Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 12

Ma tikijtokan ‘kuali tlájtoli tlan ika titeyolchichikawaskeh’

Ma tikijtokan ‘kuali tlájtoli tlan ika titeyolchichikawaskeh’

“Amo xikimijtokah tlájtolteh pitsotikeh, yej xiktenewakah kuali tlájtoli tlan ika kinyolchikawas, kimpalewis iwa kintiochiwas akimeh kikakih non tlájtoli.” (EFESIOS 4:29.)

1, 2. ¿Tlen otechtliokoli Jehová, uan ken uelis amo kuali tiktekitiltiskej?

TLA tejuatsin tiktliokolia itlaj akin tiktlasojtla, ¿ken timomachiliskia tla tikmatis amo kuali kitekitiltia tlen otiktliokoli? Ma tikijtokan otiktliokoli se carro uan satepan tikmati amo kuali kiuika, uan ika non carro kinkokoa oksekimej. ¿Timoyolkokos?

2 Ueli titlajtoaj non se tetliokolil tlen Jehová otechmakak pampa “nochi tlan kuali iwa yekmilajka wits” itech (Santiago 1:17). Nin tetliokolil san tlaltikpaktlakamej kipiaj uan yolkamej amo, uan amo san tikijtoaj tlen timokuayejyekoaj, noijki ueli tikinmiluiaj oksekimej tlen tikmachiliaj. Ijkon ken se carro, nin tetliokolil uelis amo kuali motekitiltis. ¿Ken momachilia Jehová ijkuak kita tiktekitiltiaj totlajtol san pampa tikintlajyouiltiskej, noso tikinyolkokoskej oksekimej?

3. Tla tiknekij tiyetoskej itech itlasojtlalis toTajtsin Dios, ¿ken moneki titlajtoskej?

3 Tla tiknekij tiyetoskej itech itlasojtlalis toTajtsin Dios, moneki tiktekitiltiskej totlajtol ken ye kineki. Jehová techyekiluia ken moneki titlajtoskej uan ijkon tikyolpaktiskej. Uan iTlajtol techiluia: “Amo xikimijtokah tlájtolteh pitsotikeh, yej xiktenewakah kuali tlájtoli tlan ika kinyolchikawas, kimpalewis iwa kintiochiwas akimeh kikakih non tlájtoli” (Efesios 4:29). Ik non, axkan timomachtiskej tleka moneki kuali timokuayejyekoskej achto tikijtoskej itlaj, tlen tlajtoli tikixtopeuaskej uan ken tikijtoskej ‘kuali tlájtoli tlan ika titeyolchikawaskeh’.

¿TLEKA MONEKI TIKMALUISKEJ KEN TITLAJTOAJ?

4, 5. ¿Ken kiteititiaj seki proverbios bíblicos tlen ueli kichiua totlajtol?

4 Ma tikitakan achto tlamantli pampa kuali ma timokuayejyekokan ken titlajtoaj: tlen ueli kichiua totlajtol. Proverbios 15:4 kijtoa: “Ken se kuauitl tlen kitemaka yolilistli ijkon se nenepil yamanki, pero tlajtoli tlen chijkoltik teyolkokoa”. * Ijkon ken atl kiyolitijtok se kuauitl, se nenepil yamanki uelis kinyolchikauas akinmej kikakij. Pero tlajtoli chijkoltik tlen kisa itech inkamak akinmej amo yolkualmej, teyolkokoa. Ik non, totlajtol uelis teyolchikauas noso teyolkokos (Proverbios 18:21).

5 Kajki okse tlaxelol tlen kiteititia tlen ueli kichiua totlajtol, itech Proverbios 12:18 kijtoa: “Akin amo mokuayejyekoa ijkuak tlajtoa tetsopitia ken se espada”. Tla amo timokuayejyekoaj ken titlajtoaj, uelis tikijtoskej itlaj tlen teyolkokos uan kichiuas ma timokualanikan iuan toyolikniuan. ¿Yomitsyolkokojkej ika tlajtoli tlen yetoskia ken se espada? Nin proverbio noijki kijtoa itlaj tlen kuali: “Pero innenepil ixtlamatkej tepajtia”. Ijkuak ikaj kuali mokuayejyekoa ken tlajtos, kiteititia ixtlamatilistli tlen techmaka toTajtsin Dios. Nin kiyolchikaua akin moyolkokoa uan kichiua oksepa ma mouika iuan iyolikni. ¿Tikilnamiki ijkuak ikaj omitsyolchika ika kualtsin tlajtoli? (Xiktlajtolti Proverbios 16:24.) Pampa tikajsikamatij tlen ueli kichiua totlajtol, tiknekij tiktekitiltiskej tonenepil pampa titeyolchikauaskej uan amo titeyolkokoskej.

Tlajtoli tlen yamanki teyolchikaua

6. ¿Tleka moneki sapanoa timochijchikauaskej pampa tiknauatiskej tonenepil?

6 Maski sapanoa timochijchikauaskej, amo nochipa uelis tiknauatiskej tonenepil. Ik non, ma tikitakan tlamantli ome tlen kiteititia tleka moneki kuali ma timokuayejyekokan ken titlajtoaj: pampa titlajtlakolejkej amo kuali tiktekitiltiaj tonenepil. Tlen tikijtoaj kiteititia tlen tikpiaj itech toyolo, “pampa tlen mokuayejyekoa uan kineki iyolo tlakatl nochipa amo kuali” (Génesis 8:21; Lucas 6:45). Ik non, sapanoa oui tiknauatiskej tonenepil (xiktlajtolti Santiago 3:2-4). Maski sapanoa oui techchiuilia, kema uelis timochijchikauaskej okachi kuali tiktekitiltiskej. Ijkon ken ikaj kineki panos itech se aueyatl, moneki sapanoa mochijchikauas amo ma kiuika aueyatl, moneki sapanoa timochijchikauaskej pampa tlajtlakoli amo techchiualtis ma tikijtokan tlen amo kuali.

7, 8. ¿Techtlajtlanilis Jehová itech ken titlajtoaj?

7 Ma tikitakan tlamantli eyi pampa kuali ma timokuayejyekokan ken titlajtoaj: pampa Jehová techtlajtlanilis ken titlajtoaj. Ken tiktekitiltiaj tonenepil amo san uelis kinmijtlakos tlaltikpaktlakamej, noijki uelis kichiuas ayakmo kuali ma timouikakan iuan Jehová. Ken kijtoa Biblia: “Tla ikaj mokuayejyekoa kuali kiueyichijtok toTajtsin Dios uan amo kinauatia inenepil, san kikajkayajtok iyolo, uan iueyichiualis amo itlaj ipati” (Santiago 1:26, TNM). Ken yotikitakej itech okse tlamachtil, ken titlajtoaj kipia tlen kitas ika ken tikueyichiuaj toTajtsin Dios. Tla amo tiknauatiaj tonenepil, ken ijkuak tikijtoaj tlen teyolkokoa uan teijtlakoa, maski sapanoa tiktekichiuiliskej toTajtsin Dios, ye amo kiselis. Ik non, moneki kuali ma timokuayejyekokan ken titlajtoaj (Santiago 3:8-10).

8 Yotikitakej eyi tlamantli tlen otechititi tleka moneki timomaluiskej ken titlajtoaj. Ik non, achto tikitaskej tlen tlajtoli uelis tiktekitiltiskej pampa titeyolchikauaskej, ma tikitakan tlen tlajtoli amo uelis tiktekitiltiskej akinmej melauak tikchiuaj ken Cristo.

TLAJTOLI TLEN TEYOLKOKOA

9, 10. 1) Itech ninmej tonalmej, ¿ken tlajtoaj tlaltikpaktlakamej ijkuak motlapouiaj? 2) ¿Tleka moneki tikixtopeuaskej tlajtoli tlen pitsotik? (Xikita nota.)

9 Tlajtoli tlen pitsotik. Itech ninmej tonalmej tlaltikpaktlakamej sapanoa tlauijuikaltiaj, tlajtoaj pitsotik uan amo kuali mokamanaluiaj. Miakej tlajtoaj pitsotik pampa amo kimatij tlen tlajtoli kitekitiltiskej, noso mokuayejyekoaj ijkon okachi kinkakiskej. Itech radio uan televisión tlaltikpaktlakamej tlajtoaj pitsotik uan mokamanaluiaj itech auilnemilistli pampa kinuetskitiskej oksekimej. Amo san ma tikajauilmatikan tlajtoli tlen pitsotik. Yikipia kanaj 2,000 xiuitl, Jehová okinauati Pablo ma kintlajkuilili tokniuan tlen ochantiayaj Colosas, uan okinmilui: “Ayakmó fiero xitlajtokah” (Colosenses 3:8). Pablo noijki okintlajkuilili akinmej ochantiayaj Éfeso: “Amo xipitsotlajtokah ika tlan tepinati” (Efesios 5:3, 4).

10 Jehová amo kipaktia tlajtoli tlen pitsotik, uan akinmej tiktlasojtlaj, noijki amo techpaktia. Uan pampa tiktlasojtlaj Jehová tikixtopeuaj tlajtoli tlen pitsotik. Ijkuak Pablo otlajto itech ‘tlan kiyoltilana tokuerpo’, noijki otlajto itech ‘tlan pitsotik’, kanin poui tlajtoli tlen pitsotik (Gálatas 5:19-21). Ik non, amo san ma tikajauilmatikan nin tlamantli. Tla ikaj kitekitiltia tlajtoli tlen pitsotik, tlajtoa noso teyoleua itech auilnemilistli, kijtoa itlaj tlen tesokiotia uan tepinati, tla miak uelta kinojnotsaj uan amo kineki moyolkuepas, moneki kikixtiskej itech tlanechikol. *

11, 12. 1) ¿Keman amo kuali titlajtoskej itech oksekimej? 2) ¿Tleka amo kuali tikijtoskej tlen amo melauak itech oksekimej?

11 Mokajkalakiaj kanin amo inteki uan kijtoaj tlen amo melauak itech oksekimej. Mokajkalakiaj kanin amo inteki kijtosneki ijkuak tlajtoaj itech tlaltikpaktlakamej uan itech innemilis. ¿Kijtosneki amo keman uelis titlajtoskej itech oksekimej? Amo. Uelis titlajtoskej itech tlamantli tlen kuali, noso itech ken uelis tikpaleuiskej ikaj, ken akin yikin omoapolakti noso ikaj tlen moneki tikyolchikauaskej. Itech achto siglo, akinmej okichiuayaj ken Cristo omotekipachoayaj kuali ma yetokan inmikniuan noso omotlapouiayaj san tlen kuali intech oksekimej (Efesios 6:21, 22; Colosenses 4:8, 9). Tla timokajkalakiskej kanin amo toteki, uelis titeyolkokoskej tla tikijtoaj tlen amo melauak opanok, noso kijtoaj tlen amo moneki momatis. Amo san ma tikajauilmatikan, pampa nin uelis techuikas ma tikijtokan tlen amo melauak itech ikaj, itlaj tlen sapanoa teijtlakoa. Tikijtoskej tlen amo melauak intech oksekimej kijtosneki ijkuak “san tikijtoaj tlen amo melauak pampa tiknekij tikyolkokoskej ikaj uan ayakmo ma kitlakaitakan”. Se neskayotl, fariseos okijtojkej tlen amo melauak itech Jesús pampa okinekiayaj kisokiotiskej itoka (Mateo 9:32-34; 12:22-24). Tikijtoskej tlen amo melauak itech oksekimej, kichiua ma timokokolikan (Proverbios 26:20).

12 Jehová amo kipaktia ma tiktekitiltikan totlajtol pampa tikinmijtlakoskej, noso tikinxeloskej oksekimej. Pampa ye kikokolia akin “kichiua ma mokualanikan iknimej” (Proverbios 6:16-19). Akin kijtoa tlen amo melauak itech okse, ika tlajtoli griego kijtosneki diábolos, tlen noijki motekitiltia pampa Satanás, pampa “Diablo” ye akin kijtoa tlen amo melauak itech toTajtsin Dios (Apocalipsis 12:9, 10). Ik non, amo tiknekij tikijtoskej tlen amo melauak itech oksekimej ken Diablo kichiua. Itech tlanechikol amo tikijtoaj tlen amo melauak itech oksekimej pampa nin “kichiwah mamokuakualanikah oksikimeh” uan “kinxexeloah n tokniwah” (Gálatas 5:19-21). Ik non, achto itlaj tikinmiluiskej oksekimej ma timotlajtlanikan: “¿Melauak tlen nikijtos? ¿Nikteititis nitetlasojtla tla nikijtojtinemis? ¿Moneki ma nikinmilui oksekimej?” (xiktlajtolti 1 Tesalonicenses 4:11).

13, 14. 1) ¿Ken uelis tikinyolkokoskej oksekimej ijkuak titlajtoaj? 2) ¿Tlen uelis kinpanos akinmej kijtoaj tlajtolmej tlen teyolkokoa?

13 Tlajtoli tlen teyolkokoa. Ken yotikitakej, ken titlajtoaj uelis kinyolkokos oksekimej. Uan pampa titlajtlakolejkej, ualeua tikijtoaj miak tlamantli tlen satepan kichiua ma timoyolkokokan. Ik non, Biblia technejmachtia tlen tlajtoli amo tiktekitiltiskej itech tokalijtik nion itech tlanechikol. Pablo okinnejmachti akinmej kichiuaj ken Cristo: “Xikkawakah nochi tlan nomechkuejsoa, iwa nomotlawelitalis, ayakmó ximotsatsajtsikah, nion ximowijwikaltikah” (Efesios 4:31). Tlajtoli tlen teyolkokoa —kijtosneki ijkuak tikijtoaj itech oksekimej tlen kinpinatia, ijkuak titlajtoaj sapanoa pitsotik uan san tikinteneuaj oksekimej— kichiua amo ma motlasojtlakan nion ma motlakaitakan. Pampa konemej amo okachi yolchikauakej uelis tikinyolkokoskej tla ijkon tikinnotsaskej (Colosenses 3:21).

14 Biblia amo kitekauilia ma titlajtokan itech oksekimej ika tlajtoli amo kuali, tlen teyolkokoa, tlen tepinatia noso tlen pitsotik. Akin ijkon tlajtoa moouijtilijtok, uan tla kiluiaj ayakmo ijkon ma tlajto uan amo tlakaki, uelis kikixtiskej itech tlanechikol. Uan noijki tla amo kipatla ken tlajtoa, amo yetos itech Xochitlali (1 Corintios 5:11-13; 6:9, 10). Amo uelis tiyetoskej itech itlasojtlalis toTajtsin Dios tla titlauijuikaltiaj, tla tikijtoaj tlen amo melauak itech oksekimej, noso tla tlen tikijtoaj amo kiteititia titetlasojtlaj. Sapanoa titeyolkokoaj ijkuak ijkon titlajtoaj.

TLAJTOLI TLEN ‘TEYOLCHIKAWA’

15. ¿Tlen tlajtoli ‘kinyolchikawa’ oksekimej?

15 ¿Ken uelis titlajtoskej ken toTajtsin Dios kineki? Ma tikilnamiktokan Biblia techiluia ma tiktekitiltikan kuali totlajtol pampa ‘tikinyolchikawaskeh’ oksekimej (Efesios 4:29). Jehová kiyolpaktia ma tiktekitiltikan totlajtol pampa ma tikinyolchikauakan oksekimej uan ma tikinpaleuikan. Ik non, moneki achto kuali ma timokuayejyekokan tlen tikijtoskej. Biblia amo techiluia nochi ken tikchiuaskej, nion nochi tlen poui itech ‘kuali tlajtoli’ (Tito 2:8). Pampa uelis ‘titeyolchikawaskeh’ moneki timokuayejyekoskej itech eyi tlamantli tlen ipati: tikijtoskej tlen kuali, tlen melauak uan tlen teyolpaktia. Ik non, ma timomachtikan itech seki tlamantli pampa titeyolchikauaskej (xikita recuadro “ ¿Teyolchikaua ken nitlajtoa?”).

 

16. ¿Tleka moneki titeyolchikauaskej?

16 Ma titeyolchikauakan. Jehová uan Jesús kimatij moneki se teyolchikauas uan se kinmiluis oksekimej kuajkualtsitsintin tlajtolmej ijkuak kichiuaj tlen kuali (Mateo 3:17; 25:19-23; Juan 1:47). Akinmej tikchiuaj ken Cristo, noijki ijkon moneki titeyolchikauaskej. ¿Tleka? Pampa “ijkuak moijtoa se tlajtoli ijkuak moneki, ¡melauak teyolchikaua!” (Proverbios 15:23). Ik non, ma timotlajtlanikan: “¿Ken nimomachilia ijkuak ikaj nechiluia se kuali tlajtoli? ¿Nechyolchikaua noso nechyolseuia?”. Ijkuak ikaj techyolchikaua kiteititia motekipachoa totech uan kajsikamati otimochijchikajkej itech tlen otikchijkej. Non techyolchikaua pampa tikmatij ueli tikchiuaj tlen kuali uan okachi timochijchikauaskej satepan. Tla techpaktia ijkuak ikaj techyolchikaua, ¿amo moneki noijki ijkon titeyolchikauaskej? (Xiktlajtolti Mateo 7:12.)

17. ¿Ken uelis tikinyolchikauaskej tokniuan uan tokalchanejkauan?

17 Nochipa ma tikitakan tlen kuali itech oksekimej uan ma tikinyolchikauakan. Ma tikitakan sekimej neskayomej. Itech tlanechikol tikkakij se kuali tlanojnotsalistli, tikitaj se telpochtli noso se ichpochtli mochijchikaua pampa kitekichiuilis okachi toTajtsin Dios, noso tikitaj se tokni tlen yokokoxkatik, noso youeuejtik mochijchikaua yetos itech nechikolmej. Tla tikinyolchikauaskej ninmej tokniuan, okachi chikauak yetos intlaneltokilis. Akinmej yomonamiktijkej noijki moneki moyolchikauaskej uan motlasojkamatiliskej tlen kimochiuiliaj (Proverbios 31:10, 28). Konemej noijki moneki ma kinyolchikauakan uan ma kinpatioitakan. Ijkon ken se xochitl kineki Tonaltsin uan atl pampa ma yolto, moneki ma kinyolchikauakan konemej uan ma kinmiluikan kuali kajki tlen okichijkej. Ik non, tetajmej moneki kitemoskej ken kinyolchikauaskej inkoneuan pampa mochijchikauaj kichiuaskej tlen kuali. Tla kinyolchikauaj konemej, kimachiliskej kuali tlen okichijkej uan okachi mochijchikauaskej kichiuaskej tlen kuali.

18, 19. ¿Tleka moneki timochijchikauaskej tikinyolchikauaskej tokniuan, uan ken uelis tikchiuaskej?

18 Ma titeyolseuikan. Jehová motekipachoa itech “akinmej yolyamankej” uan noijki itech “akinmej yolpatlachitokej” (Isaías 57:15). Biblia techiluia: “Ximosepanyolchikawakah” uan “xikinyolchikawakah akimeh mosotlawah” (1 Tesalonicenses 5:11, 14). Tikmatij toTajtsin Dios kipatioita ijkuak timochijchikauaj tikinyolchikauaskej akinmej moyolkokoaj.

Jehová kiyolpaktia ijkuak tiktekitiltiaj totlajtol pampa tikinyolchikauaskej oksekimej

19 ¿Ken uelis tikyolchikauaskej se tokni tlen moyolkokoa? Ualeua amo uelis tikyektlaliskej ouijkayotl tlen kipanotok. San moneki tikiluiskej se tlajtoli tlen kiyolchikauas. Ma tikiluikan melauak timotekipachoaj itech. Ma timotlatlaujtikan iuan uan ma tikiluikan Jehová ma kipaleui ma kajsikamati melauak kitlasojtla uan noijki tokniuan (Santiago 5:14, 15). Moneki tikiluiskej sapanoa tiknekij ma yeto itech tlanechikol uan tikpatioitaj (1 Corintios 12:12-26). Uelis tiktlajtoltiliskej se tlaxelol itech Biblia tlen kilnamiktis Jehová sapanoa motekipachoa itech (Salmo 34:18; Mateo 10:29-31). Tla tiktemoaj ken uelis tikiluiskej “se kuali tlajtoli” ika nochi toyolo akin moyolkokoa, okachi kimachilis tiktlasojtlaj uan kimatis melauak tikpatioitaj (xiktlajtolti Proverbios 12:25).

20, 21. ¿Tlen techpaleuis kuali ma tiktlapouikan ikaj?

20 Ijkuak ikaj tiktlapouis. Pampa titlajtlakolejkej, ualeua moneki ikaj ma techtlapoui. Ik non, Biblia techiluia: “Xikkaki ijkuak mitsnojnotsaj uan xikseli ijkuak mitsyektlaliaj, pampa satepan okachi tiixtlamatis” (Proverbios 19:20). Amo san tlayekankej uelis kitlapouiskej ikaj. Noijki tetajmej kintlapouiaj inkoneuan (Efesios 6:4). Se tokni siuatl tlen yikipia xiuitl noso chikauak itlaneltokilis, uelis kitlapouis se tokni akin okachi ichpochtli (Tito 2:3-5). Pampa tikintlasojtlaj tokniuan, kualtsin tikintlapouiaj pampa kuali ma kiselikan tlen tikinmiluiaj uan amo ma kinyolkoko. ¿Tlen uelis techpaleuis kuali ma tikintlapouikan? Ma tikitakan eyi tlamantli tlen techpaleuis ijkuak ikaj tiktlapouiskej: tleka moneki ma tiktlapouikan ikaj, itech tlen mopaleuia tlen tikiluiskej uan ken moneki tiktlapouiskej.

21 Akin kineki kitlapouis ikaj moneki kitas tleka kineki ijkon kichiuas. Ximotlajtlani: “¿Tlen kichiua san niman ma nikseli tlen nechiluiaj?”. Ijkuak akin mitstlapouia melauak motekipachoa motech, uan amo san kualantok nion san kitemoa tlen ye kineki, non kichiua okachi san niman xikseli tlen mitsiluia. Ik non, ijkuak ikaj tiktlapouiskej ma tikchiuakan ika nochi toyolo. Noijki, tla akin tetlapouia mopaleuia ika Biblia, nochi kuali kisa (2 Timoteo 3:16). Ijkuak ikaj tiktlapouiskej moneki tikiluiskej tlen Biblia kijtoa. Ik non, tlayekankej momaluiaj pampa amo san kijtoskej tlen yejuan mokuayejyekoaj, uan amo kipapatlaj tlen kijtoa Biblia san pampa ika kipaleuiskej tlen kitaj okachi kuali. Tla akin tetlapouia kichiua ken moneki, kichiuas kuali ma kiselikan. Tla tiktlakaitaj akin tiktlapouijtokej, okachi uelis san niman kiselis tlen tikiluijtokej (Colosenses 4:6).

22. ¿Ken tiknekij tiktekitiltiskej totlajtol tlen Jehová otechtliokoli?

22 Ma tikilnamiktokan toTajtsin Dios otechtliokoli totlajtol. Uan pampa tiktlasojtlaj, ma timochijchikauakan kuali tiktekitiltiskej nin tetliokolil. Amo ma tikilkauakan tlen uelis kichiuas totlajtol: teyolchikauas noso teyolkokos. Ik non, nochipa ma tiktekitiltikan totlajtol pampa ‘titeyolchikawaskeh’. Totlajtol uelis yetos ken se tlateochiualistli pampa oksekimej, uan techpaleuis ma tiyetokan itech itlasojtlalis toTajtsin Dios.

^ párr. 4 Tlajtoli hebreo “chijkoltik” tlen kijtoa Proverbios 15:4 kijtosneki “tekajkayaua uan teyolkokoa”.

^ párr. 10 Itech Biblia tlajtoli “tlan pitsotik” kijtosneki onka miak tlamantli tlen noijki tlajtlakoli. Maski amo nochi tlamantli “tlan pitsotik” moneki kiyektlaliskej tlayekankej, akin tlajtoa pitsotik uelis kikixtiskej itech tlanechikol tla amo moyolkuepa, pampa kichijtok tlen sapanoa pitsotik (2 Corintios 12:21; Efesios 4:19; xikita sección “Preguntas de los lectores” itech La Atalaya 15 de julio de 2006).