Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 13

Iluimej tlen toTajtsin xkuelita

Iluimej tlen toTajtsin xkuelita

“Xtejtemokan ken uelis nenkipaktiskej toTeko.” (EFESIOS 5:10.)

1. ¿Akinomej kinuajuika Jehová itech, niman tleka noneki kitlajpiyaskej intlaneltokil?

JESÚS okijto ika akin “yemelak kiueyichiuaj Tajtli kiueyichiuaskej ika espíritu niman ika tlen melauak, pampa Tajtli kintejtemoua akin ijkon kichiuaj makiueyichiuakan” (Juan 4:23TNM). Jehová kinnextia akin kitlasojtlaj tlen melauak niman kinuajuika itech niman itech iKoneuj (Juan 6:44). Se tlateochiualistli pampa tejuamej tinemij ipan yejon grupo. San ika, ok uelis techkajkayauas Satanás, akin melak ueltika kenon tekajkayauas. Tla xtiknekij ijkon mapano, noneki matitlatlachixtokan niman matikitstokan “ken uelis [tik]paktiskej toTeko” (Efesios 5:10; Apocalipsis [Revelación] 12:9).

2. Xkijto kenon kita Jehová ijkuak noneloua tlaneltokijli melauak iuan tlen xmelauak.

2 Matikilnamikikan tlen melak yeuejkaui opanok itech tepetl Sinaí. Ijkuak israelitas okitlajtlanilijkej Aarón makinchijchiuili se intajtsin, okinchijchiuili se uakaxkonetl tlachijchiujtli ika oro. Okijto ika san kineskayotiaya toTajtsin akin nochi ueli kichiua, pampa okijto: “Mostla noiluichiuilis Jehová”. ¿Kenon onomachili Jehová? ¿Xtlaj okichiuj ijkuak okitak kenon nonelouaya tlaneltokijli melauak iuan tlen xmelauak? Kema, itlaj okichiuj. Okichiuj ika makinmiktikan yeyi mil tlaltikpakchanejkej akin kiueyichiujtoyaj yejon tlamachijchiuajli (Éxodo 32:1-6, 10, 28). Akin tiknekij tinemiskej itech itlasojtlalis toTajtsin, ¿tlenon techmachtia itech tlen yeuejkaui opanok? Ika melak noneki maka tikitskiskej “tlen tsokuiltik” niman tiktlajpiyaskej chikauak tlen melauak tikneltokaj, ika maka matsokuiliui ika tlen xkuajli (Isaías 52:11; Ezequiel 44:23; Gálatas 5:9).

3, 4. ¿Tleka noneki matikitakan tlenon kijtoua Biblia itech iluimej tlen miyekej kipanoltiaj?

3 Teyolkoko ika ijkuak onenkej kachtopa inomachtijkauan Cristo, onenkej akin okinejkej kikalaktiskej tlamachtijli tlen xmelauak. Ijkuak opeujkej xouelkej pampa itlatitlankauan Cristo okintsakuilijkej noso okinteltijkej. San ika, ijkuak omijkej, akin xkitlasojtlayaj tlaneltokijli tlen melauak opeujkej kipanoltiaj iluimej tlen toTajtsin xkuelita (2 Tesalonicenses 2:7, 10). Ipan yejuin capítulo tomachtiskej san seki itech yejuin iluimej. Tikitaskej ika xkiteititiaj tlen kinemilia toTajtsin, nesi ika san intlanemililuan tlaltikpakchanejkej. Niman miyekej iluimej kichiuaj manoileui san tlen se kineki niman kipiyaj tlaneltokijli xmelauak niman naualyotl, nochi yejuin tlen onka ipan “ueyixtikaj [...] Babilonia” (Apocalipsis 18:2-4, 23). * Maka matikilkauakan ika Jehová kuajli kixmatstika tlaneltokijli tlen xmelauak, kampa ualeujtokej iluimej tlen aman miyekej kipanoltiaj, niman ika yejon, melak kintlauelita ijkon ken yeuejkaui. Kuakon, noneki melak tiknekiskej tikmatiskej tlenon kinemilia toTajtsin (2 Juan 6, 7).

4 Akin tikchiuaj ken Cristo tikmatstokej ika Jehová xkuelita sekimej iluimej. Ika yejon, noneki maka tokalaktiskej nion achijtsin. Matikitakan tleka toTajtsin xkinuelita. Ijkon, tla yotikasikamatkej ika yejon techtsakuilis matinemikan nochipa itech itlasojtlalis toTajtsin, kichiuas maka matikinpanoltikan.

IJKUAK NOUEYICHIUA TONALTSINTLI, ONOTOKAYOTI NAVIDAD

5. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika Jesús xotlakat ipan tonajli 25 metstli diciembre?

5 Biblia xkeman kijtoua makiluichiuilikan ijkuak Jesús otlakat. Niman, nion xkuajli tikmatij kemanon otlakat. Tlen kema tikmatstokej ika xotlakat ipan tonajli 25 metstli diciembre. * ¿Tleka? Pampa ipan Israel ipan yejon fecha melak seua, niman ken kijtoua Lucas 2:8-11, ijkuak Jesús otlakat nemiyaj “tlajpixkej yejuan nochi tlayoua nokauayaj ne ipan on tepetl kampa kintlajpiayaj inborreguitos”. (Xnokauayaj nochi xiuitl kiyauak, tla ijkon panoskia xnoijtoskia yejuin.) Ijkuak melak seua, ipan ueyi kalpan Belén kiyaui niman uetsi seuktli, ika yejon tlajpixkej xnokauayaj “ipan on tepetl” iuan inyolkauan, yejuamej kinkaltsakuayaj. Noijki matikilnamikikan tleka José iuan María oyajkaj Belén, pampa onoijkuilotoj ijkon ken yotlanauatijka Augusto (Lucas 2:1-7). Pampa judíos xkuajli kimitayaj romanos, ouijtika tikneltokaskej ika tekiuaj okinnauati judíos mayakan ipan inkalpan iuejkachanejkauan ijkuak melak seua katka.

6, 7. a) ¿Kanon ualeua nochi tlen nochiua ipan Navidad? b) ¿Kenon xijkon temakaj tetlayokoliltin akin kichiuaj ken Cristo ken nochiua ipan Navidad?

6 Kuakon, ¿kanon oualeuj iluitl Navidad? Xuajnestiuj ipan Biblia, ualeua itech yeuejkaui iluimej tlen kichiuayaj ipan tlaneltokijli xmelauak. Ken ijkuak kiluichiuiliayaj Saturno, intajtsin Romanos akin kinemiliayaj kichiua matlatlaki. Okse iluitl katka tlen kichiuiliayaj Tonaltsintli pampa kijtouayaj ipan yejon tonajli otlakat. Ipan Enciclopedia de la Religión Católica kijtoua ika nochiuaya ipan tonajli 25 metstli diciembre, tonajli ijkuak kiueyichiuayaj intajtsin Mitra. Yejuin amoxtli noijki kijtoua ika “Teopan opeuj kiluichiua ijkuak otlakat [Cristo] ” ipan yejon fecha pampa “kinekiya melak miyekej makiluichiuakan ijkuak otlakat Tonaltsintli (Mitra)”. Yejuin onochiuj kanaj trescientos xiuitl sakin ijkuak Jesús yomijka.

Akin yemelak kichiua ken Cristo kitemaka tetlayokoliltin pampa tetlasojtla

7 Ipan yejon iluimej, akin xkichiuaj ken Cristo kitemakayaj tetlayokoliltin niman kichiuayaj tlakuajli, yejuin tlen ok nochiua ipan Navidad. San ika, ijkuak ipan Navidad notemakaj tetlayokoliltin, xkichiuaj ijkon ken kijtoua ipan 2 Corintios 9:7: “Cada se ma kitemaka iofrenda ken kixtia ipan iyojlo. Ma ka kitemakas ikan tlauejli, nion kinemilis san yakaj kichiualtia, pampa Dios kitlajsojtla on yejuan kitemaka iofrenda ikan paktli”. Akin yemelak tikchiuaj ken Cristo tiktemakaj tetlayokoliltin pampa titetlasojtlaj, xtikchiaj itlaj matechmakakan, niman xtikchiuaj pampa onka se tonajli ijkuak nochiuas (Lucas 14:12-14; xpoua Hechos 20:35). Niman, tiyolpakij ika xtotekipachouaj niman xtotlaneuiyaj tomin tlen ika tiktlaxtlauaskej tlen nopopoloua ipan yejuin tonaltin (Mateo 11:28-30; Juan 8:32).

8. Akin nomachtiayaj itech sitlalimej, ¿okimakatoj tetlayokoliltin Jesús ipan tonajli ijkuak otlakat?

8 Kanaj nemis akin kijtos: “Ijkuak Jesús otlakat, ¿xmelak ika okimakakej tetlayokoliltin?”. Ka. Yejon akin nomachtiaj sitlalimej okimakakej tetlayokoliltin ijkon ken Biblia kijtouaya kichiuayaj tlaltikpakchanejkej yeuejkaui niman ijkon okiteititijkej ika kimatstoyaj ika Jesús ueyixtoya (1 Reyes 10:1, 2, 10, 13; Mateo 2:2, 11). Niman, xokitatoj ipan yejon yeuajli ijkuak otlakatiko kampa kintlakualtiayaj yolkamej, okitatoj ichan ijkuak yopanoka miyek metstli.

TLEN BIBLIA KIJTOUA IJKUAK YAKAJ KAJXILTIA XIUITL

9. ¿Tlenon kijtoua Biblia opanok ijkuak okipanoltijkej iluitl pampa okajxiltijkej xiuitl?

9 Yeuejkaui, ijkon ken aman, ijkuak yakaj uajtlakati ikoneuj, melak paki. San ika, Biblia xkiteneua nion se itekipanojkauj toTajtsin tla oiluichiuj ijkuak okajxilti xiuitl (Salmo 127:3). ¿San xokinejkej okijkuilojkej? Ka, pampa kema tlajtoua itech ome tlen oiluichiujkej ijkuak okajxiltijkej xiuitl: faraón niman Herodes Antipas (xpoua Génesis 40:20-22; Marcos 6:21-29). Niman kinteneua pampa xkuajli tlen onochiuj ipan yejon iluimej, ken ijkuak okikechtejkej Juan Teapolaktijketl.

10, 11. ¿Kenon kitayaj kachtopa tlaneltokakej itech Cristo iluimej ijkuak yakaj kajxiltia xiuitl, niman tleka?

10 Ipan amoxtli Las cosas nuestras de cada día, kijtoua ika kachtopa inomachtijkauan Cristo “kimatstoyaj ika yejuin iluimej [...] youejkauj uajnochiujtiayaj ipan tlaneltokijli xmelauak”. Yeuejkaui, griegos niman romanos kineltokayaj ika ijkuak tlakatiyaj, ipan yejon tonajli noijki ompa nemiya se espíritu akin nochipa kintlajpiyaskia ipan innemilis. Se amoxtli (The Lore of Birthdays) tlen tlajtoua itech kenon iluichiuaj ijkuak se kajxiltia xiuitl, kijtoua: “Yejuin espíritu nouikaya iuan se intajtsin akin noijki kajxiltiaya xiuitl ijkuak tlaltikpakchane tlakatiya”. Niman, youejkauj ijkuak yakaj tlakati iuan kiteneuaj astrología niman horóscopo.

11 Itekipanojkauan toTajtsin xkipanoltiayaj yejuin iluitl san pampa iuan noteneua naualyotl niman ika kipanoltiaj akin xkichiuaj ken Cristo, noijki xkichiuayaj ipampa okse tlemach. ¿Katlejua? Ika yejuamej katkaj yolyemankej. Xkinemiliayaj tla uejueyixtokej niman nonekiya manoilnamikikan ijkuak otlakatkej (Miqueas 6:8; Lucas 9:48). * Kiueyichiuayaj Jehová, akin kitlasojkamachiliayaj ika kitemaka nemilistli (Salmo 8:3, 4; 36:9; Apocalipsis 4:11). *

12. ¿Tleka melak kuajli tonajli ijkuak se miki xken ijkuak se tlakati?

12 Ijkuak se itekipanojkauj toTajtsin akin oyolmelaujkanen miki, nokaua ipan itlanemilil Jehová, kijtosneki ika oksejpa kiyolitis (Job 14:14, 15). Ika yejon Eclesiastés 7:1 kijtoua: “Se kuajli tokayotl melak kuajli xijkon ken se kuajli chiauak, niman tonajli ijkuak se miki melak kuajli xken ijkuak se tlakati”. Nikan, tlajtojli “kuajli tokayotl” kijtosneki ijkuak toTajtsin kuajli techita pampa yotiktekichiuilijkej san yejua. Melak kuajli tla tikitaj ika akin tikchiuaj ken Cristo technauatiaj matikilnamikikan ijkuak omik Jesús niman xkijtoua matikilnamikikan ijkuak otlakat, pampa ika melak kuajli itokayo uelis techmakixtis (Hebreos 1:3, 4, TNM; Lucas 22:17-20, TNM).

ILUITL SEMANA SANTA

13, 14. ¿Kanon ualeua iluitl Semana Santa?

13 Maski ijkuak kipanoltiaj Semana Santa kinemiliaj ika kilnamikij imikilis Cristo niman ijkuak oksejpa oyoliuj, kichiuaj miyek tlemach tlen kichiuayaj ipan tlaneltokijli xmelauak, ken ijkuak tlayeualouaj. Ipan amoxtli Las Grandes Religiones Ilustradas, kijtoua ika ijkuak xiuajlaya Cristo, babilonios “melak kuajli kinyektlaliayaj intajtsitsinuan [...]. Yejuin tlamachijchiualtin kintlakentiayaj ika tlen melak patioj, kintlaliliayaj koskamej, makoskatl niman anillos; kampa kintekayaj noijki tlachijchiujtin katkaj ika tlen melak patioj niman kinkixtiayaj kintlayeualoltiayaj”.

14 Jehová xkeman kiseliskia makilnamikikan ijkuak iKoneuj oyoliuj ika iluimej tlen nochiua ipan tlaneltokijli xmelauak (2 Corintios 6:17, 18). Niman, iTlajtol toTajtsin xtechijlia matikilnamikikan ijkuak Cristo oyoliuj. Niman ipan oksekimej países noijki kipanoltiaj yejuin iluitl, san ika, kitlaliliaj intokayo tajtsitsintin, ika yejuin kuajli kiteititiaj ika xyolmelaujkanentokej itech toTajtsin.

KIMILUICHIUILIAJ AKIN YOMIJKEJ

15. ¿Kanon ualeua tonajli ijkuak kimiluichiuiliaj akin yomijkej?

15 ¿Kanon ualeua tonajli ijkuak kimiluichiuiliaj akin yomijkej? Ipan La edición de The Encyclopædia Britannica de 1910, kijtoua: “Intonal nochimej akin yomijkej [...] ipan Iglesia Católica Romana onotlali yejuin tonajli ijkuak noilnamikis nochimej akin yomijkej. [...] Seki itech tlen nochiua ijkuak kimilnamikij akin yomijkej ualeua itech tlaneltokijli xmelauak niman nion xnomati kemanon ouajpeuj yejuin iluitl. Ika yejon, ipan miyekej países Católicos, tlaltikpakchanejkej kineltokaj ika akin yomijkej oksejpa nokuepaj inchan yejon tonajli niman imiuan tlakuaj akin yoltokej”. Ipan yejuin tonajli, miyekej tlaltikpakchanejkej kimilnamikij akin yomijkej.

MACHIPAUAK IXPAN TOTAJTSIN TONAJLI IJKUAK NONAMIKTILO

16, 17. a) ¿Tleka akin kemach nonamiktiskej melak noneki makitakan tlenon kijtoua Biblia itech costumbres tlen onka kampa chantij? b) ¿Tlenon noneki tikilnamikiskej itech seki costumbres ken ijkuak ontexiniliaj arroz niman okseki tlemach?

16 Sa achijtsin poliui “xok nonamikti[los]” ipan Ueyixtika Babilonia, pampa kipopoloskej (Apocalipsis 18:23). ¿Tleka? Pampa kichiua tlemach tlen xkuajli, ken naualyotl. Seki costumbres tlen nochiua ijkuak nonamiktilo uelis kitsokuilos ijkuak kemach peuaj (Marcos 10:6-9).

17 Ipan miyek países sejneka noso tlamantik tlen nochiua, niman kinemiliskej ika xtlaj panoua, san ika, maka matikilkauakan ika ualeua itech tlaneltokijli xmelauak. Nochiuaj pampa kineltokaj ika uelis kinpaleuis kuajli manemikan akin kemach nonamiktijtokej (Isaías 65:11). Ken ijkuak kinxiniliaj arroz niman okseki tlemach. Yeuejkaui kichiuayaj kanaj pampa kinemiliayaj ijkon uelis kinyolseuiskej xkuakualtin espíritus ika tlakuajli niman maka itlaj kinchiuiliskej akin kemach yononamiktijkej. Noijki, arroz kitayaj ken itlaj tlen tepaleuij yakaj ueli makipiya ikoneuj, mayolpaki niman uejkaujtipan manemi. Kuakon, kuajli nesi ika tla tiknekij tinemiskej nochipa itech itlasojtlalis toTajtsin maka tikchiuaskej nochi yejuin tlen tsokuiltik nochiua (xpoua 2 Corintios 6:14-18).

18. ¿Katlejua tlajtolyekanalistin uelis kinpaleuis akin nonamiktiskej niman akin yaskej kampa nonamiktilo?

18 Itekipanojkauan Jehová noijki xkichiuaj tlen ika kiteititiaj ika xtetlakaitaj ijkuak nonamiktilo, noso tlen uelis kintlajkalis oksekimej. Xkijtouaj tlen uelis teyolkokos nion xtekamanaluiyaj tlen makichiua ika oksekimej mapinauikan (Proverbios 26:18, 19; Lucas 6:31; 10:27). Noijki xkichiuaj uejueyimej iluimej ijkuak nonamiktilo kampa san noteititiaj ika kipiyaj miyek tomin (1 Juan 2:16). Jehová kineki ika akin nonamiktiaj kualtsin makilnamikikan yejon tonajli niman maka manoyolkokokan. *

¿UALEUA BRINDIS ITECH TLANELTOKIJLI XMELAUAK?

19, 20. ¿Tlenon kijtoua se amoxtli itech brindis, niman tleka xkipiya ika kichiuas se akin kichiua ken Cristo?

19 Ijkuak nonamiktilo niman ijkuak tlakualo, kemantika nochiua brindis. Ipan xiuitl 1995, se amoxtli okijto ika “[brindis] kanaj yeuejkaui nochiuaya ijkuak nosentlaliayaj niman kinmaniliayaj tajtsitsintin itlaj makonikan: yestli noso vino niman ijkon kitlajtlaniyaj tlen kinekiyaj ika tlajtoltin ken ‘¡uejkaujtipan xnemi!’ noso ‘¡kuajli xnemi!’ ” (International Handbook on Alcohol and Culture).

20 Miyekej xkitaj tla brindis ualeua ipan tlaneltokijli xmelauak noso san kichiuaj ipampa tlen noneltoka. San ika, tikajkokuis copa uelis noitas kentla itlaj tikontlajtlanis “iluikak”, noso yakaj akin ompa chanti, niman ijkon mamitspaleui. Biblia xkijtoua tla ijkon tiktlajtlanis tlateochiualistli (Juan 14:6; 16:23). *

“AKIN NENKITLASOJTLAJ JEHOVÁ, XTLAUELITAKAN TLEN XKUAJLI”

21. Maski tla iluimej ualeuaj itech tlaneltokijli xmelauak noso ka, ¿katlejua kipiya ika kimapeuaskej akin kichiuaj ken Cristo, niman tleka?

21 Aman innemilis tlaltikpakchanejkej melak yotsokuiliuj ipampa tlemach tlen Ueyixtika Babilonia kichiua noso tepaleuiya manochiua ipan tlaltikpaktli. Sekimej países nochi sejse xiuitl kipanoltiaj iluimej, ken carnavales, kampa ken noijtotilo tenekiltia tiauilnemis noso hasta kiteititia ika kuajli tla se tlakatl auilnemi iuan tlakamej noso se siuatl auilnemi iuan siuamej. ¿Kuajli yeskia tla akin kitlasojtlaj Jehová makitakan yejuin noso mayakan kampa nochiua? ¿Kiteititiskiaj ijkon ika melauak kitlauelitaj tlen xkuajli? (Salmo 1:1, 2; 97:10.) Melak titlamachilisejkej yeskej tla titlanemiliaj ijkon ken salmista ijkuak okitlajtlanili toTajtsin: “Xchiua ika noixtololojuan maka makitakan tlen xtepaleui” (Salmo 119:37).

22. Tla kikauilia itlamachilis, ¿kemanon kitlapejpenis akin kichiua ken Cristo kipanoltis se iluitl noso ka?

22 Ijkuak nopanoltis se iluitl kampa xkipiya ika ompa nemis se akin kichiua ken Cristo, noneki kuajli matikteititikan ika xtokalaktiaj nion achijtsin. Ijkon okijto Pablo: “Tla nemejuamej nentlakuaj, noso nenatlij, noso itlaj okse nenkichiuaj, nochi xchiuakan para Dios ma kiseli ueyilistli” (1 Corintios 10:31; xkita recuadro “ Tlen mitspaleuis kuajli xtlapejpeni tlen tikchiuas”, ipan páginas 158 niman 159). San ika ¿uelis tikpanoltiskej tlen xualeua itech tlaneltokijli xmelauak, itech política nion tlen xnochiua pampa kiteititiaj ika kitlasojtlaj inpaís niman tlen Biblia xkijtoua maka manochiua? Itech yejon iluimej, noneki tejuamej tikitaskej tla tikpanoltiskej noso ka. San ika, maka matikilkauakan tlen oksekimej kinemiliaj niman ijkon maka tikinkokoskej intlamachilis.

MATIKUEYICHIUAKAN TOTAJTSIN IKA TOTLAJTOLUAN NIMAN IKA TLEN TIKCHIUAJ

23, 24. ¿Kenon uelis tikimititiskej oksekimej ika itlanauatiluan Jehová melaktikej?

23 Ipan yejuin tonajli, sekimej iluimej tlen melak kimixmatstokej kitaj ken ijkuak uelis timosentlalis iuan mochanejkauan niman akin iuan timouika. Ika yejon, uelis xkuajli nonemilis ika akin tiiteixpantijkauan Jehová melak xkuajli ken titlanemiliaj niman xtikintlasojtlaj oksekimej. Ijkuak ijkon panos, uelis tikimijliskej ika tejuamej tikuelitaj tosentlaliskej maski san tlen tonajli ipan nochi xiuitl imiuan akin totlasojtlaj (Proverbios 11:25; Eclesiastés 3:12, 13; 2 Corintios 9:7). San ika, tiknekij makasikamatikan ika xtipakiskiaj ika se iluitl tlen toTajtsin kitlauelita niman kampa tikpanauijtoskiaj itlanauatiluan (xkita recuadro “ Xok itlaj okse mitsyolpaktis ken tlaneltokijli melauak”).

24 Ijkuak kintlajtoltiaj iteixpantijkauan Jehová tlen yemelak kinekij kimatiskej, kuajli kinnankiliaj ika tlen kijtoua capítulo 16 itech amoxtli ¿Tlenon melauak temachtia Biblia?  * Aman, matikilnamikikan ika tejuamej tiknekij tikintlaneltokiltiskej itech tlen melauak niman xsan tikimititiskej ika xmelauak tlen yejuamej kineltokaj. Ika yejon, ijkuak titlajtoskej noneki “[ti]kinyeknotsaskej” niman noijki “ma yemanki” totlajtol (Colosenses 4:6).

25, 26. ¿Kenon uelis tikinchikauiliskej intlaneltokil tokoneuan niman tikinpaleuiskej melak makitlasojtlakan Jehová?

25 Iteixpantijkauan Jehová melak kuajli tikmatstokej tleka xtikchiuaj seki costumbres niman seki kema (Hebreos 5:14). San ika, noijki noneki makimatikan tokoneuan. Ijkuak tochikauaj makasikamatikan tlajtolyekanalistin tlen itech topaleuiyaj, tikinchikauiliaj intlaneltokil. Noijki, ijkon tikinmachtiaj kenon tlanankiliskej ika Biblia ijkuak kintlajtoltiaj itech tlen kineltokaj niman tikinpaleuiyaj manemikan nochipa itech itlasojtlalis Jehová (Isaías 48:17, 18; 1 Pedro 3:15).

26 Kema, tikueyichiuaskej toTajtsin “ika espíritu niman ika tlen melauak” xsan kijtosneki maka matikinpanoltikan iluimej tlen Biblia kijtoua xkuajli (Juan 4:23, TNM). Ipan okse capítulo titlajtoskej itech kenon noneki melajki matoyekanakan itech nochi tonemilis. Tikitaskej ika, maski oksekimej kinemiliaj ika xtepaleui, nochipa melak kuajli tonkisaskej tla tiktlakamatij toTajtsin.

^ párr. 3 Xkita recuadro “ ¿Noneki manikpanolti yejuin iluitl?”. Noijki onka se lista itech oksekimej iluimej ipan Índice de las publicaciones Watch Tower, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová.

^ párr. 5 Ijkon ken uajnestiuj xiuitl ipan Biblia niman ipan amoxtin tlen kiteneuaj tlen yeuejkaui opanok, kijtoua ika Jesús otlakat kanaj ipan xiuitl 2 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, ipan metstli judío etanim, tlen peua itlajkotian metstli septiembre niman ontlami itlajkotian octubre (xkita amoxtli Perspicacia para comprender las Escrituras, volumen 2, páginas 84, 85, tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová).

^ párr. 11 Itech Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, kijtouaya ika ijkuak se siuatl kitlakatiliaya se ikoneuj nonekiya kitemakas se uentli, tlen kintlalnamiktiaya tajtin ika kinpanoltiliayaj tlajtlakojli inkoneuan (Levítico 12:1-8). Yejuin okinpaleui israelitas maka makitakan tonajli ijkuak otlakatkej kentla melak ueyixtika niman maka makipanoltikan iluimej ijkuak yakaj kajxiltia xiuitl ken kichiuayaj akin kipiayaj tlaneltokijli xmelauak (Salmo 51:5).

^ párr. 18 Xkita yeyi tlamachtiltin ipan La Atalaya del 15 de octubre de 2006, páginas 18-31, kampa kijtoua itech namiktilistli niman ijkuak tlakualo.

^ párr. 20 Xkita La Atalaya del 15 de febrero de 2007, páginas 30, 31.

^ párr. 24 Tlen okichijchiujkej iteixpantijkauan Jehová.