Ir al contenido

Ir al índice

EKIRAJAAYA 9

«Jalia jia suulia juʼluwajiraain jukuaippa»

«Jalia jia suulia juʼluwajiraain jukuaippa»

‹Juuʼulaa suulia aʼluwajirawaa akuwaʼipaa, [yarüttaa, keeʼirewaa aaʼin aainjirawaa akuwaʼipaa, TNM] keeʼireein jaaʼin tü mojusükat, jee washirüü sünain müin aka saaʼin jümaleiwase.› (COLOSAS 3:5.)

1, 2. ¿Kasa naainjaka Balaam süpüla naainjirüin kasa mojusü na israeliitakana?

OʼUNÜSHI wanee wayuu sünain olojoo jime anajüsü eepuʼule kasirüin nia. Nüneekaka shimeeya, niʼitaaka shia sünain tü kulirakat otta nujutaka shia shiroku tü wüinkat. Mapa, yuttapa tü kulirakat, najarattüin nünainmüin otta niyuʼlaka tü jimekat. Talataka maʼin nia süka anain nutuma süneekia tü shimeeyakat.

2 Soʼu tü juyakat 1473 süpülapünaa wakalia, eejachi wanee wayuu anaka atuma süneekia wanee meeya, akatsaʼa nnojotsü süpülajatüin jime. Chia nia Balaam, keeʼireesü naaʼin meein na israeliitakana maʼaka naaʼin wanee jime achotoko tü meeyakat, wanaa sümaa chajanain naya eeka tü patajatshii chakat Moab, nalüʼütpa maʼin süpüla nekerotüin suluʼu tü Mma Aapünajatkat namüin. Mayaapejeʼe nünüikimaajachin nia Je’waa naashin, emeejüi otta wainmeesü kasa nümaʼana, aluwataanüshi süpüla nuʼulejüin na israeliitakana. Mojusü naaʼin sutuma nnojoluin naainjüin tia nutuma Je’waa otta naashajeʼerüin nia süpüla anain nakuwaʼipa na israeliitakana. Akaisaʼa Balaam, nnojoishii nuuʼulaain naya, süka jülüjüin naaʼin tü nneerü nükanajüinjatkat. Naashin, naainjirüle naya kasa mojusü maʼin, nuʼulejeena Maleiwa. ¿Kaseerü nemeeyaka nutuma? Na majayünnüü anapüikana maʼin chajanaka Moab (Números 22:1-7; 31:15, 16; Alateetkat Mapeena 2:14).

3. ¿Kasa alataka namüin na israeliita aainjakana tü nimeejakat aka Balaam?

3 ¿Nimeejüin Balaam na israeliitakana? Aa, wainma maʼin na ‹amaʼüjiraakana namaa na jieyuu chajanakana Moab›. Otta naʼwaajüin namaleiwase, maʼaka naaʼin Baal chi chajachikai Peor, chi maleiwa sünainpünaakai amaʼüjirawaa akuwaʼipaa. Sutuma tia, ouktüshii 24.000 israeliita nalüʼütpa maʼin süpüla nekerotüin suluʼu tü Mma Aapünajatkat namüin. ¡Mojukatche maʼin tü alatakat! (Números 25:1-9, TNM.)

4. ¿Jamüshii namaʼüjiraaka nakuwaʼipa noʼutku na israeliitakana?

4 Amaʼüjiraashii nakuwaʼipa noʼutku na israeliitakana sutuma mojuin tü suluʼujutkat naaʼin. Amojujaasü naaʼin süka nakatalaain nuulia Je’waa otta motusü naaʼin niyuʼlüin naya Egiptojee, nikirüin naya isashiipaʼa otta nuʼunirüin sümaa anain nakuwaʼipa suluʼumüin tü Mma Aapünajatkat namüin (Hebreokana 3:12). Sotusü naaʼin Pablo tia alatakat, müshi nia: «Anakaja nnojoliire waʼluwajiraain wakuaippa [...] maa aka tü naaʼinrakat na watuushinuukana. Saaliijee tia, ouktüshii naʼakajee maa aka 23.000 wayuu soʼuleʼeya wane kaʼi» (1 Corinto 10:8). *

5, 6. ¿Kasa shikirajaka anain waya naainjala na israeliitakana eeka tü patajatshii chakat Moab?

5 Nakuwaʼipa na anoujüshiikana maaʼulu müsü aka saaʼin tü aküjünakat suluʼu Números. Alüʼütshii waya süpüla ekerotoo suluʼumüin tü Mma Aapünajatkat wamüin, akatsaʼa miyoʼu shia suulia tü aapünakat namüin na israeliitakana (1 Corinto 10:11). Saʼakashii waya maaʼulu wayuu jülüjaka maʼin aaʼin amaʼüjirawaa akuwaʼipaa, maʼaka naaʼin na chajanakana Moab. Otta tia emeejünakat aka na israeliitakana shia tü emeejünakat aka maaʼulu wainma anoujüshii (2 Corinto 2:11). Eeshii anoujüshii amojujaka nakuwaʼipa na anoujüshii shiimainshiikana, maʼaka naaʼin Zimrí, antiraka wanee madianiita naʼakamüin na israeliitakana otta nikerotiraka shia nipialuʼu (Números 25:6, 14; Judas 4).

6 Wasakira waaʼin: «¿Tayaawata aaʼu talüʼülüin süpüla ekerotoo suluʼu tü Mma Aapünajatkat tamüin, maʼaka naaʼin na israeliita chajanakana eeka tü patajatshii chakat Moab? ¿Teʼrüin tü mma jeketü aapünajatkat tamüin?». Müle shia, waʼyataa maʼin süpüla ayatüin alin wapüla Maleiwa otta woonooin sümüin pütchikat tüü: «Jalia jia suulia juʼluwajiraain jukuaippa» (1 Corinto 6:18).

Tü patajatshii chakat Moab

¿KASA WAYUU TÜ AʼLUWAJIRAWAAKAT AKUWAʼIPAA?

7, 8. ¿Kasa wayuu tü aʼluwajirawaakat akuwaʼipaa saashin tü Wiwüliakat? ¿Kasa alataka namüin na aainjakana shia?

7 Saashin tü Wiwüliakat tü pütchikat aʼluwajirawaa akuwaʼipaa (süka griego pornéia) shia süpüshuaʼa tü aainjirawaakat akuwaʼipaa yarüttaka nümüin Maleiwa, tü naainjakat na nnojoliikana kasaalüin. Tü amaʼüjirawaakat sümaa wayuu nnojotka aʼwayuuseein, sümaa wayuu maaʼinsat otta tü naainjakat na maʼwayuusesaliikana. Otta tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipaa süka aanüküü, sümaa wanee jierü maʼaka naainjiraain shia piamashii tooloyuu otta amülejaa sükorolo wayuu nnojotka aʼwayuuseein. Jee müsia, nümaʼüjiraale wanee toolo nümaa wanee toolo, wanee jiet sümaa wanee jiet otta sümaa mürüt. *

8 Pansaasü maʼin sünüiki tü Wiwüliakat nnojoleenain katüin oʼu waneepia na aʼluwajiraakana nakuwaʼipa (1 Corinto 6:9; Alateetkat Mapeena 22:15). Müsia maaʼulu, na aainjakana tia wainma kasa mojusü alataka namüin. Maʼaka saaʼin nnojoluin naʼakain naya na anoujüshiikana, nnojotsü jimatüin naaʼin, nnojotsü kojutüin nakuwaʼipa, nnojotsü anoujünüin nanüiki, aʼülüjiraashii sümaa naʼwayuuse, eesü eeka ipuoluin sümaa nnojoluin sücheküin shia, ayuulin otta eeshii süpüla ouktüin naya (Galacia 6:7, 8, TNM). ¿Choʼujaasüche waainjüin kasa müliaka maʼin atuma waya? Eeshii na nnojoliikana asakirüin naaʼin sünain tü alateetkat namüin sutuma kaainjalaa, maʼaka saaʼin anajaa shiyaakua wayuu masheʼinsat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa.

SHIYAAKUA WAYUU MASHEʼINSAT JEE AMAʼÜJIRAASÜ SUKUWAʼIPA

9. ¿Jamüsü mojuka anajaa shiyaakua wayuu masheʼinsat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa?

9 Suluʼu wainma mma, eesü shiyaakua wayuu masheʼinsat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa suluʼu rewiisüta, telewisoot, Internet, sünain muusika, karaloukta otta aapajünüsü shia. Sünain tia, eeshii kojuyale na aainjiraakana akuwaʼipaa yarüttüsü. ¿Shiimainche nnojoluin mojuin maʼin anajaa tia? Nnojotsü shiimain. Na anajakana shia eeshii süpüla kiʼrain sünain aainjirawaa akuwaʼipaa yarüttüsü otta namülejüin nakorolo. Mapa eeshii süpüla kiʼrain naya sünain, jülüjüin naaʼin aainjaa kasa yarüttüsü, aʼülüjiraajeena namaa naʼwayuuse otta eeshii süpüla nooʼulaajiraain (Roma 1:24-27; Éfeso 4:19). * Tü kiʼraakat sünain amaʼüjirawaa akuwaʼipaa müsü aka saaʼin tü kansetkat naashin wanee wayuu ekirajaaka sünain tia, müshi nia: «Miyoʼu müsü shiʼipaʼaya, oʼunanajüsü otta mepisat».

Anasü shiʼitaanüle tü Interneekat eere eein wayuu piichipaʼa

10. ¿Jamüsü süpüla waainjüin tü sümakat Santiago 1:14, 15? (Paashajeʼera tü pütchikat « Tü taainjakat süpüla wuleinjachin taya».)

10 Jülüjeesü waaʼin tü pütchi suluʼukat Santiago 1:14, 15: ‹¿Kasa kaainjaleeka atüma wane wayuu? Süka noonooin sümaa tü kasa mojusü keeʼireekat naaʼin. Naaʼinrüle tü mojusü keeʼireekat naaʼin, kaainjalaa tia. Je nnojoire nuuʼulaain suulia kaainjalaa, oukteechi›. Süpüla nnojoluin sülatüin wamüin tia, wayuʼlamaatajatü shia suluʼujee waaʼin. Weʼrüle shiyaakua wayuu masheʼinsat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa, ¿kaseerü waainjaka? Ooʼulaamaatüinjana waya suulia weʼrajüin shia, wayokojooinjatü tü computadorkat otta waʼwanajaainjatü tü wanajakat suluʼu telewisoot. Waainjüinjatü kasa eeka eein süpüla nnojoluin suluʼuin wekii aainjaa kasa yarüttüsü otta suulia woonooin sümaa (Mateo 5:29, 30).

11. ¿Kasa waainjüinjatka jülüjüle waaʼin kasa mojusü?

11 Niʼraajüin maʼin Je’waa tü wakuwaʼipakat woulia. Makalaka nümüin wamüin: ‹Juuʼulaa suulia aʼluwajirawaa akuwaʼipaa, [yarüttaa, keeʼirewaa aaʼin aainjirawaa akuwaʼipaa, NM] keeʼireein jaaʼin tü mojusükat, jee washirüü sünain müin aka saaʼin jümaleiwase› (Colosas 3:5). Kapüleesü maʼin wachecherüin waaʼin. Akatsaʼa, nükaaliinjüin waya chi Washi iipünaajachikai aika apüla waya (1 Pedro 5: 7). Sutuma tia, arütkaamaatüinjana waya nünainmüin jülüjüle waaʼin kasa mojusü, wachunta nümüin Maleiwa ‹tü nütchinkat› otta jülüja waaʼin waneeirua kasa anasü (2 Corinto 4:7, TNM; 1 Corinto 9:27; paashajeʼera tü pütchikat « ¿Jamüsü süpüla tooʼulaain tü kasa mojusü kiʼrakat anain taya?»).

12. ¿Kasa wayuu tü waaʼinkat? ¿Jamüsü waaʼinmajüinjatka shia?

12 Müshi Salomón: ‹Suulia süpüshuaʼa kasa paaʼinmaja tü paaʼinkat, süka kateerüin poʼu sutuma› (Proverbios 4:23, TNM). ¿Kasa wayuu tü waaʼin waaʼinmajüinjatkat? Shia süpüshuaʼa tü suluʼukat waaʼin. Tia, shia niʼraka Je’waa süpüla katüin woʼu waneepia nutuma, nnojotsü shiain tü weeʼiyatakat. Müsü mapüleekai saaʼin, akatsaʼa nnojotsü meeʼerain shia. Süpüla waaʼinmajüin tü waaʼinkat washatüinjatü nukuwaʼipa Job, nnojoluinjachi eirakaain nia naashin sümüin wanee jierü sümaa nümaʼüjiraweein (Job 31:1). Müinjatü wanüiki maʼaka naaʼin chi eeʼirajüikai: «Nnojo piirakeʼerüin taya sümüin tü kasa nnojotkat kasain anain apüla» (Salmo 119:37, TNM)

TÜ KASA MOJUSÜ SÜNEEKAKAT DINA

13. ¿Jarat tü kanüliakat Dina? ¿Jamüsü mojuka tü saainjakat süneekapa na saʼaleewainkana?

13 Maʼaka wekirajaain sünain ekirajaaya 3, eesü süpüla anain jee mojuin wakuwaʼipa natuma na waʼaleewainkana (Proverbios 13:20; 2 Corinto 6:14). Tia, alatüsü sümüin Dina, tü nüchonkat Jacob (Génesis 34:1, TNM). Mayaapejeʼe shikirajünüin sünain kasa anasü, aʼaleewajaasü sümaa jieyuu kepiaka Canaán. Na kepiakana chaaʼaya amaʼüjiraashii nakuwaʼipa maʼaka naaʼin na kepiakana Moab (Levítico 18:6-25). Sutuma tia, ¿jamüsüjeʼe nanüiki na tooloyuukana neʼrapa Dina? «Süchekala saaʼin süinkaanüin amaa» müshiijeʼe naya. Müsia nünüiki Siquem, ‹chi kojutukai noulia napüshua na nüchonniikana Hamor› (Génesis 34:18, 19).

14. ¿Kasa alataka sükajee tü kasa mojusü süneekakat Dina?

14 Mapa, shiʼraajaka Dina Siquem. Tü süchajaakat nnojotsü shiain sümaʼüjiraain sukuwaʼipa. Tia, shia nüchajaaka Siquem. Soʼu wanee kaʼi, naainjiraweeka maʼin nukuwaʼipa «nütaüjaakalaka shia», mayaapejeʼe saʼalijiraain nuulia. Naainjüin tia, maʼaka naaʼin noʼutku na kepiakana Canaán. Mapa, ‹kamalainkalaka shia nümüin je nuʼwayuuseka shia›, akatsaʼa ayatüsia mojuin tü naainjakat (Génesis 34:1-4). Amojujaasü sukuwaʼipa Dina süka saʼaleewain wayuu mojulaashii, mojusü nakuwaʼipa süpüshi, mojusü naaʼin otta japüishii naya sutuma (Génesis 34:7, 25-31; Galacia 6:7, 8, TNM).

15, 16. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla kekiin maʼin waya? (Paashajeʼera tü pütchikat « Pütchi süpüla wasakirüin waaʼin».)

15 Sükajee mojuin sukuwaʼipa Dina sütüjaaitpa aaʼu mojuin tü saainjakat. Akanasaʼa wayakana, nnojotsü müinjatüin wakuwaʼipa. Aishi wapüla Je’waa, müsüjeseʼe woonooin sümüin nünüiki, maʼaka saaʼin «namaain [waya] wayuu eeka kekiin maʼin» (Proverbios 13:201, TNM). Woonoole waneepia nümüin Maleiwa watüjaajeerü aaʼu tü nüchuntakat süpüla waainjüin «tü kasa anasükat» otta nnojoleerü mojuin wakuwaʼipa (Proverbios 2:6-9, TNM; Salmo 1:1-3).

16 Kekiishii süpüla aainjaa kasa nutuma Maleiwa napüshuaʼa na achekakana shia. Süpüla tia, aashajaainjana waya nümaa, wekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat otta tü naapakat wamüin chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin (Mateo 24:45; Santiago 1:5). Otta müsia, nnojotsü yaletüinjatüin waaʼin otta wacheküinjatü tü sümakat tü Wiwüliakat (2 Reyes 22:18, 19). Süpüla watüjaain saaʼu tia, jülüja waaʼin tüü: watüjaa aaʼu emeejülüin otta kashapajaaralüin tü waaʼinkat (Jeremías 17:9). Akatsaʼa wachiaanapa jee wakaaliinjünapa, ¿wacheküin shia sümaa nnojoluin pülayaain waaʼin? ¿Wooʼulaataapa shimeejüin waya tü waaʼinkat?

17. ¿Kasa eeka süpüla alatüin nümüin wanee wayuu sümaa nüchon? ¿Kasa eeka süpüla nüküjüin sümüin tü nüchonkat?

17 Jülüja waaʼin tüü: eeshi wanee wayuu nnojoika ajütüin nüchon sünain awaraijawaa nümaa wanee jimaʼai anoujüshi, aluʼusaʼa eere wayuu oʼunaka namaa. Sümaka tü nüchonkat: «Nnojoleena waya aainjüin kasa mojusü, taataa». Aishi Je’waa süpüla tü majayütkat otta aainjeesü shia kasa anasü, akatsaʼa saainjüle tia, ¿shiimain ‹kekiin maʼin› shia otta eesü saaʼin ‹suulia suʼluwajiraain sukuwaʼipa›? ¿Shiataapa ‹saainjüin tü sümakat tü saaʼinkat›? (Proverbios 28:26, TNM.) Eesü sotule waaʼin waneeirua pütchi suluʼuka tü Wiwüliakat akaaliinjeechika chi wayuukai süpüla naashajaain sümaa tü nüchonkat (paashajeʼera Proverbios 22:3; Mateo 6:13; 26:41).

NIYOUKTÜIN JOSÉ NUʼLUWAJIRAAIN NUKUWAʼIPA

18, 19. ¿Kasa eejiraaka amaa José? ¿Kasa naainjaka süpüla eejiraain nia?

18 Eesü süpüla washatüin nukuwaʼipa wanee jimaʼai aika apüla Maleiwa otta ayouktaka aʼluwajirawaa akuwaʼipaa. Chia nia José, suwala Dina naaʼu süshi (Génesis 30:20-24). Niʼrüin jintüliiwaʼaya tü alatakat sutuma saainjala tü nuwalakat. Sükajee sotuin naaʼin tü alatakat sümüin Dina otta keeʼireein naaʼin ayatüin alin nüpüla Maleiwa, sükaaliinjüin nia soʼu wainma juya chaaʼaya Egipto wanaa sümaa «kojuyatuain sünüiki nümüin» nuʼwayuuse chi nülaamainkai shiiʼiree süinkaain nümaa. Süka achepchieein nia, nnojotsü süpüla nüpütüin tü niʼyataainkat otta nuʼunüin chejee. Tü naainjakat shia meimmoluin otta kekiin maʼin nia süpüla eejiraain sümaa tü alatakat nümüin. Niyouktawalin naainjüin tü süchekakat tia jietkat otta mapa, nuwataaka sümaʼanajee (Génesis 39:7-12).

19 Wasakira waaʼin: ¿ayatüshijeʼe oonooin José nümüin Maleiwa jülüjüle naaʼin weinshi tia jietkat otta müle chakai naaʼin sümaa sünain amaʼüjirawaa nukuwaʼipa? Nnojoishijeʼe oonooin. Niyouktüin José jülüjüin naaʼin kasa yarüttüsü otta kojutüsü maʼin nümüin nukuwaʼipa nümaa Je’waa. Niiʼiyatüin tia, wanaa sümaa nümüin sümüin nuʼwayuuse Potifar: ‹Taashitpa tapüla süpüshua kasa nütüma chi talaamainkai. Piajaʼa neʼe nnojotka taashin tapüla saaʼu nuʼwayuusein pia. ¿Jamataalainjachika taya süpüla taaʼinrüin wane kasa eekai mojuin maʼi nuʼupala Maleiwa?› (Génesis 39:8, 9).

20. ¿Kasa naainjaka Je’waa nüpüleerua José?

20 ¡Talatüshi maʼin Je’waa süka noonooin waneepia José nümüin, mayaapejeʼe wattain nia suulia nüpüshi! (Proverbios 27:11.) Mapa, püreesaka José, akaisaʼa niyuʼlüin nia Je’waa. Aluwataaishi nia nutuma Faraón otta sülaülashi eküülü Egipto (Génesis 41:39-49). Tü naainjakat Je’waa nüpüleerua shiiʼiyatüin shiimain tü sümakat Salmo 97:10, TNM: «Jia aikana apüla Je’waa, jüleraja tü kasa mojusükat. Niakai naaʼinmajüin na waneepiakana nümaa, nükaaliinjüin naya noulia na mojulaashiikana».

21. ¿Kasa naainjaka wanee jimaʼai chejeʼewai África süpüla ayatüin noonooin nümüin Maleiwa?

21 Maʼaka naaʼin José, wainma na anoujüshii oonookana sümüin pütchikat tüü: ‹Jiyoukta tü mojusükat süpüleerua jaaʼinrüin tü kasa anasükat› (Roma 12:9). Naashin wanee jimaʼai chejeʼewai África, nnojotsü japülin wanee majayülü koleejiasü nümaa süpüla süküjüin nümüin suʼluwajiraajeerüin sukuwaʼipa nümaa nüküjüle sümüin shiyaawajia wanee nuumero isasü süchiki. Müshi nia: «Tayouktatüjülia tü sümakat. Süka ayatüin toonooin nümüin Maleiwa, kojutüsü tatuma takuwaʼipa suulia kasa eeka eein». Shiimain eein süpüla ‹talatüin waaʼin palit juya [motsomüin] saʼaka kaainjalaa›, akatsaʼa tia, eesü kasa mojusü sutuma (Hebreokana 11:25). Otta nnojotsü antapünaain shia sünain tü talataa aapüneetkat wamüin waneepia süka woonooin nümüin Je’waa (Proverbios 10:22).

NÜKAALIINJÜIN WAYA CHI WASHI AMÜLIAJÜIKAI

22, 23. (1) ¿Jamüshii wamaka nnojoluin amülouilin wanee wayuu saʼaka naainjala? (2) ¿Jaralii na nükaaliinjakana aka waya Je’waa?

22 Süka kaainjaraliin waya, eejiraainjana waya süpüla wasünneʼerüin woulia tü kasa mojusü wachekakat otta waainjüinjatü tü nüchuntakat Maleiwa (Roma 7:21-25). Nütüjaa aaʼu Je’waa tia, süka ‹sotuin naaʼin sümamülain mma waya› (Salmo 103:14, TNM). ¿Jama waainjüle kasa mojusü maʼin? ¿Mepisatche shia? Nnojo. Shiimain mojeerüin wakuwaʼipa sutuma waainjala, maʼaka naaʼin David. Akaisaʼa Maleiwa yapashi süpüla ‹nülatirüin waainjala woulia›, wayaawajaale suulia otta ‹waküjüle süchiki› (1 Juan 1:9; Santiago 5:16; Proverbios 28:13).

23 Nükaaliinjüin waya Je’waa nakajee na laülaashiikana, ‹nüsülajala› naya wamüin, yapashii süpüla nakaaliinjüin waya otta naainjeein shia (Éfeso 4:8, 11, 12; Santiago 5:14, 15). Kaainjarale waya, nakaaliinjeena waya süpüla sünouktaain wakuwaʼipa nümaa Maleiwa otta naküjeerü tü waainjüinjatkat süpüla nnojoluin kaainjalain waya piantua. ¿Jarat shia? Shia ‹kekiinjanain maʼin› waya. (Proverbios 15:32, TNM.) ¿Jamüsü süpüla waainjüin tia münakat wamüin?

TÜ WAAINJÜINJATKAT SÜPÜLA ‹KEKIIN MAʼIN WAYA›

24, 25. (1) ¿Kasa naainjaka chi jimaʼai saashajaakai achiki Proverbios 7:6-23 süka ‹maaʼin› nia? (2) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla «kekiin maʼin» waya?

24 Aashajaasü tü Wiwüliakat nüchiki wanee wayuu «maaʼinsai» otta wanee «kekiikai maʼin» (Proverbios 7:7, TNM). Chi wayuu «maaʼinsaikai» nia chi nnojoikai ayaawatüin saaʼu wanee kasa otta nnojoika alaüleʼerüin naaʼin, sutuma nnojoluin laülaain naaʼin sünain anoujaa otta nnojoluin kakaliaichin nia sünain. Makalaka jooin nia süpüla kaainjalaa maʼaka naaʼin chi jimaʼai saashajaakai achiki Proverbios 7:6-23. Chi wayuu «kekiikai maʼin» nia chi jülüjakai aaʼin tü suluʼukat naaʼin, sutuma tia ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat weinshi otta aashajaashi nümaa Je’waa. Mayaapejeʼe nnojoluin lotuin maʼin nukuwaʼipa nücheküin talatüin Je’waa sümaa tü jülüjakat otta tü keeʼireekat naaʼin. Sükajee tia, niiʼiyatüin ‹aijiraain nia nüpülajiraa› otta ‹aneesü nukuwaʼipa› (Proverbios 19:8, TNM).

25 Wasakira waaʼin: «¿Shiimain maʼin tamüin anain tü nuluwataakat anain Maleiwa otta taainjüle shia talateerü maʼin taaʼin sutuma?» (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Nnojorüle müin shia, ¿kasa waainjüinjatka? Jülüjüinjatü waaʼin tü kasa mojusü eekat sutuma moonooin waya nümüin Maleiwa. Otta müsia, choʼujaasü ‹wayaawatüin saaʼu anain Je’waa›, sükajee waainjüin tü nümakat otta weʼitaain suluʼu wekii kasa anasü, kasa eeka shiimain, lotoko atuma wakuwaʼipa, wuleka atuma waaʼin, kamalainka wamüin jee waʼwaataaka aaʼu (Salmo 34:8, TNM; Filipos 4:8, 9). Waʼyataale maʼin süchiirua tia, aijeechi maʼin wapüla Maleiwa, kojuteerü wamüin tü anakat nümüin otta walerajeerü maʼin süpüshuaʼa tü nülerajakat. Soto waaʼin José. Nnojoishi pülashin nia, akatsaʼa ‹eesü naaʼin suulia aʼluwajirawaa akuwaʼipaa›. Naainjüin tia süka nuuʼulaain nuʼunirüin nia Je’waa waneepia otta nüchecherüin naaʼin. Waainjüinjatü tia (Isaías 64:8).

26. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü piamasükat ekirajaaya süchikumüinkat tüü?

26 Soto waaʼin nnojoluin miʼiraain tü nükorolokot wanee toolo otta wanee jierü. Tia, naapüin Je’waa namüin na kaʼwayuuseshiikana süpüla kachoin naya otta naainjiraain nakuwaʼipa (Proverbios 5:18). Sünain tü piamasükat ekirajaaya süchikumüinkat tüü, wekirajaajeerü anain tü nümakat Je’waa süchiki tü kaʼwayuuseekat.

^ püt. 4 Eeshii maʼaka miit ‹na laülaashii› noʼutakana aaʼin nekiipüʼü na israeliitakana otta ayaawajünüshii naya suluʼu Números namaa na wayuu nuʼutakana aaʼin Je’waa (Números 25:4, 5).

^ püt. 7 Aküjünüsü tü sünainpünaakat tü yarüttaakat otta tü maapülinwaakat sünain aaʼinraa kasa mojusü suluʼu tü pütchikat «Nasakitka anain na wayuukana», suluʼu La Atalaya ojuʼitaka juulioʼu 15, 2006, nashajalaka na aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa.

^ püt. 9 Aashajaana achikirü tü amülejaakat akoroloo suluʼu tü pütchikat «Ooʼulaanajatü tü amülejaakat akoroloo».