʼn jel mojan ay», ma jel kʼubʼan wa x-ajyi soka «matik toj ayi», wa xkʼan kaltik soka matik tolabida kʼuʼabʼal aye soka jas yaʼunejkan kulani. Ja ixuk winike it, ja Jyoba wa sloko bʼa  oj ochuke ja bʼa ‹skarpa›, wa xkʼan kaltik, ja yeʼn wa skʼana oj jkaʼteltaytik sok yajelyi orasyon (Salmo 15:1-5).

6. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jesús, sok jastal wa xyila ja Jyoba?

⁶ Ja Jyoba wa syajtay ja matik wa syajtay ja Jesús, ja kechan Yunini. Ja Jesús yala: «Ja maʼ yaj huax yabyoni, huas scʼuan ja cabali, ja yenlei jel yaj huax abji yuj ja jTati. Jaxa jTati soc ja queni, ti oj ajyucoticon tola vida soc ja yenlei» (Juan 14:23). Soka jas wa xyala ja bersikulo it, ¿jastal oj bʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja Jesús? Jani skʼuʼajel ja yabʼali, sbʼaja it ti chʼikan ja xcholjel ja lekil rasoni sok ja yajel och nebʼumanil (Mateo 28:19, 20; Juan 14:15, 21). Pilan modo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja Jesús jani «[stsajlajel] ja yoki» (1 Pedro 2:21, YD). Anima mulanumotik, wa xbʼobʼ jetik ja janekʼ wa xlajxikujtiki soka jas wa xkalatiki soka jas wa xkʼulantiki. Yuja yajtanel kiʼojtik sbʼaja Jesús, wani xkʼujolantik stsajlajel ja yeʼn, soka Jyoba jelni lek xyila.

7. ¿Jas yuj sbʼejni lek ja oj kamigoʼuktik ja matik yamigoʼik ja Jyoba?

⁷ Jastalni wa xkilatik, ja Jyoba wani skʼana ja yamigoʼik aʼajyuke toj, aʼajyuke kʼuʼabʼal sok a-syajtaye ja Jesús sok stsajlajel ja tikʼe sakʼanil sjeʼakan ja yeʼn. Ja yujil, tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jastalik ja kamigoʼiki? ¿Jachʼ maʼ ja smodoʼe soka sakʼanile jastal kilatikta? ¿Meran maʼ yamigoʼe ja Jyoba?». Jachniʼa, sbʼejni lek stsajel kamigotik bʼa wa sjeʼawe ja lekil modoʼal bʼa kʼuʼumanik Dyos sok wa xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja matik wa skʼulane ja it jelni lek smojtajela, pes wa slokowotik bʼa oj jkʼuluktik ja jas wa skʼana ja Dyosi (kʼela ja rekwagro « ¿Machʼtik ja kamigoʼiki?»).

8. ¿Jasa mas wa spayawa sbʼaja jastal jel lek yila sbʼaje ja a) Noemí soka Rut? b) ja oxe keremtik hebreo? c) ja Pablo soka Timoteo?

⁸ Ja Yabʼal ja Dyosi ayiʼoj jitsan sjejelik bʼa ixuk winik stsaʼawe lekil yamigoʼik sok jelni lek wajyujileʼa. Ja weʼn  ojni bʼobʼa kʼumuk sbʼaja jastal yila sbʼaje ja Noemí soka yalibʼ Rut, ja jastal toj ajyiye ja oxe keremtik hebreo ajyiye bʼa Babilonia soka lekil sjejel bʼa Pablo soka Timoteo (Rut 1:16; Daniel 3:17, 18; 1 Corintios 4:17; Filipenses 2:20-22). Pe ja wego ja oj kiltik jastal yamigoʼan sbʼaje ja David soka Jonatán.

9, 10. ¿Jas yuj kʼot yamigoʼuk sbʼaje ja David soka Jonatán?

⁹ Ja Biblia wa xyala yajni ja David smila ja Goliat, «ja Jonatán soka David jel mojxi xchikʼel sbʼaje, soka Jonatán kʼot syajtay ja David jastalni wa syajtay sbʼaj ja yeʼn» (1 Samuel 18:1). Jachʼ och yamigoʼuk sbʼaje bʼa tolabida anima mi junukxta ja sjabʼileʼi, sok ti kʼot tikʼan yajni milji ja Jonatán ja bʼa kʼakʼaneli (2 Samuel 1:26). * ¿Jas yuj jel lek yila sbʼajeʼi?

¹⁰ Ja David soka Jonatán kʼot yamigoʼuk sbʼaje jani yuja jel syajtaye ja Dyosi soka janekʼto wa skʼanawe ajyel toj soka Yeʼn. Xchawanile jelni chaʼanyabʼalil xyilawe ja yajel gustoʼaxuk ja Dyosi. Ja David jelni xyiʼaj gusto snochjel ja tsamal smodo ja Jonatán, jaxa Jonatán snochjel ja smodo ja David. Ja Jonatán jelni chaʼanyabʼalil yila ja mini tʼun xiw soka janekʼ wa skʼujolan skʼulajel bʼa mok ixtalajuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Jaxa David jelni chaʼanyabʼalil yila ja tojxta ay soka jastal kʼuʼabʼal ay soka smandarik ja Jyoba anima ayxa skʼujol, sok jani yaʼa bʼajtan bʼej ja jas wa xcham skʼujol ja yamigo yuja yeʼn. Kechanta pensaraʼan yajni ja David ekʼ sbʼaj jun niwan wokol ja bʼa sakʼanili, ja yajni ikʼubʼal ekʼ spatik bʼa oj miljuk yuja mandaranum Saúl, ja stat ja Jonatán. Ja Jonatán, yuja jel skʼana ja David, «waj ja bʼay ja David, soka yeʼn skoltay bʼa oj stsatsankʼujoluk sbʼaj  bʼa Jyoba» (1 Samuel 23:16). ¡Janekʼto aji kulan skʼujol ja David! *

11. ¿Jasa wa xnebʼatik soka jastal jel lek yila sbʼaje ja Jonatán soka David?

 ¹¹ ¿Jasa wa xnebʼatik soka jastal jel lek yila sbʼaje ja Jonatán soka David? Wa xnebʼatik ja mas ay stʼilanil bʼa jun kamigotik jani ta junxta wa xkiʼajtik jun jsakʼaniltik bʼa lek xyila ja Dyosi. Wani xyiʼajan slekilal yajni wa xmojtaytik ja matik junxta skʼuʼajel kiʼojtiki, ja matik wa skʼana toj oj ajyuk ja smodo soka janekʼto wa xkʼanatik oj ajyukotik toj soka Dyosi. Jachukniʼa, wani skoltayotik bʼa oj ajyuk niwan jkʼujoltik sok wa stsatsankʼujolanotik soka jas wa xkalatiki, ja jastal ayotik xkabʼtiki, soka jas ekʼel jbʼajtiki (kʼuman ja Romanos 1:11, 12). Soka tikʼe amigoʼik jaw bʼa wa skʼanawe oj ajyuke toj soka Dyosi tini wa xtax ja bʼa matik wa skʼuʼane ja Dyosi. Pe ja wego, ¿wan maʼ stojolan yibʼanal ja matik wa xwajye ja bʼa tsomjelali lek smojtajele? Miyuk.

12, 13. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtalnay jbʼajtik soka matik wa xmojtaytik ja bʼa kongregasyoni? b) ¿Jas tikʼe wokol ekʼ sbʼaje ja kongregasyon bʼa bʼajtan siglo, sok jas yala ja Pablo bʼa tʼilan oj stalnay sbʼaje?

¹² Jelni tʼilan oj jtsatik lek ja matik oj kamigoʼuktiki, pes mi spetsaniluk ja bʼa kongregasyoni oj skoltayotik bʼa oj mojxukotik mas soka Dyosi. ¿Chamto maʼ oj kiltik ja it? Miniʼa. Pes jach jastal ja sat tekʼuliki, ayni jujuntik mi jel wego wa xtakʼanbʼi, ay jmoj-aljeltik bʼa wani xyiʼajyujile mas tyempo oj takʼanbʼuke ja bʼa skʼuʼajel yiʼojeʼi. Ja yujil, ja bʼa kongregasyoniki ojni kiltik ixuk winik bʼa tuktukil ja snajel yiʼojexa bʼa Dyosi (Hebreos 5:12–6:3). Ja yujil, jelni tʼilan oj jetik syajulal jkʼujoltik sok jpasensyatik sbʼaja matik waneto snebʼjeli soka matik mito jel tsats ayeʼi, pes jachuk oj koltaytike bʼa oj kʼiʼuke soka skʼuʼajel yiʼoje (Romanos 14:1; 15:1).

¹³ Bʼobʼta ayni ekʼele tʼilan oj jtalnay jbʼajtik soka matik wa xmojtaytik ja bʼa yojol ja kongregasyoni. Bʼobʼta ay maʼ mi lek sjeʼa ja smodo ma wa xtajki soka kongregasyon sok wa xkʼe loʼiltanuk ekʼe. Ja bʼa bʼajtan siglo jachni ekʼa. Anima tʼusan mi spetsanil ja snochumanik ja Jesús tojni ajyiye, pe jujuntik mi jel lek sjeʼawe ja smodo. Jun sjejel, ja bʼa chonabʼ Corinto ajyini jujuntik yaʼawekan skʼuʼajel jujuntik sjejelik. Ja yujil, ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ bʼa a-stalnay sbʼaje ja smoj-aljeliki: «Moc ahuaa bajex ba oj lolajananic ja jastal jahui. Jayuj mi xa mojanex ja maʼ jel piero ja smodo. Mi cʼa, huaj to ahuabyex, ti xa chʼicanex soc ja yenlei» (1 Corintios 15:12, 33). Chomajkil, ja Pablo yala yabʼ ja Timoteo bʼa bʼobʼta jujuntik smoj-aljele oj bʼobʼ sjeʼe jun modoʼal bʼa mi jel lekuk, soka yeʼn tʼilani oj stalna sbʼaj sok mok smojtay (kʼuman ja 2 Timoteo 2:20-22).

14. ¿Jastal oj katik makunuk ja jas yala ja Pablo bʼa tʼilan oj jtalnay jbʼajtik soka matik wa xmojtaytiki?

¹⁴ ¿Jastal oj katik makunuk ja jas yala ja Pablo bʼa tʼilan  oj jtalnay jbʼajtik? Jani yajelkan smojtajel ja matik wa xjomwani anima teye bʼa yojol ja kongregasyoni (2 Tesalonicenses 3:6, 7, 14). Jel tʼilan oj jtalnaytik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi. Mok chʼay jkʼujoltik jachukotik jastal ja tenukʼi, taʼa mulu bʼa kuxil jaʼ mini sak oj elkʼena, kuxni oj elkʼena. Pes jachukotik ja keʼntiki, wego wa xnebʼatik ja tuktukil tikʼe modoʼalik sbʼaja matik jel xmojtaytikeʼi. Ja yujil, ta wa xmojtaytik ixuk winik bʼa mi lekuk ja smodoʼe cha ojni jnebʼtika sok mini lek oj wajkujtika (1 Corintios 5:6).

15. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa oj jtaʼ kamigotik ja bʼa kongregasyon bʼa kʼubʼan aye soka Dyosi?

¹⁵ Pe mok cham jkʼujoltik, ay jitsan jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon bʼa wani xyaweyi stʼilanil ajyel kʼubʼan soka Jyoba, soka yeʼnle ojni bʼobʼ kamigoʼuktik (Salmo 133:1). ¿Pe jastalxa oj jtatik ja tikʼe amigoʼalik it? Jani snebʼjel ja modoʼal sok skʼulajel ja jas wa skʼulane ja yamigoʼik ja Dyosi. Ja maʼ cha jachuk ja smodo ojni cha smojukotika. Pe chomajkil ja weʼn jel tʼilan oja leʼe (kʼela ja rekwagro « Jastal jtaʼa kamigotikon»). La jleʼtik spetsanil ja matik wa sjeʼawe ja lekil modoʼal bʼa cha wa xkʼanatik oj jnochtiki. Chomajkil, jel tʼilan oj jnochtik ja rason bʼa Biblia bʼa wa xyala: «Jama ja hua cʼujolexi». Jachniʼa, wani xkʼanatik oj jnatik sbʼaj tuk jmoj-aljeltik chikan jas tikʼe rasaʼik, chonabʼ sok kostumbreʼik (2 Corintios 6:13; kʼuman ja 1 Pedro 2:17). Mi kechanta oj jkamigoʼuktik ja matik junxta jabʼiltiki. ¿Mi maʼ bʼankilal lek ja Jonatán yuja David? Yamigoʼajel ja matik ayxa skʼujole mas wanxa snaʼawe ja bʼa sakʼanili sok jelni jas oj jnebʼtik bʼa yeʼnle.

16, 17. ¿Jas yuj mini sbʼejuk sjipjelkan ja kongregasyon ta jun jmoj-aljeltik syajbʼesotik?

¹⁶ Yuja bʼa kongregasyoni naka tuktukilotik soka jmodotiki soka jastik ekʼel jbʼajtiki, bʼobʼta ayni ekʼele oj kʼekotik  kʼumal ma ayni ekʼele jun jmoj-aljeltik oj syajbʼesotik soka jas oj yali ma soka jas oj skʼuluki (Proverbios 12:18). Yajni wa x-ekʼ ja jaw, ¿jas oj jkʼuluktik? ¿Oj maʼ slok koktik bʼa oj jpil jbʼajtik soka kongregasyoni? Miniʼa, pes wani xyajtaytik meran lek ja Jyoba soka yamigoʼiki.

¹⁷ Yuja Jyoba yeʼnani ja Kʼuluman bʼa spetsanil ja jas sakʼan ayi, ja yuj kechantani yeʼn wa sbʼajin ja toyjelali sok ja oj yajtaytiki (Apocalipsis 4:11). Chomajkil, sbʼejni oj jkistik yibʼanal ja jas wa skʼulan ja kongregasyon, pes jani ja syam kʼabʼ ja Dyos wa xya makunuki (Hebreos 13:17). Ja yujil soka jas kilatikta, yajni ay jas wa x-ekʼ sok jun jmoj-aljeltik bʼa wa syajbʼesotik ma bʼa mi lek xkilatik, ¿oj maʼ jetik ja jtajkelaltik spiljel jbʼajtik soka kongregasyoni? Mini tʼusila, pes ja Jyoba mi smuluk yeʼna. Sok yuja jel xyajtaytiki, mokni ekʼuk bʼa kolomtik yajelyi jpatiktik ja Jyoba soka xchonabʼili (kʼuman ja Salmo 119:165).

18. a) ¿Jastal oj bʼobʼ koltanukotik bʼa oj ajyuk laman ja kongregasyoni? b) ¿Jastik slekilal oj koʼ jbʼajtik ta wala kʼulwanitik perdonar?

 ¹⁸ Yuja wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki, wa xkʼujolantik bʼa aʼajyuk slamanil ja bʼa kongregasyoni. Wa snijkesotik bʼa oj katik ekʼuk ma mok jkistik ja jas wa xkʼulajikitik bʼa mey lek stʼilanil, pes kibʼanaltik nake mulanumotik sok wani xkʼojchin koktika (Proverbios 17:9; 1 Pedro 4:8). Ja Jyoba mini wa smajlay ja yamigoʼiki achʼak skʼuluke toj ja jastik junuki, ja yujil mokni cha jmajlaytik jachuk ja keʼntiki. Soka yajalkʼujolal kiʼojtiki wani skoltayotik bʼa oj «cʼul perdonar jbajtic» jaman lek (Colosenses 3:13). Pe ayni ekʼele ja it mini pasiluka. Ja jastal ayotik xkabʼtiki bʼobʼta ojni ya kokotik luʼuma. Ja jkorajatik bʼobʼta oj yiʼotik och spensarajel ja tajkeli ja jun modo bʼa wa xkatik stup ja maʼ ay jas skʼulankitiki. Pe ja smeranili, keʼnta wa xyajbʼes jbʼajtik ta bʼukʼan korajaʼaytiki. Ja yujil, ta wa xkʼulantik perdonar ja maʼ ay jas wa skʼulankitiki ojni katik el jitsan slekilal (Lucas 17:3, 4). Jachuk ojni ajyuk jun jkʼujoltik laman, gusto ajyel soka kongregasyoni, soka mas ay stʼilanili, jani stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Mateo 6:14, 15; Romanos 14:19).

19. ¿Jastik ekʼele ay stʼilanil yajelkan smojtajel june?

¹⁹ Ayni ekʼele tʼilan oj jiptikan smojtajel ja matik taʼumantiʼe ajyi bʼa Jyoba. Ja it wa x-ekʼ yajni jun Taʼumantiʼ wa skʼoko ja smandar ja Dyosi, mi snaʼa malaya sok tʼilani wa x-aji el ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Sok junxta wa x-ekʼ soka matik wa sjipawekan ja mero skʼuʼajeli sok wa xkʼe sjeʼe sjejelik bʼa mi meranuk ma wa sjitsa sbʼaje, wa xkʼan kaltik, mixa skʼanawe oj ajyuke Taʼumantiʼ. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala jaman lek: «Mok ata‘ abʼajex sok ja jmoj‘alejeltik ja ma‘tik wa skʼulan ja jastik iti» (kʼuman ja 1 Corintios 5:11-13, YD; 2 Juan 9-11). * Bʼobʼta jelni wokol skʼuʼajel ja rason  it bʼa spiljel jbʼajtiki, mas ta ja maʼ aji eluki jani june ja bʼa mero jpamilyatiki ma mero kamigotik ajyi. Ja wego la jpensaraʼuktik, ¿tsats maʼ oj ajyukotik bʼa mi oj jkʼumuktik, sok jachuk sjejel ja mas ay stʼilanilkujtiki jani ajyel toj soka Jyoba soka smandariki? La juljkʼujoltik, ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil xyila ja janekʼ wa xkʼulantik bʼa oj ajyukotik toj sok kʼuʼabʼal soka yeʼn.

20, 21. a) ¿Jas yuj wa sjeʼa syajalkʼujol ja Jyoba ja yajel eluk ja mulanum ja bʼa xchonabʼili? b) ¿Jas yuj jel stʼilanil stsajel ja matik oj kamigoʼuktiki?

²⁰ Ja Jyoba yeʼn yaʼunej kulan ja bʼa xchonabʼili ansyanoʼik bʼa tʼilan oj yawe eluk ja mulanum mi skʼana oj sutxuk skʼujoli. Ja it wa sjeʼa ja janekʼ wa syajtayotik ja Jyoba sok wa skʼana oj jetikyi ja janekʼ wa xyajtaytiki. ¿Jas yuj? Ja bʼajtan rasoni, jani yajni wa x-aji eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos ja mulanum mi skʼana oj sutxuk skʼujoli wa xjexi ja janekʼto chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja tsamal sakal sbʼiʼil ja Dyos. Chomajkil soka jastik yalunej oj jkʼulaxuk ja bʼa smandari (1 Pedro 1:15, 16). Jachuk ja kongregasyon wa xtax sak. Ja matik toj ayeʼi mini oj bʼobʼ jomjuke yuja mulanum mi skʼana skʼajtesel sbʼaji. Jachuk, ojni bʼobʼ yaʼteltaye ja Dyos tsamal lek, pes snaʼuneje ja kongregasyon juni lugar bʼa wa xbʼobʼ taxuk koltanel ja bʼa luʼumkʼinal it mini tʼun lekuki (1 Corintios 5:7; Hebreos 12:15, 16). Ja Jyoba wa stojo ja mulanumi yujni wa syajtay. Ja stojolili jani ja mulanumi tʼilan a-snaʼ ja stʼilanil oj skʼajtes sbʼaj soka jas skʼulani sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyuji bʼa oj kumxuk soka Jyoba (Hebreos 12:11).

²¹ Ja matik wa xmojtaytik ekʼi wani xnebʼatik ja smodoʼi. Ja yujil, jel tʼilan la jtsatik lek machunkiluk wa xkʼana oj kamigoʼuktik. Ta ja wa stsaʼatik jastal kamigotik ja yamigoʼik ja Jyoba, syajtajel ja matik wa syajtayi, anto ojni ajyuk lekil kamigotik. Sok jachuk ojni bʼobʼ jnebʼtik jastalni yeʼnle ja jastik lek bʼa oj skoltayotik yijel jun jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ja Jyoba.