Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISAHLUKO 11

“Let Marriage Be Honorable”

“Let Marriage Be Honorable”

“Thaba ngomfazi wobutjha bakho” —IZAGA 5:18.

1, 2. Ngimiphi iimbuzo esizoyicabangela, begodu kubayini kufuze siyicabangele?

UTJHADILE? Nengabe kunjalo, umtjhadwakho mthombo wethabo, namtjhana uqalene neemraro emikhulu emtjhadwenakho? Wena notjhade naye kancani kancani nithoma ukungasatjhidelani? Ukghodlhelela ipilo yemtjhadweni kodwana awuwuthabeli? Nengabe kunjalo, kanengi uzizwa udanile ngombana isibopho somtjhado esifuthumeleko owakhe wasithabela sesipholile. NjengomKrestu, kwamambala ungakuthabela bona umtjhadwakho ulethe iphazimulo kuJehova, uZimu omthandako. Nokho, ubujamo oqalene nabo nje bungakubangela ukutshwenyeka nehloko ebuhlungu. Namtjhana kunjalo, ungaphethi ngokobana ubujamo oqalene nabo abusanathemba.

2 Namhlanjesi kukhona abantu abatjhadileko abamaKrestu abakhe bakghodlhelela imitjhado enganabo ubuhlobo obuqinileko ngomunye nomunye. Nokho, bafumana indlela yokuqinisa ubuhlobo babo. Nawe ungafumana ithabo emtjhadwenakho. Njani?

UKUTJHIDELA HLANU KWAKAZIMU NAKOTJHADE NAYE

3, 4. Kubayini abalingani bomtjhado bazokutjhidelana nengabe balwela ukutjhidela kuZimu? Tjengisa.

3 Wena notjhade naye ningatjhidelana nengabe nilwela ukutjhidela hlanu kwakaZimu. Kubayini kunjalo? Cabangela nasi isibonelo: Cabanga ngentaba ebanzi phasi—ibe mrhoswana phezulu. Indoda ijame phasi ngetlhagwini kungilapho umfazi ajame phasi ngakelinye ihlangothi lesewula. Bobabili bathoma ukukhuphuka. Lokha bobabili nebasesephasi kwentaba, bahlukaniswa libanga elide. Nokho, ngamunye nekakhwela aya phezulu ibanga eliphakathi kwabo liyancipha. Uyasibona isifundo esikhuthazako esibonelwenesi?

4 Imizamo oyenzako bona ukhonze uJehova ngokuzeleko ingamadaniswa nomzamo owenzako newukhwela intaba. Njengombana uthanda uJehova, sele uzama ngamandla ukungathi ukhwela intaba. Nokho, nengabe wena notjhade naye anisenakho ukutjhidelana, kungenzeka senikhwela emahlangothini angafaniko wentaba leya. Nokho, kwenzakani neniragela phambili ngokukhuphuka? Kuyavunywa bona ibanga elithileko linganihlukanisa ekuthomeni. Namtjhana kunjalo, nawulokhu wenza umzamo wokutjhidela kuZimu—ekukhuphukeni uye phezulu—wena nomlinganakho niyatjhidelana. Kwamambala, ukutjhidela hlanu kwakaZimu kusilodlhelo sokutjhidela kotjhade naye. Kodwana eqinisweni ungakwenza njani lokhu?

Neliberegiswako, ilwazi leBhayibhili linamandla wokuqinisa umtjhadwakho

5. (a) Ngiyiphi indlela eyodwa yokutjhidela kuJehova nakumlingani womtjhado? (b) UJehova uwuqala njani umtjhado?

5 Indlela eyodwa eqakathekileko enjengokukhuphuka, kukobana wena notjhade naye nilalele isiluleko esiphathelene nomtjhado esitholakala eLizwini lakaZimu. (AmaRhalani 25:4; Isaya 48:17, 18) Ngalokho-ke cabangela iphuzu elikhethekileko leseluleko elatjhiwa ngumpostoli uPowula. Wathi: “Ukuthathana akuhlonitjhwe ngibo boke.” (KumaHebheru 13:4) Kutjho ukuthini lokho? Ibizo ‘kuhlonitjhwe’ litjho bona into iyahlonipheka begodu iligugu. Leyo ngiyo kwamambala indlela uJehova awuqala ngayo umtjhado—uwuthatha njengoligugu.

INTO ENGAKUTJHUKUMISA—KUTHANDA UJEHOVA NGEHLIZIYO YOKE

6. Amezwi wesiluleko sakaPowula atjengisani ngomtjhado, begodu kubayini kuqakathekile ukukhumbula lokho?

6 Kuliqiniso, njengeenceku zakaZimu, wena notjhade naye senazi bona umtjhado uligugu begodu ucwengekile. UJehova ngokwakhe wathoma ilungiselelo lomtjhado. (Funda UMatewu 19:4-6) Nokho, nengabe nje uqalene neemraro emtjhadweni, ukwazi kwaphela bona umtjhado uhloniphekile akukaneli bona kunenze wena nomlinganakho niphathane ngethando nehlonipho. Alo-ke, khuyini ezokwenza bona wenze njalo? Tjhejisisa bona uPowula wasethula njani isihloko sokutjengisa ihlonipho. Akhenge athi, “umtjhado uyahlonipheka”; kunalokho, wathi, “ukuthathana akuhlonitjhwe.” UPowula bekangahlathululi umtjhado kwaphela; bekanikela isiyalo. * Ukukhumbula bona uPowula bekanikela isiyalo kungakurhelebha bona uvuselele ihlonipho ngomlinganakho. Kubayini kunjalo?

7. (a) Ngimiphi imiyalo eseMitlolweni okufuze siyenze, begodu kubayini? (b) Ngimiphi imiphumela emihle eza ngokulalela?

7 Akhe ucabange kwesikhatjhana bona uyiqala njani eminye imiyalo eseMitlolweni, njengomyalo wokwenza abafundi nofana umyalo wokuhlangana ndawonye ngomnqopho wokukhulekela. (Matewu 28:19; KumaHebheru 10:24, 25) Kuliqiniso, ukuzalisa imiyalo le ngezinye iinkhathi kungaba budisi. Abantu esibatjhumayezako bangaphendula ngendlela enganamusa, nofana umberego owenzako ungakwenza uzizwe udiniwe kangangobana ukuya emhlanganweni wobuKrestu kube budisi khulu. Nanyana kunjalo uragela phambili ngokutjhumayela umlayezo woMbuso begodu ube khona qobe emihlanganweni yobuKrestu. Akekho ongakuvimba—ngitjho noSathana! Kubayini kunjalo? Ngombana ithando lakho elisuka ehliziyweni ngoJehova likwenza bona ulalele imiyalo yakhe. (1 KaJwanisi 5:3) Kuba namiphi imiphumela emihle? Ukuhlanganyela emsebenzini wokutjhumayela nokuba khona emihlanganweni kukunikela ukuthula kwangaphakathi nethabo ngombana uyazi bona wenza intando kaZimu. Amazizo lawo, angavuselela amandlakho. (Nehemiya 8:10) Ngisiphi isifundo esisifunda la?

8, 9. (a) Khuyini engasitjhukumisela bona silalele isiyalo sokuhlonipha umtjhado, begodu kubayini? (b) Ngimaphi amaphuzu amabili esizowacabangela nje?

8 Njengombana ithando lakho ngoZimu likutjhukumisela bona ulalele umyalo wokutjhumayela nokuhlangana ndawonye nangaphezu kweenthiyo, ngalokho ithando lakho ngoJehova lingakutjhukumisela bona ulalele isiyalo esiseMitlolweni “ukuthathana akuhlonitjhwe” ngitjho nanyana lokho kungabonakala kubudisi. (KumaHebheru 13:4; AmaRhalani 18:29; UMtjhumayeli 5:4) Ukungezelela kilokho, njengombana umzamo wakho wokuhlanganyela ekutjhumayeleni nokuhlangana ndawonye uletha iimbusiso ezinengi ezivela kuZimu, ngalokho umzamakho wokuhlonipha umtjhadwakho uzokutjhejwa begodu uJehova awubusise.—1 KwebeTesalonika 1:3; KumaHebheru 6:10.

9 Ngalokho-ke, ungawenza njani umtjhadwakho uhlonipheke? Kufanele ubalekele imikghwa engonakalisa umtjhadwakho. Ukungezelela, kufuze uthathe amagadango azokuqinisa isibopho somtjhado.

BALEKELA IKULUMO NOKUZIPHATHA OKUNGAWUHLONIPHIKO UMTJHADO

10, 11. (a) Ngikuphi ukuziphatha okungawuhloniphiko umtjhado? (b) Ngimuphi umbuzo okufuze siwucabangele nomlinganethu womtjhado?

10 Esikhathini eside esadlulako umfazi omKrestu wathi: “Ngithandaza kuJehova bona angiphe amandla wokobana ngikghodlhelele.” Akghodlheleleni? Wathi: “Indodami ingihlaba ngamezwi. Kungenzeka ngingabonakali imikghubuko, kodwana amezwayo ahlabako anjengokuthi ‘Umthwalo!’ ‘Awusililitho!’ alimaza ihliziywami.” Umfazi lo uveza indaba ekufuze iyelelwe khulu—ikulumo ezwisa ubuhlungu emtjhadweni.

11 Qala bona kudanisa kangangani lokha abalingani ekhayeni lamaKrestu baphosana ngamezwi ahlabako, abangela amanceba wamazizo angekhe aphole bulula! Kuyakhanya, umtjhado onekulumo ehlabako awuhlonipheki. Unjani umtjhadwakho endabeni le? Enye indlela ongafumana ngayo kubuza umlinganakho ngokuzithoba, “Amezwami akuthinta njani?” Nengabe umlinganakho esikhathini esinengi uzizwa ngasuthi amezwakho alimaza amazizwakhe, kufuze uzimisele ukutjhugulula indlela oziphatha ngayo.—KwebeGalatiya 5:15; funda Kwebe-Efesu 4:31.

12. Ukukhulekela kwakho kungaba njani lilize kuZimu?

12 Khumbula bona indlela oberegisa ngayo ilimi lakho emtjhadwenakho kuthinta ubuhlobo bakho noJehova. IBhayibhili ithi: “Umuntu odlumbana bona ulikholwa, kodwana angalibambi ilimu lakhe, uyazikhohlisa ehliziyweni yakhe, nokukholwa komuntu loyo kulilize.” (KaJakobosi 1:26) Ikulumakho ihlangane nokukhulekela kwakho. IBhayibhili ayiwusekeli umbono wokobana nanyana yini eyenzeka ekhaya ayitjho litho nengabe umuntu uzitjela bona ukhulekela uZimu. Ungazikhohlisi. Le yindaba eqakathekileko. (Funda 1 KaPitrosi 3:7) Ungaba namakghono netjisakalo, kodwana nengabe ngamabomu ulimaza umlinganakho ngamezwi ahlabako, awulihloniphi ilungiselelo lomtjhado begodu ukukhulekela kwakho kungaba lilize kuZimu.

13. Umlingani womtjhado angawabangela njani amazizo abuhlungu?

13 Abalingani bomtjhado kufuze batjheje bona bangabangeli amazizo abuhlungu ngendlela engakanqophi. Cabangela nanzi iimbonelo eembili: Umma oyedwana kanengi udosela indoda emKrestu ebandleni umtato ayibawa isiluleko, begodu bakhulume isikhathi eside; umzalwana omKrestu ongakatjhadi qobe veke uba nesikhathi eside aberega nodade omKrestu otjhadileko ekonzweni yesimini. Abantu abatjhadileko embonelwenezi bangaba neminqopho emihle; nokho, ukuziphatha kwabo kungabathinta njani abalingani babo? Umfazi oqalene nobujamo obunjalo wathi: “Ukutjheja bona indodami iba nesikhathi esinengi inaka omunye udade ebandleni lobuKrestu kuyangilimaza. Kungenza ngizinyaze.”

14. (a) Ngisiphi isibopho somtjhado esikhanyiswe kuGenesisi 2:24? (b) Khuyini okufuze sizibuze yona?

14 Kuyazwakala bona umlingani womtjhado lo nabanye abaqalene nobujamo obufanako emtjhadweni bazizwa balimele. Abalingani babo abasitjheji isiluleko sakaZimu esisisekelo ngomtjhado: “Indoda izokutjhiya uyise nonina ikakarele kumkayo.” (Genesisi 2:24) Kuliqiniso, labo abatjhadako basabahlonipha ababelethi babo; nokho, kulilungiselelo lakaZimu bona isibopho sabo esiyihloko balingani babo. Ngokufanako, amaKrestu abathanda khulu labo akhulekela nawo; nokho umthwalo wabo oyihloko balingani babo. Nokho, amaKrestu atjhadileko nekaba nesikhathi eside khulu ngokungatlhogekiko namtjhana ajayelana khulu nakhulekela nabo, khulu-khulu bobulili obuhlukileko, ayasigedlisa isibopho somtjhado. Lokho kungaba libanga lokugandeleleka emtjhadwenakho? Zibuze, ‘Ngiba nesikhathi nengitjhade naye, ukunaka, nethando elimfaneleko?’

15. NgokukaMatewu 5:28, kubayini amaKrestu atjhadileko kufuze abalekele ukunaka ngokungatlhogekiko bobulili obuhlukileko?

15 Ngaphezu kwalokho, amaKrestu atjhadileko anaka ngokungatlhogekiko bobulili obuhlukileko abangasibo abalingani babo ngobudlhayela bazifaka engozini. Kuyadanisa bona amanye amaKrestu atjhadileko athoma ukuba namazizo wethando ngalabo ajayelene nabo khulu. (Matewu 5:28) Imiphumela, amazizo anjalo adosela emikghweni ewehlisa isithunzi khulu umtjhado. Cabangela lokho okwatjhiwa ngumpostoli uPowula ngendaba le.

“UMBHEDE WOMTJHADO UNGASILAPHAZWA”

16. Ngiwuphi umyalo uPowula awunikelako malungana nomtjhado?

16 Msinyana ngemva kobana uPowula anikele isiyalo “ukuthathana akuhlonitjhwe ngibo boke,” wangezelela ngesiyeleliso: “[Umbhede womtjhado ungasilaphazwa, NW] ngombana uZimu uyakwahlulela iinhlobongi neengwadla [iinhlola].” (KumaHebheru 13:4) UPowula waberegisa ibizo “umbhede womtjhado” ukuqalisa ebuhlotjeni bomseme. Ubuhlobo obunjalo abunakho ‘ukusilaphazeka,’ buhlanzekile, nengabe benziwa emtjhadweni. Ngalokho, amaKrestu alalela amezwi aphefumulelweko: “Thaba ngomfazi wobutjha bakho.”—Izaga 5:18.

17. (a) Kubayini indlela iphasi eliqala ngayo ubuhlola ihlukile kweyamaKrestu? (b) Singasilandela njani isibonelo esibekwe nguJobhi?

17 Labo ababa nobuhlobo bomseme nomuntu abangakatjhadi naye batjengisa ukungawuhloniphi okukhulu umthetho kaZimu wokuziphatha. Kuliqiniso, abanengi baqala ubuhlola njengokuziphatha okwamukelekako. Nokho, nanyana yini abanye abantu abangayicabanga malungana nobuhlola akukafuzi bona ibe nomthelela endleleni amaKrestu abuqala ngayo. Bayatjheja bona emaswapheleni, ingasi abantu kodwana “uZimu uyakwahlulela iinhlobongi neengwadla [iinhlola].” (KumaHebheru 10:31; 12:29) Ngikho amaKrestu akakarela embonweni kaJehova endabeni le. (Funda KwebeRoma 12:9) Khumbula bona ihloko yomndeni uJobhi yathi: “Ngenze isivumelwano namehlwami.” (Jobhi 31:1) Kwamambala, ukubalekela ngitjho negadango elilodwa elingadosela ekuhlobongeni, amaKrestu weqiniso alawula amehlwawo begodu awaqali ngokukhanukela umuntu wobulili obuhlukileko angakatjhadi naye.—Qala Isithasiselo esithi, “Umbono WeBhayibhili Ngokutlhala Nokuhlala Ngokuhlukana.”

18. (a) Emehlweni kaJehova, bumbi kangangani ubuhlola? (b) Ngikuphi ukufana okukhona hlangana nobuhlola nokukhonza iinthombe?

18 Emehlweni kaJehova, bumbi kangangani ubuhlola? UMthetho kaMosisi usirhelebha bona sibone bonyana uJehova uzizwa njani ngendaba le. Kwa-Israyeli, ukuhlola nokukhonza iinthombe bekuhlangana nezono egade zinesigwebo sokufa. (Lefitikosi 20:2, 10) Uyakubona ukufana hlangana nezinto eembilezi? Ngalokho, um-Israyeli okhulekela iinthombe uphula isivumelwano sakhe noJehova. Ngokufanako, um-Israyeli owenza ubuhlola uphula isivumelwano sakhe nomlinganakhe. Bobabili benza ngokungathembeki. (Eksodosi 19:5, 6; Duteronomi 5:9; funda UMalaki 2:14) Ngikho bobabili babambi kuJehova, uZimu othembekileko.—AmaRhalani 33:4.

19. Khuyini ezokuqinisa isiqunto somuntu sokubalekela ubuhlola, begodu kubayini?

19 Kuliqiniso, amaKrestu awekho ngaphasi koMthetho kaMosisi. Nokho, ukukhumbula bona kwa-Israyeli wekadeni ubuhlola bebuqalwa njengesono esikhulu kungaqinisa isiqunto samaKrestu bona angayenzi into enjalo. Kubayini kunjalo? Cabangela naku ukumadanisa: Ungangena ekeregeni, uguqe ngamadolo uthandaze phambi kwesithombe? Uzokuthi, ‘Angeze!’ Kodwana bewuzokulingeka bona wenze njalo nengabe bewuzokuphiwa imali enengi? Ungaphendula uthi, ‘Angicabangi!’ Kwamambala, kwawona umkhumbulo wokulahla uJehova ngokukhulekela iinthombe uyanyenyisa kumKrestu weqiniso. Ngendlela efanako, amaKrestu kufuze uwanyenyise umkhumbulo wokulahla uZimawo, uJehova, ngitjho nabalingani bawo ngokuhlola—kungakhathaliseki bonyana bebalingeka kangangani bona benze isonweso. (AmaRhalani 51:1, 4; KwebeKholose 3:5) Asifuni ukwenza izenzo ezingenza uSathana athabe kodwana ezitjengisa ukungamhloniphi okukhulu uJehova nokucwengeka komtjhado.

INDLELA ONGAQINISA NGAYO ISIBOPHO SOMTJHADWAKHO

20. Kwenzekeni kweminye iimtjhado? Tjengisa.

20 Ngaphandle kokubalekela imikghwa yokungawuhloniphi umtjhadwakho, ngimaphi amagadango ongawathatha bona uvuselele ihloniphakho ngomlinganakho womtjhado? Ukuphendula, cabanga ngomtjhado njengoyindlu. Ngokulandelako, cabanga ngamezwi anomusa, izenzo zokucabangela, nezinye izenzo zokuhlonipha abalingani bomtjhado ababa nazo komunye nomunye njengezinto zokukghabisa ezingezelela ubuhle ngendlini. Nenizizwa nitjhidelene, umtjhadwenu ufana nendlu ekghatjiswe ngemikghabiso eyenza ibe yihle begodu ifuthumale. Nengabe ithando lenu liyancipha, imikghabiso le kancani kancani iyatimela, itjhiya umtjhadwenu umumbi njengendlu enganamkghabiso. Njengombana ukhanuka ukulalela umyalo kaZimu othi, “Ukuthathana akuhlonitjhwe,” uzokulwela ukuthuthukisa ubujamo. Ngaphezu kwalokho, into eligugu nehloniphekako iyakufanela ukuvuselelwa. Ungakwenza njani lokho? ILizwi lakaZimu lithi: “Indlu izokwakhiwa ngokuhlakanipha, begodu ngelemuko izokujama iqine. Ngelwazi amakamaro wangaphakathi azokuzaliswa ngazo zoke izinto eziligugu nezenani elikhulu.” (Izaga 24:3, 4) Cabanga bona amezwi la angaberegiswa njani emtjhadweni.

21. Singawuqinisa njani umtjhadwethu kancani kancani? (Godu qala ibhoksi elithi, “ Ngingawuthuthukisa Njani Umtjhadwami?”)

21 Hlangana ‘nezinto eziligugu’ into eyakha ikhaya elithabileko ziimfanelo ezinjengethando lamambala, ukusaba uZimu nekholo eliqinileko. (Izaga 15:16, 17; 1 KaPitrosi 1:7) Zakha umtjhado oqinileko. Kodwana utjhejile bona amakamaro adzubhulwe esageni esingehla azaliswe njani ngezinto eziligugu? ‘Ilwazi.’ Iye, neliberegiswako, ilwazi leBhayibhili linamandla wokutjhugulula indlela abantu abacabanga ngayo nokubatjhukumisela bona bavuselele ithando labo ngomunye nomunye. (KwebeRoma 12:2; KwebeFilipi 1:9) Ngaso soke isikhathi wena nomlinganakho nenihlala phasi ngokuthula nifunde indima yeBhayibhili, njengomtlolo welanga namtjhana iincwandi ezisekelwe eBhayibhilini njenge-Nqabayokulinda namtjhana i-Phaphama!, ezikhuluma ngomtjhado, kufana nokobana bewuqala imikghabiso emihle engenza indlwakho ibe yihle. Nengabe ithando lakho ngoJehova likutjhukumisela bona uberegise isiluleko oqeda ukusihlahluba, kufana nokobana uletha imikghabiso ‘ngemakamarweni angaphakathi.’ Umphumela uba kukobana ubuhle nokufuthumala enakhe naba nakho emtjhadwenenu kungabuya.

22. Ngikuphi ukwaneliseka esingaba nakho nengabe silwela ukuba nengcenye ekuqiniseni umtjhadwethu?

22 Kuyavunywa, kungenzeka kuthathe isikhathi eside nomzamo ukubuyisela imikghabiso leyo ngamunye ngamunye endawenayo. Nokho, nengabe ulwela ukwenza ingcenye yakho, uzokuba nokwaneliseka okukhulu ukwazi bona ulalela umyalo weBhayibhili: “Nitjhisekele ukuhloniphana.” (KwebeRoma 12:10; AmaRhalani 147:11) Ngaphezu kwakho koke, imizamakho yokuhlonipha umtjhadwakho izokubulunga ethandweni lakaZimu.

^ isig. 6 Indaba le itjengisa bona isiyeleliso sakaPowula malungana nomtjhado yingcenye yerhelo lemiyalo.—KumaHebheru 13:1-5.