Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Jupäspati?

¿Jupäspati?

3 YATICHÄWI

¿Jupäspati?

Mä qhawqha minutonak aka jisktʼäwinakat amuytʼma:

¿Kunjam warmimpisa jan ukax kunjam chachampisa jaqichasiñ munta? Kawkïrinakas jumatak wali wakiskirixa uk akham chimptʼma, pusiw ajlliñama.

□ Suma uñnaqtʼani □ Dios chuyma

□ Mayninakamp sum parltʼiri □ Phuqiri

□ Wali uñtʼata □ Respetasiri

□ Kʼuchiki □ Amtäwiparjam chʼamachasiri

Waynitüskayäta jan ukax tawaqitäskayäta ukhaxa, ¿maynitjam luqhiptirïtati? Kunatsa ukham jikxatasiriyäta ukanak jichhax akampi x chimptʼäta.

AKA patan qillqatäki ukanakax taqpachaw chiqpachansa walïski. Ukampis waynitükasa jan ukax tawaqitäkasa maynir munchiyäta ukhaxa, suma uñnaqtʼani, mayninakamp sum parltʼiri, wali uñtʼata, ukat wali kʼuchi tawaqitwa jan ukax waynitwa munirïpachätaxa, ¿janicha?

Tiempompi sum amuytatasxasaxa, Dios chuyma, phuqiri, respetasiri, amtäwiparjam chʼamachasiri ukham jaqwa thaqxpachätaxa. Uta jakʼaman jakaski uka suma uñnaqtʼan tawaqux inas jan atinisiñjamäkchi, jan ukax yatiqir masimax wali uñtʼat waynäkasinsa inas jan respetasir jaqïchi, ukanak jichhax sum amuyxpachätaxa. Kunapachatix tawaqur munañasa waynar munañasa ukat chacha warmjam sarnaqañ munañas walpun jilxatti uka tiemp pasawayxstaxa, pareja thaqhañatakix jan wakiskirïki ukanakxa janiw jichhax yäqxpachätati.

¿Juma pachpax sumti uñtʼasta?

Janïr khitimp mistkasasa, juma pachapaw sum uñtʼasiñama. Ukhamasti aka jisktʼäwinak jisktʼasiñamawa:

¿Kunanaksa sum phuqasktxa? ․․․․․

¿Kunanakat chʼamachasiñajas wakisi? ․․․․․

¿Parejajan kunjam uñjatäñsa munirista? ¿Kunas Diosar jukʼampi sum yupaychañajatakix wakisi? ․․․․․

Chiqpachansa, kunjam chuymanïtansa uk yatiñax chʼamakiwa, ukampis aka jisktʼanakaw uñtʼasiñasatakix yanaptʼistani. Jukʼat jukʼat sum uñtʼasxäta ukhaxa, pantjasitanakam qhanstayañat sipansa, khiti tawaqus jan ukax khiti waynas suma luräwinakamxa askit uñjaspa uk thaqhañatakis wakichatäxätawa. * ¿Jikxatxasmas ukhamti amuyasxta?

¿Khitis walikïspati?

“Jumampïskañ munirista, ¿janit jukʼamp uñtʼasiñax askïkaspa?” sasin sapxiristam ukhaxa, ¿chuymaman kamsasmasa? Khitixay ukham siristam ukarjamaw sasma, inas akham sischisma: “¡Ay!, kawkis achakun utapa...” sasa, jan ukaxa: “Samkasiskpachätwa” sasa. Ukat “ya” sasin sasma, ukampis ¿kunjamatsa jumatakjamätap amuyasma?

Zapato alasiris sarkasma ukham sañäni. Zapatonak aljañ utar mantasin jankʼak mä suma zapato uñjasma ukat yantʼasisma. Ukampis jan kayumar mantkaspati... ukat janirak jachʼpach ukham zapatox utjkaspati. ¿Kamachasmasa? ¿Ukham jiskʼpach alasismati? Chiqpachansa, janiw ukham alaskasmati, jan ukasti, yaqhanak thaqhañaw wakisispa.

Niya ukar uñtasitäkaspa ukhamarakiw jaqichasiñatak parej thaqhañaxa. Inas tiempompix walja suma uñnaqtʼaninakar uñtʼawaysta, ukampis janiw jumatakjamäkpachänti. Ukatwa jichhax jumatakjamäkisa, jumjam amtanïkis uk thaqhaskakpachäta (Génesis 2:18; Mateo 19:4-6). Ukham jaq jikxatxsta ukhaxa, ¿kunjamatsa jumatakjamati janicha uk sum yatisma?

Janiw uñjaski ukak amuyañasäkiti

Nayraqatxa, amigomarusa jan ukax amigamarusa sumwa uñtʼañama, janiw jan amuytʼasisax jankʼak kuns lurañamäkiti. Kunatsa muntax uk amuytʼasipunma, ukatarak uñjañ munktas uka mayak uñjaskasma. Chiqasa, ukax chʼamäniwa, ukampis jakäwisan wali wakiskir amtäwinakax ukhamapuniwa. Amuytʼañataki, mä auto alasiñ amtasma. ¿Qhawqha tiempos autonak tuqit yatxatasma? ¿Patxatakti uñxattʼasma? Jan uñjaski ukanakax kunjamäpachasa ukat motoras kunjamäpachas ukanak tuqitxa, ¿janit yatxatkasma?

Auto alañat sipansa, suma parej jikxatañax jukʼampi wali wakiskiriwa. Ukampisa, walja wayn tawaqunakax uñtʼasiñatak mistusipki ukhaxa, jan wakiskirïki ukanakakwa uñchʼukipxi ukat kunanakatï panipar gustki ukanak aytasipxaraki: “Pachpa musicaw gustapxitu”, “Pachp luräwinakaw gustapxitu”, “¡Taqi kunansa khustʼayapxapuntwa!” sasa. Kunjamtï siskayätanxa, kunapachatix tawaqur munañasa waynar munañasa ukat chacha warmjam sarnaqañ munañas walpun jilxatti uka tiemp chiqpachapun pasawayxstaxa, janiw jan wakiski ukanakx uñchʼukxpachätati, jan ukasti, kunjam “chuymanis” ukwa amuyxpachätaxa (1 Pedro 3:4).

Kunanakatï panimar gustapktam ukanak amuyañat sipansa, jan waltʼayasipkta ukhax kamachapxtas uka amuytʼasiñaw wali askïspa. Aka jisktʼanakat amuytʼma: kun lurañatakis mayj mayja amuyapxsta ukhaxa, ¿amigomax jan ukax amigamax kamachisa? ¿Amtaparupunit luraytamxa? ¿Wali colerasiriti? ¿Sutichjtamti? (Gálatas 5:19, 20; Colosenses 3:8.) ¿Jan ukax amuytʼiricha? Diosan yatichäwipar jan pʼakintañäkchi ukhaxa, ¿iyaw sakiti? (Santiago 3:17.)

Yaqha jisktʼanakampi: ¿celasiriti, munañapar sarnaqañamti muni, jan ukax munañapar iyaw sayiricha? Kuntï luraskta ukxa, ¿taqi horasati yatiñ muni? Nicole sat tawaqux akham siwa: ‘Yaqhip parejanakax jan ratot ratoru telefonot jawsatax wal colerasipxi ukatwa jan waltʼayasiñarux puripxi. Nayatakixa, ukham sarnaqirinakax janiw pani jakäwinxa waltʼayasipkaspati’ sasa (1 Corintios 13:4).

Jichhakamaxa, kunjam chuymanisa, kunjam sarnaqirisa uka tuqinakatwa yatxatawaytanxa. ¿Ukat kunjam jaqit uñtʼatasa? Uk yatiñax wali wakiskirirakikiwa. ¿Uñtʼasisipki uka tawaqutsa jan ukax uka waynatsa mayninakax kamsapxisa? ¿Suma jaqiw sasat parlapxi? Jupar nayratpach sum uñtʼirinakaruw jisktʼasisma, sañäni, tamapankkis uka yatxattʼat jilat kullakanakaruw jisktʼasisma (Hechos 16:1, 2).

Uka kimsa tuqit yatiqtʼawayasaxa, amigomax jan ukax amigamaxa, ¿kunjamas uk yatxattʼañax janit askïkaspa?

Kunjam chuymanisa ․․․․․

Kunjam sarnaqirisa ․․․․․

Kunjam jaqit uñtʼatasa ․․․․․

 ¿Suma chachäspati?” (39 jana) jan ukax “ ¿Suma warmïspati?” (40 jana) uka recuadronakanwa jukʼamp jisktʼanak jikxatäta, ukaw jumatakjamäskapunit uka amuytʼasiñ yanaptʼätamxa.

¿Ukat jan jumatakïtap amuyassta ukhasti? Ukax chiqpachansa chʼamäniwa.

“¿Tukuyañäxaspati?”

Awisax tukuyañax askiwa. Juliarux kunas pasatayna uk amuytʼañäni. “Qalltanxa, wali askïnwa nayat llakisitapaxa, ‘kawkinkasktasa, kuns luraskta, khitimpisktasa’ sasax jisktʼapunirïtänwa. Ukat mä qhawqha tiempotxa, yaqhanakamp chikäskipanxa wal coleräna. Ukat familiajatakis ukhamarakiw coleräna, chiqpachansa tatajatakiw jukʼamp coleräna. Jupampi tukuyxasinxa, mä jachʼa qʼipsa apaqaskirista ukhamänwa” siw Juliaxa.

Sarax niya ukhaman uñjasirakïna. Juan sat uñtʼatapax akham jaqïnwa: chuym ustʼayiri, jankʼaki kuns muniri, ukat malakara yuqallarakïnwa. “Mä kutixa, puriniñapäkan uka horat sipansa kimsa hora pasatatwa utar purini. Ukat kunapachatix mamajax punk jistʼari ukhaxa, janiw mamajarus aruntʼaniwaykiti; nayarukiwa: ‘Jina, qhiptʼañäniwa’ sas situ. ¡Nayas juchanïkirista ukhama! Chiqpachansa, jupawa... qhiptʼanisax suma arunakamp mantaniskañapänxa. Ukhamäkchisa, mamajar jan yäqaniwayki ukaw wal chuym ustʼayitu.” ¿Sarax kamachpachasa? Uka yuqallampix uñtʼasiñxa tukuyxapxänwa, ukampis janiw uk pasipanakti, jan ukasti uka yuqallax ukham jan wali jaqikipunïnwa. Chiqasa, awisax pantjasiñax utjaspawa, ukampis janiw “tukuyxakï janiw waltʼayasipkiristi” sasax sisksnati (Salmo 130:3).

Jan jumatakjamäkatap amuyasïta ukhaxa, ¿jumax kamachätasa? Mirä amp suma, qhanäxchi ukhaxa, jan chʼirmthapimti. Inasay wali chʼamächi, ukampis tukuyañ wakiskchi ukhaxa tukuyañamawa. Proverbios 22:3 siwa: “Chʼikhi jaqix jan waltʼaña uñjasinxa jaltxiwa” sasa. Parejamatix 39 ukat 40 janankki uka jan waltʼäwinakarjam sarnaqchi ukhaxa tukuyxañamawa, askichasxani ukakamakisa tukuyxañamawa. Ukax janiw faciläkaniti. Ukampis amtam jaqichasiñax janiw mä ratutakikïkiti, ukhamasti jiwañkam tʼaqhisiskañat sipansa, jichhaw mä jukʼa tʼaqhisiñax askïspa.

“¿Kunjamatsa säxa?”

¿Kunjamatsa uñtʼatamamp tukuyxäta? Nayraqatxa, kunapachas ukat kawkjansa säta ukwa ajlliñama. Jumäsma ukhaxa, kunjam parlatäñsa munasma uk amuytʼasïta (Mateo 7:12). ¿Taqi jaqinak nayraqatan sapxiristam ukti munasma? Janiwa. Celularat qillqasa, jan ukax Internetat qillqasa tukuyañax janiw askïkiti, janirakiw contestador automático satäki ukat tukuyañas askïkiti, sintipun wakisxaspa ukhakiw inas ukham lurasirischi. Ukax janiw anatañäkiti, ukhamasti kunapachasa ukat kawkinsa säta ukwa sum amtañama.

Ukhamax tukuyañ horasax puriniwa... ¿kamsätasa? Apóstol Pablox kunatix chiqäki ukak parlapxäta sasaw cristianonakar säna (Efesios 4:25). Ukhamasti, qhana arunakamp sañax wali askiwa, ukampis wali amuytʼampipuniw sañama. Kunatsa jan waltʼayasipkasma uk sañatakix jan wakiskirinakxa janiw parlañamäkiti, jan ukasti qhanwa sañama. “Jumax akhamatawa ukhamarakitawa, akrak lurtaxa ukrak jan luraktati” sañax janiw askïkiti, janirakiw sapa pantjasitapat parlaskañasa askïkiti. Ukat sipansa, kunjamas jikxatasta ukwa qhanañchañama. Akham sasaw sasma: “Nayax akham pareja munta...” jan ukax “aka jan waltʼäwi utjipanwa tukuyañ munta...” sasa.

Kunatsa tukuyañ muntax uk amtapunim ukat jan qhipar jittʼamti, janirak maynin arsutanakaparux iyaw sisxakimti. Amuytʼasïtawa, parejamax amtatam pʼakintañatakix kunayman tuqitwa chʼamachasispa. Loli sat tawaqux siwa: “Uñtʼatajamp tukuyxapxayat ukhaxa, wali llakitapuniw jikxatasïna. Nayar chuym ustʼayañ laykuw uk lurpachäna. Chiqpachansa chuym chʼallxtayitänwa, ukampis arsutajarjamapuniw lurayäta” sasa. Loli tawaqjamaw lurañama: kunatsa tukuyañ munäna ukax amtatäxänwa, ukhamasti janiw qhipar jittʼkänti. Ukhamasti, janiw sasaxa, janiw sañamawa (Santiago 5:12).

Tukuyxasa

Chiqpachansa, tukuyxasax wali llakitaw uñjasisma. Inas Salmo qillqirjam uñjaschisma, jupax akham sänwa: “Sapürus llakitakiw sarnaqta, pʼiqixas altʼatawa, jan amuyuniw uñjasta” sasa (Salmo 38:6). Inas yaqhip amigonakax suma amtampi, uñtʼatamäkan ukampi wasitat parlxañamatakix wiytapxiristma. Ukampis jan sallqjasimti. Jumaw amtatamarjamax kusisiñsa kusisïta, tʼaqhisiñsa tʼaqhisiskäta, janiw amigonakamaxa. Ukhamasti sinti llakitäskamsa arsutamarux phuqapunma.

Llakimax jukʼat jukʼat chhaqawayxaniwa. Ukañkamasti, kunayman luräwinakwa lurasma uka llakinakam apanukuñatakixa. Akanakarjamaw lurasma.

Khitirus wal atinista ukaruw awistʼasisma (Proverbios 15:22). * Jehová Diosaruw uka tuqit parltʼañama (Salmo 55:22). Kuns lurañamapuniwa, janiw inakïñamäkiti (1 Corintios 15:58). Jan jithiqtamti (Proverbios 18:1, NM). Uk pasipanxa, chʼamachtʼasiri wayn tawaqunakampiwa jankʼaki mistsuñama. Kunatix askïki ukanakakwa lupʼiñama (Filipenses 4:8).

Inas tiempompixa, suma tawaqu jan ukax suma wayna jikxatarakchïta. Kunanaktix pasawaykta ukanakaxa, jupäspati janicha uk sumpach amuytʼasiñwa yanaptʼätamxa. Inas jupax jumatakïskchi.

JUKʼAMPI YATXATAÑATAKIX MAYÏR LIBRON 31 YATICHÄWIP UÑXATÄTA

JUTIR YATICHÄWI

Khitimp uñtʼasiñ qalltxsta ukhaxa, ¿munasiñax kawkikamakïñapasa?

[Qhanañchäwinaka]

^ Awk taykamampiw parlañama, jan ukax jilïrinakampiw parltʼasma, sañäni, irpir chuymaninakampi. Inas jupanakax wayn tawaqükasin ukham jan walinakan uñjasipxarakirïchïna.

BIBLIAX KAMSISA

Mä waynan [mä tawaqun] chiqa sarnaqatapaxa, luratanakapatwa uñtʼasi. (Proverbios 20:11)

AKHAM LURASMAXA

Maynirux akanak lurasaw sum uñtʼasma:

● Panpachani Bibliat yatxatasa.

● Kunanaksa tantachäwinxa ukat yatiykasinsa luri ukwa uñjañama.

● Panpachan Tantachasiñ Uta qʼumachkasa jan ukax askichañ yanaptʼasa.

¿YATIYÄTATI?

“Jan pachpa religionat jaqichasitanakax jaljtañaruw puripxaspa” sasaw yatxatatanakax sapxi.

¡AKANAK LURÄ!

Jan religionajankki ukarutï munirist ukhaxa, akanak lurä: ․․․․․

Uñtʼatajax kunjam jaqit uñtʼatas ukxa, ¿kunjamatsa yatxatiristxa? ․․․․․

Awkijarus jan ukax taykajarusa, ¿kuns aka tuqit jisktʼañ muntxa? ․․․․․

JUMASTI, ¿KAMSASMASA?

Chacha warmjam sum jakasiñatakixa, ¿kunjam jaqïsinsa jumax yanaptʼasma?

¿Casarasiñ munkta uka jaqix kunjam jaqïñapasa?

Jan pachpa religionamankki ukamp casarasisma ukhaxa, ¿kuna jan waltʼäwinakarus purisma?

Kunjam chuymanisa, kunjam sarnaqirisa ukat kunjam jaqit uñtʼatasa ukanakxa, ¿kunjamatsa sum yatisma?

[37 janan qhanañchäwipa]

“Amuytʼasiñamawa: kunjamtï familiapar uñjkixa ukhamaw jumar uñjarakïtamxa.” (Tony)

[34 janan recuadropa]

“Mä chʼulla chʼulla yuntar uñtatäpxasmawa”

2 Corintios 6:14 qillqatan jikxataski uka yatichäwixa, jumatak wali askïpachawa, kunattix Diosar jan yupaychirinakamp sarnaqañax janiw walïkit sasaw iwxtʼistu. Ukhamäkipansa, jan religionamankki uka jaqir munañaw utjaspa. ¿Kunjamatsa ukax pasaspa? Awisax suma uñnaqtʼanïtap laykuw ukax pasaspa. Marco sat waynax siwa: “Ejercicio lurañ utan uñjayäta, ukat parltʼañ laykux kunaymanit jakʼachasiñ munitäna. Ukat jankʼakiw amigoptapxta” sasa.

Kunas jumatak askix uk sum yatissta, Biblian yatichäwinakapar iyawsaraksta ukat amuytʼasirïxaraksta ukhaxa, kunatix lurañäki uk luräta. Diosar jan uñtʼir jaqixa, —suma uñnaqtʼanïskpansa, suma parltʼirïskpansa, respetasirjamäskpansa— janiw Diosar munasiñamatakix yanaptʼkätamti (Santiago 4:4).

Ukham jaqimpi uñtʼasir mistusksta ukhaxa, chiqpachansa jupamp tukuyañax chʼamäniwa. Gloriarux ukaw pasatayna. “Jurnäl jurnälaw jachtxa. Jupa mayatak kuna horas lupʼiskayätxa, tantachäwinakansa janiw armtʼkayätti. Walpun munasiyäta, jupamp tukuyañat sipansa jiwañ muniriskayäta.” Ukat tiempompixa, Gloriax wal mamapar yuspäräna, kunattix jupaw tukuyxañapatakix iwxtʼatayna. Ukat sarakiwa: “Uka waynamp tukuyxatajatxa kusistwa. Jehová Diosaw uñjaskitäni ukaruw taqi chuyma atinista” sasa.

¿Jumax Gloria kullakjamarakiti jikxatasta? Janiw sapakïktati: awk taykamampiw yanaptʼayasisma. Kunapachatix Yimix ukham yatiqir masipar munatayna ukhaxa ukham luratayna. “Awk taykajampiw parlapxta —siwa—, ukat jupanakawa chuymajan munasiñax utjkitäna uk chhaqtayañ yanaptʼapxitu.” Ukat tamamankir mä irpir chuymanimpiw parltʼarakisma, juparuw kunas pastam ukxa awistʼasma (Isaías 32:1, 2).

[39 janan recuadropa/fotopa]

 Wakichasiñatak jananaka

¿Suma chachäspati?

Wakiskir jisktʼanaka

◻ ¿Munañaparjamapunit taqi kuns apnaqi? (Mateo 20:25, 26.)

◻ ¿Kuna amtäwinakanisa? (1 Timoteo 4:15.)

◻ ¿Amtäwinakap phuqañatakix chʼamachasiskiti? (1 Corintios 9:26, 27.)

◻ ¿Kunjamsa familiaparux uñji? (Éxodo 20:12.)

◻ ¿Kunjam amigonakanisa? (Proverbios 13:20.)

◻ ¿Kunanakxatsa parli? (Lucas 6:45.)

◻ ¿Qullqi chuymaniti? (Hebreos 13:5, 6.)

◻ Tiemponïki ukhaxa, ¿kunanaksa luri? (Salmo 97:10.)

◻ ¿Kuna luräwinakapas Jehová Diosar munatap uñachtʼayi? (1 Juan 5:3.)

Wakiskir luräwinakapa

¿Wali irnaqtʼiriti? (Proverbios 6:9-11.)

◻ ¿Sumti qullq apnaqi? (Lucas 14:28.)

◻ ¿Suma jaqit uñtʼatati? (Hechos 16:1, 2.)

◻ ¿Taqinitakis munasiñ chuymaniti? (Filipenses 2:4.)

Kunapachas jan walïkaspa

◻ ¿Jankʼakit taqi kunats colertʼasi? (Proverbios 22:24.)

◻ ¿Wachuq juch lurañ tuqirux wiytiritamti? (Gálatas 5:19.)

◻ ¿Yaqhanakar jan wali arunakamp chuym ustʼayiriti jan ukax nuwasiricha? (Efesios 4:31.)

◻ ¿Kusistʼañatakix alcohol umapuniti? (Proverbios 20:1.)

◻ ¿Celasiriti ukat taqi kuns jupatakikit muni? (1 Corintios 13:4, 5.)

[40 janan recuadropa/fotopa]

 Wakichasiñatak jananaka

¿Suma warmïspati?

Wakiskir jisktʼanaka

◻ ¿Familiapan pʼiqtʼki ukarusa ukat taman irpirinakarus respetiti? (Efesios 5:21, 22.)

◻ ¿Kunjamsa familiapar uñji? (Éxodo 20:12.)

◻ ¿Kunjam amigonakanisa? (Proverbios 13:20.)

◻ ¿Kunanakxatsa parli? (Lucas 6:45.)

◻ ¿Qullqi chuymaniti? (1 Juan 2:15-17.)

◻ ¿Kuna amtäwinakanisa? (1 Timoteo 4:15.)

◻ ¿Amtäwinakap phuqañatakix chʼamachasiskiti? (1 Corintios 9:26, 27.)

◻ Tiemponïki ukhaxa, ¿kunanaksa luri? (Salmo 97:10.)

◻ ¿Kuna luräwinakapas Jehová Diosar munatap uñachtʼayi? (1 Juan 5:3.)

Wakiskir luräwinakapa

◻ ¿ Wali irnaqtʼiriti? (Proverbios 31:17, 19, 21, 22, 27.)

◻ ¿Sumti qullq apnaqi? (Proverbios 31:16, 18.)

◻ ¿Suma jaqit uñtʼatati? (Rut 3:11.)

◻ ¿Taqinitakis munasiñ chuymaniti? (Proverbios 31:20.)

Kunapachas jan walïkaspa

◻ ¿Taqi kunats tuqisikiti? (Proverbios 21:19.)

◻ ¿Wachuq juch lurañ tuqirux wiytiritamti? (Gálatas 5:19.)

◻ ¿Yaqhanakar jan wali arunakamp chuym ustʼayiriti jan ukax nuwasiricha? (Efesios 4:31.)

◻ ¿Kusistʼañatakix alcohol umapuniti? (Proverbios 20:1.)

◻ ¿Celasiriti ukat taqi kuns jupatakikit muni? (1 Corintios 13:4, 5.)

[30 janan fotopa]

Zapatxa kayumatakjamaw alastaxa. Jaqichasiñatakixa, jumatakjamwa thaqhañamaraki

[31 janan fotopa]

¿Auto alañatakixa patxatakti uñxatta? Janiwa. Ukhamasti parejam thaqhasax chuymapwa yatiñamaraki