1, 2. ¿Jasa skʼulan ja Balaam bʼa sjomo ja xchonabʼ ja Dyosi?

JA LUKBʼUMAN chayi wa xwaj ja bʼa lugar wa snaʼa oj slukbʼuk jun tikʼe chay. Wa stsaʼa ja swaʼel oj spay ja chayi sok wa sjipa ja yansuelo bʼa jaʼ. Wa smajlay jutsʼin, yajni wa xyabʼ wanxa sjokjel ja chayi, tixa wa sjoko ja yansuelo sok wa xya eluk ja chayi. Jel xgustoʼaxi, pes snaʼani lek stsajel ja swaʼel ja chayia.

² Ja bʼa jabʼil 1473 bʼajtanto bʼa styempo ja Jesús, jun winik sbʼiʼil Balaam jachtikni skʼulan jastal ja lukbʼuman chayi. Wani skʼana ja xchonabʼ ja Dyos akoʼuke bʼa strampa, ja yeʼnleʼi tini wane jijlel bʼa slajanil ja slujmil Moab, sok ojxta ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ama ja Balaam sjeʼa sbʼaj kʼotel aluman bʼa Jyoba, kechan wa skʼana ay jas oj ajukyi bʼa oj yixtalaʼuk ja israʼelenyo. Pe mini snaʼa jas oj skʼuluk, yujni ja Jyoba mi kechan stima, cha tʼenji bʼa oj yayi slekilal ja xchonabʼi. Pe yuja jaxta wajel skʼujol ja stsʼakoli, mini kan telan skʼabʼ. Spensaraʼan, ta bʼobʼyuj ja israʼelenyo oj koʼuke bʼa jun chaʼan mulal, ojni kʼulajuke kastigar yuja Dyosi. ¿Jas trampaʼil ya makunuk? Jani ja tsamalik akʼixuk bʼa Moab (Números 22:1-7; 31:15, 16; Apocalipsis 2:14).

3. ¿Janekʼ koʼye soka strampa ja Balaam?

³ ¿Lajxi maʼ yuj soka strampa skʼulani? Jelni lek lajxiyuj,  pes jitsan mil israʼelenyo loʼlajiye sok sleʼa «smule soka ixuke bʼa Moab». Cha kʼotni yaweyi stoyjel ja kʼulubʼal dyosik bʼa Moab, june ja bʼa dyosik jaw tey ja Baal bʼa Peor, jun dyos bʼa bʼaʼalanum, sok wa xyaweyi stoyjel koʼel mulal sok ixuk winik. Yuja jach skʼulaneʼi, 24,000 winike chamye ja yajni ojxa ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. ¡Jelni xiwela sbʼaj ja jas ekʼi! (Números 25:1-9.)

4. ¿Jas yuj koʼye mulal jitsan mil israʼelenyo?

⁴ ¿Jasa ijiye och ja bʼa wokol it? Jani jastal ay ja skʼujole jitsan israʼelenyo. Kʼe sjeʼe jun smodoʼe bʼa mi lekuk ja yajni kʼe yawekan ja Jyoba, sok mini julskʼujole ja jasa kʼulajiyileʼi: bʼa aji eluke bʼa Egipto, aji swaʼele ja bʼa takin kʼinal sok talnajiye bʼa oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Hebreos 3:12). Ja jekabʼanum Pablo ajyi tʼabʼan skʼujol sbʼaja wokol it yajni yala: «Mi ni sbejuc oj lee ja jmultic soc ja ixuquei. Jach scʼulan jitzan ja yenlei iday, quechan jun cʼacʼu, chamye veintetres mil» (1 Corintios 10:8). *

5, 6. ¿Jastal wa skoltayotik sbʼaja mulal koʼye ja israʼelenyo yajni ti aye ja bʼa lajan kʼinal bʼa slujmil Moab?

⁵ Ja yaʼtijumotik ja Dyosi ayotik bʼa jun wokol oj slajtik  ja jastal wa xtax bʼa sjuʼunil Números. Pes ojxtani ochkotik bʼa jun Luʼum Kʼapubʼal, bʼa masto jel chaʼanyabʼalil yuja bʼa tyempo jaw (1 Corintios 10:11). Ayotik bʼa jun tyempo bʼa jaxta wajel skʼujole ja koʼel mulal sok ixuk ma winik jastalni ja swinkil bʼa Moab, pe masto jelxelxa. Chomajkil, jabʼil jabʼil jitsan jmoj-aljeltik wa xkoye mulal sok ixuk ma winik, junxta jastal ekʼ sbʼaje ja israʼelenyoʼiki (2 Corintios 2:11). Jastal skʼulan ja Zimrí, bʼa mi kʼixwi yiʼaj och jun akʼix bʼa Madián ja bʼa wane jijlel ja israʼelenyo sok ya ochuk ja bʼa skarpaʼi, jachtikni wa skʼulane jujuntik ja bʼa jtyempotiki wani skichawe ja matik tey bʼa kongregasyon bʼa koʼel mulal (Números 25:6, 14; Judas 4).

⁶ La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkila jach wan ekʼel jastal ja bʼa slajanil bʼa slujmil Moab? ¿Wanxa maʼ xkila ja jtsʼakol wanon smajlajeli, ja yajkʼachil luʼumkʼinal jelxa mojani?». Ta jachkʼa, la jkʼultik ja janekʼ xbʼobʼi bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi sok skʼuʼajel ja mandar it: «Jipahuic xa can jun lado ja sleejel ja mulal soc otro ixuqui [ma winiki]» (1 Corintios 6:18).

7. ¿Jas wa stojolan ja bʼa Biblia ja slejel mulal sok ixuk winik?

⁷ Ja bʼa Biblia, ja yaljel koʼel mulal sok ixuk ma winik (bʼa griego pornéia) jani kʼotel spetsanil tikʼe koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi nupaneluke bʼa ley jastalni wa xyala ja Biblia. Ja bʼa tojol-abʼal stajel tiʼal ja it kʼixwelani sbʼaj, pe tʼilan oj cholxuk jaman lek, bʼa jachuk mi oj jkʼuluktik ja jastik mi lek xyila ja Dyosi. Ja it ti chʼikan ja slejel pilan ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja snupi, ja maʼ wa xchono ja skwerpo sok slejel smule jun akʼix sok jun kerem bʼa mi nupaneluke. Chomajkil, ti chʼikan ja yixtalajel ja swinkile jun ixuk ma winik soka stiʼeʼi (sexo oral) ma tajnel bʼa stop jun ixuk ma winik (sexo anal) sok yixtalajel ja swinkile jun ixuk ma winik soka skʼabʼeʼi bʼa mi nupaneluke. Sok spetsanil ja jas kalatikta junxta wa stojolan  ta jach wa skʼulane sok smoj ixukile ma smoj winikile ma sok jun chante. *

8. ¿Jas swokolil oj yile ja matik wa sleʼa smule sok ixuk ma winik?

⁸ Ja Biblia wa xyala: ja matik wane slejel smule sok ixuk ma winik mi xbʼobʼ ajyuke ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi sok mi oj staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida (1 Corintios 6:9; Apocalipsis 22:15). Cha ojni yile jitsan swokolil. Pe mi kechan wa xkan tʼabʼtʼunuk ja skʼujoleʼi, ja mi lek xyabʼ ja jastal wa xtaxyeʼi soka mixa sjipa skʼujole soka tuki, cha ayni abʼal kʼumal ja bʼa snupaneleʼi, wa x-ajyi yuntikile ama mi skʼanawe, wa xtajiye chamel ma ayni wa xchamye (kʼuman ja Gálatas 6:7, 8). ¿Jas yuj wajel bʼa jun bʼej bʼa jel xyiʼajan wokol? Jitsan mini spensarane ja swokolil oj ekʼ sbʼaje yajni wa xkʼeyetʼan skʼulajeli, june ja bʼa it jani skʼeljel ixuk winik bʼasane.

9. Jastal wa xyalawe jujuntik, ¿meran maʼ ja skʼeljel ixuk winik bʼasane mi xjomwani? Cholo.

⁹ Bʼa jitsan chonabʼ, ja sjejel ixuk winik bʼasane chikanxta bʼaya: bʼa rebistaʼik, bʼa telebisyon, bʼa Internet sok bʼa kʼin. * Pe jastal wa xyalawe jujuntik, ¿meran maʼ ja mi xjomwani? Mi tʼun meranuka. Ja maʼ wa skʼela ma wa smaklay bʼa kʼin wani x-ijiye och bʼa mixa xyawekan yixtalajel ja swinkileʼi jach sok skʼabʼe ma sok pilan jasunuk (masturbación) sok wa x-okʼ skʼujole «ba oj scʼuluque ja jas jex cʼancʼoni ja scuerpoei». Wa xbʼobʼ kaltik, jaxta wajel skʼujole yijel  ixuk ma winik, kʼankʼunel skʼulajel jastik jelxelxa ja smaloʼili, kʼeʼel abʼal kʼumal, sok ayni wa x-ijiye och bʼa skʼutsjel ja snupaneleʼi (Romanos 1:24-27; Efesios 4:19). * Jun winik bʼa wa skʼulan estudiar sbʼaja matik jaxta wajel skʼujol yijel ixuk ma winik yala ja it ojbʼi slaj jastal ja canceri: «Mi xkʼot tekʼan ja skʼiʼelali soka spojxelali, jel jujuntik ekʼele ja mi x-ipaxi, sok jelni wokol yajnajel sok xchʼayjel».

10. ¿Jastal oj katik makunuk ja rason bʼa Santiago 1:14, 15? (Cha kʼela ja rekwagro « Ja jastal kuchkuj bʼa ajyel sak sok asyado».)

¹⁰ Tʼilan oj katik tʼabʼan jkʼujoltik ja yaljelik bʼa Santiago 1:14, 15: «Jaʼ mismo ja jcʼujoltiqui huas scʼana oj slee ja jmultiqui. Jex cʼancʼoni juntiro. Jayuj cuando huax lea jmultiqui, yuj ni ti ni ay ja ba jcʼujoltica. Y ta huan cʼax cʼulantic seguir  ja huax lea jmultiqui, toj jchʼayelaltic». Bʼa mi oj ekʼuk ja it, ¿jas oj jkʼultik yajni wa x-och kʼankʼunukujtik skʼulajel bʼa mi lekuk? Lani jleʼtik modo jas oj jkʼultik bʼa yajel eluk wego ja bʼa jpensartiki. Jun sjejel, ta jtʼaspuntik sjejelik bʼa wa xyaʼa gana koʼel mulal sok ixuk ma winik, ¿jas oj jkʼultik? La jsutik wego ja jsatiki, stupjel ja computadora, ma stukbʼesel ja kanal bʼa telebisyon. Chikani jas oja kʼuluk, pe jani bʼa mok jaka pensar bʼa mi lekuk bʼajtantoyuj oj skʼuluka ganar sok oj ya koʼan luʼum (kʼuman ja Mateo 5:29, 30).

11. Yajni xjak jpensartik bʼa mi lekuk, ¿jastal oj jetik wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba?

¹¹ Ja Jyoba masni wa snaʼa ja jastal mero kʼotelotiki yuja jastal wa xnaʼa jbʼajtik ja keʼntiki. Ja yuj, wa skʼanakitik: «Tʼilan oj chʼaytic snaajel spetzanil ja smaloil ja jcʼujoltiqui. [...] Sbej oj chʼay jcʼujoltic jastal huax lea otro ja jcheumtiqui soc spetzanil ja cosa jel quistal ja jastal jahui. Mi sbejuc huax ocʼ jcʼujoltic [...], ja jas ahuiojexi, huan nix huaahuex och diosila» (Colosenses 3:5). Jelni wokol bʼa keʼntik ja it. Pe ajuluka kʼujol, ojni bʼobʼ jkʼantikyi jkoltajeltik ja jTatik Dyos maʼ jel syajtayotik sok jel spasensya jmoktik (Salmo 68:19). Ja yuj, yajni xjak jpensartik bʼa mi lekuk, la jkʼantikyi bʼa orasyon ja Dyosi bʼa aya «ja quipti[ki]», sok la jkʼujoluktik bʼa spensarajel pilan jasunuk (2 Corintios 4:7; 1 Corintios 9:27; kʼela ja rekwagro « ¿Jastal oj kakan ja jas mi lek kʼajyel wa xkʼulani?»).

12. ¿Jasa kʼotel ja ‹jkʼujoltiki›, sok jas yuj tʼilan oj jtalnatiki?

¹² Ja mandaranum Salomón, ja maʼ jel bibo, yala: «Bʼa spetsanil ja jastik junuk oja talna, talnay jawa kʼujoli, yujni ti tiw wa x-el ja jsakʼaniltiki» (Proverbios 4:23). ¿Jasa kʼotel ja ‹jkʼujoltiki› tʼilan oj talnaytiki? Jani ja jas ay ja bʼa jkʼujoltiki, ja jastal kʼotelotik ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Ja Jyoba mi jaʼ wa xyila ja jplantatiki, jani ja ‹jkʼujoltiki› bʼa oj yil ta oj jtatik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida. Ja it smeranilniʼa, sok mi tajnel abʼaluk. Bʼa oj jtalnay ja jkʼujoltik, la jtsajlatik ja jas skʼulan ja Job, bʼa yaʼa jun akwerdo soka sati bʼa mi oj skʼel jun ixuk bʼa oj  okʼ skʼujol (Job 31:1). Jastal skʼulan ja tsʼebʼanumi, la katikyi orasyon jachuk ja Dyosi: «Sutu ja jsat bʼa mok skʼel ja jas mi xmakuni» (Salmo 119:37).

13. ¿Machunkiluk waj ja Dina, sok jas yuj mi lekuk ja jastal stsaʼa ja yamigoʼiki?

¹³ Jastal kilatik ja bʼa kapitulo 3, ja kamigotiki ayni wa xkichwaniye skʼulajel bʼa mi lekuk ma bʼa lek (Proverbios 13:20; kʼuman ja 1 Corintios 15:33). Jachni wa sjeʼa ja jas ekʼ sbʼaj ja Dina, ja yakʼix ja Jacob. Anima jejiyi skʼulajel ja bʼa lek man yal xchʼinil, taji sboboʼil slejel yamigaʼik soka akʼixuk bʼa Canaán. Jastalni ja swinkil ja Moab, ja swinkil Canaán jel naʼubʼal sbʼaje ja wa sleʼa smule sok ixuk winik (Levítico 18:6-25). Ja yuj, ¿jasa oj spensaraʼuk chikan maʼ winikil yajni xyilawe ja Dina? Jelni wego oj sloʼlaye ja Dina. Sok june ja bʼa winik jaw jaʼa Siquem sok «yeʼnani ja mas kisubʼal ja bʼa snaj ja stati» (Génesis 34:18, 19).

14. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Dina yuja mi lek stsaʼa ja yamigoʼiki?

 ¹⁴ Ekʼa tyempo, ja Dina snaʼa sbʼaj ja Siquem. Bʼobʼta ja Dina mini waj skʼujol oj koʼ mulal soka Siquem. Pe ja Siquem jachni skʼulan jastal ja swinkil Canaán yajni wa skʼanawe oj yiʼe jun ixuk ma winik. Jun kʼakʼu, ama ja Dina mi skʼana, «ja yeʼn yiʼaj sok tarega stʼena bʼa waysok». Tsaʼan ja Siquem ‹kʼe skʼane›, pe ja jaw mini tukbʼi ja jas skʼulanyi ja Dina (kʼuman ja Génesis  34:1-4). Sok mi kechanta yeʼn yiʼaj wokol ja Dina. Yuja mini lek stsaʼa ja yamigoʼiki, xchʼikani bʼa wokol sok bʼa kʼixwelal ja spamilya (Génesis 34:7, 25-31; Gálatas 6:7, 8).

15, 16. ¿Jastal stajel ja meran biboʼili? (Kʼela ja rekwagro « Tekstoʼik bʼa oj jpensaraʼuktik».)

¹⁵ Bʼobʼta ja Dina tito snaʼa kʼinal yajni koʼta mulali. Pe ja matik wa syajtaye sok aye kʼuʼabʼal soka Jyoba mi yajnaluk jato oj snaʼe kʼinal yajni ekʼta sbʼaje jun wokol. Yuja wa skisawe ja Jyoba, ja yeʼnleʼi jani wa «[xbʼejyiye] soka matik wa spensaraʼan bʼajtanto yuj ay jas oj skʼuluk» (Proverbios 13:20a). Ta tolabida wala ajyitik kʼuʼabʼal soka Dyosi, ojni kʼot jnatik bʼaya ja lekil bʼeji, «ja sbʼejlalil ja bʼa leki», sok mini jel oj ekʼ jbʼajtik wokol (Proverbios 2:6-9; Salmo 1:1-3).

¹⁶ Ja Dyosi wa skʼapayi sbiboʼil ja matik wa skʼana. Pe bʼa oj jtatik, tʼilan oj katikyi orasyon sok spaklajel ja Biblia soka juʼunik wa xya eluk ja moso mas jel toj ayi (Mateo 24:45, YD; Santiago 1:5). Cha jel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik chʼin sok skisjel ja rasonik bʼa Biblia (2 Reyes 22:18, 19). Jun sjejel, jpetsaniltik wa xnaʼa ja jkʼujoltiki jel xchʼaykʼujolani sok mi xmajlani (Jeremías 17:9). Pe ja smeranilxa, yajni wala tuljitik rason sok wala koltajitik, ¿chʼin maʼ wa xkaʼa jbʼajtik sok wan maʼ xkisatik ja rasoniki, ma wa xkaʼatikan ja jkʼujoltik a-sloʼlayotik?

17. ¿Bʼa jas wokol oj bʼobʼ stʼaspuk jun tatal soka yakʼixi, sok jastal oj ya yabʼ stojolil ja it?

¹⁷ Pensaran ja sjejel it: jun tatal mi skʼana oj eluk paxyal ja yakʼix sok jun kerem Taʼumantiʼ ta mikʼa ay smojeʼi. Ja akʼixi wa xyala: «Pe tat, ¿yuj maʼ mixa jipa kʼujol bʼa keʼna? ¡Mi jas oj jkʼultikon bʼa mi lekuk!». Ja akʼixi wani syajtay ja Jyoba sok mini ja wajel skʼujol ja jaw, pe ¿oj maʼ kaltik «wan bʼejyel sok biboʼil» sok mi maʼ wanuk ijel och bʼa oj koʼ mulal? ¿Ma oj kaltik wan tajel sboboʼil bʼa «wa sjipa skʼujol ja bʼa skʼujoli»? (Proverbios 28:26.) Sok bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik tuk rasonik bʼa Biblia bʼa oj koltajuk ja tatal bʼa oj ya yabʼ stojolil ja yakʼix sbʼaja it (kʼela ja Proverbios 22:3; Mateo 6:13; 26:41).

18, 19. ¿Jas wokol stʼaspun ja José, sok jasa skʼulani?

¹⁸ Tey kiʼojtik ja tsamal sjejel bʼa jun kerem bʼa jel syajta ja Dyosi sok spaka ajnel bʼa mi koʼ mulal. Jani waj ja José, ja smoj-alijel ja Dina pe pilan snane (Génesis 30:20-24). Ja yajni chʼinto, yila ja niwak wokol yiʼaj ja Dina. Soka jastik yila, soka wa skʼana ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, koltaji yajni ajyi moso ja bʼa Egipto soka xcheʼum ja yajwali ‹kʼakʼu kʼakʼu› sleʼa modo bʼa oj waysok. Pe yuja mosoʼayi, mini xbʼobʼ wajuk sok oj yakan ja yaʼteli. Tʼilani oj snaʼ jas oj skʼuluk sok mi oj xiwuk. Soka José jachni skʼulana, jitsan ekʼele mi yala oj wayuk soka ixuk jaw, pe kʼota sjutsʼinil man spaka ajnel (kʼuman ja Génesis 39:7-12).

¹⁹ Pe lekbʼi ja José jaxta waj skʼujol bʼa oj waysok sok spensarajel sbʼaja ixuk jaw, ¿oj maʼ bʼobʼ ajyuk tsats? Mini tʼusila. Mi kechan mi skʼana oj spensaraʼuk jastik bʼa kux, ja José jelni chaʼanyabʼalil waj bʼa yeʼna ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Jachni wa sjeʼa yajni yala yabʼ ja xcheʼum ja Potifar: «Ja kajwali [...] nake yaʼoj bʼa jkʼabʼ yibʼanal ja sjasbʼaji kechan soka weʼn miyuk, yujni xcheʼuma. Ja yuj, ¿jastal modo oj jkʼuluk ja chaʼan mulal it sok oj jleʼ jmul soka Dyosi?» (Génesis 39:8, 9).

20. ¿Jastal koltaji ja José yuja Jyoba?

²⁰ ¡Janekʼto gustoʼaxi ja Jyoba yajni yila ja José tsats ajyi kʼakʼu kʼakʼu, anima najat ay ja spamilya! (Proverbios 27:11.) Tsaʼan, ja José lutji preso, pe ja  Jyoba skolta bʼa aji eluk ja bʼa preso sok yeʼn kʼot ja bʼajtan tejkʼanubʼal sok ajyi xchol bʼa yiljel ja waʼelal bʼa Egipto (Génesis 41:39-49). Soka it wa sjeʼa merani lek ja jas wa xyala ja Salmo 97:10: «Ja weʼnlex matik waxa yajtayex ja Jyoba, ilkʼujolanik ja bʼa mi lekuki. Ja yeʼn wani stalnajel ja sakʼanil ja matik toj ayesoki; ja bʼa skʼabʼ ja matik malo ja yeʼn wani skoltay».

21. ¿Jastal sjeʼa jun kerem bʼa África bʼa toj ajyi soka Jyoba?

²¹ Jastal ja José, jitsan jmoj-aljeltik wani skʼuʼane ja mandar it: «Aa xa chʼayuc ja hua cʼujolex ja ba malo. Leanic xa ja ba lequi» (Romanos 12:9). Jun kerem bʼa slujmil África xcholo jasa ekʼ sbʼaj sok jun akʼix smoj eskwela bʼa skʼapa sbʼaj toj ekʼele bʼa oj wayuke lajan ta skoltay sok jun examen bʼa matemáticas. Ja keremi yala: «Mini tʼun jkʼana. Yajni toj ajyiyon soka Jyoba, jelni lek kabʼ ajyiyon, pes bʼa keʼna masni lek yuj chikan jasa». Ama june bʼobʼta oj yabʼ stsamalil ja mulali, pe ja jaw «ecʼum bej ita nia» sok wani xyiʼajan jitsan wokol (Hebreos 11:25). Cha mini oj slaje soka gustoʼil bʼa tolabida oj jtatik ta kʼuʼabʼal ayotik soka Jyoba (Proverbios 10:22).

22, 23. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ta jun jmoj-aljeltik sleʼa jun chaʼan mulal mi ti tikʼan kʼota? b) ¿Machʼa oj bʼobʼ koltajukyuj jun mulanum?

²² Yuja naka mulanumotiki, tʼilan wa xleʼatik modo bʼa mi oj skʼulkotik ganar ja jas mi lek wa xkʼankʼunikujtiki sok skʼulajel ja jas lek wa xyila ja Dyosi (Romanos 7:21-25). Ja Jyoba wani snaʼa ja it, pes «wa snaʼa tsʼubʼil luʼumotik» (Salmo 103:14). Pe ¿jaxa ta jel chaʼan ja jmultik jleʼatiki? ¿Ti maʼ tikʼan kʼotika? Miyuk. Ja smeranili ojni bʼobʼa wil ja swokolil, jastalni ekʼ sbʼaj ja David. Pe ja Dyosi tolabida ‹pwestoxta ay bʼa oj skʼulotik perdonar› ta wa sutxi jkʼujoltik sok ta wa xkalatik «claro ja jmultiqui» (Salmo 86:5; Santiago 5:16; kʼuman ja Proverbios 28:13).

²³ Chomajkil, ja Jyoba yaʼunej ja bʼa kongregasyon «winik jumasa‘» jastal majtanal, talnumanik bʼa tsaʼubʼale sok pwestoxta  aye bʼa oj skoltayotike (Efesios 4:8, 12, YD; Santiago 5:14, 15). Ta jleʼunejtik jun mulal, ojni skoltayotike bʼa oj cha ya tsatsbʼuke soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi sok oj ajyukujtik ‹snajel› bʼa mixa oj jkʼultik pilan ekʼele (Proverbios 15:32).

24, 25. a) ¿Jastal sjeʼa ja kerem wa staʼa tiʼal ja Proverbios 7:6-23 «mito tsʼikanuk ja spensari»? b) ¿Jastal oj bʼobʼ ajyuk ‹tsʼikan ja jpensartiki›?

²⁴ Ja bʼa Biblia wa staʼa tiʼal bʼa jun winik «mito tsʼikanuk ja spensari», sok bʼa june maʼ «tsʼikan ja spensari» (Proverbios 7:7). ¿Machun kʼotel ja winik «mito tsʼikanuk ja spensari»? Jani ja maʼ mi snaʼa stsajel jun jasunuk sok mi tsʼikanuk spensar, bʼobʼta mito xyabʼ lek stojolil ja jastal wa spensaraʼan ja Dyosi ma jelto yajkʼachil ja bʼa yaʼteltajeli. Ja yuj, masni wego oj bʼobʼ koʼ bʼa jun chaʼan mulal, jastal ja kerem wa staʼa tiʼal ja Proverbios 7:6-23. ¿Sok machun kʼotel ja winik «tsʼikan[xa] ja spensari»? Jani ja maʼ wa xchamskʼujol ja jastal wa xtax ja skʼujoli, sok ja yuj wa spaklay tolabida ja Yabʼal ja Dyosi sok orasyon. Soka janekʼ wa xlaxiyuj skʼulajel yuja mulanumi, wa xyaʼakan aya gustoʼaxuk ja Jyoba sbʼaja jas wa spensarani, ja jas wa skʼana, ja jas wa xjutbʼiji skʼulajeli soka skʼel sati. Jach wa sjeʼa «wa syajtay sbʼaj», ma skʼulajel jasunuk bʼa lek, sok wa skʼana oj «elkʼot lek» (Proverbios 19:8).

²⁵ La jobʼ jbʼajtik: «¿Jkʼuʼunej maʼ lek ja smandarik ja Dyosi jani mero stojola, sok ta jkʼulani jelni oj yaki gustoʼil?» (Salmo 19:7-10; Isaías 48:17, 18). Ta wa xkʼulantik tʼun dudar, ¿jasa oj jkʼultiki? Spensarajel ja swokolil oja wil ta mixa kisa ja sleyik ja Dyosi. Cha jel tʼilan «[yabʼjel] sok [yiljel] ja Jyoba jel lek», ajyelkujtik ja smeranili sok spensarajel jastik bʼa lek, jpensartik bʼa jastik meran, bʼa toj, bʼa mi kuxuk, bʼa tsamal sok bʼa stoyjelal (Salmo 34:8; Filipenses 4:8, 9). Maskʼa wa xkʼujolantik skʼulajel, masni wa xkʼi ja syajal jkʼujoltik soka Dyosi soka jastik wa syajtayi, sok ojni kilkʼujoluktik ja jastik wa xyilkʼujolani. La juljkʼujoltik bʼa José. Anima ja yeʼn mulanum jastal keʼntik, pe bʼobʼni spak ajnel bʼa mi ‹koʼ mulal›. ¿Jas yuj?  Yujni yaʼakan atojuk yuja Jyoba sok bʼa yajel gustoʼaxuk. Sok jachni oj cha jkʼuluk ja keʼntiki (Isaías 64:8).

26. ¿Jasa jel tʼilan oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo’ik jakumi?

²⁶ Mok chʼay jkʼujoltik ja Jyoba mi skʼulan ja jwinkiltiki bʼa kechan oj tajnukotisok, skʼulan bʼa oj bʼobʼ ya pojxukotik sok bʼa oj yabʼye stsamalil ja matik nupanelxa bʼa leyi (Proverbios 5:18). Ja xchabʼil kapitulo jakumi oj jpaklaytik jastal wa xyila ja Dyos ja nupaneli.