1, 2. Aanchine hiitte xaˈmore laˈneemmo? Mayira?

ATI seenne adhootto? * Adhoottoha ikkiro, adhakkinni hagiirre afiˈroottonso, buutote qarri giddo nootto? Galtekki ledo noohe jaaloomi fongoganni haˈrinoni? Adhamatenni afiˈnanni hagiirre afiˈrittokki cincite calla nootto? Hatto ikkiro, noohe hagiirri xa ajanni haˈreenna dadillittokki digatootto. Kiristaana ikkootto daafira, adhamakki baxatto Maganira Yihowara ayirrinynye abbitara hasiˈrattoti dihuluullissannote. Konnira xa nooheti maatete mitiimma lowo geeshsha mitiinsitinohehanna xissiissinoheha ikkara dandaanno. Ikkeennano xa nootto gara horonta soorramannokkihu gede assite heddooti.

² Konni albaanni maatensa heeshshonni hagiirre afiˈrikki cince calla heeˈrinohu, xa kayinni hagiirre afiˈra dandiinohu haammatu minaanninna minaama no. Xa kuni manni jaaloomansa jawaachchishiˈra dandaanno doogo rosino. Atino maatekki heeshshonni roore hagiirre afiˈra dandaatto. Hiittoonni?

3, 4. Adhamino manni Maganunniwa roore shiqate sharro assansa galtensa ledo roore gamba yaate kaaˈlitannonsahu hiittoonniiti? Lawishshunni kuli.

³ Atinna galtekki Maganunniwa albinni roore shiqqiniro,  mimmitiˈnewano roore shiqqinanni. Mayira? Hanni woriido halaˈle guunxo shaalinoha mitto ilaala lawishsha assine adhino. Mittu manchi konni ilaalira hundaho mitto ragaanni, mitte mancho qolte wole ragaanni uurritino. Lamunku hakko ilaala gidda jammari. Ilaalaho hundaanni noo wote lamunku mereero lowo badooshshi no. Ikkeennano lamunku konne aliido shaalino ilaala giddanni haˈri kiiro, mereeronsa noo xeertinynyi ajanni haˈranno. Konni lawishshinni afiˈnanniha dancha roso huwatitto?

⁴ Yihowara woˈmunni woˈma soqqamate assatto sharro ilaala giddate assatto sharro labbanno yaa dandiinanni. Yihowa baxatto daafira, togoo sharro assa wonanni jammarte nootto. Ikkollana galtekkinna ate mereero noo baxilli qiidinoha ikkiro, lamunku ilaala kawanna kaˈaanni gidditinanni heedhinoonni yaate. Ikkeennano lamunku alillichcho giddaˈne agura hoogginiro mayi maikkanno? Umi qara mereeroˈne lowo xeertinynyi heeˈrara dandaanno. Ikkollana Maganunniwa shiqqinanni hadhini kiiro, yaano alillichcho gidda agura hoogginiro, mimmitiˈnewa roore shiqqinanni. Addaho, Maganunniwa shinqanni haˈra, galtete ledo albinni roore shiqate qara coyeeti. Ikkina tenne assa dandiitinannihu hiittoonniiti?

5. (a) Maganunniwanna galtenniwa roore gamba yaa dandiinanniti mitte doogo hiitteeti? (b) Yihowa adhanna adhama hiittoonni laˈˈanno?

⁵ Lawishshu yaattonni ilaala gidda dandiitinanniti mitte doogo, atino galtekkino adhanna adhama lainohunni Maganu Qaali giddo noo amaale seekke harunsate. (Faarso 25:4; Isayyaasi 48:17, 18) Konni daafira, hawaariya Phaawuloosi tennera xawise uyino amaale  wodanchi. Togo yiino: ‘Adhanna adhama ayirrado ikkito.’ (Ibiraawuyaani 13:4) Hatto yaasi mayyaate? ‘Ayirrado’ yaanno qaali mitto kaffi assine laˈnanni coye, hattono muxxe ikkinore xawisanno. Yihowa adhanna adhama laˈˈannohu konni garinniiti; yaano muxxe ikkinorichchi gede asse laˈˈanno.

6. Phaawuloosi adhanna adhama lainohunni uyino amaale maa kultanno? Tenne bade afa maaho kaaˈlitanno?

⁶ Maganu soqqamaano ikkitinoonni daafira, atino ikko galtekki adhanna adhama kaffi assine laˈnannita, hakkii saeno qullaawa ikkitinota affinoonni. Adhanna adhamate qixxaawo assinohu Yihowa umosiiti. (Maatewoosi 19:4-6) Ikkollana atenna galtekki mereero qarru kalaqaminoha ikkiro, adhanna adhama ayirrado ikkitinota afaˈne calla mimmitoˈne baxillunninna ayirrinynyunni amadate kakkayisa hooggaˈnera dandiitanno. Ikkina tenne assate kakkayisannoˈneri maati? Phaawuloosi adhanna adhama kaffi asse laˈˈannire coyiˈrino gara seekkite huwati. Isi coyiˈri wote, “Adhanna adhama ayirradote” diyiino; hatteentenni, ‘Adhanna adhama ayirrado ikkito’ yiino. Phaawuloosi macciishshaminosire coyiˈranni nooha ikkikkinni assa hasiissannonkere kaajjishe kulanni no. * Tenne badde afakki, galtekkira baxille leellishate haaro ikkite kaˈˈatto gede kakkayissahera dandiitanno. Hiitto?

7. (a) Wonsha hasiissannonke hajajubba hiikkuriiti? Wonshineemmohuna mayiraati? (b) Togoo hajajo wonshanke mayi xiqime afidhino?

 ⁷ Manna rosaano assineemmo gede uyinoonninke halaafinate woyi gambooshshe haˈneemmo gede uyinoonninke hajajonna wole Qullaawa Borro giddo noo hajajo hiittoonni laˈˈattoro hanni hedi. (Maatewoosi 28:19; Ibiraawuyaani 10:24, 25) Tenne hajajubba wonsha mito wote kabbaaddannoti dikaandannite. Sabbakatto manni yaattore adha giwara dandaanno; woyi loosatto loosi lowo geeshsha daafursannohe daafira songote gambooshshe haˈra kabbaaddahera dandiitanno. Ikkeennano Maganu Mangiste sokka duduwano ikko Kiristaanu songo ledo gamba yaa diaguratto. Tenne assattota wole agurina Sheexaanu nafa hoolahera didandaanno! Mayira? Yihowa lubbora baxakki hajajosi wonshatto gede kakkayissannohe daafiraati. (1 Yohaannisi 5:3) Tenne assakki mayi xiqime afidhino? Sabbakano ikko songote gambooshshe haˈrakki, giddoyiidi keerenna hagiirre uyitannohe; korkaatuno tenne assakki Maganu fajjo assa ikkitinota afootto. Togoo hagiirrenna keere afiˈrakki qolte roore jawaatatto gede kaaˈlitannohe. (Nehimiya 8:10) Tennenni mayi roso afiˈneemmo?

8, 9. (a) Adhamanke ayirrado assiˈrate uyinoonninke hajajo wonshate kakkayisannonkeri maati? Mayira? (b) Aanchine hiittee lame assaawe laˈneemmo?

⁸ Magano lubbora baxakki sabbakatenna gambooshshe haˈrate uyinoonni hajajo gufichcho ikkannori heeˈreennanni wonshattora kakkayissuhente gede, Maganoho noohe baxilli ‘Adhanna adhama ayirrado ikkito’ yitanno hajajo mito wote kabbaadduhero nafa wonshatto gede kakkayisannohe. (Ibiraawuyaani 13:4; Faarso 18:29; Mekibibi 5:4) Hakkii saeno, sabbakatenna  gambooshshe haˈrate sharro assakki Maganuwiinni lowo atoote abbitannohente gede, adhamakki kaffi assite laˈˈate assatto sharrono Yihowa laˈˈanno, hattono maassiˈrannohe.—1 Teselonqe 1:3; Ibiraawuyaani 6:10.

⁹ Ikkina adhamakki ayirrado assiˈra dandaattohu hiittoonniiti? Adhamate qixxaawo shotisanno akata hooˈla hasiissannohe. Qolteno, jaaloomaˈne jawaachchishannore assa hasiissannohe.

10, 11. (a) Adhanna adhama shotisannohu hiittoo akataati? (b) Galtenke mayine xaˈma hasiissannonke?

¹⁰ Mitte Kiristaancho minaama shiimu diri albaanni,  “Cince heeˈreemma gede kaaˈlaera Yihowa huucciˈroomma” yitino. Cincitannori maati? Togo yite kultino: “Minaanniˈya bushu qaalinni madiissannoe. Illete leellanno bassi dinoe; ikkeennano, ‘Duha ikkoottae! Dixaqqamattate!’ yaanni duuchchaage coyiˈrannoti xissiissanno qaalla wodanaˈya madiissitinoe.” Tini mancho maatete giddo seekke hixamanynya hasiissanno hajo, yaano goddaasanno coye coyiˈrannire xawissino.

¹¹ Kiristaanu maate giddo minaannino ikko minaama mimmito goddaassanno qaalla coyiˈre rakke hurtannokki mada kalaqansa lowonta dadillissannote! Anfoommonte gede, duuchcha wote goddaassanno qaalla coyiˈra adhama ayirrado diassitanno. Tenne widoonni kiˈne adhama hiittoote? Hiittootero afate rambaˈnetenni, “Coyiˈreemmo qaali goddaasannohenso hiittooti?” yite galtekki xaˈmi. Galtekki, coyiˈrootto qaali duuchchaage xissiisinoseta kultuhero, konne coye woyyeessate maahoyye yaa hasiissannohe.—Galatiya 5:15; Efesooni 4:31.

12. Mittu manchi magansiˈra Maganu albaanni mulla daafuro ikkitara dandiitannohu hiittoonniiti?

¹² Galtekki coyishiishatto gari Yihowa ledo noohe fiixoomi ledo xaado afiˈrinota wodanchi. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ayee manchino Magano magansiˈranni nooha lawisirono arrawosi kayinni qeeˈlannokkiha ikkiro, isonooto doganni no; konni manchi magansiˈra beebbate.” (Yaaqoobi 1:26, NW) Coyiˈratto coyinna magansiˈrakki babbande laˈnannire diˈˈikkino. Mittu manchi Maganoho soqqamanni noommo yii geeshsha mine baxire assiˈrono qarru dino yitanno hedo Qullaawu Maxaafi didaggafanno. Kuni haariimote coye diˈˈikkinona, ballo ateneeto doggooti. (1 Pheexiroosi 3:7) Duuchchare diinaggaabbe assate dandoo heedhahera dandiitanno;  ikkeennano affanni heedhenni galtekki arrawunni madiissattoha ikkiro, adhamaˈne shotissanni nootto, konnira magansiˈrakki Maganu albaanni mulla daafuro ikkitanno.

13. Mittu manchi galtesi xissiisara dandaannohu ma garinniiti?

¹³ Qoleno minaannino ikko minaama hedinokki garinni mimmito xissiisannokki gede qorophpha hasiissannonsa. Hanni lame lawishsha laˈno: Minaanni noosekkiha oosose lossidhannoti mitte mancho amaale aannose gede galte noosi rodiiwa duuchcha wote silke dowwoltanno; hakkiinnino silketenni lowo yanna hasaawanno; seenne adhinokkihu mittu Kiristaanchi qole saammintete kiiro mitte mine assidhino rodoo ledo soqqansho fule lowo yanna mitteenni sayisanno. Lamunku lawishshira kulliri galte noonsa roduuwi tenne assannohu dancha hedonni ikkara dandaanno; ikkina ikkitonsa galtensa baxissannote? Togoori tuncu yiinoseti mitte minaama togo yitino: “Minaanniˈya songote giddo nootera wole rodoora lowo yanna oye illachcha tugannota laˈˈaˈya xissiissannoe. Tini wolootuwiinni ajoommahu gede ikke macciishshamannoe gede assitannoe.”

14. (a) Kalaqo 2:24 aana minaanniranna minaamara mayi halaafinate uyinoonni? (b) Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

¹⁴ Tini minaamanna togoori tuncu yiinonsari wolootu mayira xissiisidhinoro huwata diqarrissanno. Minaanninsa woyi minaamansa adhanna adhama lainohunni Maganu uyinoha qara biddishsha diharunsitino: “Manchu annasinna amasi aguranno, galtesi ledono quraanynyamanno.” (Kalaqo 2:24) Adhantinori annansanna amansa ayirrisa hasiissannonsati dikaandannite; ikkollana galtensara roore illachcha tugganno gede halaafinate uyinonsahu Maganoho. Qoleno Kiristaanu ammanate  roduuwansa lubbora baxanno; ikkeennano rooru halaafinati noonsahu galtensaraati. Konni daafira, adhamino Kiristaani ammanate roduuwinsa ledo hakko iso minaanni meyaate ledo, minaama labbaahu ledo gabbaˈˈannohunni aleenni yanna sayisannoha ikkiro, woyi danna sae gamba yaannoha ikkiro maatete giddo buutote qarri kalaqamanno. Atenna galtekki mereero qarra kalaqinohu togoo coyetini? Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Isi ani addinta galteˈya ledo baqete yanna sayiseemmo? Illachcha tuge towaateemmose? Gabbaˈˈannose baxille leellisheemmose?’

15. Maatewoosi 5:28 garinni, adhamino Kiristaani galtensa ikkinokki mannira gabbaˈˈannokki garinni illachcha tuga qorophpha hasiissannonsahu mayiraati?

¹⁵ Hakkiinni saeno, adhamino Kiristaani galtensa ikkitinokki meyaatera woyi labbaahura gabbaˈˈannokki garinni illachcha tugannoha ikkiro, buutote qarri aana uwara dandaanno. Mitu adhamino Kiristaani quwa sae gamba yiino roduuwi ledo baxillunni amadamate geeshsha iillino; tini dadillissannote. (Maatewoosi 5:28) Togoo baxillinni quraanynyamansa, adhanna adhama roore shotisannore assate widira massitinonsa. Hanni hawaariya Phaawuloosi tennera mayinoro wodanchi.

16. Phaawuloosi adhanna adhama lainohunni mayitanno hajajo uyino?

¹⁶ Phaawuloosi ‘Adhanna adhama ayirrado ikkito’ yitanno hajajo uyihu gedensaanni hakkawontenni, “Adhamate maˈnano battetenni keeraaˈmitinota ikkito; korkaatuno, foortannorenna soorritannore Maganu faradanno” yaanno qorowishsha uyino. (Ibiraawuyaani  13:4, NW) Phaawuloosi horoonsiˈrinohu “adhamate maˈna” yaanno qaali siimu xaado kulannoho. Siimu xaadi adhamino labbaahunna meyaati calla assannoha ikkiro ‘battetenni keeraaˈminoha’ yaano xuru nookkiha ikkanno. Konni daafira Kiristaanu, “Wedellimmate galtekkinni hagiidhi” yaannoha ayyaanunni borreessamino qaale harunsanno.—Lawishsha 5:18.

17. (a) Alame soorro laˈanno gari hoshooshannonsakki gede Kiristaanu qorophpha hasiissannonsahu mayiraati? (b) Iyyoobi faale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Galtensa agurte wolu ledo siimu xaado assitannori Maganu fushshinota amanynyootu higge lowonta mishshino yaate. Xaa yannara batinynyu manni soorro mitto qarra afidhinokkihu gede asse laˈˈanno. Ikkirono Kiristaanu, wolu manni soorro laˈˈanno gari laonsa hoshooshannokki gede qorophpha hasiissannonsa. Kiristaanu goofimarchu yannara ‘fooraasinenna soorraasine faradannohu’ mancho ikkikkinni ‘Magano’ ikkinota afino. (Ibiraawuyaani 10:31; 12:29) Konni daafira, Maganoho tenne hajora noosi lao addu Kiristaani seekke harunsanno. (Roomu Sokka 12:9) Ammanamino manchi Iyyoobi yiinore hanni wodanchi: “Illeˈya ledo gondooro eoommo.” (Iyyoobi 31:1) Addu Kiristaani soorrote widira massannore hilire nafa assannokki gede, hattono galtensa ikkinokki labbaaha woyi meyaata yortote illenni laˈˈannokki gede qorophphanno.—Qoola 251-253 noo Guwuursha lai.

18. (a) Soorro Yihowa albaanni mageeshshi cubbooti? (b) Soorronna kaphphu maganna magansiˈra mitto assannori maati?

¹⁸ Soorro Yihowa albaanni mageeshshi cubbooti? Muse Higge, Yihowara soorrote mayi lao noosiro huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Isiraeelete waro, soorronna kaphphu maganna magansiˈra reyote qorichcha abbanno cubbooti. (Zelewaawuyaani 20:2, 10) Lamenka  mitto assannori noota huwatootto? Mittu Isiraeelaawichchi kaphphu magano magansiˈriro, Yihowa ledo eino qaale diiganno. Hatteente gede, mittu Isiraeelaawichchi soorriro galtesi ledo eino qaale diiganno. Lamunku manchi ammanama xeˈinore assitino.  (Wolaphpho 19:5, 6; Marro 5:9; Milkiyaasi 2:14) Konni daafira, lamunku ammanaminonna addaxxinanni Magani Yihowa albaanni xaˈmantanno.—Faarso 33:4.

19. Mittu Kiristaanchi soorrotewiinni xooqanno gede wolqa ikkannosiri maati? Mayira?

¹⁹ Kiristaanu Muse Higge woroonni nookkiti egennantinote. Ikkollana Kiristaanu, Isiraeelete waro soorro kabbaade cubbo ikkitino gede assine laˈnannita huwatansa, togoo cubbo loosannokki gede wolqa ikkitannonsa. Mayira? Hanni konne coye hedi: Beetekiristaane marte, misilete albaanni guluphphite huuccatto assiˈratto? ‘Horontanni!’ yite qolattoti egennantinote. Lowo woxe uyiniherona, tenne assate dogamatto? Hatto yiniherono, ‘Ciranka!’ yite qolatto. Addaho, kaphphu magano magansiˈre Yihowa kaada agurina, tenne assaawa nafa addu Kiristaani makkirannoreeti. Hatteente gede, Kiristaanu ayee coyinnino dogame soorro assatenni Maganonsa Yihowanna galtensa kaadate assaawe nafa makkira hasiissannonsa. (Faarso 51:1, 4; Qolasiyaasi 3:5) Yihowanna qullaawa adhama lowonta shotise, Sheexaane tashshi assannoha togoo cubbo loosa horonta dihasiˈneemmo.

20. Mitu mitu minaanniranna minaamara mereeronsa mayi kalaqamino? Lawishshunni kuli.

²⁰ Adhamaˈne shotisannoriwiinni xeertiˈratenni saˈe, galtekkira albinni rooru ayirrinynyi heeˈrannohe gede maa assa dandaatto? Tennera dawaro qolate, hanni adhamaˈne minu gede assite hedi. Hakkiinnino minaanninna minaama mimmitoho baxille leellishate assannore, danchu qaalinni coyiˈra, hede danchare assanna adhama ayirrado assannore wolere kayinni mineho biinfille  ledate mine wodhinanni uduunni gede assite hedi. Mimmitiˈnewa gamba yitinoonnihu gede ikke macciishshamiˈnero adhamaˈne, biifisannorinna waraˈa assannori woˈmino mine labbanno. Baxilliˈne qiidiro kayinni togoori biifisannori mittu mittu fulanni baˈˈanno; konni garinni adhamaˈne biifisannori nookki mini gede mullichcho ikkitanno. ‘Adhanna adhama ayirrado ikkito’ yitannota Maganu hajajo wonsha hasiˈratto daafira, togoori heeˈriro biddi assate maahoyye yaatto. Qoleno mitto muxxe ikkinore, hattono kaffi assine laˈnannire gatamaranna haaroonsa nooreeti. Tenne assa dandaattohu hiittoonniiti? Maganu Qaali togo yaanno: “Mine hayyotenni miˈninanni; wodanchatennino kaajje uurranno gede assiˈnanni. Qoleno waaga afiˈrinohu, muxxe ikkinohunna hagiirsiisanno uduunni mineho giddiidi kifillara woˈmanno gede egennotenni assiˈnanni.” (Lawishsha 24:3, 4) Tenne xiqise minaanninna minaama loosu aana hosiisa dandaanno gara wodanchi.

21. Adhamanke sunu sununni jawaata assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? ( Qoola 149 noo saaxineno lai.)

²¹ Mine woˈmannohu ‘muxxe ikkino uduunni’ giddo gamu addu baxilleeti, Magano waajjatenna jawaata ammanaati. (Lawishsha 15:16, 17; 1 Pheexiroosi 1:7) Togoo akatta adhama jawaata  assitanno. Ikkina Lawishshu xiqisera kulli minira muxxe ikkino uduunni woˈmanno gede assinoonnihu mayinniitiro huwatootto? “Egennotenni” assinoonni. Addaho Qullaawu Maxaafinni afiˈnanni egenno loosu aana hosiinsiro, mannu assaawanno gara soorritaranna mimmitoho noonsa baxille lossiˈranno gede assitara dandiitanno. (Roomu Sokka 12:2; Filiphphisiyusi 1:9) Konnira, atinna galtekki gamba yitine barru qummeeshsha, woyi adhanna adhamannire coyidhannota Agarooshshu Shae woyi Baqqi Yiiyye! yinanni metsiheete aana fultinota Qullaawa Borro aana xintantino birxe muddantinikki xiinxallitinanniha ikkiro, mineˈne biifisannoha mitto baxisanno uduunnichcho xunsitine laˈinanni heedhinoonnihu gedeeti. Yihowara nooˈne baxilli xiinxallitine afidhinoonni amaale loosu aana hosiissinanni gede assiˈnero, lawishshu yaattonni miniˈnetera “giddiidi kifillara” biifisanno uduunne eessidhinanni heedhinoonni yaate. Hatto assitiniro, bashsho nooˈne baxillinna biinfilli sunu sununni galagale higanno.

22. Adhamanke ayirrado assiˈrate uminke halaafinate wonshinummoro hiittoo hagiirre afiˈneemmo?

²² Kore mine biifisanno uduunne bayichcho bayichchonsa qolate lowo yannanna sharro xaˈmannoti egennantinote. Ikkirono, ate widoonni assa hasiissannohere assate sharramattoha ikkiro, “Kiˈne kiˈneneeto ayirrisate balaxxinoonnire ikke” yitannota Qullaawu Maxaafi hajajo wonshitanni noottota afootto daafira lowonta tashshi yaannohe. (Roomu Sokka 12:10, NW; Faarso 147:11) Duuchchunkunni roore, adhamaˈne ayirrado assiˈrate lowo sharro assattoha ikkiro, Maganu baxillinni fulittokki heeˈratto.