1, 2. Yihowa ammanammoommore ikkine heeˈrate assineemmo sharro laˈˈanno wote hagiidhannohu mayiraati? Tennera lawishsha kuli.

MITTE manchonna shiimu qaaqqise suuqetenni fule haˈranni heeˈreenna, qaaqqu hedeweelcho mase uurri. Ada suuqetenni haaˈrino kaase angasi no. Haarinowa worikki, woyi amasi hirie yiikki hawe anga adhe dayino. Hakkiinnino mase amasiwa hige wiˈli. Haarino kaase qolanno gedenna maaro xaˈmiˈranno gede amasi sheshifachchishshe suuqe haadhe hadhusi. Qaaqqu mare hatto assita amasi lowo geeshsha hagiidhitu. Mayira?

² Annunna ama, oosonsa ammanama afidhino waaga rossanni noota laˈuro ayeewoteno lowo geeshsha hagiidhitanno. “Halaalu Magano” ikkinohu iimi Anninkeno tenne lairo hattonni hagiidhanno. (Faarso 31:5) Yihowa ayyaanaamittetenni gikki yinoommorenna ammanammoommore ikkine heeˈrate assineemmo sharro laˈˈanno wote tashshi yaannosi. Iso hagiirsiisanna baxillisinni fullummokki heeˈra hasiˈneemmo daafira, hawaariya Phaawuloosi hedo ledo sumuu yineemmo. Isi togo yiino: “Duuchchunku coyinni ammanammoommore ikkine heeˈrate halchineemmo.” (Ibiraawuyaani 13:18, NW) Hanni heeshshonke giddo ammanammoommore ikka mito wote  lowonta kabbaaddannonketa shoole qara kifilla laˈno. Hakkiinnino ammaname heeˈra abbitannoha mito mito atoote laˈneemmo.

3-5. (a) Maganu Qaali meessaneeto doga abbitanno gawajjore mayyee qorowisiisanno? (b) Uminkera ammanammoommore ikkineemmo gede mayi kaaˈlannonke?

³ Kabbaade ikkannonke coyi giddo umihu, uminkera ammanammoommore ikka rosate. Guunte noonkekkire ikkinoommo daafira, roore wote ninkeneeto dongeemmo. Lawishshaho, Lodoqiyaho heeˈranno Kiristaani ayyaanaamittetenni jaawe heeˈrenni, yaano ‘buxane, ballootanna mulloota’ ikke heeˈrenni dureeyye ikkino gede asse hedino daafira insaneeto doganni noota Yesuusi kulinonsa. (Ajuuja 3:17) Kuri Kiristaanooti konni garinni insaneeto dogansa roore gawajjantanno gede assitinonsa.

⁴ Qoleno Yesuusi rosaanchi Yaaqoobi mayyee qorowisiisinoro wodanchi: “Ayee manchino Magano magansiˈranni nooha lawisirono arrawosi kayinni qeeˈlannokkiha ikkiro, isonooto doganni no; konni manchi magansiˈra beebbate.” (Yaaqoobi 1:26, NW) Arrawonke doogimale horoonsiˈnanni heeˈne Yihowa hagiidhanno garinni magansiˈra dandiineemmo yinummoro, tirfiˈneemmo coyi ninkeneeto doga callate. Qoleno, Yihowara shiqishiˈneemmo magansiˈra beebba ikkitanno, yaano mittu waagi nookkita ikkitanno yaate. Tenne gawajjitanno doogo haˈneemmokki gede mayi kaaˈlankera dandaanno?

⁵ Yaaqoobi hattee sokkasinkura, Maganu Qaali halaali hincilaallote gedeeha ikkinota xawisino. Isi Maganunnita guuta higge hixamanynyine laˈneemmo gedenna hakko garinni heeshshonke biddi assiˈneemmo gede amaalinonke. (Yaaqoobi 1:23-25) Qullaawu Maxaafi uminkera ammanammoommore ikkineemmo gedenna heeshshonke woyyeessi ˈrate maa assa hasiissannonkero wodanchineemmo gede kaaˈlannonke. (Qurtaancho Ermiyaasi 3:40; Hage 1:5) Qoleno Yihowa marammarannonke gede, hattono buutote laanfe heedhunkero hattee huwanteemmo gedenna taashshiˈneemmo gede kaaˈlankera huuccattotenni xaˈmiˈra dandiineemmo. (Faarso 139:23, 24) Ammanama hooga lowonta goddaassannote; ninkeno tenne laanfe Yihowa laˈˈanno garinni laˈˈa hasiissannonke. Lawishsha 3:32 togo yitanno: “Hamintichcha mancho Yihowa effire giwanno; Isi lubbora jaaloomannohu kayinni suwaddu ledooti.” Yihowa hedonke isite gedeeta ikkitanno gedenna, ninkeneeto isi laˈˈannonke garinni layiˈneemmo gede kaaˈlannonke. Phaawuloosi, “Ammanammoommore ikkine heeˈrate halchineemmo” yiinota qaagi. Xa guuta ikka didandiineemmo; ikkollana, ammanammoommore ikkate lowo hasatto noonke; hattono tennera qinaannonke gede lowo sharro assineemmo.

6. Minaannino ikko minaama mimmitinsara ammanaminore ikka hasiissannonsahu mayiraati? Hatto ikkiro hiikko qarrinni gatanno?

⁶ Ammanama Kiristaanu maatera qara malaate ikka hasiissannose. Konni daafira minaannino ikko minaama mimmitoho noore coyiˈrannorenna ammanaminore ikka hasiissannonsa. Galte agurre wole meyaate woyi labbaahu ledo baxillunni quraanynyama, Interneetete widoonni maaxamme wolu ledo jaalooma kalaqiˈra woyi ayee garita teeda baˈino misilla laˈˈa lawinori battaawinohunna gawajjanno assooti Kiristaanu maate giddo horonta heeˈra dihasiissannosi. Mitu adhamino Kiristaani galtensa maaxame togoore gara ikkinokkire assino. Togoore assa ammanama baˈˈate. Ammanamino Nugusi Daawiti yiinore wodanchi: “Kaphphaanote ledo diofolloommo; ayiimmansa maaxxannori ledono sumuu diyeemmo.” (Faarso 26:4) Galte  nooheha ikkiro, galtekkira ayiimmakki maaxatto gede assannohere mittoreno assitooti!

7, 8. Ooso ammanama afidhino waaga huwattanno gede kaaˈlitannonsari Qullaawu Maxaafi lawishshubba hiikkuriiti?

⁷ Annunna ama oosonsara ammanama afidhino waagire rosiissanno wote, Qullaawu Maxaafi lawishshubba horoonsiˈransa hayyote. Ammanantinokki mannire kulate, moore kae moorinota maaxate woˈnaalinoha Akaani, woxeho yee kaphphinoha Giyaazi, hattono mooraanchonna Yesuusa sayise aate kaphpho coyiˈrinoha Yihuda lawishsha assine kula dandiinanni.—Iyyaasu 6:17-19; 7:11-25; 2 Negesti 5:14-16, 20-27; Maatewoosi 26:14, 15; Yohaannisi 12:6.

⁸ Ammanamino mannire kulate kayinni, soˈne worroonniha laweennasi oososi ogorinsa giddo afidhino woxe qoltara hajajinoha Yaaqoobi, Yoftahe, hattono umiseta lowo xiqime agurte annise xano wonshitinota beettosi, qoleno isire kultanno masaalo woˈmitanno gedenna jaallasi gawajjotenni gatisate amadasira dayino mannira bareendetenni isonooto egensiisinoha Yesuusa lawishsha assine kula dandiinanni. (Kalaqo 43:12; Mesaafinti 11:30-40; Yohaannisi 18:3-11) Annunna ama oosonsa ammanama baxxannorenna kaffi assite laˈannore ikkitanno gede rosiisate kaaˈlitannonsate Maganu Qaali giddo noote horoontanno lawishshubba giddo gama kuriiti.

9. Annunna ama ammanama lainohunni oosonsara lawishsha ikka hasiˈriro, mayinni xeertiˈra hasiissannonsa? Konni garinni lawishsha ikkansa mayi horo afidhino?

 ⁹ Ooso konni garinni rosiisa annahonna amate halaafinate leddanno. Hawaariya Phaawuloosi togo yee xaˈmino: “Ati wole rosiisattohu umokki dirosiisatto? ‘Moortinoonte’ yite kulattohu, ati umikki mooratto?” (Roomu Sokka 2:21) Mitu anninna ama oosonsa ammanantinore ikkitanno gede rosiissanni insa kayinni ammanantinokkire ikkitanno daafira oosonsara coyi gurchaawanno gede assitanno. Togoo annuwinna amuwi shiimaaddare mooranna kaphpho coyira gara ikkitinoha lawisse, “Konne mannu adhannota woxu anni wonanni afe no” hattono “Kuni shiinqa kaphphootilla” yitanno. Noore coyiˈniro kayinni, adhinoonnirichchi baxi geeshshihano ikkiro mooru moorankolla; qoleno coyiˈnoonniri ajo batiro, kaphphu kaphphonkolla. * (Luqaasi 16:10) Kaˈaa wolere yinanni kawaa wolere assinannita ooso rakke affanno; togoore laˈannoha ikkiro, bushare rossanni lophphitanno. (Efesooni 6:4) Ikkollana, anninsanna amansa lawishsha laˈe ammanama rossannoha ikkiro, tenne ammanama baˈino alame giddo Yihowara ayirrinynye abbitannore ikkitara dandiitanno.—Lawishsha 22:6.

10. Kiristaanu roduuwinke ledo ammanama noo coye hasaawa lainohunni, hawa hasiissannonkekki qorowishshi hiikkonneeti?

¹⁰ Ammanate roduuwinke ledo gamba yaanke ammanammoommore ikka ronseemmo gede roore faro fantannonke. Fooliishsho 12⁠te ronsummonte gede, coyiˈrate eltonke qorophphotenni horoonsiˈra hasiissannonke; hakko  iso ammanate roduuwinke ledo heeˈnummoro roore qorophpha hasiissannonke. Fayyu hasaawi sununni hemete widira, hakkiinnino sae wolootu suˈma hunate widira soorramara dandaanno! Halaale ikkinoronna teˈee anfoommokkiha mitto coye woleho kulleemmoha ikkiro, kaphpho tareessinanni heeˈnoommoha ikkara dandaanno; konni daafira suumenke eemadha hasiissannonke. (Lawishsha 10:19) Wole widoonni kayinni, mittu coyi halaale ikkinota anfoommo daafira calla woleho kula  hasiissannonke yaa diˈˈikkitino. Lawishshaho, hakku coyi ninke eessannonkekkiha ikkara dandaanno, woyi hakko coye woleho kula danchumma ikka hooggara dandiitanno. (1 Teselonqe 4:11) Mitu manni afiinsa abbire coyiˈranni tini ammanamate yaanno; ikkollana coyiˈneemmo coyi ayeewoteno coommannohanna shaqqillu nooha ikka hasiissannosi.—Qolasiyaasi 4:6.

11, 12. (a) Mitootu kabbaade cubbo loossuro, kalaqamino qarri roore sarraaqamanno gede assidhannohu hiittoonniiti? (b) Kabbaade cubbo lainohunni Sheexaanu tareessanno kaphphi hiikkonneeti? Ninkeneeto konni kaphphinni agadha dandiineemmohuna hiittoonniiti? (c) Yihowa dirijjitera ammanammoommore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu ma garinniiti?

¹¹ Roorenkanni songote sooreeyye ledo ammanamme heeˈra hasiissannonke. Mitootu kabbaade cubbo loossuro, cubbonsa maaxate woˈnaalatenninna songote cimeeyye xaˈmitanno wote kaphphatenni kalaqamino qarri roore sarraaqamanno gede assitanno. Hakkiinni saˈeno, kuri mannooti kabbaade cubbo loossanni heedhenni Yihowara soqqantanni nooha lawisse lamu dani heeshsho heeˈra jammartanno. Addaho, togoo ikkito mittu manchi heeshsho gudisidhe kaphphunni woˈmitinota ikkitanno gede assitanno. (Faarso 12:2) Mitootu kayinni cimeeyyete qara coye maaxxe, gama calla kultanno. (Soqqamaanote Looso 5:1-11) Mittu manchi konni garinni ammanama baˈˈannohu Sheexaanu tareessanno kaphpho ammanirooti.— Qoola 188-189 noota, “Kabbaade Cubbo Lainohunni Sheexaanu Tareessanno Kaphpho” yitanno saaxine lai.

¹² Qoleno Yihowa dirijjitera mittore borrotenni shiqinsheemmo wote ammanammoommore ikka hasiissannonke. Lawishshaho, soqqanshote rippoortenke qolleemmo wote nookkire borreessa dihasiissannonke. Hakkiinni saeno, mitte soqqanshote mabte afiˈrate forme wonshineemmo wote, fayyimmanke gara, soqqanshonke woyi wolere  lainohunni noore calla borreessa hasiissannonke.—Lawishsha 6:16-19.

13. Ammanate roduuwinke ledo loosunni xaandeemmoha ikkiro, insara ammanammoommore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Loosu hajo lainohunnino ammanate roduuwinke ledo ammanammoommore ikka hasiissannonke. Mito wote Kiristaanu roduuwi wolu ammanate roduuwinsa ledo loosunni xaadara dandaanno. Kuri roduuwi Mangistete Harira heeˈre woyi mitteenni soqqansho fule heeˈre togoo hajo kayisa dihasiissannonsa. Mittu rodii ledo loosunni xaandummoro, xaadooshshinke loosannohunna loosiisiˈrannohu mereero heeˈrannoha ikka hasiissannosi. Ammanate roduuwanke qaxarre loosiisiˈneemmoha ikkiro, kaffalate sumuu yinoommo damoozansa yannatenni kaffalatenni, hattono higge hajajjanno xiqime afidhanno gede assatenni insara ammanammoommore ikkineemmo. (1 Ximootewosi 5:18; Yaaqoobi 5:1-4) Wole widoonni kayinni, ammanate roduuwinkera qaxaramme loonseemmoha ikkiro kaffallanninke damoozira gabbaˈˈanno garinni loosa hasiissannonke. (2 Teselonqe 3:10) Isi ledo ammanatenni xaandeemmo daafira calla qaxarinonke manchi ninkera addire assankera, lawishshaho wole loosaasinera uyinokkiha fooliishshote barra, woyi wole xiqime aankera agadha dihasiissannonke.—Efesooni 6:5-8.

14. Dirijjite kalaqidhe guto daddaˈlitanno Kiristaanooti balaxxe maa assa hasiissannonsa? Mayira?

¹⁴ Loosinke dirijjite kalanqe guto daddaˈlinanniha ikkirona? Qullaawu Maxaafi tennera horoomannoha xintu seera amadino: Hakkuno, mitto mittonka coye borreesse wora hasiissanno yaate! Lawishshaho, Ermiyaasi baatto hidhi wote naqaashootu noowa lame sanade qixxeesse albillittete taje ikkitanno gede danchu garinni worino. (Ermiyaasi 32:9-12; qolteno Kalaqo 23:16-20 lai.) Ammanate roduuwinke ledo guto daddaˈlineemmo wote danchu garinni qixxaabbinotera,  hattono naqaashe noowa farrammoonni sanadera baalankare borreesse amada, roduuwanke ammana hooga diˈˈikkitino. Roorenkanni togo assa, coyi kawanna kaˈaa higannokki gede, koffi assannori kalaqamannokki gede, hakkiinni saeno roduuwu mereero babbadama abbannori kalaqamannokki gede assitanno. Ammanate roduuwinsa ledo guto daddaˈlitanno roduuwi daddalinsara yite songote mittimmanna keere huna hasiissannonsakkita wodancha hasiissannonsa. *—1 Qorontoosi 6:1-8.

15. Ammanama nookki daddalo lainohunni Yihowara mayi macciishshamannosi? Kiristaanu togooha halaˈlino roso hiittoonni laˈˈa hasiissannonsa?

¹⁵ Kiristaanu ammanaminoha ikkannohu songote giddo calla diˈˈikkino. Phaawuloosi, “Duuchchunku coyinni ammanammoommore ikkine heeˈrate halchineemmo” yiino. (Ibiraawuyaani 13:18, NW) Kalaqaanchinke, daddalu ledo xaado afidhino hajora ammanammoommore ikkinammora lowonta hasiˈranno. Lawishshu maxaafira calla gara ikkino miizaani hasiisannota kultannoti shoole xiqise no. (Lawishsha 11:1; 16:11; 20:10, 23) Biˈree waro, mannu hirannonna hidhanno wote hiranno uduunnenna woxe mazzanate miizaananna miizaanu kincho horoonsiˈrannoti rosantinote. Ammanama baˈino daddalaano hidhanno mannira kiilo itatenna tirfe afiˈrate, lamu gariha miizaanu kinchonna gariweelo miizaana horoonsidhanno. * Yihowa  togoo assoote effire giwanno! Baxillisinni fullummokki heeˈrate, ammanama bainohu daddalu assooti baalunkunni xeertiˈra hasiissannonke.

16, 17. Xaa yannara batinynyu manni ammanama baˈˈannohu hiitte doogganniiti? Kiristaanu kayinni ma assannokki gede qorophphanno?

¹⁶ Sheexaanu alamete gashshaancho ikkino daafira, qooxeessinke gudisame ammanama baˈinoha ikkasi xagge diˈˈikkitannonke. Ammanama xeˈinore assineemmo gede fatanannonkeri barru baala tuncu yaankera dandaanno. Mannootu looso qaxaramate kuˈlaato borreessidhanno wote, noonsakki naxiwe qixxeessite, hattono lowo diro loossinohu gede assite borreessite kaphphansanna nookkire ledansa rosantinote. Qoleno mannu wole gobba haˈrate, qaraxoho, inshuuraansetenna konne lawinorira forme wonshanno wote, hasiˈrinore afiˈrate yee nookkire wonshanno. Batinynye rosaano fatana moortanno; qolteno mittore loosse shiqishate woyi rosu minira rippoorte shiqishate hasidhuro, Interneetete aana afidhinore uminsahu gede assite shiqishshanno. Qoleno mannu hasiˈrinore afiˈrate, amanynyoote baˈino gashshaanora gubbo aanno. Batinynyu manni ‘umonsa baxannoha, woxe baxannoha [hattono] danchare baxannokkiha’ ikkino alamera togoo akati heeˈrannota anfoommo.—2 Ximootewosi 3:1-5.

¹⁷ Addu Kiristaani togoore mittoreno assannokki gede lowonta qorophphanno. Togoore ammanama baˈinore assitanno mannooti duuchchuri injiinonsarenna alamete aana baalaho aliidire ikkitinoha labbe leellansa, mito wote ammanama kabbaade ikkitanno gede assitanno. (Faarso 73:1-8) Wole widoonni kayinni, Kiristaanu “duuchchunku coyinni” ammanaminoha ikka hasiˈranno daafira, angate anjenni qarramara dandaanno. Konni garinni meessi xiqime kakkalo assa garaho? Ee lowo geeshsha! Mayira? Ammanama mayi atoote abbitanno?

18. Ammaname dancha suˈma afiˈra lowo waaga afidhinohu mayiraati?

¹⁸ Ammanaminohonna addaxxinanni manchooti yinanni suˈma afiˈratenni roorinore wolere heeshshokki giddo diafiˈratto yaa dandiinanni. ( Qoola 191 noota, “Mageeshshi Geeshsha Ammanamoommoho?” yitanno saaxine lai.) Hanni konne coye hedi: Ayee manchino togoo suˈma afiˈra dandaanno! Togoo suˈma afiˈrattohu noohe dandoonni, jirokkinni, danikkinni, konni albaanni heeˈrootto heeshsho garinni, woyi wolqakkira alee ikkinohu wolu coyinni diˈˈikkino. Ikkollana batinynyu manni dancha suˈma afiˈra didandiino. Konnira togoo suˈma afiˈrino manni muxxe ikkino. (Mikiyaasi 7:2) Mitu manni ammanamoottoha ikkakkinni arrassahera dandaanno; wolootu kayinni ammanakki xagge assidhe addaxxitaheranna ayirrissahera dandiitanno. Batinynye Yihowa Farciˈraasine ammanantinore ikkansanni miinju widoonni nafa xiqime afidhino. Woloota loosuwiinni shorrinanna, insa kayinni gattino; qoleno ammanamino manna qaxarate hansanni basera looso afiˈra dandiitino.

19. Ammaname heeˈra tiiˈˈinke hiittooha ikkanno gede assitanno? Yihowa ledona hiittoo fiixoomi heeˈrannonke gede assitanno?

¹⁹ Ati togoo atoote afiˈroottoha woyi afiˈroottokkihano ikkiro, ammanamoottoha ikkakkinni roore atoote afiˈratto. Lawishshaho, keeraanchu tiiˈˈi heeˈrannohe. Phaawuloosi, “Ammanamino tiiˈˈi noonkere ikkinoommota dihuluullammeemmo” yee borreessino. (Ibiraawuyaani 13:18, NW) Hakkiinni saeno, assattoha dancha looso iimi Anninke laˈˈanno; qoleno isi ammaname heeˈranno manna baxanno. (Faarso 15:1, 2; Lawishsha 22:1) Addaho, ammanamoottoha ikkakki Maganu baxillinni fulittokki heeˈratto gede kaaˈlitannohe; qoleno konninni roorino atooti dino. Kawiinni aanchine tenne ledo xaado afidhino hajore laˈneemmo; hattino Yihowara loosoho noosi laooti.