Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 12

Nochipa matiteyolchikauakan ika totlajtoluan

Nochipa matiteyolchikauakan ika totlajtoluan

“Ma ka sa xkijtokan on xkuajli tlajtojli, yej san xkijtokan tlen kuajli yejuan kimpaleuis oksekimej.” (EFESIOS 4:29.)

1-3. a) ¿Tlenon yotechtlayokoli Jehová, niman kenon uelis xkuajli notekitiltis? b) Tla tiknekij nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin, ¿kenon noneki titlajtoskej?

MATIKNEMILIKAN ika tiktlayokoliaj se carro akin melak tiktlasojtlaj niman yejua xkuajli kitekitiltia, xkuajli kinejnemiltia niman kinkokoua oksekimej tlaltikpakchanejkej. ¿Kenon tomachiliskiaj? Melak toyolkokoskiaj, ¿xmelak?

2 Itech Jehová “nochi kuajli tetlayokolijli tikseliaj yejuan ajsitikaj” (Santiago 1:17). Xnemili, yotechtlayokoli totlajtol, itlaj tlen yolkamej xkipiyaj, ika yejuin ueli tikijtouaj tlen tiknemiliaj niman tlen tikmachiliaj. San ika, yejuin tetlayokolijli, ijkon ken carro itech tlen yotitlajtokej, uelis xkuajli notekitiltis. Niman, miyekej tlaltikpakchanejkej xkuajli kikuij niman hasta kinkokouaj oksekimej. ¿Tikasikamatij kuakon tleka melak xkuajli nomachilia Jehová?

3 Tla tiknekij nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin, noneki tiktekitiltiskej yejuin tetlayokolijli ken yejua kineki. Kijtosneki, noneki tikchiuaskej tlen kijtoua ipan Biblia: “Ma ka sa xkijtokan on xkuajli tlajtojli, yej san xkijtokan tlen kuajli yejuan kimpaleuis [...] niman kinmakas tlatiochiualistli on yejuan kakiskej” (Efesios 4:29). Ika yejon, tikitaskej tlenon tlajtojli noneki maka matikijtokan niman kenon uelis tiktekitiltiskej yejuin tetlayokolijli ika tikinchikauaskej oksekimej. San ika, kachtopa matikitakan tleka noneki matikmaluikan tlen tikijtouaj.

TLEKA TIKTLAJPIYASKEJ TOTLAJTOLUAN

4, 5. ¿Tlenon kijtouaj seki proverbios ipan Biblia itech tlen ueli kichiua tlajtoltin?

4 Kachtopa pampa totlajtoluan melak miyek uelis kichiuas. Ijkon kijtoua Proverbios 15:4: “Se tlajtojli yemanki kentla se kojtli tlen itech ualeua nemilistli, san ika, tlajtojli tlen xmelaktik teajmana”. Tlajtoltin yemankej mitsseselis ijkon ken ajuaxtli kiseselia xiujtli. Niman, xkuajli tlajtoltin uelis kiyolkokos maski san akinon. Ken tikitaj, tlajtoltin uelis tekokoskej noso tepajtiskej (Proverbios 18:21).

5 Ipan Proverbios 12:18 noijki nesi tlen ueli kichiua totlajtoluan. Ompa kijtoua ika “tlajtojli tlen xnonemilia ijkuak noijtoua tlateki ken se espada”. Ijkuak san tikmakauas tlen tikijtoua, titekokos niman xok kuajli iuan timouikas oksekimej. Kema, tlajtoltin melak uelis techkokoskej xijkon ken ijkuak techtsopiniskiaj ika se espada ipan toyojlo. San ika, yejon proverbio noijki kijtoua: “Itlajtol akin tlamachilise tepajtia”. Akin kiyejyekoua kiteititis tlamachilistli tlen ualeua itech toTajtsin kuajli kita tlen kijtoua. Ika itlajtoluan yemankej kinyolchikaua akin noyolkokouaj niman oksejpa kuajli iuan nouika oksekimej. Kuajli tikmatstokej, ika tinochimej yotikitakej kenon tlajtoltin tepajtiaj (xpoua Proverbios 16:24). Tlen kisa itech tokamak kipiya ueyi kojtilistli; kuakon, kuajli matiktekitiltikan ika matikinpajtikan oksekimej niman maka ika matiteyolkokokan.

Tlajtoltin yemankej kentla ajuaxtli tlen teseselia

6. ¿Tleka ouijtika tikitaj tikteltiskej tonenepil?

6 San ika, maski melak tikyejyekoskej tikmaluiskej tlen tikijtoskej, kemantika xkuajli tonkisaskej. Niman yejuin techititia ika ome itech tleka noneki matikmaluikan ken titlajtouaj: pampa titlajtlakolejkej xkuajli tiktekitiltiaj tonenepil. Kema, tlajtoltin ualeuaj itech toyojlo, niman Biblia kijtoua ika “iyojlo se tlakatl nochipa kineki kichiuas tlen xkuajli” (Génesis 8:21; Lucas 6:45). Ika yejon, ouijtika tikitaj nochipa tikteltiskej tonenepil (xpoua Santiago 3:2-4). Ijkuak se kineki panos ipan se ueyi atentli, noneki nokojtilis niman ijkon xkuikas atl ijkuak panos. Noijki ijkon noneki nochipa tokojtiliskej maka tikijtoskej itlaj tlen xkuajli. Kuakon, noneki kuajli tiktekitiltiskej tonenepil.

7, 8. Itech tlen tikijtouaj, ¿hasta kenon kijtlakoua ken tiktekichiuiliaj toTajtsin?

7 Ika yeyi tlemach tlen ika noneki tikmaluiskej tlen tikijtouaj pampa tejuamej tinemiskej ixpan Jehová. Tlen tikijtouaj xsan kijtlakoua ken iuan touikaj oksekimej, noijki ken iuan touikaj toTajtsin. Ijkon kijtoua Santiago 1:26: “Tla yakaj kinemilia ika kuajli kipia itlaneltok ixpan Dios niman xnota sa no yejua tlinon kijtoua inenepil, sa no yejua nokajkayaua niman on tlinon kichiua ixpan Dios xitlaj kijtosneki”. * Ken onoijto ipan capítulo tlen otiuajpanokej, ken tiktekitiltiaj tonenepil nesi kenon tiktekichiuiliaj toTajtsin. Tla xtiknemiliaj tlen tikijtouaj niman titeyolkokouaj ijkuak titlajtouaj, xtlaj kijtosnekis tekitl tlen tikchiuaj ipampa toTajtsin. Kuakon, melak noneki matitlanemilikan ipan yejuin (Santiago 3:8-10).

8 Yotikitakej yeyi tlemach itech tleka kipiya ika tikmaluiskej totlajtoluan. Aman matikitakan tlenon xkipiya tikijtoskej niman kenon titlajtoskej tlen ika tikinyolchikauaskej oksekimej.

TLAJTOLTIN TLEN TETLAJKALIJ

9, 10. a) ¿Tlenon tlajtojli mojmostla nokaki? b) ¿Tleka kipiya tikmapeuaskej tsokuiltik tlajtojli? (Noijki xkita nota.)

9 Tlajtojli tsokuiltik. Aman, nochipa nokaki kenon tlauijuikaltilo, tlakajkayaualo niman miyek xkuajli tlajtojli. Miyekej tlaltikpakchanejkej kitekitiltiaj yejuin tlajtojli pampa kinekij makinneltokakan itech tlen kijtouaj noso pampa xkimatij kenon tlajtoskej. Ipan televisión, uajnesij akin kamanalouaj niman kitekitiltiaj tsokuiltik tlajtojli kampa tlajtouaj itech auilnemilistli niman ijkon ika teuetskitiaj. San ika, yejon xtepakti. Ikipiya kanaj ome mil xiuitl, Pablo okintitlanili se amatlajkuilojli akin chanejkej katkaj Colosas niman okimijli maka makitekitiltikan “xkuajli kamanajli”, xchipauak tlajtojli (Colosenses 3:8). Niman tokniuan chanejkej Éfeso okintlajkuilouili: “Ma ka nion achijtsin xteneuakan [...] on xkuajli kamanajli” (Efesios 5:3, 4).

10 ToTajtsin melak kikualania tsokuiltik tlajtojli. Ika yejon, tejuamej noijki tiktlauelitaj yejuin tlajtojli niman xkeman tiktekitiltiaj. Tikasikamatij ika yejuin noteneua itech “tlen xchipauak”, niman kalaki itech “tlen xkuajli keleuiya intlalnakayo” tlaltikpakchanejkej tlen Pablo okijto maka manochiua (Gálatas 5:19-21). Ken tikitaj, melak noneki matikmaluikan ken titlajtouaj. ¿Tlenon ipan nochiuas akin nochipa tlajtoua itech auilnemilistli, itech tlen tepinajti noso xkuajli ileuilistli niman itech seki tlajtojli tlen matetlanemililti itech tlen xkuajli noso tlen tsokuiltik? Kachtopa kipaleuiskej miyekpa, niman tla xkineki noyolkuepas niman noyektlalis, kikixtiskej itech tlanechikojli. *

11, 12. a) ¿Kemanon xkuajli yes titlajtos itech oksekimej? b) ¿Tleka xkipiya ika titetlajtolchijchiuiliskej?

11 Titeijlitinemis tlen xkuajli itech oksekimej niman titetlajtolchijchiuilis. Xtlajtlakojli titlajtos itech oksekimej tla tikchiua ika titepaleuis, ken ijkuak tikpaleuis akin kemach yonoapolakti noso yakaj tikyolchikauas. Ipan kachtopa siglo, akin kichiuayaj ken Cristo najmanayaj inpampa imikniuan niman tlajtouayaj intech, san ika, xkichiuayaj pampa kinekiyaj kimijtlakoskej (Efesios 6:21, 22; Colosenses 4:8, 9). Tlen kema xkuajli, ijkuak tikijtos tlen xmelauak intech oksekimej noso tikijtos tlen panoua itech innemilis. Tla ijkon titlajtos uelis mitsuikas itech se ueyi tlajtlakojli: titetlajtolchijchiuilis, kijtosneki “tiknemilis kenon titlajtos tlen xkuajli itech okse niman ijkon maka kuajli makitakan” (Diccionario del español usual en México). Se neskayotl itech yejuin ijkuak fariseos okitlajtolchijchiuilijkej Jesús niman ijkon maka itech matlaneltokakan (Mateo 9:32-34; 12:22-24). Kema, titetlajtolchijchiuilis kuajkui miyek tlauejli (Proverbios 26:20).

12 ¿Kenon kimita Jehová akin tetlajtolchijchiuiliaj niman kichiuaj maonia tlauejli? Xkuajli nemij ixpan. Niman hasta kintlauelita akin kichiuaj maonia “tlauejli itech ikniujtin” (Proverbios 6:16-19). Matikilnamikikan ika tlajtojli griego tlen notlajtolkuepa “tetlajtolchijchiujketl” noijtoua diábolos, san no yejua tlajtojli tlen notekitiltia ijkuak kijtoua ika Satanás yejua “diablo”, kijtosneki, ika yejua kitlajtolchijchiuilia toTajtsin (Apocalipsis [Revelación] 12:9, 10). Kuajli tikmatstokej ika xakaj kinekiskia nokuepas “diablo” (kijtosneki se tetlajtolchijchiujketl). Kema, ipan tlanechikojli xnoseliaj akin tetlajtolchijchiuiliaj, “nokuajkualaniaj” nion akin “texexelouaj” (Gálatas 5:19-21). Kuakon, ijkuak itlaj tikijtosnekiskej tlen otiktekakilijkej itech okse, noneki matotlajtoltikan: “¿Kuajli nikmatstika ika yemelak tlen nikijtos? ¿Nikteititis ika nitetlasojtla itech tlen nikijtos? ¿Melak noneki makimatikan oksekimej?” (xpoua 1 Tesalonicenses 4:11).

13, 14. a) ¿Kenon kimijtlakoua oksekimej tlajtoltin tlen teyolkoko? b) ¿Tlenon xkuajli inpan nochiuas akin kitekitiltiaj tlajtoltin tlen teyolkoko?

13 Tlajtojli tlen tekoko. Ken yotikitakej, uelis titekokoskej ken titlajtouaj. Niman pampa titlajtlakolejkej tinochimej tikijtoua tlen sakin tiknemiliaj xkipiaya ika tikijtoskiaj. San ika, Biblia techijlia kenon xnoneki titlajtoskej ipan tlanechikojli nion iuan tochanejkauan. Pablo okimijli akin kichiuaj ken Cristo: “Xmokixtilikan nochi tekuatotonalistli, [...] nochi tlauejli, nochi tsajtsilistli, nochi tetejteneualistli” (Efesios 4:31). Yejuin kijtosneki ijkuak titetokayopatlas ika tlajtoltin tlen tepinajtijkej, tlen kichiua xkuajli manomachilikan oksekimej niman makinemilikan ika xtlaj ika tepaleuijkej. Kokonej melak uelis kimijtlakos yejuin tlajtoltin (Colosenses 3:21).

14 Biblia kimelajkaijtoua ika xkipiya tiktekitiltiskej tlajtoltin tlen teyolkoko niman ika itlaj panos ijkuak se ijkon kichiua. ¿Tlenon uelis ipan nochiuas ika tlayekapan akin yonomat teijlia tlajtojli tlen teyolkoko noso tlen kichiua manomachilikan ika xtepaleuijkej? Kachtopa miyekpa kipaleuiskej. Tla xnokauilia makipaleuikan, kikixtiskej itech tlanechikojli. Niman hasta xok uelis kiselis nemilistli tlen xkeman tlamis ijkuak tlanauatis iTekiuajyo toTajtsin (1 Corintios 5:11-13; 6:9, 10). Kuakon, tla tikneki tinemis itech itlasojtlalis toTajtsin, xuelis titlauijuikaltis, titlakajkayauas niman tikijtos nochi tlajtojli tlen uelis kintlajkalis oksekimej.

TLAJTOLTIN TLEN TEPALEUIYAJ

15. ¿Kenon noneki nitlajtos tla nikneki nikinpaleuis oksekimej?

15 Jehová yotechtlayokoli totlajtol, ¿kenon noneki titlajtoskej? Matikilnamikikan ika Biblia techtlajtlanilia matikijtokan tlen “kimpaleuis oksekimej” (Efesios 4:29). Jehová yolpaki ijkuak tochikauaj tikijtoskej tlen teyolchikaua. San ika, iTlajtol toTajtsin xkipiya se lista itech tlenon tlajtoltin tiktekitiltiskej niman ijkon kuajli titlajtoskej (Tito 2:8). Tikmatiskej ika totlajtol tepaleuiya tla kipiya yejuin yeyi tlemach: chipauak, melauak niman yemanki. Matiknemilikan yejuin yeyi tlemach aman ika tikitaskej seki neskayomej (xkita recuadro “ ¿Tepaleuiya ken nitlajtoua?”).

16, 17. a) ¿Tleka noneki tikimijliskej oksekimej tlen kuajli kichiujtokej? b) ¿Tlenon tlajtoltin uelis kuajli tikteijliskej ipan tlanechikojli niman ipan tochan?

16 Matikinyolchikauakan oksekimej ijkuak kichiuaj tlen kuajli. Jehová niman Jesús kimatstokej ika melak noneki matikinyolchikauakan oksekimej ijkuak kichiuaj tlen kuajli (Mateo 3:17; 25:19-23; Juan 1:47). Niman tinochimej akin tikchiuaj ken Cristo noneki ijkon tikchiuaskej. Kema, “se tlajtojli tlen noijtoua ijkuak noneki, ¡melak kuajli!” (Proverbios 15:23). Ijkuak yakaj ika nochi iyojlo techijlia ika kuajli otikchiujkej itlaj, techyolchikaua niman kichiua kuajli matomachilikan. Niman ijkon tomachiliaj pampa najmana topampa niman kimatstika tlen tikchiuaj. Yejuin techititia ika melak kuajli pampa tochikauaj, texchikaua niman kichiua kuajli matitekitikan mojmostla. Aman, pampa tinochimej tikuelitaj matechijlikan tlen kuajli tikchiuaj, ¿xmelak ika kuajli yeskia tla tejuamej noijki tikteijliaj? (xpoua Mateo 7:12.)

17 Tla tomatij tikitaj tlen oksekimej kuajli kichiuaj, techmapeuas matikimijlikan ika kuajli kichiujtokej. Aman xnemili, ¿tlenon uelis tikitaskej ipan tlanechikojli? Se tokniuj akin kuajli kipanoltia tlamachtijli, se telpochtli akin nochikaujtika kichiuas se tekitl itech toTajtsin noso se tokniuj akin youeuentsintiak, maski miyek tlen kixnamiki, nochipa yauj ipan tlanechikojli. Tikimijliskej seki tlajtoltin itech tlen kuajli kichiujtokej ajsis ipan inyojlo niman kinyolchikauas. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tochan? Teueuentsin niman tesiuauj noneki kikakiskej tlajtoltin tlen makinyolchikaua niman makitlasojkamatikan itech tlen kichiuaj (Proverbios 31:10, 28). Niman tekoneuan noijki noneki kikakiskej ika kintlasojkaitaj. Ijkon ken xochimej kinekij makintekilikan atl niman makipiyakan tlauijli, tekoneuan kinekij kikakiskej ika kuajli tlen kichiujtokej niman makimatikan ika kinpaktiaj intajuan. Ika yejon, tajtin noneki kitstoskej kemanon kimijliskej ika kuajli tlen kichiujtokej niman kimijliskej inkualneskayouan. Ijkon tekoneuan kuajli nomachiliskej itech tlen kichiujtokej, niman kinmapeuas melak makiyejyekokan makichiuakan tlen noneki kichiuaskej.

18, 19. ¿Tleka melak noneki tochikauaskej tikinyolseuiskej niman tikinyolchikauaskej tokniuan, niman kenon uelis tikchiuaskej?

18 Titeyolseuis niman titeyolchikauas. Jehová melak najmana inpampa akin “najmanaj” niman ipampa “akin noyolkokojtokej” (Isaías 57:15). Ipan Biblia techijlia yejuin: “Xmoyoleuakan [xmoyolseuikan] se iuan okse, niman xmoyolchikauakan” (1 Tesalonicenses 5:11, 14). Uelis kuajli tikmatstoskej ika yejua melak kuelita ijkuak kita ika tejuamej tochikauaj pampa tiknekij tikinyolseuiskej niman tikinyolchikauaskej akin najmanaj.

Jehová kiyolpaktia matiktekitiltikan tlajtojli tlen tepaleuiya

19 ¿Tlenon uelis tikchiuaskej ipampa tokniuj akin noyolkokoua? Kachtopa, matikyolchikauakan ika totlajtoluan. Maski yejon xkiyektlalis itlaueluan, maka matotekipachokan. Noneki matikititikan ika iuan tinemij niman ipampa tajmanaj. Noijki uelis iuan tikchiuaskej teoyotl, tiktlajtlaniliskej Jehová makipaleui makita ika oksekimej kitlasojtlaj niman toTajtsin noijki (Santiago 5:14, 15). Kipiya ika tikijliskej ika ipan tlanechikojli kitlasojkaitaj niman kinekij ompa manemi (1 Corintios 12:12-26). Okse tlen uelis tikchiuaskej, iuan tikpouaskej Biblia kampa makitlanemililti ika Jehová melak najmana ipampa (Salmo 34:18; Mateo 10:29-31). Tla tikxelouaj se tonajli ijkuak tikyolchikauaj ika “kuajli tlajtojli” tlen kisa ipan toyojlo, nomachilis ika kitlasojtlaj niman ika kitlasojkaitaj (xpoua Proverbios 12:25).

20, 21. ¿Tlenon yeyi tlemach tepaleuiyaj kuajli manotemaka tlajtolpaleuilistli?

20 Kuajli tlajtolpaleuilistin. Pampa tinochimej titlajtlakolejkej, kemantika nonekis matechijlikan tlenon tikchiuaskej. Ika yejon Biblia kijtoua: “Xkaki tlajtolpaleuilistli niman xmokauili mamitsyektlalikan, niman ijkon ika tlayekapan timochiuas titlamachilise” (Proverbios 19:20). Ipan tlanechikojli tlayekankej techijliaj tlenon uelis tikchiuaskej. San ika, xsan yejuamej uelis kichiuaskej yejuin. Xnemili, tajtin kipiyaj ika kinpaleuiskej inkoneuan (Efesios 6:4). Tokniuan siuamej akin chikaujtok intlaneltokil uelis kinpaleuiskej akin ichpokamej (Tito 2:3-5). Itech yejuin, tikteititis ika tikintlasojtla oksekimej tla ken tikteijlia xtikchiuaj manoyolkokokan. Matikitakan tlen techpaleuis kuajli matitetlajtolpaleuikan: 1) tleka tikteijliaj yejuin tlajtolpaleuilistli, 2) kanon tikixtiaj tlen tikijtouaj niman 3) kenon tikteijliaj.

21 Kachtopa, tlen techmapeua matikteijlikan se tlajtolpaleuilistli. ¿Tlenon techpaleuis matikselikan tlen techijliaj? Tla tikmatij ika techijliaj pampa yemelak najmanaj topampa, niman xsan pampa se kualantika noso nexikole. Kuakon, ijkon matikchiuakan ijkuak tikintlajtolpaleuiyaj oksekimej. Ika ome, maualeua itech iTlajtol toTajtsin (2 Timoteo 3:16). Maski tla tiknemiliskej tikpouaskej itech Biblia noso tla san tikteneuaskej tlen kijtoua, nochi tlen tikijtoskej noneki ompa tijkixtiskej. Tlayekankej noneki notlajpiyaskej maka makiteijlikan san tlen yejuamej kinemiliaj. Nion xkipatlaj tlen yemelak kijtosneki seki tlaxeloltin ipan Biblia san pampa kinekij makipaleuikan tlen yejuamej kinemiliaj. Ika yeyi, noneki kuajli matikteijlikan. Tla tikteijliaj ika yemanki tlajtojli niman titetlakaitaj, nochipa kinekiskej kiseliskej tlen tikimijliaj (Colosenses 4:6).

22. ¿Kenon yotiknemilijkej tiktekitiltiskej totlajtol tlen yotechtlayokolijkej?

22 Pampa Jehová yotechmakak totlajtol, yotechtlayokoli tlen melak patioj. Niman pampa melak tiktlasojtlaj toTajtsin, tiknekij melak kuajli tiktekitiltiskej. Maka keman matikilkauakan ika tlajtoltin uelis tepaleuiskej noso tetlajkaliskej. Ika yejon, matikintekitiltikan nochipa ijkon ken Jehová kineki: “kimpaleuis oksekimej”. Ijkon, oksekimej niman akin nisiuj nemij techitaskej kentla se tlateochiualistli niman noijki nochipa tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin.

^ párr. 7 Tlajtojli griego tlen ika notlajtolkuepa “xitlaj kijtosneki” noijki kitlajtolkuepaj ken “xitlaj ika [te]paleuiya” (1 Corintios 15:17).

^ párr. 10 Ipan Biblia, tlajtojli “tlen xchipauak” uelis kijtosnekis miyek tlajtlakoltin. Maski xnochipa kijtosnekis ika noneki tlayekankej makiyektlalikan akin kichiua tlen xchipauak, san ika, akin kichiua tlen melak tsokuiltik niman xnoyolkuepa kikixtiskej itech tlanechikojli (2 Corintios 12:21; Efesios 4:19; xkita “Preguntas de los lectores” ipan La Atalaya del 15 de julio de 2006).