1-3. (a) Mitte ama qaaqqise xurinokkitanna teˈee, hattono garunni uddiˈrinotanna teˈee buuxxannohu mayiraati? (b) Yihowa soqqamaanosi xuru noonsakkire ikkitara hasiˈrannohu mayiraati? Xuru noonkekkire ikkine heeˈneemmo gede kakkayisannonkehu maati?

MITTE ama qaaqqose mittowa haˈrara qixxeessitanni no. Qaaqqise biso hayishshiˈrinoronna teˈee, hattono uduunnisi xurinokkitanna teˈee, qoleno uddiˈrasi gara buuxxanno. Tini ama, qaaqqise xuru noosikkiha ikkasi fayyimmasira lowo geeshsha hasiissannota affino. Hakkiinni saeno qaaqqise suudi ayiddisira dancha suˈma woyi mishsho abbannota huwattino.

² Iimi Anninke Yihowa, soqqamaanosi xuru noonsakkire ikkitara hasiˈranno. Qaalisi, “Xuru noosikkiha ikke heeˈrannohura  atino xuru noohekkiha ikkoottota leellishatto” yaanno. * (Faarso 18:26) Yihowa ninke baxannonke; qoleno xuru noonkekkire ikkine heeˈra lowo xiqime uyitannonketa afino. Hakkiinni saeno, Farciˈraasinesi ikkinoommohura, heeshshonke isira ayirrinynye abbitannota ikkitara hasiˈranno. Addaho, suudinke xuru nookkihanna amanynyootinke dancha ikkasi, Yihowaranna qullaawu suˈmisira mishsho ikkikkinni ayirrinynye abbitanno.—Hiziqeeli 36:22; 1 Pheexiroosi 2:12.

³ Maganu xuru noonsakki manna baxannota afanke, xuru noonkekkire ikkine heeˈneemmo gede kakkayissannonke. Yihowa banxeemmo daafira heeshshonke gari isira ayirrinynye abbannoha ikkara hasiˈneemmo. Hakkiinni saeno baxillisinni fullummokki heeˈra hasiˈneemmo. Konni daafira, xuru noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonkehu mayiraatiro, xuru nookkire ikka yaa mayyaateronna xuru noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniitiro hanni laˈno. Konni garinni xiinxallanke, heeshshonke giddo woyyeessira hasiissannonkeri nooronna teˈee huwanteemmo gede kaaˈlitannonke.

4, 5. (a) Xuru noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonkehu qaru korkaati maati? (b) Yihowa xuru noosikkiha ikkinota kalaqino coyi xawise leellishannohu hiittoonniiti?

⁴ Yihowa ninke marraˈˈanno doogga giddo mitte lawishsha ikkate. Konnira Qaalisi, “Iso labbe” yee amaalannonke. (Efesooni 5:1) Xuru noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonkehu qaru korkaati, magansiˈneemmo Magani Yihowa duuchchante doogonni xuru nookkiha, xalala, hattono qullaawa ikkinohuraati.—Zelewaawuyaani 11:44, 45.

⁵ Yihowati batinynye akattasinna dooggasi kalaqino  coyinni xabbe leeltannonte gede, xuru noosikkiha ikkasino kalaqino coyinni xabbe leeltanno. (Roomu Sokka 1:20) Uulla kalaqantinohu mannu oosora ishintinokki qae ikkitaraati. Yihowa ninkera ayyarenna waa xalala assitanno gede kalaqamu doyichcho worino. Mitu mitu bakteeri, ishine horoomanno coyira qole soorranno. Sayintistootu nadaaje duˈnante abbitino xurenna mannu umosi baxannohanna hafuuraamo ikkasinni kalaqantinota uullate daafama keereensate tenne shiimmaadda lubbuwa horoonsidhino. Konninni buuxa dandiinanninte gede, “uullate Kalaqaanchi” xuru nookkiha ikka kaffi asse laˈˈanno. (Ermiyaasi 10:12) Ninkeno kaffi assine laˈˈa hasiissannonke.

6, 7. Yihowa magansidhannori xuru noonsakkire ikka hasiissannonsata Muse Higge seekkite xawissannohu hiittoonniiti?

⁶ Xuru noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonkehu wolu korkaati, Kalqete alamera Aliidi Gashshaanchi Yihowa, magansidhannosiri xuru noonsakkire ikkitara hasiˈrannohuraati. Yihowa Isiraeelete uyino Higge giddo, xuru nookkire ikka Magano magansiˈrate ledo lowo xaado afidhinota xawinsoonni. Cubbo Diwate Barra kakkalaanote biili mitte hige calla ikkikkinni lame hige bisosi hayishshiˈra hasiissannosita uyinoonni Higge kultanno. (Zelewaawuyaani 16:4, 23, 24) Maganu mine halaafinate afidhino kakkalaano Yihowara kakkalo shiqishshara albaanni angansanna lekkansa hayishshidhanno gede hajanjoonni. (Wolaphpho 30:17-21; 2 Zeena 4:6) Muse Higge mitto mancho xursiisannorenna Magano magansiˈnanni wote mannuwiinni baxxanno gede assannore 70 coye kultanno. Mittu Isiraeelaawichchi xurinoha ikkiro, wolootu ledo Magano magansiˈra didandaanno; xurenna battaawe heeˈre magansiˈriro kayinni reyote qorichcha adhanno. (Zelewaawuyaani 15:31) Bisonna uduunne hayishshiˈra lawinore mitteenni amadannoha meessaneeto keereensate siraata wonshate maahoyye yaa giwannohu baalu, “songote mereerinni murame hoˈlanno.”—Zehulqu 19:17-20.

 ⁷ Ninke heeˈneemmohu Muse Higgera woroonni ikka hoogirono, tini Higge Maganu hedo maatiro wodanchineemmo gede kaaˈlitannonke. Kageeshsha laˈnummonte gede, Magano magansidhannori xuru noonsakkire ikka hasiissannonsata Muse Higge seekkite xawissanno. Yihowa xaano disoorramino. (Milkiyaasi 3:6) Magansiˈranke ‘fokko [“xuru,” NW] nookkitanna keeraancho’ ikka hoogguro isi diadhanno. (Yaaqoobi 1:27) Konni daafira, tenne hajo lainohunni isi ninkewiinni maa hasiˈrannoro afa hasiissannonke.

8. Yihowa xuru noonkekkire ikkinammora hasiˈrannohu hiitte doogganniiti?

⁸ Qullaawu Maxaafi giddo xuru nookkiha ikka yitanno assaawe, bisunni xuru nookkiha ikka calla xawissannota diˈˈikkitino. Maganu albaanni xuru nookkiha ikka heeshshonke woˈma laˈanno hajooti. Yihowa shoole qara qara doogganni xuru nookkire ikkinammora hasiˈranno; hakkuno ayyaanaamittetenni, amanynyootunni, surrenkenninna bisinkenniiti. Tenne mitte mittente doogonni xuru nookkire ikka yaa mayyaatero hanni laˈno.

9, 10. Ayyaanaamittetenni xuru nookkire ikka yaa mayyaate? Addu Kiristaani mayinni xeertiˈranno?

⁹ Ayyaanaamittetenni xuru nookkire ikka. Ayyaanaamittetenni xuru nookkire ikkate yaa, haranchunni addu ammaˈna kaphphunnite ledo karsiisa hoogate yaate. Isiraeele Yerusaalame higgara Baabiloonetenni fultu wote, “Hakkiinni fulle, xurinore kissinoonte; . . . kiˈneneeto keereensidhe” yaannoha ayyaanunni kulloonni qaagiishsha harunsa hasiissinonsa. (Isayyaasi 52:11) Isiraeele hakkawote gobbansa higginohu qaru korkaati Yihowa magansiˈra galagalte jammarateeti. Hatti magansiˈra xuru nookkita ikka, yaano Maganoho ayirrinynye abbitannokkiti Baabiloonete ammaˈna timirte, assootinna budi daafinokkita ikka hasiissannose.

 ¹⁰ Ninkeno addu Kiristaana ikkinoommo daafira, xaa yannara kaphphu ammaˈna xuri daafannonkekki gede qorophpha hasiissannonke. (1 Qorontoosi 10:21) Kaphphu ammaˈna qooxeessinkera halaˈlitino daafira, lowo geeshsha qorophpha hasiissannonke. Batinynye gobbara duuchchu budi, assootinna ayirrinsanni ayyaanna kaphphu ammaˈna rosi ledo xaado afidhinoreeti; togoo rosi giddo mittu, reyineemmo wote giddonke reyikki gatannori no yaannoho. (Mekibibi 9:5, 6, 10) Addu Kiristaani kaphphu ammaˈna ledo xaado afiˈrino budiwiinni xeertiˈranno. * Wolootu xuru nookki ammaˈnaha Qullaawu Maxaafi seera lashshi assineemmo gede xixxiibbankera difaqqandeemmo.—Soqqamaanote Looso 5:29.

11. Amanynyootunni xuru nookkire ikka yaa mayyaate? Amanynyootunni xuru noonkekkire ikkine heeˈra lowo geeshsha hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Amanynyootunni xuru nookkire ikka. Amanynyootunni xuru nookkire ikka yaa ayee gari foorrewiinni xeertiˈrate yaate. (Efesooni 5:5) Konni garinni xuru noonkekkire ikkine heeˈra lowo geeshsha hasiissannote. Konni maxaafira aante noo fooliishshora laˈneemmonte gede, Maganu baxillinni fullummokki heeˈrate ‘foorretewiinni xooqa’ hasiissannonke. Maaro eˈannokki fooraasine “Maganu Gashshoote diragidhanno.” (1 Qorontoosi 6:9, 10, 18) Maganu albaanni togoo manni “battaammu” widira kiiramanno. Amanynyootunni xuru nookkire ikkite heeˈra gibburo, “kaayyonsa . . . layinkimeeshshu [reyo]” ikkitanno.—Ajuuja 21:8.

12, 13. Mitto coye assaawa, hakko coye assate ledo mayi xaado afidhino? Surrenkenni xuru noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Surretenni xuru nookkire ikka. Mitto coye assaawa, hakkoye coye assate widira massitanno. Gara ikkitinokki assaawe  surrenkeranna wodaninkera ofoltara sammi yinummoro, mulenni woyi keeshshine battaawinore assanke digattanno. (Maatewoosi 5:28; 15:18-20) Surrenkera xalalanna xuru nookki assaawe woˈmitanno gede assiˈnummoro, amanynyootunni xuru noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmo. (Filiphphisiyusi 4:8) Surrenkenni xuru noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Umihunni, surrenke xursiisannohunni ayee gari boohaarshiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. * Hakkiinni saeno, Maganu Qaale ganynyine xiinxalline surrenkera xalala assaawe woˈmitanno gede assiˈra dandiineemmo.—Faarso 19:8, 9.

¹³ Maganu baxillinni fullummokki heeˈrate, ayyaanaamittetenni, amanynyootunninna surrenkenni xuru  noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonke. Tenne mitte mittente doogganni xuru noonkekkire ikka lainohunni konni maxaafira wole fooliishshora halaˈladunni xawinsoonni. Xa hanni shoolki doogo yaano bisunni xuru nookkire ikka laˈno.

14. Bisunni xuru nookkire ikka gillete hajo calla diˈˈikkitino yineemmohu mayiraati?

¹⁴ Bisunni xuru noonkekkire ikka, bisinke xurannokki gedenna qooxeessinke ishinannokki gede assiˈra mitteenni amaddanno. Konni garinni xuru heeˈrannota gargadha wole manna eessitannokkite gillete hajootini? Yihowa magansidhannori hatto assite diheddanno. Balanxe laˈnummonte gede, Yihowa bisunni xuru noonkekkire ikkinammora hasiˈrannohu, tini ninkera xaqqantanno daafira calla ikkikkinni, isira ayirrinynye abbitanno daafiraati. Hanafote laˈnummo lawishsha hanni qaagi. Duuchcha wote xurinonna suudiweelino qaaqqo laittoro, annisinna amasi ma ikkinoreetikka yite assaawakki digattanno; dihattooti? Suudinkeno ikko heeshshonke gari ayee doogonnino iimi Annanke mishiishara, hattono sabbankeemmo sokka mannu macciishshannokki gede assara horonta dihasiˈneemmo. Maganu Qaali togo yaanno: “Loosinke mishamannokki gede ayerano gufichcho diˈikkineemmo. Coyella ikkiro kayinni duuchchunku coyinni Maganu loosaano [“soqqamaano,” NW] ikkinoommota uminke leellinsheemmo.” (2 Qorontoosi 6:3, 4) Ikkina bisunni xuru noonkekkire ikkine heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

15, 16. Keeraanchimma agadhineemmoti dancha gade heedhunkero, maa maa assineemmo? Uddiˈneemmo uduunni hiittooha ikka hasiissannosi?

¹⁵ Gillete keeraanchimmanna suudenke. Addi addi gobbara addi addi budinna heeshshote gari nooha ikkirono, xaphphoomunni laˈniro ganynyine hayishshiˈratenna uminketa ikko oosonke keeraanchimma agadhate baqete saamunanna  waa afiˈra dandiineemmo. Keeraanchimma agadhinanniti dancha gade sagale intammora albaanni ikko amandeemmo wote, shumate mininni fulleemmo wote, qaaqquulleho ofollaancho fiine kaˈne woyi shumate hocco soorrine kaˈne anganke saamununninna wayinni hayishshiˈrano mitteenni amaddanno. Anga saamununninna wayinni hayishshiˈra xiwanunni agartannonke, hattono lowo lubbo reyitannota gatissanno. Qolteno gawajjitanno vayiresenna bakteeri taraawannota hooltanno daafira, godowa gobbara qolanno xiwanninni agartanno. Ishinu mininni fulanno tuubbo heedhannokki qooxeessira, biˈre Isiraeelete gobbara assinanninte gede, ishine bale umme waama dandiinanni.—Marro 23:12, 13.

¹⁶ Uddiˈneemmo uduunnino xuru nookkihanna baxisannoha ikkanno gede ganynyine hayishshiˈra hasiissannonke. Kiristaanu uddiˈranno uduunni suude bainokkiha, xuru nookkihanna likkanynya ikka hasiissannosi ikkinnina, mule fultino faashine ikka hasiissannosi yaa diˈˈikkino. (1 Ximootewosi 2:9, 10) Ayeewano heeˈneemmoha ikkiro, suudinke “Gatisaanchinke Maganu roso biifisara” hasiˈneemmo.—Titoosi 2:10, NW.

17. Mininkenna qooxeessinke ishininokkihanna biifinoha ikka hasiissannosihu mayiraati?

¹⁷ Minenkenna qooxeessanke. Mininke maalaˈlisannoha woyi uduunnu woˈminoha ikka hoogara dandaanno; ikkeennano dandaami geeshsha ishininokkihanna biifinoha ikka hasiissannosi. Wole uduunnenkeno hattonni feyaanna xurannota gargara hasiissannonke; lawishshaho borro wodhineemmo borsa roorenkanni soqqansho fulleemmo wotenna songote gambooshshe haˈneemmo wote feya woyi hayishsha hasiissannonke. Xuru nookki mininkenna qooxeessinke magansiˈneemmo Maganire kulannori noota hamboonke. Isinni sabbankeemmo sibikate, Yihowa  xuru noosikki Magano ikkinota, ‘baatto huntannore hunannotanna’ Mangistesi uullanke gannate assitannota kultannote. (Ajuuja 11:18; Luqaasi 23:43) Mininke garinna uduunninke suudi, daggannote haaro alamera gabbaˈannoti keeraanchimma agadhate gade xa nafa noonketa leellishara hasiˈneemmo.

18. Mangistete Haranke kaffi assine laˈneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Magano magansiˈneemmo base. Yihowara noonke baxilli Mangistete Hara kaffi assine laˈneemmo gede assannonke; Mangistete Hari qooxeessinkera halaalu magansiˈrara qara baseeti. Haaru manni Mangistete Hara daanno wote, gambooshshu bayichchinke mishiishannokkiha ikkara hasiˈneemmo. Haru baxisannohanna biifinoha ikke heeˈranno gede ganynyine feyaanna gatamara hasiissanno. Mangistete Haranke biifinoha ikkanno gede dandiinummore baala assine kaffi assine laˈneemmota leellinsheemmo. Magano magansiˈneemmo bayichcho feyaate, hattono “haaroonsatenna gatamarate” uminkenni yannanke uyine kaaˈlanke ninkera dancha kaayyooti. (2 Zeena 34:10) Jajjabbu gambooshshi haˈrano ikko awuraajjunna wolu jajjabbu gambooshshira horoonsiˈneemmota wole base lainohunnino konne xintu seera harunsa hasiissannonke.

19. Bisunni xuru noonkekkire ikkine heeˈrate mayinni xeertiˈra hasiissannonke? Tennera Qullaawu Maxaafi kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹⁹ Bisunni xuru noonkekkire ikkine heeˈrate, sijaara aga, alkoolete ago quwa sae aga, araadissanno woyi jingilli assitanno xagga xaginaateho hajanjikkinni horoonsiˈra lawinorinni xursiissanno gadenninna assootiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi xaa yannara halaˈlitinota battaabbino, hattono giwissanno gadenna assoote mitto mittonka dikulanno; ikkeennano Yihowa togoo assoote  lainohunni mayi macciishshamannosiro huwanteemmo gede kaaˈlannonkeha xintu seera amadino. Yihowa hedo anfoommo daafira, isira noonke baxilli isi albaanni ayirrinynye afiˈneemmo gede assitannonke heeshsho heeˈneemmo gede assannonke. Hanni Qullaawa Borroha onte xintu seera laˈno.

20, 21. Yihowa hiittoo assootinni xeertiˈnammora hasiˈranno? Tennera hajajammeemmo gede assannonkehu hiikku baqete korkaati no?

²⁰ “Jaallaˈya, kuni hexxote qaali heeˈreennanke Maganu waajjanni coˈo keeraanchimma [“qullaambe,” NW] assinanni, mannimmanna ayyaanna batteessannori duuchchunni umonke keereensiˈno.” (2 Qorontoosi 7:1) Yihowa bisonkenna ayyaananke woyi hendeemmo gara batteessanno assootiwiinni xeertiˈnammora hasiˈranno. Konni daafira bisunna surrete fayyimmara gawajjo abbitanno araadowiinni xeertiˈra hasiissannonke.

²¹ Qullaawu Maxaafi “batteessannori duuchchunni umonke” keereensiˈra hasiissannonkehu baqete korkaati noota kulanno. Layinki Qorontoosi 7:1, “Kuni hexxote qaali heeˈreennanke” yite jammartannota wodanchi. Mayi hexxo noonke? Xiqisete albaanni noote lame kiirora xawinsoonninte gede Yihowa, “Anino [haaˈreemmoˈne]; Ani anna ikkeemmoˈne” yee qaale eino. (2 Qorontoosi 6:17, 18) Hanni tini mayyaatero hedi: Yihowa ate agaraheranna allaalahera, hattono annu beettosi baxanno gede baxahera qaale eino. Ikkollana Yihowa konne qaale wonshannohu, ati “mannimmanna ayyaanna” batteessannoriwiinni xeertiˈrittoro callaati. Konni daafira, ayee gariti giwissanno gadenna assooti Yihowa ledo muxxenna muli jaalooma kalaqiˈrattota hoolahera faqqada lowo gowwimmaati!

22-25. Battaabbino gadenna assootiwiinni xeertiˈneemmo gede kaaˈlannonkehu Qullaawa Borrohu xintu seeri hiikkonneeti?

²² “Magano annakki woˈmu wodanikkinni, woˈma lubbokkinni, woˈma hexxokkinni [“hedokkinni,” NW] baxi!” (Maatewoosi 22:37) Yesuusi tini hajajo baalante hajajonni roortannota  xawisino. (Maatewoosi 22:38) Yihowa koye kulli garinni banxammosira gabbaˈˈanno Maganooti. Iso woˈmu wodaninkenni, woˈma lubbonkenninna woˈma hedonkenni baxate, heeshshonke haransannohunni woyi Maganu uyinonketa assaawate dandoonke jingilli assanno assootiwiinni xeertiˈra hasiissannonke.

²³ “Heeshshonna foole wolere duuchcha mannaho aannohu [Yihowaati].” (Soqqamaanote Looso 17:24, 25) Heeshsho Maganu uyinonke eltooti. Tenne elto uyinonke Magano banxeemmo daafira, uyinonke elto kaffi assine laˈneemmo. Fayyimmanke gawajjitannota ayee gari gadenna assootiwiinni xoonqeemmo; korkaatuno togoo assooti Maganu uyinonke elto yaano heeshsho lowo geeshsha shotinse laˈneemmota leellishanno gede anfoommo.—Faarso 36:9.

²⁴ “Manna duuchchanka umikki gede assite baxi.” (Maatewoosi 22:39) Battaabbino gadenna assooti togoore assanno mancho calla ikkikkinni woloota qooxeessaho nooreno gawajjanno. Lawishshaho sijaara aganno manchi, mulesi nooha sijaara agannokki manna gawajjara dandaanno. Qooxeessisira noo manna gawajjanno manchi, Maganu manna duuchcha banxammora uyinonke hajajo diiganni no. Konne assasinni Magano baxeemmo yaasi kaphpho ikkitinota leellishanno.—1 Yohaannisi 4:20, 21.

²⁵ “Gashshitannoriranna wolqa [“silxaane,” NW] afidhino wommara galtannorenna hajajantannore . . . ikkitanno gede.” (Titoosi 3:1) Duuchcha gobbara, mite mite xagga, lawishshaho hashiishe lawinore adha woyi miinju gede wodha higge diigate. Ninke addu Kiristaana ikkinoommo daafira, higge faqqaddannokki xagga minenke diwodhineemmo, hattono diadhineemmo.—Roomu Sokka 13:1.

26. (a) Maganu baxillinni fullummokki heeˈrate maa assa hasiissannonke? (b) Maganu albaanni xuru noonkekkire ikkine heeˈra baalantenni woyyitino heeshsho ikkitinohu mayiraati?

²⁶ Maganu baxillinni fullummokki heeˈrate, mitte woyi lame doogonni calla ikkikkinni heeshshonke gari  baalunkunni xuru noonkekkire ikkine heeˈra hasiissannonke. Battaabbino gadenninna assootiwiinni xeertiˈra shota ikka hooggara dandiitanno; ikkeennano togooriwiinni xeertiˈra dandiinanni. * Yihowa ayeewoteno rosiisannonkehu ninkera xaqqamannore ikkino daafira, tennenni woyyitinoti wole heeshsho dino. (Isayyaasi 48:17) Konni baalunkunni roore, xuru noonkekkire ikkine heeˈneemmoha ikkiro, banxeemmo Maganira ayirrinynye abbinanni heeˈnoommota anfoommo daafira tashshi yaannonke; konni garinnino baxillisinni fullummokki heeˈneemmo.