1, 2. a) ¿Jas yuj ja nanalik wa xyilawe ta asyado ay ja skʼuʼe sok ta lek skʼeljel ja yuntikileʼi? b) ¿Jas yuj ja Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumiki oj ayuke asyado?

YAJNI ja yal kerem oj eluk ja bʼa snaji, ja nanali wa xchapa, wa skʼela ta atnel, ta asyado ay ja skʼuʼi sok ta lek skʼeljel. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼa ja ajyel sak sok asyado wa xkoltani bʼa mi jel oj koʼ chamel. Cha ja yeʼn wa snaʼa ja jastal wa xtax ja yuntikili oj bʼobʼ loʼiltajuk ja nantataliki.

² Ja Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumiki oj ajyuke sak sok asyado. Ja Yabʼali wa xyala ja yeʼn jel lek «soka maʼ sak ayi» (Salmo 18:26). * ¿Jas yuj jel xyayi stʼilanil ja it ja Jyoba? Bʼajtan, yujni  jel syajtayotik sok wa snaʼa bʼajni jlekilaltik. Xchabʼil, yujni ja jastal sTaʼumantiʼotiki oj bʼobʼ tajuk tiʼal lek ma mi lekuk ja yeʼn. Ja yuj, mi xkʼanatik oj katik kuxbʼuk ja tsamal sakal sbʼiʼil ja Dyosi. Wa xkʼanatik oj jtoytik. Ja yuj tʼilan oj ajyukotik asyado sok cha jachuk ja jmodotiki (Ezequiel 36:22; kʼuman ja 1 Pedro 2:12).

3. ¿Jastik rason kiʼojtik bʼa oj ajyukotik sak sok asyado?

³ ¿Jas yuj oj ajyukotik sak sok asyado? Yujni wa xnaʼatik ja Dyos wa syajtay ja matik asyado. Sok yuja wa xyajtaytiki wa xkʼana oj jtoytik sok spetsanil ja jas wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltiki. Sok ajyel tolabida ja bʼa syajal skʼujoli. Ja yuj, la jpaklaytik jas yuj jel tʼilan ajyel sak sok asyado, jastik junuk chʼikan sok jastal oj bʼobʼ ajyukotik asyado. Ja it oj skoltayotik bʼa oj kiltik ta ayto jas skʼanakujtik.

4, 5. a) ¿Jas rason tʼilan kiʼojtik bʼa oj ajyukotik asyado? b) ¿Jastal wa sjeʼa ja Jyoba ja yeʼn jel asyado soka jastik skʼuluneji?

⁴ Ja Jyoba wa sjeʼakitik bʼa tuktukil modo. Yeʼnto bʼajtan wa sjeʼa soka lekil smodo bʼa oj jnochtik. Ja Biblia wa xyala oj «cʼultic fuerza oj tzajlatic ja smodo ja yeni» (Efesios 5:1). Ja it jani jun jasunuk bʼa tʼilan oj ajyukotik asyado. Pes ja Dyos wa xkaʼteltaytik jel asyado sok mini jun kux yiʼoj (kʼuman ja Levítico 11:44, 45).

⁵ Spetsanil ja jastik skʼulunej ja Jyoba, wa xbʼobʼ kiltik ja yeʼn jel asyado (Romanos 1:20). Jachni wa sjeʼa soka Luʼum bʼayotiki. Ja Jyoba xchapunej bʼa jun modo yeʼnta oj sakʼ sbʼaj ja Luʼumi bʼa jachuk mok kuxbʼuk sok mok jomuk. Ja yuj, skʼulan ja ikʼi soka jaʼi asakʼ sbʼaje yeʼnta stuchʼile. Soka it wa xkilatik «ja maʼ scʼulan ja satqʼuinali soc ja luumi soc ja mari, soc spetzanil ja sbaali» jel xchamskʼujol ja ajyel sak sok asyado. (Hechos 14:15). ¿Mi maʼ wa sjeʼakitik ja it cha jach oj jkʼultik ja keʼntiki? Jachniʼa.

6, 7. ¿Jastal sjeʼa ja Ley bʼa Moisés ja yaʼtijumik ja Jyoba tʼilan sak sok asyado oj ajyuk?

 ⁶ Ja pilan rason kiʼojtik bʼa ajyel asyado, jani yuja Jyoba, ja Yajwalil yibʼanal ja sutsatkʼinali, skʼanunej aʼajyuk asyado ja yaʼtijumiki. Ja Ley yayi ja Israel, wa sjeʼa ajyel sak sok asyado tini chʼikan ja yaʼteltajel ja Dyos. Ja yuj, bʼajtanto yuj oj skʼap ja majtanal yuja mulaliki, ja mero olomal bʼa templo wa x-atni chabʼ ekʼele (Levítico 16:4, 23, 24). Sok spetsanil ja olomaliki oj sakʼ ja skʼabʼe soka yokeʼi yajni oj skʼapeyi majtanalik ja Jyoba (Éxodo 30:17-21; 2 Crónicas 4:6). Wa xcha yala junuk 70 jastik junuk sbʼaja jastal jun israʼelenyo wa xbʼobʼ kuxbʼuk soka skwerpo ma ja jastal wa xyaʼteltay ja Dyosi. Yuja ja jastal wa xtaxi, mini xbʼobʼ yaʼteltay ja Dyosi, sok bʼa jujuntik ekʼele oj bʼobʼ miljuk ta skʼulani (Levítico 15:31). Mi kechanuka jaw, ja Ley wa xcha yala spetsanil ja matik wa xkuxbʼi tʼilani ay jastik oj skʼuluk bʼa oj kan sak sok asyado, jastalni oj ya atnuk ja skwerpo sok oj xchukʼ ja skʼuʼi; ta mi skʼulan, ja ixuk winik jaw «tʼilani oj miljuk sok oj ajuk eluk ja bʼa kongregasyoni» (Números 19:17-20).

⁷ Ja Ley bʼa Moisés mixa xmakuni, pe wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojolil jas spensar ja Dyos. Ja bʼa Ley it, wa xkilatik ja Jyoba jel tʼilan xyila ja oj ajyukotik sak sok asyado bʼa oj kaʼteltaytik. Sok mi tukbʼeluk ja spensari (Malaquías 3:6). Jastalni bʼa najate jachuk ja bʼa jtyempotiki, ja yeʼn wa skʼana oj kaʼteltaytik «ja jastal sbeji y mi [...] oj cuxbuc ja caltziltiqui» (Santiago 1:27). Ja yuj, la kiltik jas wa stojolan ja mandar it ja bʼa jtyempotiki.

8. ¿Bʼa jastik junuk wa skʼana ja Jyoba oj ajyukotik sak sok asyado?

⁸ Ja Biblia mi kechanta wa xyala sak sok asyado oj ajyuk ja jkwerpotiki. Wa xyala bʼa ajyel asyado ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi jel tʼilan oj ajyukotik sak bʼa yibʼanal ja jastik wa xkʼulantiki. Ja Jyoba wa smajlay oj ajyukotik sak sok asyado ja bʼa chane  jastik it: ja bʼa yaʼteltajeli, ja bʼa jmodotiki, ja bʼa jpensartiki, ja bʼa jkwerpotiki soka jas jbʼajtiki. La kiltik jastik nake chʼikan ja bʼa jujune jastik it.

9, 10. ¿Jasa stojol yaʼteltajel sak ja Dyosi, sok jastik mi xkʼulantik ja meran kʼuʼumanik Dyosi?

⁹ Sak ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja it wa stojolan mok soktik ja relijyon smeranil soka bʼa mi meranuki. Yajni ja israʼelenyoʼik yaʼawekan ja Babilonia bʼa kumxel ja bʼa Jerusalén, tʼilan oj skʼuʼuke ja mandar it bʼa Dyos: «Elanik ja bʼa tiw, mok jasa yam-ex bʼa kux ay, [...] sok ajyanik sak» (Isaías 52:11). Ja yeʼnle kumxume bʼa Jerusalén bʼa yajkʼachil ekʼele oj yaʼteltaye ja Jyoba jastalni ajyi. Ja yuj, ja jastal oj yaʼteltaye ja Jyoba tʼilan sak sok asyado oj ajyuk bʼa mok syajbʼese, soka bʼa jastik junuk it ti chʼikan sjejelik, skʼulajelik sok kostumbreʼik wa skʼulane ja relijyon bʼa Babilonia.

¹⁰ Ja bʼa jtyempotiki, ja meran yaʼtijumiki tʼilan mok soktik ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Dyos soka relijyon mi meranuki (kʼuman ja 1 Corintios 10:21). Ja jastik wa skʼulan jelxa pukxel, sok ta mi xtalnay jbʼajtiki, oj bʼobʼ kokotik skʼulajel. Jitsan chonabʼ ayiʼoje kostumbreʼik ma kʼinik, skʼuʼajelik bʼa chʼikan sok sjejelik yiʼoj ja relijyon mi meranuki, jastal spensarajel ay jas wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki (Eclesiastés 9:5, 6, 10). Ja yuj, ja meran kʼuʼumaniki mi xkʼanatik oj jkʼuluktik jastik bʼa ti chʼikan soka relijyon mi meranuki. * Mini xkaʼatikan a-stʼenotik ja tuki bʼa mi chaʼanyabʼal oj kiltik ja mandarik bʼa Biblia bʼa yaʼteltajel sak ja Dyos (Hechos 5:29).

11. ¿Jasa stojolil ajyel sak ja jmodotiki, sok jas yuj jel stʼilanil ja it?

¹¹ Sak ja jmodotiki.  Bʼa oj ajyuk sak sok asyado ja jmodotiki jelni tʼilan mok jkʼuluktik chikan jasa bʼa ti chʼikan ja slejel mulal sok ixuk winik. Ja it jel tʼilan mok jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos (kʼuman ja Efesios  5:5). Jastal oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi, jelni tʼilan ja kʼuʼumanik Dyos a-sjipekan «jun lado ja sleejel ja mulal soc otro ixuqui». Ja yuj, ja maʼ wa skʼulan ja it sok mi sutxi skʼujol «mi ni oj bob ochu[k] ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi» (1 Corintios 6:9, 10, 18). Ja Dyos jelni «kistal» wa xyila, sok ta mi sakʼa sbʼaj soka smuli, ja slugari «ja‘ni ja bʼa schabʼil chamel chʼakeli» (Ja swayichi [Apocalipsis] 21:8, YD).

12, 13. Ja jas wa xchʼikatik ja bʼa jpensartiki, ¿jasa wa xyiʼajotik och skʼulajel, sok jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyuk sak ja jpensartiki?

¹² Sak ja jpensartiki. Bʼa jitsan ekʼele ja jas wa xpensaraʼantiki jani wa x-ikʼwani och skʼulajel, ja yuj ta wa xkatikan oj ochuk ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik jastik bʼa kux, oj bʼobʼ yiʼotik bʼa skʼulajel jastik mi lekuk (Mateo 5:28; 15:18-20). Ta wa xpensaraʼantik jastik sak sok asyado, ojni snik-otik bʼa oj jkiʼ jun jmodotik bʼa toj (kʼuman ja Filipenses 4:8). Ja yuj, ¿jas oj skoltayotik bʼa oj ajyuk sak ja jpensartiki? Bʼajtan, jani mok jtsatik sbʼaja jastik wa xkʼulantik gusto bʼa oj ya kuxbʼuk ja jpensartiki. * Xchabʼil, jani xchʼikjel jastik lek bʼa jpensartik sok spaklajel tikʼan ja Biblia (Salmo 19:8, 9).

¹³ Jastal jpaklatikta, bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos, jel tʼilan sak sok asyado oj kaʼteltaytik, sak ja jpensartiki soka jmodotiki. Ja oxe jasunuk it ojto paklaxuk bʼa tuk kapitulo bʼa juʼun it. Pe ja wego jata oj kiltik ja xchanili: ajyel asyado ja bʼa jkwerpotiki soka jas jbʼajtiki.

14. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyukotik asyado?

¹⁴ Jel tʼilan aʼajyuk asyado ja jkwerpotik soka bʼa joyanaltiki. Jujuntik wa spensaraʼane jujunexa ni oj yil sok mok maʼ xchʼik sbʼaj sbʼaja it. Pe ja kʼuʼuman Dyos mini jachʼ oj spensaraʼuk. Jastal kilatik, ja Jyoba mi kechan wa skʼana aʼajyuk asyado ja jkwerpotik bʼa jlekilaltik keʼntik, cha jani yuj ja jastal ja jplantatiki wa xbʼobʼ tajuk tiʼal lek ma mi lekuk ja Dyos.  La kaʼ juljkʼujoltik ja yal kerem jtaʼatikon tiʼali: lekbʼi tolabida kux wa x-ajyi ma mi stojbʼes sbʼaj tʼunuk, ¿mi maʼ meranuk oj jpensaraʼuktik tuk sbʼaja snantati? Junxtani soka jaw, ta ay jas mi lekuk ja bʼa jplantatiki ma ja bʼa jsakʼaniltiki, jani oj katik tajuk tiʼal mi lekuk ja jTatik tey bʼa satkʼinali soka rason wa xcholotiki. Jelni tʼilan oj katik tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi: «Ja quenticoni, mi ni jun cosa huax huaj calticon ba oj som ja sʼolom ja cristiano[.] Porque huax cʼana oj ajyucoticon toj como yatjumoticon ni ja Dios tac» (2 Corintios 6:3, 4). Ja wego la jpaklaytik jastal oj bʼobʼ ajyukotik asyado.

15, 16. ¿Jastalxa oj bʼobʼ ajyukotik sak sok asyado, sok jastal oj ajyuk ja jkʼutiki?

¹⁵ Ajyel asyado ja jkwerpotiki soka jplantatiki. Ama chikan jastal ja jkostumbretik soka jastal wa xtax ja jsakʼaniltiki soka bʼa kulanotiki, tʼilan tikʼan oj atnukotik. Tʼusan mi  jpetsaniltik, ja bʼa jkomontiki ay kiʼojtik jaʼ sok jabon bʼa oj atnukotik sok asyado ajyel soka kuntikiltiki. Ja bʼa it ti chʼikan ja sakʼjel ja jkʼabʼtik bʼajtanto yuj oj jwaʼkotik ma yajni xtojbʼestik waʼelal, sok tsaʼan yajni wajtikta paxyal bʼa letrina ma sjeltesel skʼal alats. Sakʼjel ja jkʼabʼtik sok jaʼ sok jabon wa skoltayotik bʼa mi jel oj koʼkotik chamel, jastal yajelkitik ekʼ lukum sok bʼa oj ikʼwanuk och bʼa oj chamkotik. Ta bʼa wa komon mey drenaje bʼa oj wajuk ja paxyali, jastalni skʼulane ja israʼelenyoʼik bʼa najate, muku bʼa luʼum (Deuteronomio 23:12, 13).

¹⁶ Cha jel tʼilan oj jchukʼtik tikʼan ja jkʼutiki. Ja mas tʼilani mi jaʼuk ta jel chaʼan stsʼakol ma jaʼa mas yajkʼachil eleli, jani ta sak ay, bʼa mi jelxeluk sok bʼa lek skʼeljel (kʼuman ja 1 Timoteo 2:9, 10). Wa xkʼanatik bʼa spetsanil ja jastik wa xkʼulantiki sok chikan bʼa wala taxtik, jani sjejel asyadoʼotik sok lek jkʼeljeltik bʼa jachuk ja «yabʼal ja Diosi oj ni iljuc que jel ni tzamala» (Tito 2:10).

17. ¿Jas yuj tʼilan oj ajyuk sak sok asyado ja jnajtiki soka jas jbʼajtiki?

¹⁷ Ja jnajtik soka jas jbʼajtiki. Ama yal sensiyo, jel tsamal tojbʼel ma jel yiʼoj jastik junuk ja jnajtiki, jel tʼilan aʼajyuk sak sok tulan yaman. Cha junxta soka jkarrotiki, asyadoni aʼajyuk, sok masto ta jani wa xkatik makunuk ja bʼa jtsomjeltiki soka bʼa xcholjeli. Sbʼejni jach oj katik ajyuk yibʼanal ja jas jbʼajtiki. Jastal it, lekni oj tajukotik tiʼala. Jachni wa xjeʼatikyi ja ixuk winik ja Jyoba juni Dyos jel sak sok jel asyado, sok oj «[xchʼay] ele ja maʼ mero huas somo [...] ja luumi» sok jaʼ oj ya makunuk ja Mandaranum stsaʼunej ja bʼa sGobyerno bʼa oj ya pax ja Luʼum jun tsamal kʼachinubʼ (Apocalipsis 11:18; Lucas 23:43). Ja yuj, ja jastal wa xtalnaytik ja jnajtik soka jas jbʼajtiki wa sjeʼa ta meran wantik snebʼjel ajyel asyado jastalni oj ajyuk ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinal jakumi.

18. ¿Jastal wa xjeʼatik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja Naʼits bʼa Tsomjeli?

¹⁸ Ja naʼits bʼa wa stsomo jbʼajtiki. Jelni chaʼanyabʼalil xkilatik ja naʼits it, pes tini bʼa lugar it wa stsomo jbʼajtik bʼa  stoyjel ja Dyos jel xyajtaytiki. Wa xkʼanatik tolabida aʼajyuk sak sok asyado bʼa lek oj yil-e ja matik wa xjak yulatayotiki. Bʼa mi oj jomuk sok bʼa tsamal skʼeljel, jelni tʼilan stalnajel sok skʼeljel tikʼan. Yajni wala koltanitik ja bʼa jastik it, wani xjeʼatik meran wa xkisatik ja lugar bʼa wa xtoyotik ja Dyosi. Jachniʼa, jelni chaʼanyabʼalil xkilatik koltanel bʼa «xchapjel sok stojbʼesel» ja naʼits bʼa wa stsomo jbʼajtiki bʼa oj ajyuk asyado (2 Crónicas 34:10). Sok cha junxta wa xyala ja rasonik bʼa Biblia sbʼaja naʼitsik bʼa niwan tsomjeliki.

19. Bʼa oj ajyuk asyado ja jkwerpotiki, ¿jasa tʼilan mok jkʼuluktik, sok jas rason wa xyakitik ja Biblia sbʼaja it?

¹⁹ Bʼa ajyel asyado, jel tʼilan mok jkʼuluktik ja modo bʼa oj ya kuxbʼuk ja jkwerpotiki. Ja yuj, mini xnukʼutik may ma jelxel yujel trago sok yujel jastik junuk bʼa mi smandaruk loktor bʼa wa sjomo ja jpensartiki ma mixa xbʼobʼ katikani. Ja Biblia mi xchʼak yal yibʼanal ja jastik mi lek skʼulajel ja bʼa jtyempotiki, pe ayiʼoj jitsan rason bʼa wa sjeʼakitik jas yuj ja Jyoba wa xyilkʼujolan sok jel kistal wa xyila ja skʼulajelik it. Ja wego, la kiltik joʼe rason wa xyala ja Biblia bʼa wa xkʼana oj jnochtik yuja wa xyajtaytik ja Jyoba sok bʼa oj yil-otik lek.

20, 21. ¿Jas wa xyala ja Jyoba mok jkʼuluktik, sok jas rason wa xyakitik bʼa mok jkʼuluktiki?

²⁰ «Yuja wanxa xnaʼatik sbʼaja skʼapjelik it. Laʼxa jsakʼ jbʼajtik spetsanil ja jkuxiltik ja bʼa jbʼakʼteltiki soka bʼa jpensartiki. Sok bʼa ajyel mas sak yuja wani xkisatik lek ja Dyosi.» (2 Corintios 7:1, TNM.) Jastal wa xkilatik, ja Jyoba wa skʼana mok jkʼuluktik jastik bʼa oj ya kuxbʼuk ja «jbʼakʼteltiki» ma oj sjom ja «jpensartiki». Ja yuj, mi xkʼulantik jastik bʼa oj ya kʼajyukotik skʼulajel sok tsaʼan mixa xbʼobʼ katikan sok oj ya kokotik chamel ma oj sjom ja jpensartiki.

²¹ Cha ja teksto it wa xyaʼa jun rason bʼa «laʼxa jsakʼ jbʼajtik spetsanil ja jkuxiltik» bʼa bʼobʼta ay kiʼojtiki. Wa xkilatik ja  2 Corintios 7:1, (TNM) wa xkʼe yal: «Yuja wanxa xnaʼatik sbʼaja skʼapjelik it». ¿Jastik junuk ja skʼapjelik it? Jani ja jas skʼapunej ja Jyoba ja bʼa bersikuloʼik bʼajtani: «Oj xa ni cʼuluquex recibira. Oj ochcon tatalil ahuujilex» (2 Corintios 6:17, 18). ¡Janekʼto stsamalil! Wa skʼapa oj syajtayotik jastal jun tatal wa syajtay ja yuntikili. Pe wa xyalakabʼtik «laʼxa jsakʼ jbʼajtik spetsanil ja jkuxiltik ja bʼa jbʼakʼteltiki soka bʼa jpensartiki». Jomelxa ayotik ta yuj jun jasunuk bʼa mi lekuk kʼajyelotik skʼulajel sok wa xyijnay ja Jyoba, mixa oj bʼobʼ kabʼtik stsamalil ajyel mojan soka yeʼn.

22-25. ¿Jas rasonik bʼa Biblia oj skoltayotik bʼa mok jkʼuluktik jasunuk bʼa mi lekuk?

²² ‹Yaj oja wabʼ ja Dyosi sok spetsanil jawa kʼujoli, sok spetsanil jawa waltsili, sok jawa pensari.› (Mateo 22:37.) Ja Jesús sjeʼa ja mandar it jani ja mas jel chaʼanyabʼalil yuja tuki (Mateo 22:38). Ja Jyoba wa sbʼajin oj yajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik, spetsanil ja kaltsiltiki ma ja kenteroʼiltik sok spetsanil ja jpensartiki. Bʼa oj jkʼuluktik ja it, jelni tʼilan mok jkʼuluktik chikan jasa bʼa oj ya kombʼuk ja jsakʼaniltiki ma oj sjom ja jpensartiki.

²³ ‹Ja Jyoba yeʼn wa xyaʼa ja jsakʼaniltiki sok wa xkiʼajtik ikʼ.› (Hechos 17:24, 25.) Ja jsakʼaniltiki juni majtanal bʼa Jyoba, ja kʼuʼumanik Dyos jel chaʼanyabʼalil xkilatik. Ja yuj, mini xkʼulantik jastik bʼa xiwela sbʼaj oj ya kokotik chamel. Mikʼa jach xkʼulantik wantikni sjejel mi chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja majtanal it, ja jsakʼaniltiki (Salmo 36:9).

²⁴ ‹Ja jastal waxa yajtabʼaj ja weʼn, jach oja yajta jawa moji.› (Mateo 22:39.) Bʼa jitsan ekʼele, ja ixuk winik kʼajyel skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lekuk mi kechanta yeʼn wa sjomo sbʼaje, cha wani sjomo ja matik mojan ay soki. Jach wa x-ekʼ soka maʼ kʼajyel wa snukʼu mayi wani sjomo ja matik teye mojan soki. Ja maʼ jach ja smodo wa skʼoko ja smandar ja Dyos bʼa oj syajtay ja smoji sok jachuk wa sjeʼa mi meranuk wa syajtay ja Dyosi (1 Juan 4:20, 21).

 ²⁵ ‹Ajyanik kʼun sok ja gobyerno, chikan maʼ ay yaʼtel. Kʼuʼanikyi› (Tito 3:1.) Bʼa jitsan chonabʼ snoljel sok yabʼjel droga juni chaʼan mulal ja bʼa sley ja gobyerno. Ja yuj, ja meran kʼuʼumanik Dyosi mini xkʼulantik (Romanos 13:1).

26. a) ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi? b) ¿Jas yuj yijel jun jsakʼaniltik bʼa sak ja bʼa stiʼ sat ja Dyos jani ja jasunuk mas leki?

²⁶ Bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos, mi malanta ajyel sak sok asyado bʼa jujuntik jasunuk, sbʼajni spetsanil ja jsakʼaniltiki. Wokolni yajelkan skʼulajel jun jasunuk mi lekuk bʼa kʼajyel wa xkʼulaxi, pe wa xbʼobʼi. * Mini ay sakʼanil bʼa mas lek, pes ja Jyoba tolabida wa sjeʼa bʼa jlekilaltik (kʼuman ja Isaías 48:17). Cha jel xya gustoʼaxukotik snajel wantik yajel jun lekil sjejel sok bʼa oj tajuk tiʼal lek ja sbʼiʼil ja Dyosi, pes jel xyajtaytik juntiro sok jel syajtayotik.